LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUOSI 2015

LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUOSI 2015

VIIMEISET RUNSAAT 20 VUOTTA OVAT OLLEET VALTAVA KEHITYS- JA KASVUTARINA. HALUAMME UUDISTUA JA OLLA OSA SUOMEN KASVUUN JA KEHITYKSEEN VIEVÄSSÄ TOIMINNASSA. 2

120-VUOTISKATSAUS PANKIN 120. TOIMINTAVUOSI ON NYT TAKANA. 120 vuoden matkaan on sisältynyt monta suurta mullistusta. Kaksi maailmansotaa, valuutta on vaihtunut kahdesti, teknologiat ovat uusiutuneet lukemattomia kertoja ja useat talouden lamat ja taantumat on koettu vuosien aikana. Liedon Säästöpankki on kulkenut itsenäisen Suomen kanssa rinta rinnan itsenäisyyden alkuhetkistä. VUOTEEN 1993 PANKKI TOIMI LIEDOSSA. Kun Suomen Säästöpankki pilkottiin ja sen toiminta loppui, lähti Liedon Säästöpankki laajentumaan Liedon lähialueille suurimpiin asutuskeskuksiin. Viimeiset runsaat 20 vuotta ovat olleet valtava kehitys- ja kasvutarina. Pienestä paikallisesta pankista, jonka omat pääomat olivat viisi miljoonaa euroa, on kehittynyt vahva alueellinen toimija, jonka tase on lähes miljardi euroa ja omat pääomat yli 100 miljoonaa euroa. Vakavaraisuussuhdeluku (TC) on 19,6 %. TUOREIMMAT 20 VUOTTA ovat olleet myös voimakasta muutoksen aikaa pankkimarkkinoilla. Olemme nähneet finanssitavaratalojen synnyn, useita toimialajärjestelyjä, Suomen liittymisen Euroopan unioniin, Suomen markan vaihtumisen euroon, internetin tuoman muutoksen pankkiasiointiin, uuden pankkisääntelyn ja viimeisimpänä digitalisaation. PALVELUIDEMME HINNOITTELU ON LÄPINÄKYVÄÄ, KUSTANNUS- VASTAAVAA JA OIKEUDENMUKAISTA. SUURTEN MUUTOSTEN KESKELLÄ säästöpankki perustaa toimintansa asiakaslähtöiseen toimintaan. Säästöpankki on aivan ainutlaatuinen yritysmuoto. Olemme asiakkaidemme perustama ja hallinnoima yritys, jolla on erityinen tehtävä: säästäväisyyden edistäminen. Emme ole osakeyhtiö emmekä osuuskunta. Toimimme pitkäjänteisesti. Palveluidemme hinnoittelu on läpinäkyvää, kustannusvastaavaa ja oikeudenmukaista. Asiakas saa alennukset heti palveluitamme käyttäessään. SÄÄSTÖPANKIT OVAT SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ. Ryhmänä olemme Suomen neljänneksi suurin pankkitoimija ja toiseksi suurin kotimainen toimija. Nykyinen säästöpankkiryhmä muodostuu niistä itsenäisistä säästöpankeista, jotka eivät aikanaan liittyneet Suomen Säästöpankkiin. Viimeisten 20 vuoden aikana säästöpankit ovat rakentaneet vahvan yhteistyöverkoston tuoteyhtiöineen ja keskuspankkeineen. Vuoden 2014 lopulla yhteistyötä lujitettiin muodostamalla säästöpankeista yhteenliittymä. Yhteenliittymämuodossa pystymme vastaamaan parhaiten niihin muutoksiin ja haasteisiin, joita uusi pankkisääntely tuo tullessaan. Säästöpankkien yhteenliittymä ei ole keskusjohdettu konserni, vaan sitä johtavat säästöpankit. Säästöpankkikeskuksen yhteiset voimavarat on valjastettu tukemaan säästöpankkien liiketoimintaa. VUOSI 2015 OLI LIEDON SÄÄSTÖPANKILLE VAHVA VUOSI 120 VUODEN KETJUSSA. Vakavaraisuutemme kohosi lähes 20 %:iin. Taseemme kasvoi 12,5 %. Yrityslainojen määrä kasvoi peräti 21,6 %. Toimimme erittäin kustannustehokkaasti. Kulu-tuotto-suhteemme oli 55,4. Kulumme eivät kasvaneet lainkaan. Laajamittaisen uudistushankkeen ansiosta henkilö- ja yritysasiakkailla on käytössään monipuolisempi verkkopankki ja Sp-mobiilipankki, lähimaksamisen mahdollistava maksukortti, sähköinen ajanvaraus ja uusi puhelinpalvelu. Toimimme laajalla konttoriverkostolla seitsemällä paikkakunnalla. OLEMME VAHVASTI MUKANA MYÖS UUSISSA VIESTINNÄN KANAVISSA. Pankkimme asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista aiheista pankin blogisivustolla osoitteessa kaukaaviisas.fi. Sähköisen asiakaskirjeen ja Facebook-sivustomme kautta saa ajankohtaista tietoa raha-asioista. Haluamme uudistua ja olla mukana Suomea kasvuun ja kehitykseen vievässä toiminnassa. DIGITAALISUUS SYNNYTTÄÄ UUSIA LIIKETOIMINTAMALLEJA JA HAASTAA VANHOJA. Tavoitteemme on ymmärtää uusia liiketoimintamalleja ja auttaa asiakastamme menestymään. Myös rahoitussektorilla syntyy uusia liiketoimintamalleja, kuten joukkorahoitus ja erilaiset vertaislainamallit. SUOMEN RAHAMARKKINAT OVAT NIIN TEHOKKAAT, että helpolla uudet rahoitusmallit eivät lyö itseään läpi. Vertaislainojen osalta kysyntä voi syntyä ainakin kahdesta syystä: lainan tarvitsijalla on vaikeuksia saada laina muualta tai kokee lainaamisen helpommaksi. Ensiksi mainittu vaihtoehto vie vertaislainatoiminnan lähemmäksi pikavippitoimintaa. Jälkimmäinen sen sijaan muistuttaa osamaksukauppaa ja kohdevakuudellista toimintaa. Helppous ja joustavuus voikin olla se markkinarako, johon vertaislainatoiminta luo ratkaisua. Jos näin on, menettäjiä ovat eniten rahoitusyhtiöt ja korttiyhtiöt. Joka tapauksessa pankkien on syytä pysyä hereillä ja kuunnella asiakasta entistä tarkemmin digitaalisuuden mullistaessa taloutta ja yhteiskuntaa. KIITÄN ASIAKKAITAMME MEITÄ KOHTAAN OSOITETUSTA LUOTTAMUKSES- TA. Kiitos myös luottamushenkilöillemme ja henkilökunnallemme siitä erinomaisesta työstä, jota olette tehneet pankin hyväksi. Liedossa 9.2.2016 Jussi Hakala Toimitusjohtaja 3

SISÄLTÖ VUOSIKERTOMUS 2015 Toimitusjohtajalta... 2 Vuoden 2015 vastuullisuuskonseptin tukikohteet...6 Ulkoasu ja taitto: Zeeland Family Tekstit: Liedon Säästöpankki Paino: Paino-Kaarina Kuvat: Esko Keski-Oja ja Lauri Jaakkola Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä... 8 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2015... 10 Talousseminaari...18 Riskienhallinta...19 Hallinto ja henkilöstö...24 Tunnuslukujen laskentakaavat... 27 Tuloslaskelma...28 Tase...28 Luottamushenkilöt... 30 Johtoryhmä ja organisaatio...31 Sivujen materiaali on valmistettu FSC-sertifioidusta puusta, joka on peräisin ekologisesti, eettisesti ja sosiaalisesti hyvin hoidetuista metsistä. 4 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 1895 Säästöpankki perustetaan Lietoon. 1908 Säästöpankki on avoinna joka kuukauden 1. ja 15. päivä.

LIEDON SÄÄSTÖPANKIN YHTEISKUNTAVASTUU 120. 106 toimintavuosi konttoria Työllisti henkilöä 92 vakituisessa työsuhteessa Henkilökunnan keski-ikä: 45 vuotta Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa lähes 1,2 miljoonaa euroa. Tuimme alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä noin 170 000 eurolla. Lisäksi tuimme paikallisesti toimivia yhteisöjä 40 000 eurolla. Säästöpankki on 1. asiakaskokemuksessa Suomessa. Koulutuksen painopiste oli asiakaspalvelu- ja myyntikoulutuksessa. 1915 Miljoonan säästössä olevan markan raja rikki. 5

VUODEN 2015 VASTUULLISUUSKONSEPTIN TUKIKOHTEET Liedon Säästöpankki tuki useita paikallishankkeita Turun seudulla 40 000 eurolla. Suurten kertaluontoisten lahjoitusten sijaan Liedon Säästöpankki tukee nyt useita hyviä, paikallisia hankkeita. Päätös tukikohteista tehtiin kolmatta kertaa yleisöäänestyksen perusteella. Liedon Säästöpankin toimintapaikkakunnilla ääniä annettiin 540, joista valtaosa kohdistui lasten ja nuorten sekä vanhusten tukemiseen. Tuensaajat valittiin yleisöltä saatujen ehdotusten joukosta seuraavasti: Liedon 4H-yhdistys tukisumma 10 000 euroa (nuorten yrittäjyys, työelämävalmiudet ja työllistäminen) Hope Turku tukisumma 7 500 euroa (vapaaehtoisvoimin toteutettavaa avustustyötä lapsiperheille) Liedon VPK, tukisumma 7 500 euroa (kolmen defibrillaattorin hankinta) Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry, tukisumma 7 500 euroa Special Olympics, tukisumma 2 500 euroa (Kisamatka Los Angelesiin) Joululahja varattomille lapsille, tukisumma 2 000 euroa Sykerö, lapsisyöpäpotilaat ja heidän perheet, tukisumma 1 000 euroa Turun seudun työttömät TST ry, tukisumma 1 000 euroa Eläinsuojeluyhdistys Turku, tukisumma 1 000 euroa Kuvassa Liedon 4H-yhdistyksestä Juha Heikkilä ja Taina Päätalo. 6 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 1924 Säästäväisyyspäivä (World Savings Day) saa alkunsa Italian Milanossa kansainvälisessä säästöpankkien kongressissa.

Kuvassa vas. Liedon VPK:sta Otto Metsistö ja Jukka Lehtinen. Keskellä Liedon Säästöpankista Jussi Hakala ja Paula Kumpula, jonka vierellä Hope Turku ry:stä Arja Heinonen sekä Maria Vesa. Kuvassa oikealla Jaakko Ossa Liedon Säästöpankista. Kuvassa Special Olympicsin -kisaan osallistuneita urheilijoita. Kuva: Lauri Jaakkola 1939 10 miljoonan markan raja rikki. 7

SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ JA SÄÄSTÖPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄ Säästöpankkiryhmä (jäljempänä myös Ryhmä ) on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, Keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä säästöpankit muodostavat pankkiryhmän, jossa yhdistyvät paikallisuus ja valtakunnallisuus. Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta. Säästöpankit keskittyvät vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Jäsensäästöpankkien omistamat tuote- ja palveluyhtiöt tukevat ja edistävät säästöpankkiryhmän liiketoimintaa joko vastuullaan olevien tuotteiden tai keskitetyn palvelutuotannon kautta. Ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Henkivakuutus Oy, Sp-Rahastoyhtiö Oy sekä Sp-Koti Oy. Liedon Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään (jäljempänä myös Yhteenliittymä ), johon kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto Osk, 23 säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj sekä Sp-Rahastoyhtiö Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Säästöpankkien yhteenliittymän toiminta käynnistettiin 31.12.2014. TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUOMEN TALOUSTILANNE JA GLOBAALI TALOUSNÄKYMÄ Vuoden 2015 aikana talouskasvu Euroopassa jatkui hitaana. Kehittyvien talouksien ja erityisesti Kiinan talouden hiipuminen vaikuttivat negatiivisesti myös Euroopan talousnäkymiin. Euroalueen toteutunut inflaatio ja inflaatio-odotukset pysyivät koko vuoden alhaisella tasolla, mikä osaltaan lisäsi painetta Euroopan keskuspankin suuntaan. EKP lisäsi vuoden aikana rahapoliittista elvytystään ja pyrki luomaan edellytykset luotonannon ja reaalitalouden kasvulle euroalueella. Kasvunäkymien osalta oli edelleen havaittavissa eriytymistä Yhdysvaltojen ja muun maailman välillä. Yhdysvalloissa työmarkkinoiden positiivinen kehitys jatkui vuonna 2015 ja talouden kasvuvauhti antoi Yhdysvaltain keskuspankille mahdollisuuden nostaa ohjauskorkoaan. Euroopassa finanssikriisistä elpyminen on toteutunut huomattavasti hitaammin työttömyyden ollessa edelleen korkealla tasolla. Euroalueen talouskasvu ei ole päässyt finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Lisäksi euroalueen maiden välillä on merkittäviä eroja. Suomen taloudellinen tilanne jatkui haastavana ja Suomi jäi muiden euromaiden jälkeen talouskasvun osalta. Suomen työttömyysasteen osalta vuonna 2016 ei ole nähtävissä nopeaa laskua ja yksityinen kulutus sekä kotitalouksien reaaliansiot tulevat pysymään vuoden 2015 tasolla. Jatkossa Suomen tilanteen kannalta keskeistä on tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä työmarkkinoiden rakenteen ja sopimuslainsäädännön uudistaminen. Suomen julkisen talouden velkaantumistahti ja rakenneuudistuksen läpiviennin hidastuminen voivat johtaa Suomen luottoluokituksen laskuun vuonna 2016. Maailmankaupan hidastuminen heikensi vientiteollisuuden näkymiä, eikä euron kurssi suhteessa muihin kauppavaluuttoihin heikentynyt lopulta sitä tahtia kuin alkuvuodesta 2015 vielä odotettiin. Suomen tavaravienti laski merkittävästi vuoden 2015 aikana ja nopeaa muutosta parempaan ei ole odotettavissa tänäkään vuonna. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka ja investointien kasvu euroalueella luovat kuitenkin edellytyksiä Suomen teollisuustuotannon asteittaiselle kasvulle. Investoinnit Suomeen kasvavat kuitenkin hitaasti talouden epävarmuustekijöiden vuoksi. Vuoden 2016 osalta yhtenä riskitekijänä ovat mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden negatiiviset vaikutukset kansantalouteen ja teollisuustuotantoon. Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toi- 8 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 1940 Oma toimitalo valmistuu Kirkkotie 6:een Lietoon. Pankki avoinna joka arkipäivä.

met ovat kuitenkin välttämättömiä talouden elpymisen kannalta. Euroalueen hitaan kasvun, elvyttävän rahapolitiikan ja matalan inflaation vuoksi korkotaso pysyy alhaisella tasolla. Raaka-ainehintojen voimakas lasku ja palkkojen maltillinen nousu tulevat pitämään inflaatio-odotukset matalina Suomessa. Globaalin talouden hidastumisesta huolimatta vuosi 2015 oli osakemarkkinoille hyvä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Eurooppalaisilla yrityslainamarkkinoilla vuosi oli hyvä sijoittajien kysynnän tukiessa yrityslainojen tuottoja. Vuoden 2016 osalta matala korkotaso ja maailmantalouden maltillinen elpyminen tulevat tukemaan niin osake- ja yrityslainamarkkinoita. Euroalueen ja Yhdysvaltojen eriytyminen rahapolitiikan suunnan osalta tulee kasvattamaan korkoeroa ja heikentämään euron arvoa suhteessa Yhdysvaltain dollariin. ASUNTOMARKKINAT SUOMESSA Asuntomarkkinoiden vuosi 2015 oli huomattavasti tasaisempi kuin kaksi edeltävää vuotta ja myös vuoden sisällä tapahtuva vaihtelutrendi oli normaalimpi. Kokonaisuutena asuntomarkkinat päätyvät noin kolmen prosentin nousuun, mikä tarkoitti Suomessa yhteensä noin 57 000 asunto- ja kiinteistökauppaa vuonna 2015. Asuntojen hinnoissa ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2015, mikäli markkinaa tarkastellaan suurina kokonaisuuksina. Kuitenkin markkinoiden eriytyminen jatkui voimakkaana. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen hinnoissa oli edelleen laskua taantuvilla ja muuttotappiollisilla markkinoilla. Voittajina taas olivat edelleen suuret kasvukeskukset sekä kehittyvien kaupunkien ydinalueet. Myös myyntiajat säilyivät edellisvuoden tasolla keskiarvon ollessa noin 70 vuorokautta. Merkittävimpinä positiivisina ajureina asuntokaupalle olivat vuonna 2015 edullinen lainaraha ja sen saatavuuden parantuminen sekä kuluttajien luottamuksen hienoinen elpyminen. Haasteita tulevaisuuteen taas tuovat yleisen työllisyystilanteen kehittyminen sekä edelleen alhainen rakentamisen volyymi. Vuonna 2016 asunto- markkinoiden odotetaan kokonaisuudessaan kasvavan 2 5 prosenttia ja hintojen nousevan 1 2 prosenttia koko maassa, mutta alueelliset erot kasvavat edelleen. KIINNITYSLUOTTOPANKIN PERUSTAMINEN Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on esittänyt Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluville Säästöpankeille perustaa kiinnitysluottopankki. Toimilupahakemus jätettiin Finanssivalvontaan joulukuussa 2015. Sp-Kiinnitysluottopankin tavoitteena on laskea liikkeeseen euromääräisiä, katettuja joukkolainoja (Covered Bond, CB). Sp-Kiinnitysluottopankki tulee kuulumaan Säästöpankkien yhteenliittymään ja tulee Säästöpankkiliitto osk:in jäsenpankiksi. Sen välittäjäpankkeina voi toimia vain Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästöpankit. VAKUUSRAHASTON PURKAMINEN Säästöpankkien Vakuusrahaston purkaminen saatettiin päätökseen. Tilanteesta 15.2.2015 tehdyn tuloslaskelman ja taseen mukaan Säästöpankkien vakuusrahaston nettovarat olivat 24,4 miljoonaa euroa. Vakuusrahasto palautti joulukuussa 2014 varoja ennakkona 16,8 miljoonaa euroa, josta Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien pankkien osuus oli 13,8 miljoonaa euroa. Vakuusrahasto palautti vakuusrahaston jäsenpankeille loput varat (7,6 miljoonaa euroa) maaliskuussa 2015, josta Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien pankkien osuus oli 6,2 miljoonaa euroa. SÄÄSTÖPANKIT OVAT ITSENÄISIÄ, ALUEELLISIA JA PAIKALLISIA PANKKEJA. YHDESSÄ SÄÄSTÖPANKIT MUODOSTAVAT PANKKIRYHMÄN, JOSSA YHDISTYVÄT PAIKALLISUUS JA VALTAKUNNALLISUUS. 1969 10 nykymiljoonan raja rikki. 1970 Uusi toimitalo valmistuu Kirkkotie 3:een, Lietoon. 9

LIEDON SÄÄSTÖPANKIN HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2015 Liedon Säästöpankin tuloskehitys ja liiketoiminnan kasvu jatkuivat edellisvuosien tapaan hyvänä. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kannattavaan kasvuun, markkinaosuutensa parantamiseen ja asiakaspalveluprosessiensa tehostamiseen. Liedon Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna 1895. Liedon Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Vuosi 2015 oli pankin 120. toimintavuosi. Pankki toimii Varsinais-Suomen alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 52 100. Pankilla on yhteensä 9 konttoria; Turussa kolme sekä konttorit Liedossa, Kaarinassa, Loimaalla, Naantalissa, Paimiossa ja Raisiossa. Pankin pääkonttori sijaitsee Liedossa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 95,8 prosenttia (95,3). Vuoden lopussa lähes 20 300 pankin asiakkaalla oli Internetpankkisopimus (19 800). PANKIN LIIKETOIMINTA Liedon Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin toimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti parantamaan kannattavuuttaan ja asiakaspalveluprosessien tehostamiseen sekä markkinaosuuden nostamiseen. Liedon Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. PANKIN LIIKETOIMINNALLINEN TULOS OLI 11,2 MILJOONAA EUROA (9,4). Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 52,7 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Pankki on tilikauden aikana siirtänyt Aktia Hypoteekkipankki Oyj:stä 93,2 miljoonaa euroa luottoja omaan taseeseen. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomi Oy ja SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on Sp-Rahastoyhtiö Oy. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 38,0 miljoonaa euroa (28,4). Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 182,0 miljoonaa euroa (144,9). Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Sp-Henkivakuutus, joka tarjoaa pankin asiakkaille nykyaikaisia ja eri tilanteisiin sopivia vakuutussäästämisen tuotteita. Valikoima sisältää mm. säästö- ja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapitalisaatiosopimuksen ja varainhoitovakuutuksen. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Säästöpankkien Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja sen tehtävänä on myös varmistaa Säästöpankkiryhmän likviditeetti ja tukkuvarainhankinta. Säästöpankkien Keskuspankki hankkii rahoitusta ja operoi Säästöpankkiryhmän puolesta rahamarkkina- ja pääomamarkkinoilla ja hoitaa maksujen selvityksen ja huolehtii myös Ryhmän sisäisestä likviditeetin tasauksesta. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Liedon Säästöpankin yhteistyökumppaneina pankin toimialueella toimivat Sp-Koti-yrittäjät Turun Asuntomyynti Oy ja Välitysliike Turku Oy. 10 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 1984 Talletukset yli 100 miljoonaa markkaa. 1986 Nykyinen uudisrakennus valmistuu Lietoon.

Säästöpankit tarjoavat vakuutuksia verkkokaupassa, josta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Pankin palvelutoiminnassa tai liiketoimintaympäristössä ei tapahtunut vuonna 2015 olennaisia muutoksia. Vuosi 2015 oli pankin 120-vuotisjuhlavuosi, jonka teemaan liittyen markkinointiviestintään panostettiin etenkin tv:ssä. TULOS Liedon Säästöpankin liikevoitto oli 11 235 tuhatta euroa (9 408 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 19,4 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,2 prosenttia (1,1). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui etenkin korkokatteen 4,9%:n paranemisesta ja palkkiotuottojen 6,5%:n kasvusta sekä toimintakulujen pysymisestä edellisvuoden tasolla. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 55,4 prosenttia (56,9). Pankin korkokatteeksi muodostui 13 522 tuhatta euroa (12 888). Korkokate kasvoi 4,9 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 1 299 tuhatta euroa (1 045). Korkotuottojen määrä oli 19 408 tuhatta euroa (18 168), jossa kasvua edellisvuodesta oli 1 240 tuhatta euroa/6,8 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 5 886 tuhatta euroa (5 280). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 11,5 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Tilikauden 2015 aikana tehtiin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korkojen kirjauksiin liittyen kirjauskäytännön muutos. Aikaisemmin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korot kirjattiin korkokuluihin ja muutoksen jälkeen ne on kirjattu korkotuottoihin. Muutos perustuu siihen, että koronvaihtosopimusten korot ovat asianmukaisesti pankille tuottoa. Tästä syystä korkotuotot kasvoivat 672 tuhatta euroa ja korkokulut lisääntyivät 672 tuhatta euroa. Korkokate pysyi ennallaan. Nettopalkkiotuotot olivat 7 293 tuhatta euroa (6 849). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 8 475 tuhatta euroa (7 958) ja palkkiokulujen 1 182 tuhatta euroa (1 108). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 2 317 tuhatta euroa (1 766), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -47 tuhatta euroa (-5) ja muista välitetyistä tuotteista 2 364 tuhatta euroa (1 771). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 1 700 tuhatta euroa (1 640), palkkiot maksuliikenteestä 3 049 tuhatta euroa (3 241), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 393 tuhatta euroa (465) ja palkkiot takauksista 96 tuhatta euroa (105). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 14 tuhatta euroa (27). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja tappioita 4 tuhatta euroa (13) sekä näiden realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita 10 tuhatta euroa (14). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1 263 tuhatta euroa (1 374). Tästä myyntivoitot- ja PANKIN KESKEISET TULOSLASKELMAERÄT OVAT KEHITTYNEET KAHTEEN EDELLISEEN VUOTEEN VERRATTUNA SEURAAVASTI: Tuhatta euroa 01-12/2015 01-12/2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate 13 522 12 888 4,9 12 151 6,1 Nettopalkkiotuotot 7 293 6 849 6,5 6 730 1,8 Arvopaperikaupan ja 14 27-47,0 73-63,2 valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien 1 263 1 374 1 014 35,5 rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos 0 9-27 Muut tuotot 2 246 2 532-11,3 2 377 6,5 Tuotot yhteensä 24 338 23 679 2,8 22 317 6,1 Henkilöstökulut -5 497-5 368 2,4-6 397-16,1 Muut hallintokulut -5 267-4 985 5,7-5 556-10,3 Muut kulut -2 720-3 130-13,1-3 155-0,8 Kulut yhteensä -13 483-13 483 0,0-15 108-10,8 Kulu-tuotto -suhde 55,40 56,94 67,70 Arvonalentumistappiot 381-788 -202 luotoista Liikevoitto 11 235 9 408 19,4 7 007 34,3 Tilikauden voitto 5 787 5 263 10,0 2 340 *) Muutos 2015-2014 **) Muutos 2014-2013 1993 Suomen Säästöpankki pilkotaan ja Liedon Säästöpankki aloittaa laajenemisen. 11

tappiot olivat 1 225 tuhatta euroa (1 818). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita 38 tuhatta euroa (-444). Suojauslaskennan nettotulos oli 0 tuhatta euroa (9). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 2 246 tuhatta euroa (2 532). Saadut osingot olivat 520 tuhatta euroa (398), jossa kasvua edellisvuoteen oli 121 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 458 tuhatta euroa (412). Liiketoiminnan muut tuotot vähenivät 26,4 prosentilla 1 268 tuhanteen euroon (1 722). Vähenemiseen vaikuttivat Säästöpankkien Vakuusrahaston purkuun liittyvien pääoman palautusten tilitysten jakautuminen siten, että tilikauden 2015 osalta tilitysten määrä oli 731 tuhatta euroa ja suurin osa purkuun liittyvistä tilityksistä on kirjautunut jo tilikaudelle 2014 (1 694). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 5 497 tuhatta euroa (5 368), mikä oli 2,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 5,7 prosenttia, 5 267 tuhanteen euroon (4 985). Kulujen nousuun vaikuttivat etenkin 120-vuotisjuhlavuoteen liittyvät normaalia suuremmat markkinointikulut. Muut kulut, 2 720 tuhatta euroa (3 130), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 427 tuhatta euroa (448). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 14,5 prosenttia, 2 293 tuhanteen euroon (2 682). Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli -381 tuhatta euroa (788), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 1 168 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli -291 tuhatta euroa (933). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 0 tuhatta euroa (12) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 90 tuhatta euroa (134). LIEDON SÄÄSTÖPANKIN TASEEN KESKEISET ERÄT OVAT KEHITTYNEET KAHTEEN EDELLISEEN VUOTEEN VERRATTUNA SEURAAVASTI: Tuhatta euroa 31.12.15 31.12.14 Muutos-% **) 31.12.13 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 741 540 617 805 20,0 575 102 7,4 Luotot 741 484 617 725 20,0 575 057 7,4 Muut saamiset 56 79-29,8 46 73,9 Sijoitukset 203 584 220 292-7,6 225 120-2,1 Saamiset luottolaitoksilta 39 637 72 231-45,1 70 474 2,5 Saamistodistukset 73 560 78 713-6,5 89 469-12,0 Osakkeet ja osuudet 73 834 53 698 37,5 49 970 7,5 Kiinteistöt 16 553 15 649 5,8 15 207 2,9 Johdannaissopimukset 3 430 4 090-16,1 4 597-11,0 Johdannaissopimukset vastaavaa 3 430 4 090-16,1 4 597-11,0 Yleisön talletukset *) 596 404 586 299 1,7 599 939-2,3 Velat luottolaitoksille 140 577 42 606 31 533 35,1 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 93 083 99 894-6,8 75 248 32,8 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 70 720 72 608-2,6 39 853 82,2 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 22 363 27 286-18,0 35 394-22,9 Oma pääoma 75 242 68 935 9,1 64 229 7,3 Tilinpäätössiirtojen kertymä 35 581 31 342 13,5 29 156 7,5 ROA % 1,1 0,9 0,8 ROE % 10,2 8,3 7,1 Omavaraisuusaste 10,8 10,9 10,6 Vakavaraisuussuhde 19,59% 18,88% 23,73% *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2015 2014 ***) Muutos 2014 2013 12 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 1993 Konttorit Humalistonkadulle Turkuun sekä Loimaalle ja Oripäähän.

1000 TASEEN KEHITYS 1999 2015 900 800 956 700 600 milj. euroa 500 400 300 200 287 100 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pankki ei kirjannut arvonalentumistappioita luotoista tilikauden aikana. Aiempina vuosina toteutuneiksi luotto- ja takaustappioiksi kirjatuista saamisista saatiin tilikauden aikana palautuksia 90 tuhatta euroa. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 4,5 miljoonaa euroa (3,8) eli 0,8 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 0,3 miljoonaa euroa (0,0). Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset yhteensä olivat 0,6 prosenttia (0,5) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Lisäksi lainanhoitojoustolliset saamiset olivat 1 466 tuhatta euroa (3 029). Lainanhoitojoustolliset saamiset ovat saamisia, joiden lainaehtoja on neuvoteltu uudelleen tai asiakkaan rahoitusta on järjestelty heikentyneen maksukyvyn johdosta. TASE Pankin tase kasvoi vuoden 2015 aikana 12,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa 956,3 miljoonaa euroa (849,8). Taseessa olevien luottojen määrä oli 741,5 miljoonaa euroa (617,7). Talletusten määrä oli 596,4 miljoonaa euroa (586,3). LUOTONANTO Liedon Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 794,2 miljoonaa euroa (763,7). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 741,5 miljoonaa euroa (617,7) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 52,7 miljoonaa euroa (146,0). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 0,2 miljoonaa euroa (0,3). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 299,8 miljoonaa euroa (194,7). Luotonannon nettolisäys oli 30,5 miljoonaa euroa eli 4,0 prosenttia. TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 4,6 miljoonaa euroa (14,3) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 32,6 miljoonaa euroa (24,5) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. LUOTOT ASIAKASRYHMITTÄIN 31.12.2015 Yksityisasiakkaat Yritysasiakkaat 70,5 % 24 % Maatalousasiakkaat Muut 4,9 % 0,6 % 1994 Konttorit Naantaliin ja Hämeenkadulle Turkuun. 1995 Konttori Runosmäkeen. 13

120 VARAUSTEN JA OMAN PÄÄOMAN KEHITYS 1999 2015 100 110,823 80 milj. euroa 60 40 20 0 1999 16,468 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 SIJOITUKSET Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät taseerään Aineelliset hyödykkeet. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 39,6 miljoonaa euroa (72,2). Määrä oli 32,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 73,6 miljoonaa euroa (78,7), mikä on 6,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 73,8 miljoonaa euroa (53,7). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 22,0 miljoonaa euroa (20,3) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 51,9 miljoonaa euroa (33,4). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 16,6 miljoonaa euroa (15,6). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 8,5 miljoonaa euroa (8,2) ja sijoituskiinteistöjen arvo 8,1 miljoonaa euroa (7,4). Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 1 118 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja (94). Vuoden 2015 aikana pankki myi omistamiansa kiinteistöjä 25 tuhannen euron arvosta. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 154 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto. Pankki ei kirjannut tilikaudella arvonkorotuksia eikä arvonalennuksia kiinteistöomaisuudesta. JOHDANNAISSOPIMUKSET Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 3,4 miljoonaa euroa (4,1), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 3,4 miljoonaa euroa (4,1). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. YLEISÖN TALLETUKSET Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 596,4 miljoonaa euroa (586,3). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 10,1 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 41,0 miljoonaa euroa eli 10,8 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 418,7 miljoonaa euroa (377,7). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 30,9 miljoonaa euroa eli 14,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 177,7 miljoonaa euroa (208,6). Talletusten jakautumiseen vaikuttivat etenkin tilikauden aikana tehdyt eri talletusmuotoja koskevat korkoehtojen muutokset. 14 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 1996 Konttori Raisioon, 20 000 asiakkaan raja ylittyy. 1997 Konttorit Puutorille Turkuun ja Paimioon.

MUUT VELAT Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 140,6 miljoonaa euroa (42,6). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat 10,0 miljoonaa euroa (10,0). Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joiden määrä vuoden vaihteessa oli 10,0 miljoonaa euroa (10,0). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana sijoitustodistuksia 6,5 miljoonaa euroa (2,0) ja debentuurilainoja 4,5 miljoonaa euroa (3,6), yhteensä 11,0 miljoonaa euroa (5,6). Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 93,1 miljoonaa euroa (99,9), josta sijoitustodistuksia oli 0,0 miljoonaa euroa, joukkovelkakirjalainoja 70,7 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 22,4 miljoonaa euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. OMA PÄÄOMA JA TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 75,2 miljoonaa euroa (68,9). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 6,3 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 5,0 miljoonaa euroa (3,8). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 0,0 miljoonaa euroa (0,0) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 5,0 miljoonaa euroa (3,8). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 35,6 miljoonaa euroa (31,3), josta luottotappiovaraus oli 35,6 miljoonaa euroa (31,3). Vuonna 2015 luottotappiovarausta kasvatettiin 4,2 miljoonaa euroa (2,2), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,9 prosenttia saamisista (4,9). Varauksesta 1,4 miljoonaa euroa on siirretty vararahastoon. KONSERNITILINPÄÄTÖS Liedon Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 69,7 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha ja 85,7 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus. Pankin tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha ja Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :n tarkoittamia pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. KESKINÄINEN VASTUU Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisö, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Säästöpankkiliitto osk toimii yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. VAKUUSRAHASTO JA TALLETUSSUOJA Liedon Säästöpankki on kuulunut jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostamisen jälkeen sen jäsenpankeilla ei ollut enää tarvetta erilliselle vakuusrahastolle, koska vastaava tuki annettaisiin jäsenpankille yhteenliittymän keskusyhteisön kautta. Vakuusrahaston valtuuskunta päätti tämän vuoksi 16.10.2014, että rahasto puretaan kokonaan ja rahaston 1998 30 000 asiakkaan raja ylittyy. 1999 Konttori Kaskenkadulle Turkuun, 35 000 asiakasta. 15

varat palautetaan jäsenpankeille. Rahaston toiminta päättyi, kun rahaston valtuuskunta hyväksyi purkamista koskeva lopputilityksen maaliskuussa 2015. Liedon Säästöpankin osuus palautettavista varoista on kokonaisuudessaan 2,4 milj. euroa ja ne on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin siten, että tilikaudella 2014 on kirjattu 1,7 milj. euroa ja tilikaudella 2015 0,7 milj. euroa. Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) mukaan talletuspankilla on velvollisuus kuulua talletussuojajärjestelmään ja maksaa talletussuojamaksua. Talletussuoja korvaa tallettajien varat, jos ne eivät ole käytettävissä luottolaitoksen jouduttua pysyviin maksuvaikeuksiin. Korvaus on enimmillään 100.000 euroa yhtä luottolaitosta kohden. Samaan talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä luottolaitoksena. Tämä tarkoittaa, että yhdessä tai useammassa yhteenliittymään kuuluvassa talletuspankissa olevat varat korvataan yhteensä 100.000 euron enimmäismäärään asti. Säästöpankkien yhteenliittymä on tässä tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymä. Pankin talletussuojamaksu oli tilikaudella 340 tuhatta euroa. Talletussuojasta vastaa vuoden 2015 alusta perustettu uusi viranomainen, Rahoitusvakausvirasto. Vanha talletussuojarahasto hyvittää kuitenkin jäsenpankeilleen Rahoitusvakausviraston vuodelle 2015 määräämät talletussuojamaksut siinä suhteessa kuin kukin Vanhan talletussuojarahaston jäsenpankit ovat vuosien kuluessa kartuttaneet rahastoa. Näin ollen talletussuojamaksulla ei ole pankille kuluvaikutusta tilikaudella 2015. SIJOITTAJIEN TURVA Liedon Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Sijoittajien korvausrahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen. Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoituspalveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. VAKAVARAISUUDEN HALLINTA Liedon Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Pankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. OMAT VARAT JA VAKAVARAISUUS Liedon Säästöpankin vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0 2,5 %:n tasolle. Vuonna 2015 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Liedon Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteenliittymän ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Liedon Säästöpankin omat varat yhteensä olivat 104,4 miljoonaa euroa (91,6), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 42,6 miljoonaa euroa (38,8). Ydinpääoma (CET1) määrä oli 98,0 miljoonaa euroa. Ensisijaisten omien varojen määrä oli 98,0 miljoonaa euroa (81,2). Toissijaiset omat varat olivat 6,4 miljoonaa euroa (10,4). Liedon Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen. 16 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2000 40 000 asiakasta. 2002 Eurot käyttöön, sijoituspalveluyksikkö perustetaan Kauppatorin konttorin yhteyteen.

Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen laitoksen tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Liedon Säästöpankin vakavaraisuussuhde nousi 0,71 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 19,59 prosenttia (18,88%). Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 18,39 % (16,74 %). VAKAVARAISUUSLASKENNAN PÄÄERÄT, TUHATTA EUROA Omat varat 2015 2014* Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 103 707 94 009 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -5 653-12 816 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 98 054 81 193 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 98 054 81 193 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 7 266 11 650 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -873-1 241 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 6 393 10 409 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 104 447 91 602 Riskipainotetut erät yhteensä 533 170 485 138 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 486 605 438 979 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 3 694 4 606 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus 42 871 41 553 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 18,39% 16,74% Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 18,39% 16,74% Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 19,59% 18,88% *Vertailuvuoden luvut on esitetty 31.12.2014 voimassa olleen sääntelyn mukaan ja eivät sisällä Finanssivalvonnan myöntämiä lupia. Vähimmäisomavaraisuusaste 2015 2014 Ensisijainen pääoma (T1) 98 054 86 122 Vastuut yhteensä 990 121 880 650 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 9,90% 9,78% 2003 Puutorin konttori muuttaa Kauppatorin laidalle Turkuun. 2003 GSM-saldopalvelu otetaan käyttöön. 17

30 VAKAVARAISUUDEN KEHITYS 1999 2015 25 Vakavaraisuussuhdeluku 20 15 10 5 0 13,67 13,67 19,59 18,39 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vakavaraisuus-% Ensisijaisten omien varojen osuus-% VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE Liedon Säästöpankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 9,9 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. Vähimmäisomavaraisuusaste Ensisijainen pääoma (T1) 98 054 86 122 Vastuut yhteensä 990 121 880 650 Vähimmäisvaraisuusaste, % 9,90 9,78 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN TALOUSSEMINAARI TOI ENNÄTYSYLEISÖN LOGOMOON Liedon Säästöpankin Talousseminaari järjestettiin torstai-iltana 29.10. Logomossa. Yleisöä tilaisuuteen saapui ennätykselliset 530 henkilöä. Kahdeksatta kertaa järjestetty Talousseminaari oli entistä näyttävämpi pankin viettäessä 120-vuotisjuhlavuottaan. Seminaarin vierailevat puhujat olivat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, SITRAn johtaja Timo Lindholm, SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen sekä professori Alf Rehn. Tilaisuuden avauspuheessa Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja ja Säästöpankkiliiton hallituksen puheenjohtaja Jussi Hakala johdatti yleisön pankin alkutaipaleelta vuodesta 1895 nykypäivään. Liedon Säästöpankin hallituksen puheenjohtajan, finanssioikeuden professorin Jaakko Ossan päätöspuhe käsitteli Suomen verotuksen virstanpylväitä sekä pankin lähimenneisyyttä. 18 LIEDON SÄÄSTÖPANKIN VUODET 2004 Asiakkaita yli 47 000. 2006 Pankin vakavaraisuus nousee 22,7 prosenttiin.

RISKIENHALLINTA RISKIENHALLINNAN TAVOITE RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET JA ORGANISOINTI Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle pankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti sekä pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä pankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. Riskienhallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa pankin operatiivista toimintaa. Pankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota.pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Pankin hallitus asettaa riskinottohalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtaiset riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantarajat. Riskistrategian toteutumista seurataan riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat eri riskialueille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Pankilla on seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamassa tehokas ja kattava sisäinen valvonta: riippumaton riskienvalvonta säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance) sisäisen tarkastuksen toiminto Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että pankin riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen ja riskeihin. Riskienvalvontatoiminnon tehtävänä on avustaa pankin hallitusta ja toimivaa johtoa riittävän riskienhallinnan järjestämisessä sekä toimivuuden ja tehokkuuden valvonnassa. Compliance toiminto varmistaa että pankissa noudatetaan lainsäädäntöä, viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Compliance toiminnon vastuulla on valvoa että pankissa noudatetaan annettuja sisäisiä ohjeita, henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä muita rahoitusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita. Pankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Pankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden ja keskusyhteisön hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Pankin toimitusjohtaja ja muu johto vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden sekä keskusyhteisön ja pankin oman hallituksen antamien tarkempien sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti. Säästöpankkien yhteenliittymän riskienhallinnan menettelytapoja ylläpidetään ja kehitetään keskusyhteisön riippumattoman riskienvalvonnan toimesta, jotta varmistetaan että myös kaikki uudet, olennaiset mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin. 2007 Konttori Kaarinaan. 50 000 asiakasta. 19