Suomen materiaalitehokkuus - Suomen Teollisen ekologian forum Oulu Miksi Suomen materiaalitehokkuus on kansainvälisissä vertailuissa niin heikko? Ilmo Mäenpää & Petri Kyröläinen Thule-instituutti, Oulun yliopisto ilmo.maenpaa@oulu.fi 1 Taustaa Euroopassa maakohtaiset kokonaistaloudelliset aikasarjat materiaalien käytöstä (Eurostat) ja kansantaloudesta (OECD). Materiaalien käytön aikasarjat, esim. Moll, S., Bringezu, S., Schütz, H. (2003): Resource Use in European Countries : European Topic Centre on Waste and Material Flows. Copenhagen http://www.europa.eu.int/comm/environment /natres/titles1_2.htm#what) - Aikasarjat 1980 2000 2 Ilmo Mäenpää 1
Talouden ainevirtatase input talous output Luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR) Suora ainepanos (DMI) Piilovirrat (HF) kotimaan luonnosta: biomassa mineraalit maa-ainekset tuonti raaka-aineet jalosteet kotimaiset käyttämättömät luonnonvarat tuonnin välillinen ainepanos varastojen muutokset aineen läpivirta vienti raaka-aineet jalosteet luontoon: päästöt ilmaan päästöt vesiin kiinteät jätteet hajakäyttö kotimaiset käyttämättömät luonnonvarat viennin välillinen ainepanos 3 Vertailuun sisältyvät maat Austria Denmark Finland France Germany Greece Ireland Italy Netherlands Norway Spain Sweden United Kingdom Czech Repuplic Hungary Poland 4 Ilmo Mäenpää 2
Materiaali-intensiteettien vertailu 1999 Suora ainepanos henkeä kohti 0 10 20 30 40 50 60 70 1000 kg Suora ainepanos/bkt 0 1 2 3 4 Suora ainepanos/bkt3p 0 0.5 1 1.5 2 5 Selittävät muuttujat ja hypoteesit Väentiheys (asukasta/km 2 ): mitä harvempi asutus, sitä suurempi materiaalien kulutus Elintaso (BKT/asukas): mitä korkeampi elintaso, sitä suurempi materiaalien kulutus Palvelujen osuus: mitä suurempi palvelujen osuus BKT:sta, sitä pienempi materiaalien kulutus Tavaraviennin osuus BKT:sta: mitä suurempi tavaravienti, sitä suurempi materiaalien kulutus Jalostusaste: mitä korkeampi viennin jalostusaste, sitä pienempi materiaalikulutus 6 Ilmo Mäenpää 3
Väentiheys ja pinta-ala Suora ainepanos henkeä kohti 0 10 20 30 40 50 60 70 1000 kg Väentiheys 0 100 200 300 400 500 henkeä/km 2 Suora ainepanos/pinta-ala 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 1000 kg/km 2 7 Elintaso Suora ainepanos henkeä kohti 0 10 20 30 40 50 60 70 1000 kg BKT henkeä kohti 0 5 10 15 20 25 30 35 40 1000 $ BKT3p henkeä kohti 0 5 10 15 20 25 30 35 40 1000 $ 8 Ilmo Mäenpää 4
Elintaso2 70 Suora ainepanos henkeä kohti 4 Suora ainepanos /kansantuote 60 50 3 DMI/Pop 40 30 DMI/BKT 2 20 10 1 0 0 10 20 30 40 BKT/Pop 0 0 10 20 30 40 BKT/Pop 9 Palvelut ja investoinnit Suora ainepanos/bkt Palvelujen osuus BKT:sta Investointjen osuus BKT:sta 0 1 2 3 4 50 55 60 65 70 75 % 0 5 10 15 20 25 30 % 10 Ilmo Mäenpää 5
Vienti Suora ainepanos/bkt 0 1 2 3 4 Viennin osuus BKT:sta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 % Palvelujen osuus viennistä 0 10 20 30 40 50 60 % 11 Viennin jalostusaste Suora ainepanos/bkt 0 1 2 3 4 Tavaraviennin arvo/kilomäärä 0 1 2 3 4 5 6 $/kg Koko viennin arvo/kilomäärä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 $/kg 12 Ilmo Mäenpää 6
Regressioanalyysi 1 13 maata, vuodet 1980-2000, tasomalli DMI / Pop t-testi DMI / BKT R 2 0.92 0.87 t-testi Vakio -0.22-2.57-0.37-3.83 Väentiheys Pop /PA -0.26-13.91-0.30-13.91 Elintaso BKT / Pop 0.84 12.74-0.79-10.39 Palveluvaltaisuus S / VA 0.02-0.45-0.02-0.45 Investointiaste I / BKT 0.20 9.24 0.24 9.24 Tavaravienti Eg / GDP 0.48 13.57 0.55 13.57 Palveluvienti Es / GDP -0.09-4.44-0.11-4.44 Jalostusaste peg/eg -0.31-14.97-0.35-14.97 13 Regressioanalyysi 2 13 maata, vuodet 1980-2000, differenssimalli DMI/BKT t-testi R2 0.13 Vakio 0-0.68 Elintaso -0.5-2.97 Palveluvaltaisuus -0.53-2.85 Investointiaste 0.19 2.85 Tavaravienti 0.13 2.17 Jalostusaste -0.1-2.7 14 Ilmo Mäenpää 7
Päätelmiä Talouksien materiaali-intensiteettien eroille ei löydy yhtä ratkaisevaa selittäjää, vaan eroihin vaikuttaa useampi talouden rakennetekijä. Suomen kipupisteitä: Harva asutus Palvelujen osuus kansantaloudessa pieni Viennin tavaravaltaisuus Tavaraviennin alhainen jalostusaste 15 Ilmo Mäenpää 8