Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [aktivitetsersättning] alentuneen työkyvyn yhteydessä [Aktivitetsersättning vid nedsatt arbetsförmåga] Aktivointikorvaus on tuki nuorelle, joka on työkyvytön sairauden tai jonkin muun toiminnanvajavuuden vuoksi. Aktivointikorvaus voi olla tuloperusteinen tai sitä voi saada takuukorvauksena [garantiersättning]. Aktivointikorvausta voi saada korkeintaan kolme vuotta kerrallaan. 1. heinäkuuta 2008 alkaen tulivat voimaan uudet aktivointikorvaukseen sovellettavat määräykset. Jo ennestään aktivointikorvausta saava voi kuulua siirtymämääräysten piiriin, joiden mukaan aikaisempia määräyksiä voidaan soveltaa jatkossakin vuoden 2012 loppuun saakka. Jos aktivointikorvauksen maksaminen lakkautetaan, koska vakuutettu täyttää 30 vuotta, tällöin vakuutettu kuuluu määräaikaisen sairauskorvauksen [sjukersättning] siirtymämääräysten piiriin. Kuka voi saada aktivointikorvausta? [Vem kan få aktivitetsersättning?] Aktivointikorvausta voit saada, jos olet 19-29-vuotias ja työkykysi on alentunut sairauden tai muun fyysisen tai psyykkisen suorituskyvyn heikentymisen vuoksi. Työkyvyn täytyy olla alentunut vähintään yhdellä neljäsosalla ainakin yhden vuoden ajan. Työkyvyn on oltava heikentynyt kaikissa työmarkkinoilla tarjolla olevissa töissä. Näihin töihin luetaan myös toimintarajoitteisille järjestettävät työt, kuten esimerkiksi palkka-avustusperusteiset työsuhteet. Paljonko aktivointikorvausta saa [Hur mycket får man i aktivitetsersättning?] Aktivointikorvausta voi saada joko täysimääräisenä tai siitä voi saada kolme neljäsosaa, puolet tai yhden neljäsosan sen mukaan, missä määrin työkyky on alentunut ja miten pystyy elättämään itsensä työnteolla. Täysi aktivointikorvaus on 64 prosenttia arvioidusta tulosta [antagandeinkomst], eli siitä tulosta, jonka olisit Vakuutuskassan [Försäkringskassan] laskelmien mukaan todennäköisesti ansainnut, jos olisit jatkanut työelämässä. Jos sinulla on ollut pienet tulot tai ei lainkaan tuloja, saat takuukorvausta. Takuukorvauksen suuruus määräytyy iän ja Ruotsissa asumisajan mukaan. Vuonna 2010 täyttä takuukorvausta voi saada 89 880400-99 640 kruunua vuodessa. Sekä tuloperusteinen aktivointikorvaus että takuukorvaus tarkistetaan joka vuosi tammikuussa hintaperusmäärän* [prisbaslopp] muuttumisen yhteydessä. * Hintaperusmäärä noudattaa yhteiskunnan hintakehitystä. Vuonna 2010 hintaperusmäärä on 42 400 kruunua.
Miten aktivointikorvausta voi saada? [Hur går det till att få aktivitetsersättning?] Sitä voi hakea itse [Du kan ansöka själv] Voit itse hakea aktivointikorvausta erityisellä lomakkeella, jonka saa Vakuutuskassalta tai verkkosivuilta www.forsakringskassan.se. Hakemukseen on myös liitettävä lääkärinlausunto. Vakuutuskassa voi vaihtaa sairauspäivärahan [sjukpenning] aktivointikorvaukseksi [Försäkringskassan kan byta ut sjukpenning mot aktivitetsersättning] Jos Vakuutuskassa katsoo, että täytät aktivointikorvauksen saamiselle asetettavat ehdot, se voi päättää sairauspäivärahan vaihtamisesta aktivointikorvaukseksi. Tätä varten Vakuutuskassa tarvitsee lääkärintodistuksen sairausloman määränneeltä lääkäriltä. Miten oikeutesi aktivointikorvaukseen arvioidaan? [Hur bedöms din rätt till aktivitetsersättning?] Tarvitset lääkärintodistuksen [Du behöver ett läkarutlåtande] Hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus. Ensisijaisesti hoitavan lääkärisi tulee selvittää terveydentilasi lausunnossaan. Mutta Vakuutuskassa voi myös vaatia, että käyt toisella lääkärillä tai asiantuntijalla tutkimuksissa työkyvyn arviota varten. Vakuutuskassa selvittää olosuhteesi [Försäkringskassan utreder dina förhållanden] Selvitämme työolosuhteesi ja sosiaaliset olosuhteesi. Tämä tarkoittaa sitä, että esitämme kysymyksiä muun muassa perheoloista, lasten päivähoidosta, taloustöistä, vapaa-ajan toiminnasta, koulutuksesta, sivutoimista tai toimeksiannoista, joilla mahdollisesti voi olla vaikutusta oikeuteesi saada korvausta. Vakuutuskassa seuraa työkykyä [Försäkringskassan följer upp din arbetsförmåga] Sinä aikana, kun saat aktivointikorvausta, Vakuutuskassa saattaa seurata tilannettasi tarkistamalla, oletko yhä oikeutettu saamaan samantasoista aktivointikorvausta. Tarkistukset tehdään, koska halutaan selvittää, onko työkykysi parantunut tai ovatko kuntoutusmahdollisuutesi parantuneet. Miten raha maksetaan [Hur betalas pengarna ut?] Aktivointikorvaus maksetaan sille tilille, jonka olet ilmoittanut Vakuutuskassalle. Se maksetaan kunkin kuukauden 18. tai 19. päivänä. Jos maksupäivä on lauantai, saat aktivointikorvauksen perjantaina. Jos maksupäivä on sunnuntai, pyhäpäivä tai juhannusaatto, saat korvauksen lähimpänä seuraavana arkipäivänä. Jos asut ulkomailla, lähetetään aktivointikorvaus Ruotsista pankkisiirtona maksupäivänä. Jos aktivointikorvaus on enintään 2400 kruunua vuodessa, saat sen jälkikäteen kesäkuussa tai joulukuussa joka vuosi. Myös 2400 kruunua ylittävät vuotuiset summat voidaan maksaa kahdessa erässä vuosittain, jos ilmoitat siitä Vakuutuskassalle hakemuksessa.
Mitä voi tehdä sinä aikana, kun saa aktivointikorvausta? [Vad kan jag göra under tiden med aktivitetsersättning?] Työelämään suuntautuva kuntoutus [Arbetslivsinriktad rehabilitering] Sinä aikana, kun saat aktivointikorvausta, sinun on mahdollisimman pian osallistuttava työelämään suuntautuviin kuntoutustoimenpiteisiin. Työelämään suuntautuvia toimenpiteitä tarvitaan työkykysi palauttamiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi työharjoittelu tai koulutus, jotta voisi palata entiseen työhön tai saada muuta itselleen sopivaa työtä. Vakuutuskassa vastaa siitä, että se huomioi kuntoutustarpeesi ja tekee aloitteita kuntoutuksesi järjestämiseksi. Jos sinulla ei ole päteviä syitä toimenpiteestä kieltäytymiselle, voidaan korvauksesi lakkauttaa tai voit saada pienemmän korvauksen. Voit osallistua aktiviteetteihin [Du kan delta i aktiviteter] Sinä aikana, kun saat korvausta, voit myös osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Aktiviteettien tarkoituksena on tukea henkilökohtaista kehitystäsi ja vaikuttaa positiivisella tavalla sairauteesi tai toiminnanvajavuuteesi. Niiden tarkoituksena on myös auttaa sinua saamaan paremmat edellytykset työkykysi parantamiseen. Aktiviteetteihin osallistuminen on vapaaehtoista. Oikeutesi korvaukseen säilyy, vaikka et osallistuisikaan mihinkään aktiviteettiin. Voit kokeilla työssä käyntiä tai opiskelua lepäävän korvauksen aikana [Du kan pröva att arbeta eller studera med vilande ersättning] Voit sinä aikana, kun saat aktivointikorvausta, kokeilla työssä käyntiä tai opiskelua menettämättä oikeuttasi korvaukseen. Tästä käytetään nimitystä lepäävä aktivointikorvaus. Lepäävää aktivointikorvausta on haettava ennen kuin aloittaa työssä käymisen tai opiskelun. Jos aloitat työnteon, voit myös hakea enintään kolmen kuukauden pituista kokeiluaikaa, jonka aikana saat samanaikaisesti palkan ja aktivointikorvauksen. Täyttä aktivointikorvausta saadessasi voit tehdä vähän työtä [Du kan arbeta lite med hel aktivitetsersättning] Jos saat täysimääräistä aktivointikorvausta, voit silti käyttää vähäistä jäljellä olevaa työkykyäsi esimerkiksi vapaaehtoistyössä tai poliittisessa työssä. Tämä tarkoittaa sitä, että voit työskennellä tunnin päivässä ja ansaita suorittamastasi työstä korkeintaan yhden kahdeksasosan normaaleista kokopäiväansioistasi säilyttäen silti oikeuden täyteen aktivointikorvaukseen. Ota ennen työnteon aloittamista yhteyttä Vakuutuskassaan selvittääksesi omakohtaiset työntekomahdollisuutesi. Jos saat kolme neljäsosaa aktivointikorvauksesta, sinua autetaan työpaikan löytämisessä [Med tre fjärdedels aktivitetsersättning får du hjälp att hitta ett arbete] Jos saat kolme neljäsosaa aktivointikorvauksesta, Vakuutuskassa vastaa siitä, että saat jäljellä olevaa työkykyäsi vastaavaa työtä. Työnvälitystoimiston [Arbetsförmedlingen] on kuuden kuukauden kuluessa pystyttävä tarjoamaan sinulle työpaikka avoimilta työmarkkinoilta, tarpeen vaatiessa palkka-avustuksen turvin. Jos se ei onnistu, on työnvälitystoimiston tarjottava sinulle työpaikka Samhall AB:n palveluksessa.
Mitä sairauspäivärahalle tapahtuu? [Vad händer med sjukpenningen?] Kun sinulle on myönnetty täysi aktivointikorvaus, et enää ole oikeutettu sairauspäivärahaan. Jos sinulle on myönnetty yksi neljäsosa, puolet tai kolme neljäsosaa korvauksesta ja ansiotyöstä saamasi tulot ovat vähintään 10 176 kruunua vuodessa (24 % hintaperusmäärästä), voit sitä vastoin saada sairauspäivärahan perusteena olevan tulon vahvistetuksi, jolloin voit saada sairauspäivärahaa, jos et pysty tekemään työtä sairauden vuoksi. Muut saatavat korvaukset voivat vaikuttaa aktivointikorvauksen määrään [Aktivitetsersättningen kan minskas om du har andra ersättningar] Jos saat samanaikaisesti aktivointikorvauksen kanssa myös ulkomailta työkyvyttömyyseläkettä [invaliditetspension] tai muita ulkomailta saatavia työkyvyttömyysetuuksia, nämä saattavat vähentää saamasi aktivointikorvauksen määrää. Aktivointikorvaus ja vero [Aktivitetsersättning och skatt] Aktivointikorvaus on veronalaista tuloa. Vakuutuskassa pidättää ennakkoveron. Jos sinulla on muita tuloja, ne voivat vaikuttaa pidätettävän veron määrään. Tästä syystä sinun tulee ilmoittaa Vakuutuskassalle muulta taholta kuin Vakuutuskassalta saamasi veronalaiset tulot, kuten esimerkiksi ansiotulot. Verolippua ei tarvitse lähettää Vakuutuskassalle. Vakuutuskassa saa tiedot suoraan Verovirastolta [Skatteverket]. Jos haluat Vakuutuskassan tekevän pienemmän veronpidätyksen (jos sinulla esimerkiksi on suuret korkomenot), voit hakea verontasausta lähimmästä verotoimistosta. Saamasi päätöksen lähetät sitten Vakuutuskassalle. Jos haluat, että aktivointikorvauksesta pidätetään enemmän veroa, ota yhteyttä Vakuutuskassaan ja pyydä sitä. Tällöin aktivointikorvauksesta pidätetään suurempi ennakkovero niin kauan, kunnes sinä itse toisin ilmoitat. Saat joka vuoden tammikuussa tarkkailutiedotteen Vakuutuskassalta. Siitä näet, miten paljon aktivointikorvausta olet saanut ja miten paljon siitä on pidätetty veroa. Jos korvaus maksetaan tilillesi, saat tarkkailutiedotteen tammikuun tilillepanotiedotteen yhteydessä. Ota yhteyttä Vakuutuskassaan, jos et saa mitään tarkkailutiedotetta. Lisätietoa aktivointikorvauksen verotuksesta saa lähimmältä verotoimistolta tai verkkosivuilta www.skatteverket.se. Jos asut ulkomailla tai muutat ulkomaille [Om du bor eller flyttar utomlands] Tuloperusteinen aktivointikorvaus maksetaan sinulle, asuitpa missä maassa tahansa. Takuukorvausta sitä vastoin maksetaan vain EU/ETA-maihin, Sveitsiin ja Kanadaan. Takuukorvauksen maksamiseksi vaaditaan lisäksi, että olet jonkun edellä mainitun maan kansalainen. Käänny Vakuutuskassan puoleen, jos tarvitset lisätietoa siitä, milloin voit saada takuukorvauksen maksetuksi itsellesi toiseen maahan. Jos muutat pysyvästi ulkomaille, on sinun ilmoitettava siitä Vakuutuskassalle. On tärkeää, että ilmoitat, mihin osoitteeseen, mihin pankkiin ja mille tilille haluat Vakuutuskassan lähettävän aktivointikorvauksen. Saadakseen jatkossakin aktivointikorvausta, ulkomailla asuvan täytyy lähettää ns. elossaolotodistus Ruotsin vakuutuskassalle kerran vuodessa. Tämä tapahtuu seuraavasti:
Vakuutuskassa lähettää sinulle automaattisesti lomakkeen. Täytä lomake, ota voimassa oleva passisi mukaan ja käy jonkun lomakkeella olevassa luettelossa mainitun viranomaisen tai vastaavan edustajan toimistossa. Heidän täytyy todistaa antamasi tiedot oikeiksi. Lähetä sitten lomake Vakuutuskassalle. Joissakin tapauksissa todistuslomaketta ei lähetetä sinulle. Toistaiseksi tällaista käytäntöä sovelletaan Suomessa, Norjassa tai Saksassa asuviin. Saamme tietosi Ruotsin ja asuinmaasi viranomaisten välisen tiedonvaihdon välityksellä. Ulkomailla asuviin voidaan soveltaa Ulkomailla asuvien erityistä tuloveroa (SINK) [Särskild inkomsskatt för utomlands bosatta (SINK)]. Verovirastolta saa lisätietoa SINK-tuloverosta. Muut korvaukset [Andra ersättningar] Sopimuksenvaraiset vakuutukset [Avtalsförsäkringar] Aktivointikorvausta saava saattaa myös saada korvausta työehtosopimukseen perustuvasta ryhmävakuutuksesta. Siksi sinun tulee tiedustella viimeisimmältä työnantajaltasi tai ammattijärjestöltäsi, onko tällaista vakuutusta, ja jos on, mitä sääntöjä sinuun sovelletaan. Jos sinulla on ollut useampia työnantajia, sinun tulee tiedustella asiaa myös näiltä. Vakuutuskassan tehtäviin eivät kuulu työehtosopimukseen perustuviin vakuutuksiin liittyvät asiat, siksi emme voi vastata niihin liittyviin kysymyksiin. Asuntolisä [Bostadstillägg] Aktivointikorvausta saava voi saada asuntolisää. Asuntolisää haetaan Vakuutuskassasta. Katso ruotsinkielinen tiedote Bostadstillägg till dig som har aktivitetsersättning eller sjukersättning [Asuntolisä aktivointi- tai sairauskorvausta saavalle], jonka saat Vakuutuskassalta tai verkkosivuilta www.forsakringskassan.se. Ilmoita muutoksista! [Anmäl förändringar!] Sinun on ilmoitettava kaikista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa oikeuteesi saada korvausta tai korvauksen määrään. Tällaisia ilmoitettavia seikkoja ovat esimerkiksi, jos aloitat työnteon tai opiskelun. alat työskennellä suuremmassa määrin kuin aikaisemmin, jos esimerkiksi saat osa-aikakorvausta, mutta siirryt kokopäivätyöhön. jatkat työelämässä sen jälkeen, kun päätös lepäävästä aktivointikorvauksesta on lakannut olemasta voimassa. työkykysi on parantunut, vaikka et olisikaan töissä. saat uuden tai muuttuneen ulkomaisen eläkkeen, elinkorkoa [livränta] tai vastaavaa. muutat ulkomaille. Jos et ilmoita muutoksista, voit saada pienemmän korvauksen tai korvauksen maksaminen voidaan lakkauttaa. Voit myös joutua maksamaan rahaa takaisin, jos olet saanut liian suuren rahasumman tai rahaa, jonka saamiseen et ole ollut oikeutettu. Lisätietoa saa asiakaspalvelustamme 0771-524 524 Tiedotetta ei tule pitää aiheeseen liittyvänä lakitekstinä.
Vakuutuskassa tarkistaa [Försäkringskassan kontrollerar] Vakuutuskassa tarkistaa ilmoitetut tiedot. Kyse voi olla tuloihin, työpoissaoloihin, siviilisäätyyn tai asuinpaikkaan liittyvistä tiedoista. Saamme tiedonvaihdon välityksellä tietoa toisilta viranomaisilta ja tarkastamme rekistereissämme olevat tiedot vertaamalla niitä muun muassa Opintotukiasiain keskuslautakunnalta [Centrala studiestödsnämnden, CSN], työttömyyskassoilta ja Verovirastolta saatuihin tietoihin. Virheellisten tietojen tahallisesti ilmoittaminen tai korvauksen saamiseen mahdollisesti vaikuttavien muutoksien ilmoittamatta jättäminen voi olla rikollinen teko. Vakuutuskassa tekee kaikista epäillyistä sosiaaliturvaan kohdistuvista rikoksista ilmoituksen poliisille.