FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X267368 4.5.2016 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA, VAPO OY & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2015

Fortum Power and Heat Oy, UPM-Kymmene Oyj, Kajaanin kaupunki, Paltamon kunta, Vapo Oy & LUKE/Kainuun kalantutkimus Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2015 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUE... 1 3 KALASTUSKIRJANPITO... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät... 2 3.2 Kalalajikohtainen erittely... 3 3.3 Kalastajien kommentit... 13 4 KALAKANTANÄYTTEET... 14 4.1 Aineisto... 14 4.2 Siian siivilähammasjakauma... 14 5 KALASTUSTIEDUSTELU... 16 5.1 Kotitarve- ja virkistyskalastus... 16 5.1.1 Tiedusteluaineisto... 16 5.1.2 Kalastajamäärä... 17 5.1.3 Kalastusaika... 18 5.1.4 Pyydykset... 18 5.1.5 Saalis... 19 5.1.6 Kalastusta haittaavat tekijät... 20 5.1.7 Kalastus Vuottolahdella... 21 5.2 Ammattikalastus... 22 5.2.1 Tiedusteluaineisto... 22 5.2.2 Kalastajamäärä... 23 5.2.3 Kalastusaika... 24 5.2.4 Pyydykset... 24 5.2.5 Saalis... 25 5.2.6 Kalastusta haittaavat tekijät... 26 5.3 Kalastustiedustelun kokonaistulokset... 27 6 OULUJÄRVEN KALASTUSTIETOJEN VERTAILU V. 1987-2015... 29 7 TAIMENEN JA JÄRVILOHEN MERKKIPALAUTUKSET V. 2011-2015... 33 8 SIIAN ISTUTUSTULOKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 33 9 OULUJÄRVEN KALASTUKSEN JA KALASTON KEHITYS JA ARVIO KALANHOITOTOIMIEN VAIKUTUKSISTA... 33 Copyright Pöyry Finland Oy

9.1 Kalastus... 33 9.2 Kalasto... 34 10 TIIVISTELMÄ... 37 11 VIITTEET... 39 2 Liitteet Liite 1 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 2015 Liite 2 Saalisindeksit v. 2015 Liite 3 Kartta Oulujärven vesialueiden jaosta Liite 4 Kotitarvekalastajien kalastustiedustelukaavake Liite 5 Kotitarvekalastajien ja verkkoammattikalastajien kalastustiedustelun perustulostus Liite 6 Haastateltujen ammattikalastajien kalastustiedustelukaavake Liite 7 Siian istutustulokseen vaikuttavat tekijät (Luke) Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Oulujärven veden juoksun säännöstelylupaan sisältyvän kalakantojen hoitoa ja ylläpitoa koskevan lupapäätöksen (PSVEO 26/84/II, 11.6.1984 ja KHO 19.9.1985) mukaan luvan saajan tulee tarkkailla istutusten ja niiden sijaan ehkä määrättävien toimenpiteiden vaikutuksia Oulujärven ja Muhosjoen kalastoon ja kalastukseen. Luvan haltija on Fortum Power and Heat Oy. Oulujärvellä on kalataloustarkkailuvelvoite myös Kajaanin Vesiliikelaitoksella (PSY 5/02/2, 20.2.2002 ja VHO 03/0003/3, 15.2.2003), UPM-Kymmene Oyj:llä (PSY 53/06/2, 29.5.2006), Paltamon kunnalla (PSAVI 105/2014/1, 22.10.2014) sekä Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimuksella (PSY 57/09/2, 26.6.2009). Oulujärven kalataloudellinen yhteistarkkailu on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen (nyk. Lapin ELY-keskus) päätöksellä (Dnro 692/5723-2014, 31.10.2014) hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Oulujärvellä kalataloustarkkailuun on kuulunut v. 2010-luvulla vuosittain kalastuskirjanpito ja kalakantanäytteet sekä vuosilta 2010 ja 2015 tehty kalastustiedustelu. Erillisselvityksinä on tehty kuhan vuosiluokka- ja tuottoindeksin laskenta, kuhanpoikasten merkintäkokeita ja selvitys siian istutustulokseen vaikuttavista tekijöistä. Oulujärven tarkkailusta on laadittu raportti vuosittain (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto/ PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy 1987 2015). Yhteenvetoraportti tarkkailun tuloksista vuosilta 2010-2013 on esitetty raportissa Pöyry Finland Oy 2014. Siian kalakantanäytteitä on kerätty vuodesta 1998 lähtien ja kuhan kalakantanäytteitä vuodesta 1999 lähtien. Kalakantanäytteiden tulokset vuosilta 1998-2009 on raportoinut Fortum Power and Heat Oy, Montan Lohi Tmi, Muhoksen kalatalouspalvelut ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tulokset on esitetty vuosittain yhteistarkkailun raportin liitteenä. Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan kerätään edelleen siian ja kuhan suomunäytteitä, jotka luovutetaan Luonnonvarakeskuksen käyttöön. Siiasta raportoidaan kuitenkin yhteistarkkailuraportissa siivilähammasjakauma. Tässä raportissa esitetään Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 2015, jolloin tarkkailu käsitti kalastuskirjanpidon, siian ja kuhan kalakantanäytteet, kalastustiedustelun ja selvityksen siian istutustulokseen vaikuttavista tekijöistä. 2 SELVITYSALUE Oulujärvi jakaantuu kolmeen osaan eli Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään (kuva 1). Kaksi suurta reittivesistöä, Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti, laskevat Paltaselälle. Näiden lisäksi Oulujärveen laskee useita pienempiä jokia ja puroja. Järven luvanvarainen säännöstelyväli on 2,70 m. Keskimääräinen vuotuinen säännöstelyväli on noin 1,9 m. Oulujärven valuma-alue järven luusuassa on 19 839 km 2. Järven pinta-ala on 928 km 2. Oulujoen virtaama (Q) ja vedenkorkeus (W) Oulujärven luusuassa on ollut v. 1991-2010 seuraava: HQ = 700 m 3 /s HW = 123,07 m MQ = 220 m 3 /s MW = 122,26 m NQ = 0 m 3 /s NW = 120,94 m Oulujärven suurimmat yksittäiset kuormittajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaat, joka lopetettiin v. 2008 lopulla, ja Kajaanin kaupunki. Järveä ja sen reittivesistöjä kuormittavat pistekuormittajina lisäksi useat asutustaajamat, kalalaitokset ja turvetuotantoalueet. Copyright Pöyry Finland Oy

Oulujoen yhteistarkkailun mukaan Oulujärven vesi on humuspitoista ja ravinteisuudeltaan mesotrofista. Pintaveden laatu on yleensä seuraava: väriluku alle 80, COD Mn 10-15 mg/l, kok.p 10-20 mg/l ja kok.n 300-500 mg/l. Palta- ja Sokajärvessä, missä kuormituksen vaikutus näkyy selvimmin, pitoisuusarvot ovat olleet usein em. korkeampia. 2 Oulujoki Hyrynsalmen reitti Niskanselkä O U L U J Ä R V I Ärjänselkä Paltaselkä KAJAANI Sotkamon reitti 0 5 10km Kuva 1 Oulujärven alue. 3 KALASTUSKIRJANPITO 3.1 Aineisto ja menetelmät Oulujärven säännöstelyluvan tarkkailuvelvoitteesta johtuva kalastuskirjanpito aloitettiin vuonna 1986, jolloin kirjanpidon järjestämisen ja perustulostuksen hoiti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kirjanpitoon osallistui v. 1986 yhteensä 12 kalastajaa. Vuosina 1987-1992 kirjanpitoon on osallistunut 18-20 kalastajaa ja v. 1993-2014 vastaavasti 20-25 kalastajaa. Voimassa olevan tarkkailuohjelman (2015-2019) mukaan kullakin selällä tulee olla 7-8 kirjanpitokalastajaa. Kirjanpitokalastus toteutui v. 2015 eri selillä seuraavasti: Kirjanpitoalue Tavoite 2015 Paltaselkä 7-8 8 Ärjänselkä 7-8 7 Niskanselkä 7-8 7 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2015 sekä kalastajien kommentit pyydysten likaantumisesta ym. on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu eri selille eritellyt pyydyskokukertakohtaiset, kalastuspäiväkohtaiset tai kalastuskertakohtaiset saalisindeksit (g/pkk, /kp, /kkr) kullekin saalislajille (taulukot 1-10 Copyright Pöyry Finland Oy

liitteessä 2). Saalisindeksin kehittymistä tarkkailujakson aikana on lisäksi kuvattu tärkeimpien pyyntimuotojen ja kalalajien osalta sekä vuosittaisina kuukausijaksoarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 2-9. Vuoden 1997 tarkkailuraportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 1998) on esitetty kaikki saalisindeksitulokset alueittain vuosilta 1986-1997, vuoden 2007 raportissa (Pöyry Environment Oy 2008) vuosilta 1998-2007 ja vuoden 2014 raportissa (Pöyry Finland Oy 2015) vastaavasti vuosilta 2008-2014. Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa vuodelta 2015 ja kuvalliset esitykset vuosilta 2000-2015. Kuvalliset esitykset vuosilta 1986-2003 on esitetty vuoden 2003 raportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 2004) ja vuosilta 1994-2009 vuoden 2009 raportissa (Pöyry Finland Oy 2010). 3 3.2 Kalalajikohtainen erittely Muikku Muikun pienen koon vuoksi sen verkkopyynti oli v. 2015 edellisvuosien tapaan vähäistä. Paltaselällä syys-lokakuun vähäisessä pyynnissä muikun yksikkösaalis oli hyvä eli 1291 g/pkk ja Ärjänselällä vastaavasti pieni eli 318 g/pkk (taulukko 1). Niskanselällä muikkua ei pyydetty verkoilla ollenkaan. Muikkukanta heikkeni Oulujärvellä voimakkaasti 1990-luvun alussa, minkä jälkeen muikkukanta elpyi kaikilla selillä. Muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut pienikokoista jo v. 2005 lähtien, ja sen verkkopyynti on siksi vähentynyt. Verkkopyynnin yksikkösaalis on ollut viime vuosina enimmäkseen pieni-kohtalainen (kuva 2). Parina viime vuotena Paltaselän vähäisen pyynnin yksikkösaalis on kuitenkin ollut melko hyvä eli yli 1 /pkk. Verkkopyynnin tulokset eivät anna kaikkina vuosina täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Edelleen varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset mm. troolipyynnissä. Talvinuottaus on vähentynyt Oulujärvellä 2000-luvulla muikun pienen koon vuoksi, eikä sitä harjoitettu ollenkaan v. 2012-2014 ollenkaan. Talvella 2015 nuottaa vedettiin 5 kertaa ja muikkusaalis oli hyvä eli 146 kalastuspäivää kohden (taulukko 2). Kesänuottausta harjoitettiin vähän Niskanselällä, josta muikkua saatiin vähän eli 37 kalastuspäivää kohden (taulukko 2). Ärjänselällä nuottausta ei harjoitettu ollenkaan v. 2015. Nuottasaaliin suhteen Niskanselkä on aina ollut Ärjänselkää parempi kalastusalue. Niskanselällä talvinuotalla saatu yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta hyvä eli tasoa 100-200 kalastuspäivää kohden (kuva 2). Ärjänselällä ei ole nuotattu talvella enää 2010-luvulla. Vähäisellä kesänuottauksella saadut saaliit Niskanselältä ovat olleet 2000-luvulla yleensä pieniä eli tasoa 40-100 /kalastuspäivä (taulukko 2). Ärjänselällä tiheäperäisillä isorysillä muikkua on saatu 2010-luvulla vähän eli 3-12 /pkk (taulukko 8, kuva 2). Niskanselällä tiheäperäisillä isorysillä saadun muikun yksikkösaalis oli 2010-luvun alussa hyvä eli tasoa 70-80 /pkk, mutta sen jälkeen yksikkösaalis on alentunut pieneksi-kohtalaiseksi eli tasolle 20-40 /pkk. Tähän on vaikuttanut merkittävästi se, että v. 2013 mukaan tuli uusi kirjanpitäjä, jonka pyynti dominoi rysien kokukerroissa ja jonka muikkusaaliit ovat olleet varsin pieniä. Vuosittaiset troolaustiedot on saatu Niskanselältä. Muikun yksikkösaalis v. 2015 oli Niskanselällä 2000-luvun heikoimpia eli 203 kalastuspäivää kohden (taulukko 3). Muikun pieni koko on rajoittanut muikun markkinoita, ja sen vuoksi pyyntikin on ollut useina vuosina vähäistä. Troolattava muikkukanta on ollut tasaisen vahva jo v. 1995 Copyright Pöyry Finland Oy

lähtien, ja 2000-luvulla yksikkösaalis on ollut enimmäkseen tasoa 250-350 /kp (kuva 3). Viime vuosina yksikkösaalis on kuitenkin ollut keskimääräistä alhaisempi. Kainuun kalatalouskeskuksen tilastoinnin mukaan Oulujärven yleisvedellä troolasi 5 troolikuntaa v. 2015. Kokonaissaalis oli 40 t, josta muikkua oli 32,5 t. Kokonaismuikkusaaliista saatiin Ärjänselältä 62 % ja loput Niskanselältä. Troolausta Oulujärvellä rajoittavat markkinointivaikeudet, minkä vuoksi troolausta ei ole harjoitettu täydellä teholla enää moneen vuoteen. Esimerkiksi v. 2010-2011 vetotuntien määrä (324-356 h) oli vain noin kuudesosa vuoden 2004 vastaavasta (2016 h). V. 2012 troolausta harjoitettiin edellisvuosia enemmän (580 h) ja muikkusaaliskin oli edellisvuosia suurempi. V. 2013-2015 vetotuntien määrä (200-372 h) on ollut tarkkailujakson alhaisimpia. Syksyllä troolauksen kannattavuutta parantaa mädin erottaminen saaliista. Oulujärven muikkukanta on ollut varsin vahva 1990-luvun puolivälistä lähtien, mutta muikun koko on ollut jo pitkään pieni, mikä on aiheuttanut menekkivaikeuksia. V. 2005 jälkeen muikun pienen koon vuoksi sitä on pyydetty verkoilla vain vähän ja talvinuottaus sekä troolaus ovat jääneet aiempaa vähäisemmäksi. 4 Copyright Pöyry Finland Oy

5 4000 g/pkk MUIKKU Verkot # 10-18 mm, V-XI 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 350 /kp MUIKKU Talvinuotta, I-V 300 250 200 150 100 50 0 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Ärjänselkä Niskanselkä 90 /pkk MUIKKU Isorysät, V-X 80 70 60 50 40 30 20 10 0 00 02 04 06 08 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 2 Pyydyskokukertakohtainen (g/pkk, /pkk) ja kalastuspäiväkohtainen (/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2000-2015. Copyright Pöyry Finland Oy

450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 /kp MUIKKU Troolipari, V-XI 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Niskanselkä 6 Kuva 3 Kalastuspäiväkohtainen (/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2000-2015. Siika Tiheillä siikaverkoilla (# 27-33 mm) pyyntiä vain kokeiltiin (24 pkk) v. 2015 Paltaselällä, ja siikaa saatiin niillä kohtalaisesti eli 500 g/pkk (taulukko 4). Välikoon siikaverkkoja (# 34-40 mm) ei ole käytetty ollenkaan v. 2013-2014. V. 2015 pyyntiä kokeiltiin (46 pkk) Paltaselällä, mutta siikaa ei niillä saatu (taulukko 4). Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) siikaa saatiin kaikilta seliltä vain hiukan eli 13-35 g/pkk (taulukot 4, 7 ja 9). Kirjanpitäjien aktiivinen kalastus # 27-40 mm:n siikaverkoilla on käytännössä loppunut heikkojen siikasaaliiden vuoksi. Kalastus on keskittynyt harvojen verkkojen (# > 40 mm) käyttöön parantuneiden kuhasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen (# 27-40 mm) aineisto on 2000-luvun alkuvuosien jälkeen vähäinen ja ajallisesti epäyhtenäinen, ja niillä saadun siian yksikkösaaliit ovat olleet yleensä pieniä eli enimmäkseen alle 0,5 /pkk (kuva 4). Niskanselällä yksi kalastaja on kalastanut siikaverkoilla (# 27-40 mm) aktiivisesti joinakin vuosina, jolloin siian yksikkösaalis on ollut kohtalainen-hyvä (kuva 4). Varsinaisten siikaverkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) saatu siian yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla pieni eli yleensä alle 50 g/pkk (kuva 4). Nykyisin pääosa verkoista on solmuväliltään 50 mm tai enemmän, ja näillä verkoilla siikaa saadaan enää vain vähän. Tiheillä isorysillä parhaat siikasaalit on saatu Ärjänselältä 1990-luvun puolivälissä, jolloin yksikkösaalis oli parhaimmillaan 21 /pkk. Siian yksikkösaaliit ovat laskeneet sen jälkeen sekä Ärjän- että Niskanselällä selvästi, ja 2010-luvulla saalis on ollut Ärjänselällä enää tasoa 1 /pkk tai vähemmän (kuva 5). Niskanselällä siian yksikkösaalis on ollut 2010-luvulla edellisvuosia parempi eli tasoa 3-6 /pkk (kuva 5). Tämä johtui v. 2011-2012 todennäköisesti vähäisen rysäpyynnin aiheuttamasta sattumasta ja siitä, että yhtä pyynnissä ollutta tiheää rysää koettiin tuolloin vain harvoin. Lisäksi v. 2013 lähtien Niskanselällä on ollut mukana uusi aktiivinen rysäkalastaja, jonka siikasaaliit ovat olleet parempia kuin muilla kalastajilla. Harvojen rysien pyynnistä on yhtenäisin aineisto Paltaselältä, jossa siian yksikkösaalis oli 1990-luvun puolivälissä parhaimmillaan 28 /pkk. Siian yksikkösaalis on laskenut sen jälkeen, ja 2010-luvulla se on ollut enää alle 1 /pkk (kuva 5). Ärjänselällä oli Copyright Pöyry Finland Oy

pyynnissä harva rysä v. 2000-2005, ja siellä siian yksikkösaalis oli pieni eli 2,6-6,8 /pkk (kuva 5). 7 1800 g/pkk SIIKA Verkot # 27-33 mm, I-XII 1500 1200 900 600 300 0 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 900 g/pkk SIIKA Verkot # 34-40 mm, I-XII 800 700 600 500 400 300 200 100 0 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 60 g/pkk SIIKA Verkot # 40-85 mm, I-XII 50 40 30 20 10 0 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 4 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2000-2015. Copyright Pöyry Finland Oy

8 12 /pkk SIIKA Tiheä isorysä, V-X 10 8 6 4 2 0 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 7 /pkk SIIKA Harva isorysä, V-X 6 5 4 3 2 1 0 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 Paltaselkä Ärjänselkä Kuva 5 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2000-2015. Taimen Taimensaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) on ollut 2000-luvulla kaikilla selillä pieni eli enimmäkseen alle 10 g/pkk (taulukot 4, 7 ja 9, kuva 6). Palta- ja Ärjänselällä taimen on ollut lähinnä satunnainen saaliskala ja saalis on ollut vain muutamia grammoja verkon kokukertaa kohden (kuva 6). Parhaat saaliit on saatu Niskanselältä, mutta sielläkin yksikkösaalis on pienentynyt vähäiseksi eli tasolle alle 5 g/pkk. Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. V. 2004 keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä johtui yhden kalastajan aktiivisesta taimenen pyynnistä syyskuussa, jolloin hän sai melko tehokkaalla pyynnillä (360 pkk) taimenta 0,6 /pkk. Tiheillä isorysillä taimenta on saatu 2000-luvulla Ärjän- ja Niskanselältä vain vähän eli yleensä tasoa 0,1-0,3 /pkk (kuva 6). Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. V. 2012 keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä (0,9 /pkk) johtui todennäköisesti vähäisen rysäpyynnin aiheuttamasta sattumasta ja siitä, että rysä koettiin vain harvoin. Harvojen rysien aineisto on yhtenäisin Paltaselällä, jossa taimenen yksikkösaalis on 2000-luvulla alentunut tasolle 0,1-0,2 /pkk (kuva 6). Parhaat taimensaalit harvoilla rysillä on saatu Ärjänselältä, jossa yksikkösaalis oli v. 2000-2005 tasoa 1-3 /pkk. Copyright Pöyry Finland Oy

9 50 g/pkk TAIMEN Verkot # 40-85 mm, I-XII 40 30 20 10 0 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 1000 g/pkk TAIMEN Isorysät, V-X 800 600 400 200 0 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 6 Pyydyskokukertakohtainen taimensaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2000-2015. Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän- sekä Niskanselällä tiheitä. Kuha Kuhaa kirjanpitäjät saivat ensimmäisen kerran mainittavasti eli 30 v. 1992. V. 2000 saalis oli vajaa 2 t. Verkko- ja rysäkalastajien kuhasaalis oli tarkkailujakson paras v. 2012, jolloin saalis oli yhteensä 39,4 t eli 7 kertaa enemmän kuin haukea. Kuhasaalis on sen jälkeen laskenut varsin jyrkästi, ja v. 2015 kirjanpitäjät saivat kuhaa 17,9 t eli vajaa puolet v. 2012 saaliista. Pääosa kilomääräisestä saaliista saatiin 2000-luvun alkupuolelle asti Paltaselältä. Kirjanpitäjien aktiivisin verkkokalastus on keskittynyt nykyisin Ärjän- ja Niskanselälle. Vuoden 2015 kuhasaaliista 60 % saatiin Ärjänselältä, 23 % Niskanselältä ja loput 17 % Paltaselältä. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli v. 2015 Palta- ja Niskanselällä pieni eli 334-376 g/pkk (taulukot 4 ja 9). Ärjänselällä yksikkösaalis oli kohtalainen eli 751 g/pkk (taulukko 7). Paltaselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) alkoi kohota jo 1990-luvun puolivälistä lähtien ja Ärjän- sekä Niskanselällä vastaavasti 2000- luvun alussa (kuva 7). Yksikkösaalis kohosi kaikilla selillä hyväksi eli parhaimmillaan tasolle 1 /pkk, minkä jälkeen se on alentunut selvästi etenkin Palta- ja Niskanselällä, joilla yksikkösaalis on ollut parina viime vuotena enää pieni eli alle 0,4 /pkk. Ärjän- Copyright Pöyry Finland Oy

selällä yksikkösaalis on ollut viime vuosinakin vielä kohtalainen eli tasoa 0,6-0,7 /pkk. Ärjänselällä on ollut aktiivista verkkopyyntiä muita selkiä enemmän myös kesällä, mikä pienentää kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Niskanselällä kalastus painottui 2000-luvun alkupuolella talvikalastukseen, jolloin kuhaa saadaan paremmin kuin kesällä. Vuodesta 2011 lähtien myös Niskanselällä on kalastettu kesällä suurella verkkomäärällä, mikä on alentanut kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Verkkokalastustulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa Oulujärvellä kaikilla selillä, ja se on alentunut 2010- luvulla pieneksi-kohtalaiseksi eli tasolle 0,4-0,7 /pkk. Vuosien 2014-2015 tulokset sekä kokonais- että yksikkösaaliin suhteen viittaavat siihen, että pyydettävä kuhakanta on viime vuosina heikentynyt ainakin Palta- ja Niskanselällä. Kuhakannan voimistuminen 2000-luvulla näkyy selvästi myös isorysien yksikkösaaliissa (kuva 7). Verkkopyynnin yksikkösaaliin tapaan myös rysäpyynnin yksikkösaalis on laskenut viime vuosina Palta- ja Niskanselällä. Pyynti harvoilla isorysillä oli Paltaselällä v. 2006-2009 epäsäännöllistä ja osin myös vähäistä. V. 2015 kuhaa saatiin harvoilla isorysillä Paltaselältä enää vähän eli 4,2 /pkk (taulukko 5, kuva 7). Kalastus harvoilla rysillä on keskittynyt 2010-luvulla kuhan pyyntiin, mutta v. 2015 isorysien kokonaissaaliista oli Paltaselällä kuhaa enää 39 % (liite 1). Tiheillä isorysillä kuhaa saatiin v. 2015 Ärjän- ja Niskanselältä vähän eli 3,0-4,1/pkk (taulukot 8 ja 10, kuva 7). 10 Copyright Pöyry Finland Oy

1200 g/pkk KUHA Verkot # 40-85 mm, I-XII 11 1000 800 600 400 200 0 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 16 14 12 10 8 6 4 2 0 /pkk KUHA Isorysät, V-X 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 7 Pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk, /pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2000-2015. Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän sekä Niskanselällä tiheitä. Hauki Haukisaalis harvoilla (# > 40 mm) verkoilla oli v. 2015 kaikilla selillä pieni eli 149-259 g/pkk (taulukot 4, 7 ja 9). Yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v. 2002-2005 asti kohtalaista tasoa eli yleensä 0,5-0,7 /pkk ja haukikanta oli tasaisen vahva (kuva 8). Hauen yksikkösaalis on alentunut 2000-luvun alun jälkeen kaikilla selillä pieneksi eli tasolle 0,1-0,2 /pkk, mikä johtunee pääasiassa kalastustapojen muuttumisesta. Vuodesta 2003 lähtien verkkokalastusta on harjoitettu aiempaa enemmän kesällä ja syksyllä, jolloin haukea tulee vähemmän kuin talvella. Aktiivinen kuhanpyynti on vaikuttanut myös kalastustapoihin lähinnä pyyntipaikkojen ja pyyntisyvyyden osalta, millä on todennäköisesti ollut merkittävää vaikutusta ainakin haukija madesaaliisiin. Kalastustiedustelun mukaan haukikanta on kuitenkin Oulujärvellä edelleen vahva. Copyright Pöyry Finland Oy

1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 12 g/pkk HAUKI Verkot # 40-85 mm, I-XII 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 8 Pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2000-2015. Made Madesaalis harvoilla verkoilla (# > 40 mm) oli v. 2015 kevättalvella kaikilla selillä pieni eli 125-264 g/pkk (taulukot 4, 7 ja 9). Yksikkösaalis on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 2000-luvulla talvella pieni eli alle 0,5 /pkk (kuva 9). Harvoilla verkoilla saadun mateen yksikkösaalis on alentunut 2000-luvun alkupuolelta lähtien kaikilla selillä, ja 2010-luvulla se on ollut enää tasoa 0,1-0,2 /pkk. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2000-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on todennäköisesti vähentänyt madesaaliita. Maderysillä kalastettiin v. 2015 Niskanselällä sekä vähän myös Paltaselällä (liite 1) ja madetta saatiin vähän-kohtalaisesti eli 3,8-9,3 /pkk (taulukko 7). Niskanselällä, josta on olemassa yhtenäinen rysäaineisto, mateen yksikkösaalis parani 1990-luvun loppupuolella tasolle 6 /pkk ja 2000-luvun alkupuolella yksikkösaalis oli samaa tasoa (kuva 9). Yksikkösaalis on alentunut 2010-luvulla tasolle 4 /pkk. Copyright Pöyry Finland Oy

900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 g/pkk MADE Verkot # 40-85 mm, I-IV 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 13 12 /pkk MADE Maderysät, I-IV 10 8 6 4 2 0 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 00 02 04 06 08 10 12 14 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 9 Pyydyskokukertakohtainen madesaalis (g/pkk, /pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2000-2015. Muut kalalajit Solmuväliltään 27-33 mm:n verkoilla pyyntiä vain kokeiltiin v. 2015 Paltaselällä, ja niillä saatiin ahventa vähän eli 83 g/pkk (taulukko 4). Katiskapyyntiä ei harjoitettu v. 2014-2015. Isorysillä ahventa saatiin kaikilta seliltä vähän-kohtalaisesti eli 0,7-4,3 /pkk (taulukot 5, 8 ja 10). Lahnaa ja särkeä saatiin merkittävässä määrin isorysillä (taulukot 5, 8 ja 10). Isorysillä on saatu Niskanselältä v. 2013-2015 aiempaa enemmän särkeä, mikä johtuu uuden kirjanpitäjän saamasta saaliista (taulukko 10). Jaalanganlahdella kalastettiin kesällä hoitopyyntirysillä vähäarvoista kalaa ja niillä saatiin särkeä ja lahnaa yhteensä 490 (liite 1.3). Paltaselältä saatiin 3 ankeriasta harvoilla rysillä. 3.3 Kalastajien kommentit Kalastajien kommentit koskivat v. 2015 pääasiassa pyydysten likaantumista (liite 1). Kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä kesällä ajoittain kaikilla selillä ja varsinkin Paltaselällä ajoittain myös talvella. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Kuhasaaliin voimakasta alentumista ja lahnan lisääntymistä kommentoitiin Paltaselällä. Copyright Pöyry Finland Oy

4 KALAKANTANÄYTTEET 14 4.1 Aineisto Voimassa olevan kalataloustarkkailuohjelman mukaan Oulujärveltä kerätään v. 2015-2019 siian ja kuhan suomunäytteitä vuosittain kaikilta seliltä molemmista lajeista 100. Vuodesta 2016 lukien kuhista otetaan näytteeksi myös päät, joista tutkitaan merkittyjen kalojen osuus saaliissa. Näin voidaan arvioida kuhaistutusten todellista tuottoa. Siikanäytteet on kerätty rysäpyynnistä useana otoksena pitkin pyyntikautta ja kuhanäytteet talvella vallitsevasta verkkopyynnistä. Suomunäytteet on luovutettu Luonnonvarakeskukselle, joka voi hyödyntää niitä Oulujärveä koskevissa erillistutkimuksissa. Velvoitetarkkailuraportissa raportoidaan kalakantanäytteistä vain siian siivilähammasjakauma. Kalakantanäytteiden kertymä on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11 Kalakantanäytteiden määrä () Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v. 2015. Siika Palta Ärjä Niska Kuha Palta Ärjä Niska 2015 100 98 100 2015 103 102 102 4.2 Siian siivilähammasjakauma Siikanäytteet on eroteltu siivilähammasjakauman perusteella (Vehanen & Hyvärinen 1996). Tuppisiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli 25 tai vähemmän. Verkkosiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli 26-43 ja planktonsiioiksi siiat, joiden siivilähammasluku oli vähintään 44. V. 2015 Paltaselän siikanäytteistä pääosa eli 82 % oli planktonsiikaa (taulukko 12, kuva 10). Arjänselällä planktonsiian osuus oli 62 % ja Niskanselällä vain 23 %. Tämä viittaa Niskanselällä planktonsiian heikkoon istutustulokseen. Planktonsiian osuus Ärjänselällä oli v. 2015 edellisvuosiin verrattuna poikkeuksellisen korkea. Planktonsiian (n=1500 ) keskimääräinen osuus v. 2010-2014 oli Paltaselällä 79 % Ärjänselällä 20 % ja Niskanselällä 32 % (Pöyry Finland Oy 2015). Ärjän- ja Niskanselällä vallitseva siikatyyppi on ollut luontaisesti lisääntyvä verkkosiika, jonka siivilähammasluku on tyypillisesti 30-40 (kuva 10). V. 2015 Ärjänselän näytteissä oli kuitenkin poikkeuksellisen paljon planktonsiikoja, mikä saattaa johtua yhden vuoden aineistossa sattumasta. Taulukko 12 Siikanäytteiden (n = 298) eri siikamuotojen osuus (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v. 2015. Palta Ärjä Niska Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons. 2015 8,0 10,0 82,0 1,0 36,7 62,2 3,0 74,0 23,0 Copyright Pöyry Finland Oy

14,0 % Paltaselkä 15 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 14,0 % Ärjänselkä 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 14,0 % Niskanselkä 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 Kuva 10 Siikanäytteiden (n = 298) siivilähammasjakauma (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v. 2015. Paltaselälle, Kiehimäjokisuulle, on istutettu planktonsiian ohella myös pohjasiikaa v. 2008-2014 seuraavasti: Vuosi Kanta 2008 74981 Kallunkijärvi 2009 42823 Kallunkijärvi 2011 37471 ei varmuutta 2012 41142 Ivalojoki 2013 - - 2014 - - Yht. 196417 Copyright Pöyry Finland Oy

16 Kuusamolaisen Kallunkijärven pohjasiian siivilähammasluku on ollut alkujaan tyypillisesti 17-19, mutta kannasta löytyy myös 21- ja jopa 22-hampaisia yksilöitä (Käylän kalanviljelylaitos, suull. tied.). Ivalojoen pohjasiian siivilähammasluku on välillä 16-27, huipun ollessa 20-22 (Inarin kalanviljelylaitos, suull. tied.). Oulujärven kalataloustarkkailussa Oulujärven tuppisiioiksi on luettu siiat, joiden siivilähammasluku on ollut 25 tai vähemmän (Vehanen & Hyvärinen 1996). Siten Oulujärven luontaisen tuppisiikakannan ja istutetun pohjasiian siivilähammasluvut menevät päällekkäin, eikä istukkaita voida näytteistä erotella siivilähampaiden perusteella. Paltaselän siikanäytteistä oli v. 1998-2008 (n = 980 ) tuppisiikoja (siivilähammasluku 18-24) keskimäärin 4,8 % (vaihteluväli 0-12 % vuodessa). V. 2010-2015 siikanäytteissä (n = 600 ) on voinut olla mukana myös istutettua pohjasiikaa. Tuppisiian osuus on ollut 2010-luvulla vähän aiempaa suurempi eli keskimäärin 8 %, mikä voi olla viite istutetun pohjasiian osuuden kasvamisesta (taulukko 13). Muutos ei ole kuitenkaan suuri, ja lisäksi keskimääräistä osuutta nostaa vuoden 2014 poikkeavan korkea pohjasiian osuus, mikä voi olla pienehkön vuosiaineiston aiheuttama sattuma. Taulukko 13 Tuppisiian osuus (%) Paltaselän siikanäytteissä (n=600) v. 2010-2015. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Keskim. % 4,0 8,0 8,0 6,0 16,0 8,0 8,3 5 KALASTUSTIEDUSTELU 5.1 Kotitarve- ja virkistyskalastus 5.1.1 Tiedusteluaineisto Kalastustiedustelu tehtiin kotitarve- ja virkistyskalastajille (jatkossa kotitarvekalastus) helmi-maaliskuussa 2016 postitse otantana Oulujärven osakaskuntien ja Oulujärven kalastusalueen kalastuslupamyyntitietojen pohjalta. Tiedustelu ei siten kata läänikohtaisella viehekalastusluvalla tai ns. jokamiehen oikeudella kalastavia (vain onkijat ja pilkkijät ja osa viehekalastajista) henkilöitä. Tiedustelu tehtiin erikseen seuraaville osakaskunnille: Niska, Väätäjä, Jaalanka, Paltamo I, Paltamo II, Paltaniemi-Jormua, Vuottolahti, Vuolijoki-Manamansalo, Salmenranta, Saarenranta ja Säräisniemi. Näiden lisäksi tiedustelu tehtiin Oulujärven kalastusalueelta järven yleisvedelle verkkoluvan tai Oulujärven viehekalastusluvan lunastaneille henkilöille. Yleisvedelle verkkolupia lunastaneista ryhmän tulostuksessa ovat mukana vain yleisvedellä kalastaneet; muut eli myös osakaskuntien lupia lunastaneet sisältyvät osakaskuntien tuloksiin. Niskan osakaskunnan osalta tiedustelun otannassa eivät ole mukana varmasti vain Oulujoella kalastaneet. Paltamo II -osakaskunnalta oli saatavissa vain osa lupamyyntikannoista, ja siellä luvan lunastaneiden määräksi arvioitiin sama kuin v. 2014. Tiedustelu ei kata henkilöitä, jotka ovat mahdollisesti ostaneet kalastusluvan vain metsähallituksen vesille. Tällaisia henkilöitä lienee kuitenkin erittäin vähän. Oulujärven kalastusalueen laatima kartta Oulujärven vesialueiden jaosta on esitetty liitteessä 3. Osakaskunnille tiedotettiin kalastustiedustelusta vuoden 2015 alussa ja uudelleen keväällä 2015 ja pyydettiin merkitsemään lupakantoihin myös osoitetiedot. Otanta käsitti poistuman (ei tavoitettu) jälkeen 1344 nimeä eli keskimäärin 49 % myytyjen kalastuslupien kokonaismäärästä (taulukko 14). Otanta voitiin tehdä kaikkien osakaskuntien osalta Copyright Pöyry Finland Oy

edustavasti, sillä osoitetiedot olivat lupakannoissa hyvin. Normaalia suuremman poistuman (taulukko 14) aiheutti muutamilla alueilla ilmeisesti lähinnä se, että kalalastuslupiin oli merkitty osalle kesämökkiläisistä mökkiosoite, joten tiedustelu ei mennyt heille perille. Tiedustelun vastausprosentti oli hyvä, sillä tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin yhteensä 1011 eli 75 % (taulukko 14). Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelu oli henkilökohtainen. Tiedustelukaavake esimerkkinä osakaskuntien tiedustelun osalta on esitetty liitteessä 4. Tiedustelun perustulostus kalatalousyhteisöittäin on esitetty liitteessä 5. Tulostus on tehty selkäkohtaisesti ja kalastajat on ryhmitelty eri selille pääasiallisen kalastusalueen mukaan. Muualla kuin Oulujärven pääaltaalla kalastaneet eivät sisälly tulostukseen. Muutama isorysäkalastaja sekä verkkokalastajat, joiden merkittävien talouskalojen (lohikalat, hauki, ahven, kuha ja made) saalis oli yli 500, on siirretty ammattikalastajien joukkoon; siirrettyjä oli yhteensä 4. 17 Taulukko 14 Tiedusteluaineisto v. 2015. Lupia myyty Otanta Poistuma Lopullinen Palautus Kalastaa % otanta % % Niska 73 70 95,9 2 68 47 69,1 29 61,7 Väätäjä 30 30 100,0 0 30 23 76,7 22 95,7 Jaalanka 96 92 95,8 14 78 63 80,8 56 88,9 Paltamo I 508 247 48,6 20 227 173 76,2 117 67,6 Paltamo II 248 76 30,6 9 67 53 79,1 32 60,4 Paltaniemi-Jormua 539 285 52,9 14 271 199 73,4 82 41,2 Vuottolahti 150 129 86,0 9 120 91 75,8 72 79,1 Vuolijoki-Manamansalo 254 125 49,2 17 108 83 76,9 72 86,7 Salmenranta 18 18 100,0 1 17 13 76,5 12 92,3 Saarenranta 22 22 100,0 2 20 16 80,0 15 93,8 Säräisniemi 192 144 75,0 13 131 103 78,6 86 83,5 Yleisveden verkkoluvat 90 60 66,7 3 57 47 82,5 22 46,8 Oulujärven vieheluvat 504 153 30,4 3 150 100 66,7 98 98,0 Yhteensä 2724 1451 53,3 107 1344 1011 75,2 715 70,7 5.1.2 Kalastajamäärä Oulujärven kalatalousyhteisöjen alueelle myytiin v. 2015 kotitarvekalastajille yhteensä reilu 2700 kalastuslupaa (taulukko 15). Niskan osakaskunnan osalta luku ei sisällä Oulujoelle myytyjä lupia. Myös Paltamon ja Kajaanin alueella huomattava osa luvan lunastaneista kalasti muualla kuin Oulujärvellä, kuten esimerkiksi Rehjanselällä, Kivesjärvellä ja Hyrynsalmen reitin alaosalla. Oulujärven pääaltaalla luvanvaraista kalastusta harjoitti v. 2015 yhteensä noin 2020 kotitarvekalastajaa (taulukko 15). Taloutta kohden kalastuslupia lunastettiin keskimäärin 1,1, joten kalastavien talouksien määrä oli noin 1830. Kalastukseen jossakin muodossa osallistui taloudesta keskimäärin 1,8 henkilöä, joten kaiken kaikkiaan kalastukseen osallistui yhteensä noin 3300 henkilöä. Kalastajamäärä jakautui eri selkien kesken melko tasaisesti. Kalastajista 766 (38 %) kalasti pääasiassa Paltaselällä, 654 (32 %) Ärjänselällä ja 596 (30 %) Niskanselällä. Copyright Pöyry Finland Oy

18 Taulukko 15 Myydyt kalastusluvat () ja kalastajamäärä Oulujärvellä v. 2015. Niska Vää- Jaa- Palt. Palt. Palt. Vuot- Vuol. Sal- Saa- Sä- Yl.vesi Vie- Yht. täjä lanka I II Jorm. tol. Manam. menr. renr. räis. verkot hel. Kal. lupia myyty 73* 30 96 508 248 539 150 254 18 22 192 90 504 2724 Kalastajamäärä 45 29 85 344 150 290 119 220 17 21 160 42** 494 2016 * ei sis. varmasti Oulujoelle myytyjä lupia ** vain yleisvedellä kalastavia 5.1.3 Kalastusaika Kalastus Oulujärvellä painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastusta, Oulujärven viehekalastusluvan lunastaneet pois lukien, tammi-huhtikuussa harjoitti Paltaselällä tiedusteluun vastanneista kalastajista keskimäärin 35 %, Ärjänselällä 36 % ja Niskanselällä vastaavasti 39 %. Talvikalastajista pääosa oli verkkokalastajia muiden ollessa lähinnä pilkkikalastajia. Keskimääräinen kalastusaika kalastajaa kohden oli Oulujärven viehekalastusluvan lunastaneilla alueesta riippuen 13-22 päivää kesässä ja muilla kalastajilla noin 4-5 viikkoa vuodessa (taulukko 16). Taulukko 16 Kotitarvekalastajien kalastusaika (kalastuspäiviä/kalastaja) Oulujärvellä eri kalatalousyhteisöjen alueella keskimäärin v. 2015. Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Verkko- ym. kalastajat 31 26 32 Viehekalastajat 22 13 14 Tärkeimpien pyyntivälineiden eli verkkojen käyttö vaihteli huomattavasti verkkotyypeittäin. Muikkuverkoilla kalastettiin alueesta riippuen keskimäärin 9-12 päivää, siikaverkoilla (# 27-40 mm) 7-27 päivää ja harvoilla verkoilla (# > 40 mm) noin 4-5 viikkoa (taulukko 17). Rantarysillä pyydettiin yleisesti vain keväällä keskimäärin kolmen viikon ajan eli lähinnä hauen kutuaikana. Taulukko 17 Kotitarvekalastajien verkkokalastuksen kalastusaika (vedessäolopäiviä) Oulujärvellä eri kalatalousyhteisöjen alueella keskimäärin v. 2015. Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Muikkuverkot 12 9 10 Verkot # 27-33 mm 11 12 7 Verkot # 34-40 mm 27 10 16 Verkot # > 40 mm 38 25 31 5.1.4 Pyydykset Oulujärven kotitarvekalastajilla oli käytössä v. 2015 yhteensä noin 6300 verkkoa, joista vajaa kolme neljännestä (70 %) oli harvoja verkkoja (# > 40 mm) (taulukko 18). Muikkuverkkoja oli 17 % ja siikaverkkoja (# 27-40 mm) 13 % verkkojen kokonaismäärästä. Tiheiden siikaverkkojen (# 27-33 mm) käyttö oli vähäistä; siikaverkoista kolme neljännestä oli solmuväliltään 34-40 mm. Verkkokalastuksen jälkeen selvästi suosituin kalastusmuoto oli moottoriuistelu, jota harjoitti 57 % kalastajista. Vetouistelussa oli käytössä noin 1150 moottorivenettä ja 230 soutuvenettä (taulukko 18). Vetouistelussa oli käytössä yhteensä noin 5300 vapaa ja heittovapakalastuksessa 500 vapaa. Vapojen määrä on Copyright Pöyry Finland Oy

todellisuudessa jonkin verran pienempi, sillä osa kalastajista käyttää samoja vapoja osin useammassa pyyntimuodossa. Rantarysiä (haukirysiä) oli käytössä vajaa 20. Lisäksi käytössä oli koukkuja sekä mato- ja pilkkionkia. Käytössä olleista verkoista 34 % oli Paltaselällä, 39 % Ärjänselällä ja 27 % Niskanselällä (taulukko 18). Moottoriuistelua harjoitettiin aktiivisesti kaikilla selillä; kullakin selällä oli käytössä 360-410 venettä. Vapoja oli alueesta riippuen 4-5 venettä kohden. Eri pyydystyyppejä käyttäneiden kalastajien osuudet ja määrät sekä keskimääräiset pyydysmäärät/kalastaja on esitetty kalatalousyhteisöittäin liitteessä 5. 19 Taulukko 18 Kotitarvekalastajien käytössä olleet pyydykset () Oulujärvellä v. 2015. Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Yhteensä Muikkuverkot 381 466 207 1055 Verkot # 27-33 mm 39 58 101 197 Verkot # 34-40 mm 175 277 185 638 Verkot # > 40 mm 1521 1647 1201 4369 Katiskat 357 409 87 852 Rantarysät 6 8 5 18 Heittovavat 286 121 117 523 Moottoriuistelu - moottoriveneet 410 381 363 1154 - vavat 1711 1541 1794 5046 Uistelu soutuveneestä - soutuveneet 116 61 50 227 - vavat 172 109 102 383 Koukut 337 78 270 686 Mato-onget 293 278 109 679 Pilkkionget 350 269 173 792 5.1.5 Saalis Kotitarvekalastajien kokonaissaalis v. 2015 oli Oulujärvellä 132 t, josta Paltaselän osuus oli 39 %, Ärjänselän 34 % ja Niskanselän vastaavasti 27 % (taulukko 19). Kokonaissaaliista haukea oli 37 %, ahventa 28 % ja kuhaa 15 %. Muiden kalalajien osuus oli pieni. Muikkua, madetta ja särkeä oli kutakin 5 % ja muita alle 2 % kokonaissaaliista. Siikaa saatiin 2 t, taimenta 900 ja järvilohta 150. Ilmoitettua kokonaissaalista voidaan pitää minimiarviona, koska vähäarvoisten lajien (särkikalat ym.) saalismäärien ilmoittaminen voi olla osin puutteellista. Hauen, ahvenen ja kuhan yhteisosuus kokonaissaaliista oli kaikilla selillä 77-84 % (kuva 11). Hauki oli kaikilla selillä kilomääräisesti merkittävin (34-41% kokonaissaaliista) ja ahven toiseksi merkittävin (27-30 % kokonaissaaliista) saalislaji. Kuhan osuus kokonaissaaliista oli alueesta riippuen 13-19 %. Muikun osuus oli eri selillä 4-6 % ja siian vastaavasti 1-3 % kokonaissaaliista. Kalastajakohtainen saalis oli Oulujärvellä alueesta riippuen 61-68 ja keskimäärin 65 kalastajaa kohden (taulukko 19). Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 19 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis () Oulujärvellä v. 2015. 20 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Yhteensä % Muikku 2824 2385 1311 6520 4,9 Siika 320 530 1199 2048 1,6 Taimen 211 204 500 916 0,7 Järvilohi 59 69 22 149 0,1 Hauki 19328 14996 14718 49042 37,2 Ahven 13902 13210 9912 37024 28,1 Kuha 9638 5841 4703 20182 15,3 Made 2419 3231 1219 6869 5,2 Lahna 802 979 687 2468 1,9 Särki 1596 2876 1721 6193 4,7 Muut* 121 150 115 386 0,3 Yhteensä 51220 44470 36106 131796 100,0 /kalastaja 67 68 61 65 - * säyne, harjus, seipi, salakka, kuore, kiiski 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Muut Made Kuha Ahven Hauki Taimen Siika Muikku Kuva 11 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis () Oulujärvellä v. 2015. 5.1.6 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kalastajista reilu kolmannes (33-38 %) arvioi, että Oulujärvellä ei ole erityisiä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin kaikilla selillä pyydysten likaantumista ja heikkoa saalista, joita kommentoi 32-45 % kalastajista (taulukko 20). Heikko saalis tarkoitti useissa tapauksissa nimenomaan siian ja taimenen heikkoa saalista, mutta myös edellisvuosia merkittävästi heikompaa kuhasaalista. Vesistön säännöstelyä kommentoi noin neljännes kalastajista. Kalojen makuvirheitä ei pidetty Oulujärvellä ongelmana, sillä niitä kommentoitiin vain satunnaisesti. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 20 Kotitarvekalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Oulujärvellä v. 2015. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n= kommentin esittäneiden kalastajien määrä). Kalastushaitta Palta Ärjä Niska n 202 215 228 Ei ole erityisiä kalastushaittoja 37 33 38 Veden heikko laatu 7 12 8 Pyydysten likaantuminen 34 45 32 Särkikalojen runsaus 8 9 11 Kalojen makuvirheet - 1 0,4 Vesistön säännöstely 27 22 26 Heikko saalis 42 34 32 Vesistön liettyminen 8 15 9 Vesikasvien runsaus 8 12 8 Metsäojituksen kuormitus 6 16 10 21 Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin yleisimmin kuhakannan romahtamista/kuhan heikkoa saalista (45 kommenttia) ja Terrafamen kuormituksen mahdollisia vaikutuksia (22 kommenttia). Muita melko yleisesti kommentoituja aiheita (5-15 kutakin) olivat mm. seuraavat: Siika- ja taimenkannat ovat heikkoja. Taimenen alamitta on liian suuri. Muikku on ollut pienikokoista jo kauan. Haukea on liikaa. Lahna/roskakala on lisääntynyt. Ammattikalastus on liian voimakasta, on vienyt kuhat. Huonosti merkatut verkot/verkkoja liikaa. Turvetuotanto kuormittaa etenkin Vuottolahdella. 5.1.7 Kalastus Vuottolahdella Vuottolahdelle johdetaan useiden turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Vapo Oy osallistuu vuosille 2014-2020 laaditun Kainuun turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 2015) mukaisesti yhteistarkkailuperiaatteella v. 2015 ja 2020 kalastusta koskeviin kalastustiedusteluihin Vuottolahdella. Seuraavassa on esitetty kalastustiedustelun keskeisimmät tulokset eriteltynä Vuottolahden osakaskunnan osalta. Osakaskunnan vesialueet kattavat Vuottolahden ja sen suualueen varsinaisen Ärjänselän puolella. Vuottolahdella kalasti v. 2015 noin 120 kalastajaa eli noin 100 taloutta (liite 5). Kalastus oli pääasiassa verkkokalastusta harvoilla verkoilla, katiskakalastusta ja vetouistelua moottoriveneellä. Näitä kalastusmuotoja harjoitti 45-66 % kalastajista. Kalastus Vuottolahdella painottui selvästi kesään touko-syyskuulle. Talvikalastusta tammi-huhtikuussa harjoitti 38 % kalastajista. Talvikalastajista pääosa oli verkkokalastajia muiden ollessa lähinnä pilkkikalastajia. Käytössä oli noin 580 verkkoa, joista 70 % oli harvoja (# > 40 mm) verkkoja (liite 5). Muikkuverkkoja oli käytössä noin 100. Varsinaisten siikaverkkojen (# 27-40 mm) käyttö oli vähäistä. Harvoilla verkoilla kalastettiin keskimäärin 30 päivää, muikkuverkoilla 10 päivää ja katiskoilla 31 päivää. Moottoriuistelua harjoitettiin keskimäärin 12 kertaa kesän aikana. Copyright Pöyry Finland Oy

Kokonaissaalis Vuottolahdella v. 2015 oli 8,5 t, josta ahventa oli 37 %, haukea 26 % ja kuhaa 15 % (taulukko 21). Muikun osuus oli 6 % kokonaissaalista. Siikaa ja taimenta saatiin vain hiukan. Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 72. 22 Taulukko 21 Kotitarvekalastajien kokonaissaalis (/%) Vuottolahdella v. 2015. % Muikku 466 5,5 Siika 64 0,8 Taimen 13 0,2 Järvilohi 2 0,0 Hauki 2223 26,1 Ahven 3148 36,9 Kuha 1245 14,6 Made 513 6,0 Lahna 190 2,2 Särki 620 7,3 Muut* 44 0,5 Yhteensä 8530 100,0 /kalastaja 72 - Kalastajista kolmannes (34 %) arvioi, että Vuottolahdella ei ole erityisiä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin pyydysten likaantumista, vesistön säännöstelyä ja heikkoa saalista, joita kommentoi 31-50 % kalastajista (taulukko 22). Heikko saalis tarkoitti siian ja taimenen lisäksi myös edellisvuosia merkittävästi heikompaa kuhasaalista. Kalojen makuvirheitä ei Vuottolahdella kommentoitu. Tiedusteluun vastanneista 14 % kommentoi vapaissa kommenteissa turvetuotannon haittavaikutuksia, mikä oli enemmän kuin Oulujärvellä keskimäärin. Taulukko 22 Kotitarvekalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Vuottolahdella v. 2015. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n= kommentin esittäneiden kalastajien määrä). Kalastushaitta Vuottolahti n 62 Ei ole erityisiä kalastushaittoja 34 Veden heikko laatu 10 Pyydysten likaantuminen 50 Särkikalojen runsaus 6 Kalojen makuvirheet - Vesistön säännöstely 32 Heikko saalis 31 Vesistön liettyminen 19 Vesikasvien runsaus 10 Metsäojituksen kuormitus 27 5.2 Ammattikalastus 5.2.1 Tiedusteluaineisto Ammattikalastajiksi on tässä selvityksessä luettu kaikki trooli-, isorysä- ja talvinuottakalastajat sekä verkkokalastajista ne, joilla merkittävien talouskalojen (lohikalat, hauki, Copyright Pöyry Finland Oy

kuha, ahven ja made) saalis oli yli 500. Tiedustelun lähtökehikkona olivat aiemmissa tiedusteluissa mukana olleet ammattikalastajat sekä eri kalatalousyhteisöjen v. 2015 myymät nuotta- ja isorysäluvat. Mahdollisiksi verkkoammattikalastajiksi valittiin lupamyyntitiedoista kalastajat, jotka olivat ostaneet vähintään 20 verkkolupaa. Heille tehtiin erillinen kalastustiedustelu postitse. Lisäksi kotitarvekalastajille tehdyn tiedustelun (ks. kohta 5.1.1) yhteydessä esiin tulleet 4 kalastajaa (rysä- ja verkkokalastajia) siirrettiin ammattikalastajien joukkoon. Tiedustelu kattanee käytännössä kaikki ammattimaista nuottapyyntiä harjoittavat kalastajat sekä kaikki tai ainakin lähes kaikki isorysäkalastajat. Verkkokalastuksen tiedot on yleistetty kalastustiedustelun perusteella kattamaan koko otantajoukkoa, joten nekin tiedot ovat varsin kattavat. Verkkokalastajien tiedustelun palautusprosentti oli hyvä eli 75 %. Muut kuin kirjanpitokalastajina toimivat isorysäkalastajat haastateltiin henkilökohtaisesti huhtikuussa 2016 ja verkkokalastajille tehtiin kalastustiedustelu (liite 4) postitse helmi-maaliskuussa. Rysäkalastajien tiedustelukaavake on esitetty liitteessä 6. Kirjanpitokalastajina toimivilta kalastajilta pyynti- ja saalistiedot saatiin kirjanpidosta; heidät haastateltiin lisäksi kirjeitse tiedustelun oheistietojen osalta. Yleisveden troolikalastuksen tiedot saatiin Kainuun kalatalouskeskuksen tekemästä troolikalastuksen vuotuisesta tilastoinnista. Tiedustelu oli talouskohtainen. Tiedot tarkistettiin yhteensä 34 mahdolliselta isorysä- ja nuottakalastajalta, joista kalastusta v. 2015 harjoitti 23 taloutta. Verkkokalastajien otanta oli 52 kalastajaa, joista ammattimaista kalastusta harjoitti kuitenkin vain puolet eli 26 taloutta. 23 5.2.2 Kalastajamäärä Ammattimaista kalastusta harjoitti Oulujärvellä v. 2015 yhteensä 58 taloutta, joista troolikalastajia oli yleisvedellä 9 taloutta (5 trooliporukkaa). Talvinuottausta harjoitti vain yksi talous ja isorysäkalastusta 22 taloutta. Verkko- ym. kalastusta harjoitti 49 taloutta. Kalastukseen osallistui ansiomielessä yleisimmin vain yksi henkilö taloudesta. Rysä- ja verkkokalastuksessa kalastukseen osallistui muutamissa tapauksissa 2 henkilöä taloudesta. Ammattimainen kalastus painottui Niskan- ja Ärjänselälle. Yleisveden troolaus rajoittuu Ärjän- ja Niskanselille ja tärkeimmät vetoalueet vaihtelevat jonkin verran vuosittain. Paltaselällä kalasti reilu neljännes rysä- ja verkkokalastajista. Pääasiallisen kalastusalueen mukaan jaoteltuna ammattikalastajat (talouksia) jakautuivat seuraavasti: troolikalastajat muut kalastajat Paltaselkä - 14 Ärjänselkä 6 (3 porukkaa) 19 Niskanselkä 3 (2 porukkaa) 16 Yhteensä 9 (5 porukkaa) 49 Oulujärven troolikalastajat voidaan luokitella pääammattikalastajiksi. Rysä- ja verkkokalastajista ainakin 2 voidaan luokitella kotitarvekalastajiksi, sillä heidän kokonaissaaliinsa oli alle 500 (taulukko 23). Loput voidaan luokitella sivu- tai pääammattikalastajiksi. Kokonaissaalis oli 12 kalastajalla yli 5 t, joten heidät voidaan luokitella jo pääammattikalastajiksi. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 23 Oulujärven ansiokalastusta harjoittavien isorysä-, nuotta- ja verkkokalastajien (n = 49) jakautuminen eri kokonaissaalisluokkiin. Saalis < 0,5 t 0,5-1 t 1-2 t 2-5 t >5 t Kalastajia 2 11 9 15 12 24 5.2.3 Kalastusaika Ammattikalastajat harjoittivat kalastusta Oulujärvellä melko tasaisesti ympäri vuoden (taulukko 24). Talvikalastus oli yleistä, ja sitä harjoitti alueesta riippuen noin 70-90 % kalastajista. Kalastuspäiviä oli kalastajaa kohden alueesta riippuen keskimäärin 76-145 (taulukko 24). Talvinuottaa veti Niskanselällä vain 1 kalastaja. Nuottaus oli vähäistä, sillä kalastuspäiviä kertyi 5 (taulukko 25). Kesänuottaa veti 1 kalastaja 8 päivänä. Isorysillä pyydettiin alueesta riippuen keskimäärin 3-4 kuukautta. Muikkuverkkojen käyttö oli lähinnä kokeilua, ja niillä kalastettiin reilusta viikosta kahteen viikkoon. Varsinaisia siikaverkkoja (# 27-40 mm) ammattikalastajat eivät juuri käyttäneet. Harvoilla verkoilla (# > 40 mm) kalastettiin keskimäärin noin 3,5-4,5 kuukautta. Taulukko 24 Ammattikalastuksen kalastuspäivät ja pyynnin ajoittuminen Oulujärvellä kuukausijaksoittain (I-XII) v. 2015 (% kalastajista kalastanut ko. kuukausijaksona). Ei sisällä troolikalastusta. Kalastuspäiviä I-IV V-VIII IX-XII Paltaselkä 76 67 78 56 Ärjänselkä 108 87 80 60 Niskanselkä 145 87 73 13 Taulukko 25 Ammattikalastajien keskimääräinen kalastusaika (nuotta vetopäiviä, isorysät ja verkot vedessäolopäiviä) Oulujärvellä v. 2015. Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Talvinuotta - - 5 Kesänuotta - - 8 Isorysä 120 98 113 Muikkuverkot - 15 9 Verkot # > 40 mm 100 139 115 5.2.4 Pyydykset Oulujärven yleisvedellä harjoitti troolausta 5 trooliporukkaa (taulukko 26). Isorysiä oli käytössä 59 sekä maderysiä yhteensä noin 50. Nuottausta harjoitti vain 2 nuottaporukkaa. Käytössä olleet verkot olivat lähes täysin harvoja (# > 40 mm) verkkoja, joita oli käytössä yhteensä noin 3000. Ahvenen ammattimaiseen pyyntiin käytettyjä katiskoja oli käytössä 300. Copyright Pöyry Finland Oy