PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPISKELIJAT Ideoita, uhkia ja mahdollisuuksia
OPISKELIJOIDEN IDEOITA KERÄÄMÄSSÄ Vetovoimatekijät Pyöräilyyn ja kevyen liikenteen väylien kehittämiseen Joukkoliikenteen sujuvoittamiseen Asumiseen ja ympäristöön
MITKÄ ASIAT HELSINGISSÄ KOETAAN VETOVOIMATEKIJÖIKSI? Tiloja pienyrittäjille Lapsiystävällisyys Väenpaljous 0,119 0,101 0,158 0,115 0,18 0,245 Turvallisuus - turvattomuus 0,128 0,192 Mieluisa asuntokanta 0,166 0,226 Kunnalliset palvelut riittäviä - riittämättömiä 0,07 0,231 Luonto ja liikuntamahdollisuudet 0,148 0,237 Sujuva raideliikenne 0,027 0,284 Liikenne sujuvaa 0,092 0,342 Kulttuuritarjonta 0,02 0,41 Työllistymismahdollisuudet 0,068 0,567 0,0 % 15,0 % 30,0 % 45,0 % 60,0 % Positiivisia mainintoja Negatiivisia mainintoja Espoo ja Vantaa saivat kyselyssä Helsinkiä huomattavasti enemmän mainintoja lapsiystävällisyydestä sekä erityisesti luonnosta ja liikkumismahdollisuuksista.
MITEN OPISKELIJAT LIIKKUVAT NYT Eri liikennemuotojen yleisyys vaihelee. Odotetusti yleisimmät päivittäiset liikennemuodot ovat jalan ja joukkoliikenteellä: Jalankulku 67 % 10 % 8 % 15 % HSL-joukkoliikenne 61 % 20 % 16 % 3 % Pyöräily 10 % 20 % 32 % 38 % Auto 10 % 10 % 28 % 51 % Kaukojuna 03 % 32 % 64 % Muu bussi 2 % 2 % 30 % 66 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Päivittäin Muutaman kerran viikossa Harvemmin En koskaan
MITÄ LIIKENNEMUOTOJA HALUTAAN KEHITTÄÄ Miten opiskelijat haluaisivat liikkua suhteessa nykyiseen päivittäiseen liikkumismuotoon. 10 % 49 % 11 % 0 % 31 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Henkilöauto** HSL:n operoima joukkoliikenne Jalan* Kaukojuna Pyörä Erityisesti moni autoilija olisi tulosten perusteella halukas käyttämään julkisia tai pyöräilyä. Liikkuu pääasiassa: Jalan 7 % 51 % 12 % 30 % Pyörällä 5 % 25 % 6 % 65 % Autolla 35 % 40 % 1 % 23 % Joukkoliikenteellä 7 % 58 % 10 % 26 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 %
TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISEKSI 50 % 0,4912 38 % 0,3485 0,3246 0,3682 0,3157 0,32 25 % 0,2202 0,238 0,2278 13 % 0,1303 0,0835 0,0638 0,1105 0,0453 0 % Maksuton joukkoliikenne Autottoman vyöhykkeen luominen keskustaan Poikittaisliikenteen kehittäminen
AUTOTON KESKUSTA Autoton keskusta on opiskelijoille tärkeä tavoite 30 % 23 % 0,1973 0,2274 15 % 0,1302 0,1135 8 % 0,0786 0,0614 0,0746 0,0578 0,0256 0,0336 0 % Vastausjakauma väitteeseen Autoton keskusta on mielestäni tärkeä tavoite (1 täysin eri mieltä 10 täysin samaa mieltä)
PYÖRÄILY Miten opiskelijat parantaisivat pyöräilyn edellytyksiä? Muualta pk-seudulle opiskelemaan muuttaneet ovat muita ahkerampia pyöräilijöitä (tosin myös keskiiältään nuorempaa sakkia). Seuraavaksi esimerkkejä ideoista pyöräilyn edistämiseksi muutamista opiskelijoiden mainitsemista vaaranpaikoista Paljasjalkaiset 9 % 19 % 36 % 36 % Muuttanut 21 % 20 % 27 % 32 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Päivittäin Muutaman kerran viikossa Harvemmin
MITEN OPISKELIJAT PISTEYTTIVÄT PYÖRÄILYN EDELLYTYKSIÄ KAUPUNGINOSITTAIN (0-100) Suuralue Helppo tapa liikkua Pyöräteitä ja kaistoja on riittävästi Riittävästi pyörätelineit ä Keskiarvo Espoo, Otaniemi 67 49 51 56 Espoo, muu + Kauniainen 70 55 38 54 Vantaa 62 55 36 51 Itäinen suurpiiri 68 41 32 47 Koillinen suurpiiri 57 42 40 46 Kaikki 60 43 35 46 Pohjoinen suurpiiri 57 38 36 44 Eteläinen suurpiiri 56 42 31 43 Keskinen suurpiiri 57 35 30 41 Kaakkoinen suurpiiri 54 38 29 40 Läntinen suurpiiri 53 36 30 40 *Pienin suurpiirikohtainen vastaajamäärä 35 opiskelijaa.
MIKÄ PYÖRÄILYSSÄ KOETAAN HANKALAKSI? Puutteet infrassa: Arkipäiväistä pyöräilyäni hankaloittaa keskustan läpi ajamisen vaarallisuus. Yliopistolle mennessä on pakko taluttaa pyörää usein satoja metrejä, joten on helpompi kävellä. Liikkuminen moottoriliikenteen seassa: Autojen seassa pyöräily on liian vaarallista, autoja on liikaa eikä nopeusrajoituksia noudateta. Ihmisten seassa pyöräily on hankajaa ja katuojat ärsyttäviä. Bilisternas respekt för cyklister, speciellt busschaufförer är likgiltiga gentemot cyklister Ei riittävästi pyörätelineitä: Pyörää on hankala jättää mihinkään turvallisesti keskustassa.
LIIKENTEEN PELISÄÄNTÖIHIN TOIVOTAAN SELKEYTTÄ Selkeämmät merkinnät: Turvallisempi tunne pyöräilystä. Esimerkiksi omat liikennevalot pyöräilijöille, selkeät pyörätiet, parempi tuntemus pyöräilijöiden ja autoilijoiden "säännöistä" (= kuka on missäkin velvollinen väistämään jne.) Selvästi värillä, korokkeella tms. ajokaistoista ja jalkakäytävistä erotetut pyörätiet. Alhaiset nopeusrajoitukset niille kaduille, joilla on pakko ajaa liikenteen seassa Pyöräilymyönteisempi ilmapiiri: Tryggare cykelleder, bilisternas respekt för cyklister Suomessa ei ole pyöräilykulttuuria niin kuin esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa on, ja suomalainen liikenne on tehty sataprosenttisesti vain autoilua ajatellen.
PYÖRIEN SÄILYTYKSEEN JA PESEYTYMISTILOIHIN KAMPUKSILLE Suihkutilat kampuksilla, pyöräkatos (telineen sijaan), Hämeentielle fiksumpi pyörilyreitti. lupa ottaa polkupyörä junaan ja metroon ruuhkaaikoina; toimivat, yhtenäiset pyörätiet, joilla ei tarvitsisi välillä puikkelehtia autojen sekaan
Liikenteen ongelmakohtia Vaarallinen risteys
IDEOITA PYÖRÄILYN EDELLYTYSTEN PARANTAMISEKSI 1) RAUTATIEASEMAN EDUSTA Rautatieasema on ihan helvettiä pyöräilijälle. Ei järkeviä kulkureittejä Kallion tai Töölön suuntaan. Mutitteleva, täysin ennustamatonta liikennekäyttäytymistä. Pyöräliikenteelle oma tunneli (raiteiden ali) baanalle. [Pyöräkaistojen] näkyvyyttä parantaisi pysäköintipaikkojen poistaminen suoraan rautatieaseman edestä.
2) TÖÖLÖ-KAMPPI-PUNAVUORI Pyöräkaistat jatkumaan Runeberginkadulle kauppakorkeakoulujen jälkeen. [Bulevardilla] pyöräkaistojen heikko näkyvyys suurten puiden ja pysäköityjen autojen takaa. Baanalta nousu Kamppiin on pirullista. Mistään ei tunnista, missä menee pyörätie. Keskustassa pyörätieltä ajotielle & vice versa kääntyminen usein hankalaa ja vaarallista. Selkeät pyöräkaistat helpottaisivat.
3) HÄMEENTIE Paljon mainintoja pyöräkaistan tarpeellisuudesta
MINNE HALUTAAN LISÄÄ OPISKELIJA-ASUNTOJA Minne lisää opiskelijaasuntoja? Minne voisi rakentaa nk. Konttiasuntoja?
Missä haluaa asua valmistumisen jälkeen?
OPISKELIJAT ARVOSTAVAT MONIPUOLISIA ULKOILUMAHDOLLISUUKSIA Isot yhtenäiset ulkoilualueet kuten Keskuspuisto ja Vanhankaupunginkoski ovat opiskelijoiden arvossa pitämiä. Kaupunkirakenne pidettävä tiiviinä, jotta luonto- ja ulkoilualueita ei tarvitsisi rakentaa täyteen. Myös toisenlaisia näkemyksiä on: Metsät eivät mielestäni kuulu kaupunkiin, mutta rakennetut, viihtyisät puistot ovat eri asia - pieniä, nättejä viheralueita pitäisi olla paljon.
KOKEMUKSIA LUONNOSTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Kaksi päätä, upeat rakennetutu puistot - Kaivari on ihana. Ja sitten kunnon korpimaiset, Nuuksio ja Keskuspuisto. Lammassaarikin on kiva, kuin myös Sibleiuspuisto. Riittävä koko on tärkeä. Mutta sitten semmoiset pikkuriepaleet, liikennevihreä ja lähiöiden kerrostalojen väliin jäävät kaistaleet - ne ovat turhia, käyttökelvottomia ja ahdistavia. Unelma on tiivis umpikorttelikaupunki, jonka seassa on kunnollisia puistoja. Kaunis asuinympäristö on minulle todella tärkeä. Keskustassakin voi nauttia puistoista ja istutuksista, rannoista ja saarista. Toivoisin, että kaikkia rantoja ei rakennettaisi umpeen ja että esim. Töölönlahden ympäristö pysyisi ainakin osittain"villinä", sillä juuri siinä piilee sen viehätys.
IDEOITA JULKISEN LIIKENTEEN MOBIILIAPPLIKAATIOIKSI Olisi kova, jos olisi toimiva äppi, missä näkyy reaaliaikaiset pysäkkien ohitusajat (kuten Moovitissa) kaikille julkisen liikenteen välineille. Sovellus, joka tuo laskurin puhelimen näytölle: "näin kauan aikaa seuraavaan bussiisi lähimmältä pysäkiltä". Ensin syötetään haluttu bussi ja haluttu kohde. Sitten sijaintitietojen avulla näytölle ilmestyy tieto: "bussi XX on reitillä ja ajaa pysäkkisi ohitse 7:06 minuutin kuluttua". Tai jos haluaa vaihtoehtoisen reitin, se olisi oikeasti luotettava eikä "perustuu aikatauluihin". Enemmän päivittyvää bussien GPSseurantaa?
MISSÄ OPISKELIJAT KOKEVAT TURVATTOMUUTTA? Opiskelijoita pyydettiin merkitsemään kartalle paikkoja, joissa ovat kokeneet turvattomuutta. Vastaukset keskittyivät vahvasti raideliikenteen asemien ympäristöön.
TURVATTOMUUS HELSINGIN KESKUSTAN ALUEELLA
TURVATTOMUUDEN KOKEMUKSET ITÄ-HELSINGISSÄ