Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 28 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat sekä ammattikorkeakoulujen valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen lähtökohdat Opetusministeriö toteuttaa hallituksen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialan yhteisöjen kanssa. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Talouden kestävä kasvu sekä Suomen henkinen ja aineellinen hyvinvointi rakentuvat olennaisesti sivistyksen varaan. Hallinnonalan toimintaympäristö Kansainvälisen talouden kehityksen myötä maailmantalouden suhdanteet ulottuvat entistä vahvemmin myös Suomeen. Tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä huippuosaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Työelämä muuttuu yhä korkeampaa osaamista vaativaksi. Kansainvälistymisen myötä suomalainen yhteiskunta muuttuu aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monimuotoisemmaksi. Peruskouluikäisten määrän väheneminen pienentää perusopetuksen oppilasmäärää. Työvoiman saatavuus vaikeutuu. Kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Keskeisiä haasteita ovat työurien pidentäminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Alueellisen kehityksen haasteena on tasa-arvoisten koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen turvaaminen koko maassa. Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Koulutus- ja tiedepolitiikka Koulutus- ja tiedepolitiikalla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista. Kehittämisen erityisinä painopisteinä ovat perusopetuksen laadun parantaminen, koulutuksesta valmistumisen nopeuttaminen ja ilman ammatillista koulutusta jäävien osuuden vähentäminen, ammatillisten aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ammatillisen liikkuvuuden parantamiseksi, koulutuksen ennakoinnin uudistaminen ja koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen, strategisten huippuosaamisen keskittymien luominen, ja yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen, yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laadun kehittäminen ja innovaatioyliopiston käynnistäminen. Opintotuen kehittämisellä edistetään suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä. Oppilaitosverkon ja koulutuspalvelujen sopeuttamista väestökehitykseen edistetään. Kunta- ja palvelurakenteen ja valtionosuusjärjestelmän muutoksessa huolehditaan koulutuspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisesta tarvittaessa lainsäädäntöä tarkentamalla. Arvioidaan valtionosuusuudistuksesta johtuvat tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Korkeakoulusektoreiden välistä työnjakoa kehitetään niiden lainsäädännössä määriteltyjen perustehtävien pohjalta. Sektoritutkimuksen ja korkeakoulujen yhteistyötä vahvistetaan ja opetusministeriön toimenpideohjelmaa tutkijankoulutuksen ja -uran kehittämiseksi vuosille 27 211 toteutetaan. Tutkijankoulutuksen ja -uran kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistaminen edellyttää järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä ammattiopistostrategian mukaisesti tavoitteena alueellisesti tai muutoin vahvojen ammattiopistojen verkko. Tavoitteena on, että vähintään 97 prosenttia peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa vuonna 28, koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja läpäisy paranee, korkeakoulutuksen aloittamisikä (mediaani) on 2 vuotta vuonna 28 ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisikä on 24 vuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisikä on 26 vuotta vuonna 212, vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä on vähintään 6 prosenttia vuonna 212 ja että tohtorin tutkintojen määrä on 1 6 tutkintoa vuonna 28. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan myös sukupuolen mukaan. Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen 23 24 25 28 (tavoite) Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen sijoittuneet, % 37, 38,4 39,4 4, Lukiokoulutukseen sijoittuneet, % 55,1 54,1 53,3 54, Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet, % 2,4 2,5 2,5 3, Sijoittuneet yhteensä, % 94,5 95, 95,1 97, Sijoittuneiden määrä 57 45 6 4 6 2 65 4 Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen (%) 1) 23 24 25 28 (tavoite) Lukiokoulutus 2, 1,9 2, 1,8 Ammatillinen peruskoulutus 2) 1,2 9,7 9,5 8, Ammattikorkeakouluopinnot 6,2 6,3 6,4 6,2 Yliopistokoulutus 4,5 4,3 4,7 4,2 Korkeakoulututkinnon suorittajien keski-ikä (mediaani) 23 24 25 28 (tavoite) Ammattikorkeakoulututkinto 3) 25, 25,1 25,1 25, Ylempi korkeakoulututkinto 27,3 27,3 27,3 26,8 Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen (%) 4) 23 24 25 28 (tavoite) 1) Opetushallinnon alainen koulutus. Syyskuussa opiskelleiden tilanne seuraavan vuoden syyskuussa. Kokonaan opintonsa keskeyttävät, jotka eivät sijoitu muualle koulutusjärjestelmään. 2) Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. 3) Nuorten koulutus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Ylioppilastutkinto 83,3 83,6 84,3 85, Ammatillinen perustutkinto 72,3 73,4 75,5 77, Ammatillisen lisäkoulutuksen tutkinto 84,9 85, Ammattikorkeakoulututkinto 86,9 87,4 88,1 89, Yliopistotutkinto 5) 92,4 91,1 92,1 92,3 Tohtorintutkinto 91,9 91, 91,4 92,3 Opiskelijat ja tutkinnot 6) 23 24 25 26 28 (arvio) Esiopetus opiskelijamäärä 59 85 58 4 57 94 57 93 56 7 Perusopetus uudet opiskelijat 61 3 59 83 57 55 58 56 5 päättötodistuksen saaneet 6 83 63 83 63 76 66 67 opiskelijamäärä 583 13 581 8 578 11 568 72 546 Lukiokoulutus uudet opiskelijat 42 61 4 59 39 55 38 1 4 suoritetut ylioppilastutkinnot 7) 35 17 34 65 34 34 32 83 33 5 opiskelijamäärä 12 87 118 53 116 35 114 14 117 Ammatillinen peruskoulutus 8) uudet opiskelijat (vuosi 28 vain oppilaitosmuotoinen koulutus) 6 9 6 35 61 85 62 5 55 5 suoritetut tutkinnot (vuosi 28 vain oppilaitosmuotoinen koulutus) 36 4 36 6 37 22 38 36 opiskelijamäärä 9) (vuosi 28 vain oppilaitosmuotoinen koulutus) 142 2 143 78 146 5 149 67 137 7 Ammatillinen lisäkoulutus 1) uudet opiskelijat 23 91 25 58 29 17 31 suoritetut tutkinnot 14 957 13 4 14 32 15 5 opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 14 72 24 28 4 3 opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 16 72 18 94 19 77 2 17 Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot 11) aloittaneet 32 84 32 69 33 26 32 37 32 suoritetut tutkinnot 2 5 2 67 21 14 2 77 21 opiskelijamäärä 96 12 116 83 116 7 115 76 115 5 josta ulkomaalaiset opiskelijat 3 48 3 73 3 93 4 6 4 9 4) Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut tutkinnot. 5) Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 6) Opetushallinnon alainen koulutus. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 26 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestetyn perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. 7) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja. 8) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisen että näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen. 9) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot aloittaneet 31 24 63 1 38 suoritetut tutkinnot 6 18 15 opiskelijamäärä 35 61 1 5 2 7 Yliopiston perustutkinnot 12) uudet opiskelijat 2 94 2 97 2 786 2 15 2 8 suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 2 717 2 913 3 814 7 suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 12 588 12 92 13 128 14 opiskelijamäärä 149 167 151 3 152 164 152 josta ulkomaalaiset opiskelijat 3 48 3 221 4 5 6 Yliopiston tohtorintutkinnot suoritetut tutkinnot 1 26 1 4 1 42 1 41 1 59 opiskelijamäärä 22 96 22 11 22 2 21 9 22 josta ulkomaalaiset opiskelijat 1 49 1 5 1 66 1 85 2 5 Taide- ja kulttuuripolitiikka Taide- ja kulttuuripolitiikalla edistetään kansallisesti ja kansainvälisesti luovuutta, kulttuurista moninaisuutta, tasaarvoa, hyvinvointia ja kulttuurista yhteiskuntakehitystä. Varaudutaan väestön ikärakenteen ja muiden muutosten aiheuttamiin vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin palveluissa. Tavoitteena on varmistaa luovuuden edellytysten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen sekä taiteen ja kulttuurin laatu ja saatavuus. Taiteellisen ja muun luovuuden edellytysten parantaminen Vahvistetaan taiteellisen ja muun luovuuden edellytyksiä, osaamista ja kehittymistä yhteiskunnassa. Kulttuuripalveluiden ja ammatillisen taiteen korkea laatu turvataan parantamalla tekijöiden ja palveluiden tuottajien toimintaedellytyksiä. Tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehitetään ja siihen liittyvää osaamista lisätään. Kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja aktiivisen käytön vahvistaminen Kulttuuriperinnön säilyttämistä ja digitaalista tallentamista sekä saatavuutta tietoverkkojen kautta parannetaan. Kulttuurin muistiorganisaatioita ja niiden verkostoitumista kehitetään. Taiteen, kulttuurin ja tiedon saatavuuden, saavutettavuuden sekä osallistumisen edistäminen Taiteen ja kulttuurin infrastruktuurin ylläpitoa kehitetään taiteenaloittain, alueellisesti ja paikallisesti. Taiteen ja kulttuurin monipuolista tarjontaa ja saatavuutta parannetaan. Kirjastojen ja museoiden roolia lähipalveluina sekä oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä vahvistetaan. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä etnisten ryhmien ja vammaisten osallistumismahdollisuuksia ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan edellytyksiä lisätään. Lasten ja nuorten taiteen ja kulttuuripalvelujen edistäminen Edistetään lasten ja nuorten taidetta, lapsille ja nuorille suunnattuja kulttuuripalveluja sekä luovaa toimintaa. Kehitetään lasten ja nuorten turvallista mediaympäristöä. Luovien alojen vahvistaminen Luovien alojen, kuten kulttuuriteollisuuden ja taiteen toimialojen, kehittämistoimet muotoillaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Vahvistetaan kulttuuripoliittisin toimin kulttuuristen sisältöjen tuotekehitystä, tuetaan kulttuuriyritysten liiketoiminta- ja tekijänoikeusosaamisen kehittämistä sekä alan yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä muiden toimialojen kanssa. 1) Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. 11) Lähde AMKOTA-tietokanta. 12) Lähde KOTA-tietokanta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Kulttuuriviennin edistäminen Parannetaan taiteen ja kulttuurin toimialojen yritystoiminnan ja kansainvälisille markkinoille pääsyn edellytyksiä, edistämällä toimijoiden kansainvälistymisvalmiuksia ja -verkostoja sekä kehittämällä yhteistyössä muiden toimialojen kanssa kulttuurimatkailun osaamis- ja tietopohjaa sekä verkottumista. Eräitä taide- ja kulttuurialojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteumaa kuvaavia tunnuslukuja 25 26 28 toteutuma toteutuma arvio Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teattereiden ja Kansallisteatterin katsojat, 1 henk. 2 438 2 698 2 6 Teattereille myönnetyt henkilötyövuodet 13) 2 459 2 469 2 469 Museoiden kävijämäärät valtionosuuden piirissä ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 henk. 4 578 4 612 4 6 Museoille myönnetyt henkilötyövuodet 1 72 1 158 1 158 Sinfoniaorkesterien 14) ja Kansallisoopperan kuulijat, 1 henk. 1 15 96 1 15 Orkestereille myönnetyt henkilötyövuodet 1 27 1 33 1 33 Kotimaiset pitkien elokuvien ensi-illat 11 14 14 Kotimaisten elokuvien katsojaosuudet elokuvateatterissa, 1 henk. 929 1 514 1 5 Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 kpl 15 57 12 577 1 Sivukirjastojen määrä, kpl 456 449 445 Liikuntapolitiikka Liikuntatoimen ensisijaisena tavoitteena on edistää liikuntaa. Liikunnan edistämisen avulla tuetaan väestön hyvinvointia ja terveyttä koko elämänkaaren aikana. Väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Aktivoidaan riittämättömästi liikkuvia säännölliseen liikkumiseen kaikissa ikäryhmissä, hillitään väestön ylipainoisuuden kasvua liikunnan avulla sekä otetaan huomioon liikkumisympäristöt yhdyskuntasuunnittelussa. Tavoitetta toteutetaan terveysliikuntaa edistävillä ohjelmilla sekä tukemalla liikuntajärjestöjen toimintaa ja laajoja väestöryhmiä palvelevaa liikuntapaikkarakentamista. Yhteiskunnallisen osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen Tuetaan paikallistasoisten vapaaehtoistoimijoiden koulutuksen kehittämistä osana liikunnan koulutusjärjestelmää. Kehitetään koulutustoiminnan laatua ja sisältöä lasten ja nuorten, terveysliikunnan sekä kilpa- ja huippu-urheilun tarpeisiin. Kansainväliseen menestykseen tähtäävän sekä eettisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimivan huippu-urheilun tukeminen Huippu-urheilun toimintaedellytyksiä parannetaan tukemalla valmennusjärjestelmien kehittämistä ja valmennuksen tehostamista, vammaishuippu-urheilun integrointia, antidoping -toimintaa sekä urheilun suurtapahtumien haku- ja järjestelyedellytyksiä. 25 26 28 toteutuma ennuste arvio Terveytensä kannalta riittävästi (2 krt/vko) liikkuvat 15 64-vuotiaat, % 13) Valtionosuuden laskennan perusteena myönnetyt laskennalliset henkilötyövuodet. 14) Sisältää kaksi valtionosuusjärjestelmään kuulumatonta orkesteria. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

miehet 6 63 63 naiset 68 68 68 25 26 27 toteutuma ennuste arvio Kaikki 51 532 532 miehet 291 311 311 naiset 219 221 221 Nuorisotyö ja -politiikka Nuorisolain (72/26) mukaisesti nuorisotyön ja -politiikan tavoitteet sijoittuvat kolmelle tulosalueelle: nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tavoitteena on kehittää nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Aktiivista kansalaisuutta edistetään luomalla edellytyksiä jokaiselle nuorelle omaan harrastukseen, yhteisön jäsenyyteen ja yhteiskuntaan vaikuttamiseen. Tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Nuorille suunnataan elämäntaitoja parantavia toimenpiteitä. Sosiaalinen vahvistaminen on kohdennettua yhteisöllistä toimintaa, joka keskittyy syrjäytymisen riskiryhmissä oleviin nuoriin. Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten arjen- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Ehkäisevällä päihde- ja huumetyöllä vähennetään nuorten huumeiden ja alkoholin käyttöä ja kokeilua. Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen Nuorten kasvu- ja elinoloja parannetaan tehostamalla valtioneuvoston nuoriin kohdistuvaa sukupolvipolitiikkaa tavoitteena nuorten elinolojen saattaminen samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa. Huolehditaan vuonna 27 valmistuneen valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Seurataan nuorten elinoloja nuorten elinolotiedostojen avulla. Nuorten elinoloindikaattorit 25 26 28 toteutuma toteutuma arvio Nuorten työpajatoiminta Pajat, lkm 236 2 22 Nuoret pajoissa, lkm/vuosi 7 1 7 8 Koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun toimintaan sijoittuneet, % 7 7 7 Nuorisotyöttömät, lkm 3 5 26 5 22 Valtionosuudet opetusministeriön hallinnonalalla (1 euroa) 27 26 varsinainen 28 27/28 tilinpäätös talousarvio esitys muutos 15) Lähde: 24 ja 25 Kansanterveyslaitos, 27 (AVTK), OPM Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

29.1.3 Yleissivistävä koulutus 1 787 691 1 84 93 1 924 417 83 487 29.1.34 Koulurakentaminen 67 3 47 7 56 9 9 2 29.2.3 Ammatillinen koulutus 54 514 513 883 545 763 31 88 29.3.3 Vapaa sivistystyö 142 845 142 888 148 684 5 796 29.3.31 Ammatillinen lisäkoulutus 112 465 116 419 124 9 7 671 29.3.32 Oppisopimuskoulutus 17 91 112 211 124 33 12 119 29.3.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 17 949 18 8 18 548 54 29.4.3 Ammattikorkeakoulut 356 854 362 682 364 375 1 693 29.8.3 ja 52 Kirjastot 9 825 11 956 112 658 1 72 29.8.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 42 38 46 665 56 19 9 354 29.8.32 ja 52 Museot 18 727 19 354 24 687 5 333 29.8.33 Kuntien kulttuuritoiminta 5 375 5 541 5 563 22 29.8.34 Kirjastorakentaminen 7 6 2 5 7-5 29.9.5 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 13 743 14 677 17 965 3 288 29.9.5 Kuntien liikuntatoimi 16 712 16 772 16 84 68 29.91.5 Kuntien nuorisotyö 7 35 7 14 7 2-12 Yhteensä 3 299 316 3 381 9 3 553 541 171 641 Arvio valtionosuuksien jakautumisesta Kunnat ja kuntayhtymät (77 %) 2 54 473 2 64 63 2 736 227 132 164 Kunnat 1 397 26 1 432 235 1 54 925 72 69 Kuntayhtymät 1 143 213 1 171 828 1 231 32 59 474 Yksityiset (23 %) 758 843 777 837 817 314 39 477 Vuoden 28 valtionosuusprosentti on opetus- ja kirjastotoimessa 41,85. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kuntien valtionosuuslainsäädännön muuttamiseksi. Luvun 28.9 perusteluihin viitaten valtionosuuksissa on otettu huomioon kuntien valtionosuuslain mukainen osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauslisistä ja -vähennyksistä, siirtymätasauksista sekä kuntajaon muutoksista aiheutuvista valtionosuusmenetysten korvauksista. Tasausten perusteella on tehty 5 654 euron lisäys momentille 29.1.3 ja 334 euron lisäys momentille 29.8.3. Tasauserien yhteisvaikutus pääluokan 29 osalta on nettomäärältään 5 988 euroa. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat Veikkaus Oy:n tuottoarvio vuodelle 28 on 418,9 milj. euroa. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.6.53 tieteen tukemiseen 77,1 milj. euroa, momentilta 29.8.52 taiteen tukemiseen 25,1 milj. euroa, momentilta 29.9.5 liikunnan tukemiseen 1,5 milj. euroa ja momentilta 29.91.5 nuorisonkasvatustyön tukemiseen 36,2 milj. euroa. Taiteen osuudesta ehdotetaan käytettäväksi jakosuhdelain mukaisesti kirjastojen valtionosuuksien kattamiseen noin 24 milj. euroa, jolla katetaan 22 % kirjastojen valtionosuuksista. Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.6, 8, 9 ja 91 vuodelle 28 ehdotetaan 838,1 milj. euroa, mistä 418,9 milj. euroa eli 5 % myönnetään veikkausvoittovaroista. Arpajaislain (147/21) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon. 16) Lähde: 1997 98, 21 2 Kansallinen liikuntatutkimus, Suomen Gallup, 27 OPM Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Talousarviossa noudatetaan raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain (154/21, muut. 1191/25) 2 :ssä tarkoitettujen veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavien kirjaston valtionosuuksien määrää, joka on 22 % vuonna 28. Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa 21 TP 22 TP 23 TP 24 TP 25 TA 26 TP 27 TA 28 TAE Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus 82,7 8,1 86,6 87,3 9,2 9,9 111, 112,7 veikk.varat 67,2 35,5 58,6 59, 48,9 4, 36,5 24,7 budj.varat 15,5 44,5 28, 28,3 41,3 5,9 74,5 87,9 Tiede 179,8 188,9 21,5 239,9 239,9 258,3 27,5 278,7 veikk.varat 75,9 76,2 75,8 75,7 75,7 75,7 77,3 77,1 budj.varat 13,8 112,7 134,7 163,8 164,1 182,6 193,2 21,6 Taide 29,9 222,2 228, 243,2 259,4 27,3 297,9 3, veikk.varat 137,3 144,2 13,1 128,6 136,2 146,4 149,3 18,4 budj.varat 72,6 78, 97,9 114,6 123,2 123,9 148, 119,6 Liikunta 81,6 84,4 85,7 9, 93,1 96,4 11,5 12,9 veikk.varat 8,7 83,3 83,9 88,1 9, 95,1 1,2 1,5 budj.varat,9 1, 1,9 1,9 3,1 1,3 1,3 2,4 Nuoriso 21,1 22, 22,3 3,8 34,6 39, 4,8 43,3 veikk.varat 2,3 2,3 2,7 28,6 31,7 34,2 36,1 36,2 budj.varat,8 1,6 1,6 2,2 2,8 4,7 4,7 7,1 Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa 361,1 339,2 348,4 351,4 35,8 357,2 363,3 394,2 Veikkausvoittovarat yhteensä 381,4 359,5 369,1 38, 382,5 391,4 42,4 418,9 Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa) Veikkausvoittovarat Yleiset budjettivarat Yhteensä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot 2 375 2 559 4 934 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat 58 5 134 277 192 777 Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 37 528 18 491 56 19 Valtionosuus ja -avustus museoille 18 47 6 28 24 687 Valtionosuus ja -avustus kirjastoille 24 711 87 947 112 658 Entistämis- ja korjausavustukset 1 51 1 16 2 67 Taiteen keskustoimikunnan, taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien toimintamenoihin ja taiteen edistämiseen 4 32 4 98 9 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

Liikunnan koulutuskeskukset 15 521 2 444 17 965 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 1 6 7 123 8 723 Kirkollisasiat Opetusministeriön toimialaan kuuluvat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat. Lisäksi toimialaan kuuluu hautaustoimen yleinen järjestäminen, jossa lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen. Tavoitteena on turvata suotuisat toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja muille uskonnollisille yhdyskunnille ja edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hallinnonalan tietohallinto Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 26 215 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa yksinomaan sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa. Käynnistettäviä ja jatkettavia tietohallintostrategian mukaisia hankkeita vuonna 28 ovat: sähköisen asianhallinnan hankkeet, hallinnonalan yhteisen tietovaraston kehittäminen ja sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen liittyvät hankkeet. Tuottavuusohjelman vaikutukset Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Hallitusohjelman mukaan valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Tuottavuusohjelman toimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä. Opetusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 28 on 32 henkilötyövuotta. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 27 varsinainen 28 talousarvio esitys 29.1.34 Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus 51, 44, laajuuksien vahvistamisvaltuus 6, 55, 29.3.52 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) perustamishankevaltuus,8 1, laajuuksien vahvistamisvaltuus 1,5 1,5 29.5.1 Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) vuokrasopimusvaltuus 4,5-29.6 Tiede tutkimushankevaltuus 225,29 245,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

29.6.2 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) vuokrasopimusvaltuus,74-29.8.34 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) perustamishankevaltuus 4,4 4,5 laajuuksien vahvistamisvaltuus - 4, 29.8.7 Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) kalustamis- ja varustamisvaltuus - 2,9 29.8.75 Toimitilojen ja kiinteistöjen perusparannukset, käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,6 1,6 Hallinnonalan määrärahat vuosina 26 28 v. 26 tilinpäätös 1 v. 27 varsinainen talousarvio 1 v. 28 esitys 1 Muutos 27 28 1 % 1. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 267 93 274 23 284 267 1 64 4 1. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 275 23 964 24 273 39 1 2. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 827 19 91 19 876 785 4 3. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 923 7 995 8 87 92 1 (2.) Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) 3 694 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 5 966 4 686 4 686 22. Eräät kopiointi- ja käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 2 v) 1 563 13 63 14 563 1 5 11 29. Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 131 88 135 135 5. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 485 485 485 51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) 2 64 2 341 2 371 3 1 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön osalta (arviomääräraha) 61 675 64 596 72 786 8 19 13 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 1 961 1 982 2 14 158 8 (7.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 5 1-1 - 1 1. Yleissivistävä koulutus 1 92 863 1 941 929 2 42 47 1 541 5 1. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 43 22 43 523 44 477 954 2 2. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

v. 26 tilinpäätös 1 v. 27 varsinainen talousarvio 1 v. 28 esitys 1 Muutos 27 28 1 % 2. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 4 149 9 249 16 149 6 9 75 3. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 1 787 691 1 84 93 1 924 417 83 487 5 34. Valtionosuus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 67 3 47 7 56 9 9 2 19 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 521 521 521 2. Ammatillinen koulutus 541 695 55 423 582 386 31 963 6 1. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 376 31 615 32 163 548 2 2. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) 3 26 3 26 3 26 21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 499 1 899 1 434-465 - 24 3. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 54 514 513 883 545 763 31 88 6 (76.) Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) 1 28 3. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 439 861 452 459 449 71-2 758-1 2. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) 14 416 14 428 14 29-219 - 2 21. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 2 927 2 927 9 412 6 485 222 3. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 142 845 142 888 148 684 5 796 4 31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) 112 465 116 419 124 9 7 671 7 32. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) 17 91 112 211 124 33 12 119 11 (34.) Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) 3 35-35 - 1 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 17 949 18 8 18 548 54 3 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 1 1 53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) 9 358 9 578 9 428-15 - 2 4. Ammattikorkeakouluopetus 363 38 368 6 369 328 1 268 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

v. 26 tilinpäätös 1 v. 27 varsinainen talousarvio 1 v. 28 esitys 1 Muutos 27 28 1 % 2. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 4 386 3 31 2 95-36 - 11 21. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 2 68 2 68 2 3-65 - 3 3. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 356 854 362 682 364 375 1 693 5. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 1 366 488 1 41 449 1 417 653 16 24 1 1. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 269 513 1 289 52 1 32 88 13 36 1 2. Kansalliskirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 277 13 5 223 2 3. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 72 356 72 477 72 342-135 - 4. Yliopistojen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 5 2. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 24 619 26 643 24 723-1 92-7 6. Tiede 261 324 27 488 279 27 8 719 3 1. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 827 32 34 32 797 763 2 2. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 53 14 381 18 497 4 116 29 3. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 788 2 73 2 559-171 - 6 4. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 522 1 52 1 59-11 - 1 2. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) 2 15 1-5 - 33 5. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) 12 131 13 11 134 277 4 266 3 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) 79 479 77 342 77 148-194 - 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 11 324 12 32 12 32 7. Opintotuki 75 229 772 522 836 437 63 915 8 1. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 599 622 643 21 3 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) 28 211 23 2 9-2 1-9 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) 666 227 693 732 75 5 56 768 8 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) 2 641 22 9 25 4 2 5 11 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

v. 26 tilinpäätös 1 v. 27 varsinainen talousarvio 1 v. 28 esitys 1 Muutos 27 28 1 % 58. Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) 3 866 4 268 4 294 26 1 59. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) 3 686 28 34 7 6 7 24 8. Taide ja kulttuuri 368 368 391 291 412 792 21 51 5 1. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 357 3 366 4 98 1 614 48 2. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 948 16 947 16 892-55 - 3. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 47 2 596 2 221-375 - 14 4. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 968 16 745 17 487 742 4 5. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 178 7 18 6 884-134 - 2 6. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 464 3 494 4 445 951 27 7. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 547 555 555 8. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 86 82 813 11 1 3. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 51 274 74 451 87 947 13 496 18 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 13 667 13 812 18 491 4 679 34 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) 4 471 4 47 6 28 1 81 4 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha) 5 375 5 541 5 563 22 34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) 7 6 2 5 7-5 - 8 4. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) 153 252 252 5. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 1 265 1 487 1 325-162 - 2 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 1 774 11 88 11 88 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) 19 387 188 829 25 68 16 239 9 (53.) Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) 16 465 16 795-16 795-1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

v. 26 tilinpäätös 1 v. 27 varsinainen talousarvio 1 v. 28 esitys 1 Muutos 27 28 1 % (54.) Valtionavustus Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin (kiinteä määräraha) 3 533 3 627-3 627-1 55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (kiinteä määräraha) 2 2 7. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 1 18 1 11 2 145 1 35 93 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 649 589 739 15 25 75. Toimitilojen ja kiinteistöjen perusparannukset, käyttö ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) 2 5 2 5 2 9 4 16 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 17 17 9. Liikuntatoimi 99 62 11 55 12 944 1 394 1 5. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 97 754 1 28 1 5 292 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha) 1 38 1 342 2 444 1 12 82 91. Nuorisotyö 39 876 4 799 43 323 2 524 6 5. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 35 153 36 76 36 2 124 51. Nuorten työpajatoiminta ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v) 4 723 4 723 7 123 2 4 51 Yhteensä 6 4 977 6 565 173 6 82 58 255 335 4 Henkilöstön kokonaismäärä 34 99 34 99 17) 35 228 1. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle ja luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Opetusministeriön toimintaprosessit ja niille asetetut tavoitteet edistävät koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista. Opetusministeriön tuotoksia ja laadunhallintaa, toiminnallista tehokkuutta sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tulostavoitteet perustuvat useilta osin opetusministeriön kehittämisohjelmaan 27 211. Opetusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet: Tuotokset ja laadunhallinta 1. Opetusministeriön toiminnan laatu on korkeatasoista. Jatketaan laadunvarmistuksen ja riskienhallinnan kehittämistä. 2. Opetusministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa tehokkaasti ohjaavaa. Opetusministeriön strategia 22 valmistuu. Käynnistetään koulutuksen- ja tutkimuksen kehittä- 17) Sisältää Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen lisäyksen vaikutuksen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

missuunnitelman, kulttuuripolitiikan strategian, lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman sekä kansallisen liikuntaohjelman toimeenpano. 3. Tiedolla johtaminen tukee opetusministeriön päätöksentekoa, strategista toimintaa ja yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Kehitetään tieto- ja tilastotuotantoa sekä sektoritutkimusta ja tuotetaan politiikkaanalyyseja yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. 4. Opetusministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Jatketaan lainsäädäntötyön suunnitelmallisuuden, seurannan, yhteistyön ja osaamisen kehittämistä. 5. Opetusministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta on selkeää ja tehokasta. Jatketaan ministeriön tulosjohtamisen kehittämistä sekä toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun uudistamista. 6. Opetusministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Käynnistetään toimialan ohjauksen kehittämisprojekti. Toiminnallinen tehokkuus 7. Opetusministeriön toiminta on tehokasta. Toteutetaan opetusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaa. Opetusministeriö siirtyy Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden 29 loppuun mennessä. Toteutetaan hankintaja toimitilastrategioita. Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian toteuttamista jatketaan tavoitteena siirtyä vuonna 21 pääsääntöisesti sähköisiin asianhallinnan prosesseihin, joita ovat lausuntoasiat, tulosohjaus ja valtionavustusasiat. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 8. Aloitetaan uudistetun henkilöstöohjelman toimeenpano. 9. Opetusministeriön henkilöstöä kehitetään niin, että se pystyy vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin ministeriön kehittämisohjelman mukaisesti. Erityisesti pyritään turvaamaan organisaation uudistumiskyky ja vahvistamaan osaamista hallinnonalan ohjauksessa sekä alan uusimman tiedon soveltamisessa. Henkilöstötavoitteet 25 26 28 toteutuma toteutuma tavoite Opetusministeriö Henkilötyövuodet 33 336 336 Työtyytyväisyysindeksi vähintään 3,4 3,4 3,4 Johtajuusindeksi vähintään 3,5 3,5 3,5 1. (29.1.21) Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 273 euroa. Opetusministeriöön voidaan perustaa ylijohtajan virka. S e l v i t y s o s a : Ylijohtaja toimisi vuoden 28 alusta lukien perustettavan hallinto-osaston päällikkönä. Osana Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) opetusministeriön organisaation uudistamista on tarkoitus yhdistää hallintoyksikkö, talousyksikkö ja tietopalveluyksikkö hallinto-osastoksi. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon kuuden henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. 27 26 varsinainen 28 toteutuma talousarvio esitys Bruttomenot 23 147 24 144 24 453 Bruttotulot 956 18 18 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

Nettomenot 22 191 23 964 24 273 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 643 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 727 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Lisäys 1 htv (ylijohtaja) 117 Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ml. 2 htv 231 Siirto 4 htv momentilta 26.1.1 (valtiosihteerit ja sihteerit) 32 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman palkkaus- ja muut kustannukset 16 Siirto 1 htv momentille 29.8.1 (taidetoimikunnat) -44 Siirto momentille 28.3.1 (kulttuuritilastot) -1 Tuottavuustoimet -264 Kertaluontoiset erät -121 Muut muutokset 1 Yhteensä 39 28 talousarvio 24 273 27 talousarvio 23 964 26 tilinpäätös 22 275 2. (29.1.23) Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 876 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppimateriaalin kehittämiseen, 2) ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen, ja 3) 258 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen. S e l v i t y s o s a : Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä, seurata koulutuksen järjestämistä sekä huolehtia erikseen säädetyistä tehtävistä. Opetusministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet: Koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta edistetään kehittämällä tulevaisuuden oppimista, oppimisympäristöjä sekä elinikäistä oppimista monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Hyvinvointia, osallisuutta, oppilas- ja opiskelijahuoltoa, erityisopetusta sekä opintojen ohjausta kehitetään. Eri koulumuotojen yhteistyötä tiivistetään. Oppimispolkuja kehitetään joustaviksi. Kehitetään suomenruotsalaista koulutusta ottaen huomioon kulttuuri-identiteettiin kasvamisen erityistarpeet ja tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. Lisätään ruotsinkielen opiskelun kiinnostavuutta ja selvitetään voimassaolevan kielilainsäädännön tavoitteiden ja ruotsinkielen opetuksen tarjonnan suhde. Tuetaan koulutuksen järjestäjiä kieltenopetusstrategian kehittämisessä. Edistetään koulutusjärjestelmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta tuottamalla seuranta-, tutkimus- ja arviointitietoa koulutuksen kehittämisen tueksi. Koulutuksen laadunhallintaa ja tietoperustaisen johtamisen edellytyksiä parannetaan kehittämällä tietotuotantoa ja laadunhallinnan menetelmiä. Kehitetään koulutusjärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä tukevien kansallisten palveluiden kustannustehokkuutta, kohdentuvuutta, kattavuutta ja laatua valtion tuottavuusohjelman mukaisesti. Tuetaan koulutuksen järjestäjiä yhteistyön kehittämisessä. Vastataan EU:n ohjelmakauden projektien hallinnoinnista. Toiminnallinen tehokkuus Määritellään keskeiset asiakaspalveluprosessit ja varmistetaan palvelujen saatavuus ja riittävyys. Voimavaroja keskitetään ydintehtävien hoitamiseen. Tuottavuuden lisäämiseksi käynnistetään sähköisen hallinnon kehittämisohjelma. Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymistä valmistellaan. Kehitetään tuloksellisuuden laskentatoimen mittareita ja raportointia. Maksullisen palvelutoiminnan kautta Opetushallitus tarjoaa tukeaan opetussektorin toiminnan ajankohtaisiin kehittämishaasteisiin. Liiketaloudellisesti hinnoiteltuja tuotteita ja palveluita ovat koulutus- ja konsultointipalvelut, lausunnot, arviointituotteet ja -palvelut, vähälevikkisten oppikirjojen tuotanto ja myynti sekä muu maksullinen julkaisutuotanto. Julkisoikeudelliset suoritteet on määritelty asetuksessa 121/26, joiden lisäksi Opetushallitus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

toteuttaa aikuisten näyttötutkintotoimintaa tutkintomaksuina kerättävillä tuloilla. Tuotokset ja laadunhallinta Opetushallituksen suoritteet, kpl 25 26 27 28 toteutuma toteutuma arvio tavoite 1. Viranomaissuoritteet Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet ja niiden muutokset Ammatillinen koulutus/yleissivistävä koulutus 5/- 4/1 6/2 3/- Näyttötutkinnon perusteet ja niiden muutokset 53 49 5 5 Oppimistulosten arviointi 3 1 3 3 2. Maksullisen palvelutoiminnan suoritteet Julkisoikeudelliset suoritteet Opetushallinnon tutkinto 392 357 3 3 Päätös korkeakoulututkinnon tunnustamisesta 497 486 51 51 Valtion kielitutkinnot 3 94 3 57 3 5 3 5 Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen tutkintomaksut (kpl) 46 342 41 73 45 545 45 545 Liiketaloudelliset suoritteet Koulutettavapäivät 14 153 1 563 14 2 14 2 Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arviointi 124 172 17 17 Tilatut konsultoinnit ja arvioinnit 18 54 1 1 Myydyt julkaisut ja oppimateriaalituotteet 9 58 99 79 7 7 Ulkomaisten tutkintojen vastaavuuslausunnot 3 39 3 3 Opetushallituksen itsearviointiprosessia jatketaan. Toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely ja laaditaan toiminnan laadun kehittämissuunnitelma. Henkilöstövoimavarat Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tavoitteena on toteuttaa vuonna 27 laaditun henkilöstösuunnitelman mukaiset toimenpiteet Kestävä johtaminen -hankkeen suunnitelman pohjalta. Erityisesti kehitetään johtamista ja johtamisjärjestelmiä siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin toiminnan tuloksellisuutta ja oppimista sekä henkilöstön hyvinvointia. Luodaan osaamisen kehittämisen ja siirtämisen menetelmiä. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 12,4 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. 24 25 26 27 28 toteutuma toteutuma toteutuma arvio tavoite Henkilötyövuodet (momentti 29.1.2) 3 36 294 293 285 Henkilötyövuodet (muut momentit) 42 43 52 48 43 Määräaikaiset koko henkilöstömäärästä, % 17,7 21,2 21,5 2, 19, Työtyytyväisyysindeksi 3,1 - - 3,4 3,4 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 27 26 varsinainen 28 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

toteutuma talousarvio esitys Bruttomenot 26 57 26 31 26 676 Bruttotulot 6 771 7 21 6 8 Nettomenot 19 286 19 91 19 876 Siirtyneet erät edelliseltä vuodelta siirtyneet 2 612 seuraavalle vuodelle siirtyneet 2 153 Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet, vähälevikkinen oppimateriaalituotanto (1 ) 27 26 varsinainen 28 toteutuma talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot 1 6 1 1 95 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 721 1 8 1 75 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) - 66-7 - 8 Kustannusvastaavuus, % 62 61 54 Hintatuki 66 7 8 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 1 1 1 Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muut liiketaloudelliset suoritteet (1 ) 27 26 varsinainen 28 toteutuma talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot 2 98 3 4 3 15 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 2 9 2 468 2 258 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 89 932 892 Kustannusvastaavuus, % 143 138 14 Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 ) 27 26 varsinainen 28 toteutuma talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot 2 364 2 4 2 4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 2 339 2 4 2 4 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 25 Kustannusvastaavuus, % 11 1 1 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon (1 euroa) Siirto momentilta 29.6.3 (1 htv, kääntäjien tutkintolautakunta) 65 Siirto momentilta 29.2.21 (koulutustoimikunnat, europassi ja koulutusnetti) 65 Siirto momentilta 29.3.2 (romanien aikuiskoulutus ja sen kehittäminen) 219 Siirto momentilta 29.3.21 (2 htv, koulutustoimikunnat, europassi ja koulutusnetti) 65 Siirto momentilta 29.4.2 (2 htv, ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta- ja yhteishakujärjestelmä) 85 Siirto momentilta 29.4.21 (koulutustoimikunnat, europassi ja koulutusnetti) 65 Siirto momentilta 29.5.2 (koulutustoimikunnat, europassi ja koulutusnetti) 65 Siirto momentille 32.1.1 (1 htv) - 88 Kertaluontoiset erät -261 Tuottavuustoimet - 364 Muut muutokset 14 Yhteensä 785 28 talousarvio 19 876 27 II lisätalousarvio 27 talousarvio 19 91 26 tilinpäätös 18 827 3. (29.1.27) Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 87 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) enintään 144 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen, Määrälliset tavoitteet 2) 1 684 euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen mukaan lukien ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien yliopisto-opettajien ja muiden opetushallintoviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilön, palkkaukseen, ja 3) 2 82 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin. S e l v i t y s o s a : Toiminnallinen tuloksellisuus Kansainvälisen henkilövaihdon keskus, CIMO (Centre for International Mobility) edistää kansainvälistä vuorovaikutusta suomalaisessa koulutuksessa ja työelämässä sekä kulttuuri- ja nuorisotoimen alueella, tukee toiminnallaan kansainvälisen liikkuvuuden lisäämistä ja suomalaisen koulutuksen ja kulttuurin kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä, toteuttaa apuraha- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä pohjoismaisen Nordplus-ohjelman toimeenpanosta, järjestää neuvonta- ja tietopalvelua ja markkinoi suomalaista koulutusta kansainvälisesti, erityisinä painopistealueina ovat Venäjä ja Aasia, tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa, järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa sekä lisää tietotekniikan hyväksikäyttöä tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. 26 27 28 toteutuma arvio tavoite Elinikäisen oppimisen -ohjelma 15 18 17 24 Suomesta lähteneet 9 18 1 695 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

Suomeen saapuvat 6 6 545 Sokrates-ohjelmaan osallistuvat 12 289 Suomesta lähtevät 5 271 Suomeen saapuvat 7 18 EU:n nuoriso-ohjelmaan osallistuvat 5 78 4 3 4 3 Leonardo da Vinci-ohjelma 1 513 Kahdenvälinen ja monenkeskinen yhteistyö 623 83 75 verkosto-ohjelmat 291 3 3 muut stipendiohjelmat 332 53 45 North-South -kehitysmaaohjelma 231 18 18 Kv-harjoittelijavaihto 18) 1 482 1 6 1 4 Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen (kesäkurssiapurahat) 239 3 26 Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) Päätösosan kohdassa 2 tarkoitetut palkkausmenot määräytyvät soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajien ohjesäännön mukaisesti. 27 26 varsinainen 28 toteutuma talousarvio esitys Bruttomenot 1 213 9 885 9 977 Bruttotulot 2 33 1 89 1 89 Nettomenot 7 883 7 995 8 87 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 94 siirtynyt seuraavalle vuodelle 98 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Vuokrakustannusten nousu 78 Uusi palkkausjärjestelmä 14 Yhteensä 92 28 talousarvio 8 87 27 talousarvio 7 995 26 tilinpäätös 7 923 225 21. (29.1.25) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 686 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön, 2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin, ja 3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Koulutuksen ja tieteen toimialan kansainväliset hankkeet 1 36 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan kansainväliset hankkeet 2 411 Muut kansainväliset hankkeet 969 Yhteensä 4 686 18) Sisältää myös CIMOn tukemien opiskelijajärjestöjen organisoiman harjoittelijavaihdon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2