HEINÄVEDEN KUNTA IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA 2010 2015

Perusturvalautakunta 27.1.2010: Esityslistan liite no 1 HEINÄVEDEN KUNTA IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN STRATEGIA JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA 2010 2015 Kysykää neuvoa vanhuksilta, sillä heidän silmänsä ovat nähneet vuosien kasvot ja heidän korvansa ovat kuulleet elämän äänet. Ja vaikka heidän neuvonsa eivät miellyttäisi teitä, niin ottakaa niistä vaarin. -Kahlil Gibran- Heinäveden kunta Perusturvalautakunta 27.1.2010 Kunnanhallitus 8.2.2010 Kunnanvaltuusto 29.3.2010

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 4 2. TAUSTATIEDOT JA TILASTOT... 5 2.1 Heinäveden kunta... 5 2.2 Väestökehitys, väestöosuudet, huoltosuhde ja väestöennuste... 5 2.3 Taloudelliset resurssit... 10 2.3.1 Talouden tunnusluvut... 10 2.3.2 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset... 11 2.3.3 Terveyden ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot... 12 2. IKÄÄNTYNEITÄ JA HEIDÄN HYVINVOINTIAAN KUVAAVAT TILASTOT... 14 3.1 Ikääntyneiden terveys... 14 3.2 Ikääntyneiden muistisairaudet... 19 3.2.1 Dementian esiintyvyys... 19 3.2.2 Dementian esiintyvyys ennusteet... 21 3.3 Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi... 23 3.3.1 Toimintakyky... 24 3.3.2 Toimintakyvyn arviointi... 24 3.4 Ikääntyneiden taloudellinen tilanne... 25 3.4.1 Eläköityminen ja eläkkeet... 25 3.4.2 Kelan eläkkeensaajan hoitotuki ja asumistuki... 28 3.5 Ikääntyneiden asuminen ja ympäristö... 29 4. IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUJA TURVAAVAT LAIT JA SUOSITUKSET... 33 4.1 Ikääntyneiden palveluja turvaavat lait... 33 4.2 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus... 34 5. IKÄÄNTYNEIDEN TOIMINTAKYKYÄ YLLÄPITÄVÄT PALVELUT JA TOIMINNOT HEINÄVEDELLÄ... 35 5.1 Kotipalvelu ja kotisairaanhoito... 35 5.1.1 Kotihoitoasiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus... 37 5.2 Palveluasuminen ja lyhytaikaishoito... 39 5.2.1 Palveluasunnot ja ryhmäkodin asiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus... 41 5.3 Yksityiset palveluntuottajat... 42 5.4 Tukipalvelut... 44 5.4.1 Ateriapalvelu... 45 5.4.2 Siivouspalvelu... 46 5.4.3 Turvapalvelut... 46 5.4.4 Kauppa-asiointi... 47 5.4.5 Kuljetuspalvelu... 47 5.4.6 Virike- ja muistiohjaus... 48 5.5 Omaishoidontuki... 49 5.6 Ikääntyneiden sosiaalityö... 51 5.7 Palveluohjaus... 51 5.8 SAS-ryhmä... 52 5.9 Ikääntyneiden edunvalvonta... 52 5.10 Sosiaali- ja potilasasiamies... 53 5.11 Palveluseteli... 53

3 6. IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT... 54 6.1 Perusterveydenhuolto... 54 6.2 Erikoissairaanhoito... 54 6.3 Hammashuolto... 55 6.4 Terveyskeskuksen vuodeosasto... 55 6.4.1 Terveyskeskuksen vuodeosaston asiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus... 58 7. IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTTAVAT JA KORJAAVAT PALVELUT SEKÄ TOIMINNOT... 59 7.1 Kuntoutus ja kuntouttavat palvelut... 59 7.2 Mielenterveyspalvelut... 61 7.3 Päihdepalvelut... 61 8. IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUJEN HENKILÖSTÖRESURSSIT... 62 8.1 Ohjaavat rakenteet... 62 8.2 Henkilöstömitoitus ja sen merkitys... 62 8.3 Kotihoidon henkilöstöresurssit... 63 8.4 Palveluasumisen henkilöstöresurssit... 65 8.5 Vuodeosaston henkilöstöresurssit... 65 8.6 Ikääntyneitä palvelevan henkilöstön kelpoisuus ja koulutus... 66 9. OSALLISTAVAT TOIMINNAT JA ERI YHTEISÖJEN TOIMIJAT IKÄÄNTYNEIDEN PARISSA... 67 9.1 Vanhusneuvosto... 67 9.2 Kolmas sektori... 68 9.3 Heinäveden evankelisluterilainen seurakunta... 68 9.4 Muut uskonnolliset yhteisöt... 69 9.5 Heinäveden kulttuuritoimi, kirjastopalvelut ja Soisalo-opisto... 69 9.6 Liikuntapalvelut... 70 10. PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA 2010-2015... 71 LÄHTEET

4 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto julkistivat vuonna 2001 ensimmäisen ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevan valtakunnallisen laatusuosituksen. Suosituksen mukaan kunnalla tulee olla valtuuston hyväksymä, ajantasainen ja ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet turvaava vanhuspoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma. Vuoden 2001 ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevasta laatusuosituksesta tehdyn arvioinnin mukaan kuntien ikääntyneiden palveluista vastaavat henkilöt pitivät laatusuositusta tärkeänä suunnittelun ja kehittämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Stakes julkaisivat vuonna 2008 uuden Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen. Uudistetussa laatusuosituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman linjaukset, ikääntymispolitiikan valtakunnalliset tavoitteet, laatusuositusten arviointien tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Nykyinen vuonna 2005 valmistunut Heinäveden vanhustenhuollon strategia on voimassa vuoteen 2010 asti. Perusturvalautakunta on 10.6.2009 kokouksessaan päättänyt uuden ikääntymispoliittisen strategian laadinnasta vuosille 2010-2015. Uudessa ikääntymispoliittisessa strategiassa kuvataan Heinäveden ikääntyneiden palveluiden nykytila ja määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Palvelurakenteen kehittämisohjelmassa asetetaan mitattavissa olevat tavoitteet ikääntyneiden kuntalaisten palvelutasolle ja palvelutoiminnan voimavaroille sekä määritellään toimenpiteet tavoitteiden toteuttamisessa. Uuden ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä, kaventaa ikääntyneiden hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Laatusuositus tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita kehittämään ikäihmisten palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä ikäihmisten, muiden kuntalaisten, palvelun käyttäjien ja heidän läheistensä, järjestöjen, yrittäjien ja seurakuntien kanssa. Suosituksessa tavoitteeksi asetettu palvelurakenteen muutos hillitsee toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Mikäli palvelurakenteita ja toimintaa ei uudisteta, kustannusten kasvua on vaikea hillitä, kun väestön ikärakenne muuttuu nopeasti ja palvelutarpeet kasvavat.

5 Tämän ikääntymispoliittisen strategian lähtökohtana on ikäihmisen elämäntilanteen näkeminen kokonaisuutena ja hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen. Ikääntyville annettavien palvelujen ja hoidon tulee olla asiakaslähtöistä ja perustua kuntouttavaan työotteeseen. Palveluja suunniteltaessa ja annettaessa tulee ikääntyneen yksilölliset voimavarat huomioida. Vanhustenhuollon palvelujen järjestämistä ohjaa taloudellisuuden ja tehokkuuden lisäksi pitkän aikavälin vaikuttavuus tavoitteena heinäveteläisten turvallinen ja arvokas vanhuus. 2. TAUSTATIEDOT JA TILASTOT 2.1 Heinäveden kunta Heinävesi on noin 4 000 asukkaan kunta Etelä-Savossa, Itä-Suomen läänissä. Kunnan vahvuutena on matkailullinen tunnettavuus Heinävesi on tunnettu muun muassa Pohjoismaiden ainoista ortodoksisista luostareista Valamon munkkiluostarista sekä Lintulan nunnaluostarista. Heinävesi on myös tunnettu kauniista, Suomen suosituimpiin vesireitteihin kuuluvasta Heinäveden reitistä ja sen kuudesta sulkukanavasta. Luonnonkauniin kunnan pinta-alasta noin 18 prosenttia on vettä. Sen suurimmat järvet Kermajärvi ja Juojärvi kuuluvat Suomen puhdas- ja kirkasvetisimpiin järviin. Kermajärvi on Natura-alue ja täten tärkeä rantojen- ja vesistöjensuojelualue sekä osa Suomen kansallismaisemaa. Kesällä 2007 Heinäveden kunta julistautui Suomen ensimmäiseksi hyvän olon kunnaksi. Heinäveden naapurikuntia ovat Leppävirta, Liperi, Outokumpu, Savonlinna, Tuusniemi ja Varkaus. 2.2 Väestökehitys, väestöosuudet, huoltosuhde ja väestöennuste Heinäveden kunta kuuluu Etelä-Savon maakuntaan ja Savonlinnan seutukuntaan. Etelä-Savossa oli vuoden 2008 lopussa 156 632 asukasta eli noin 1 200 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Etelä-Savon väkiluku supistuu noin 10 prosenttia seuraavien runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2040 Etelä- Savossa ennustetaan olevan 141 119 asukasta. (Etelä-Savo lukuina.) Väestönkehitys on muuttanut Etelä-Savon ikärakennetta niin, että vanhempien ikäluokkien osuus on kasvanut ja lasten sekä nuorten ikäluokkien osuudet ovat pienentyneet. Työikäisen väestön osuus on

6 pysynyt suunnilleen samalla tasolla, mutta työikäisten määrä on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden ajan noin tuhat henkilöä vuodessa. Etelä-Savon väestö on selvästi ikääntyneempää kuin koko Suomen. (Etelä-Savo lukuina.) Vaikka Tilastokeskus ennakoikin muuttoliikkeen kääntyvän Etelä-Savolle positiiviseksi jonkin ajan kuluttua, lisääntyy vanhempien ikäluokkien osuus väestössä. Näissä ikäryhmissä Etelä-Savo on saanut muuttovoittoa, ja koska väestön odotettavissa oleva elinaika nousee jatkuvasti, ennakoidaan sodan jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista huomattavan osan olevan elossa vielä 20 vuoden kuluttua. Syntyvyyden aleneminen on odotettavissa mm. hedelmällisyysikäisen väestön vähenemisen kautta. (Etelä-Savo lukuina.) Heinäveden asukasmäärässä on tapahtunut merkittävä väheneminen viimeisen 30 vuoden aikana. Heinävedellä oli 5785 asukasta vuonna 1980 ja vuonna 1990 asukkaita oli 5364. Vuosien 1998-2008 välisenä aikana kokonaisväestömäärä on vähentynyt 712 hengellä. Vuoden 2008 lopussa heinäveteläisiä oli 4065. Väestöryhmien osuudessa nähdään kehitys väestön vanhenemisesta; ikääntyneiden osuus kasvaa ja nuorempien ikäryhmien vähenee. Sama kehitys on nähtävissä ympäristökunnissakin. Heinäveden väestöennuste vuodelle 2020 on 3566 henkilöä, vuodelle 2030 väestöennuste on 3363 ja 3224 henkilöä vuodelle 2040. (SOTKAnet ja Tilastokeskus.) Väestö 31.12. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Heinävesi yht. 4777 4687 4578 4529 4514 4451 4403 4311 4239 4152 4065 Taulukko 1. Heinäveteläisten väestökehitys v. 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön (miehet ja naiset yhteensä) lukumäärän vuoden viimeisenä päivänä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

7 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0-6 - vuotiaat, % väestöstä yht. 6,3 6 5,4 5,6 5,7 5,8 5,6 5,4 5,6 5,1 5,6 7-14 - vuotiaat % väestöstä yht. 9 9,2 9,5 9,3 9,4 8,7 8,4 8,2 7,9 7,4 6,8 15-64 - vuotiaat, % väestöstä yht. 61,1 60,8 61,1 61 60,6 60,3 60 59,9 59,6 60,2 59,7 65-74 - vuotiaat, % väestöstä yht. 13,3 13,3 13,2 13,2 13,6 13,6 13,9 13,6 13,8 13,7 14,1 75-84 - vuotiaat, % väestöstä yht. 7,7 8 8,2 8,3 8,3 8,9 9,4 10 10 10,4 10,5 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä yht. 2,6 2,7 2,5 2,6 2,4 2,7 2,7 2,9 3,2 3,2 3,3 Taulukko 2: Heinäveteläisten 0-85 vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä v. 1998-2008 ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Indikaattori ilmoittaa kunkin ikäryhmän osuuden prosentteina koko väestöstä (miehet ja naiset yhteensä) vuoden viimeisenä päivänä. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä yht. 23,6 24 24 24,1 24,3 25,2 26 26,4 27 27,3 27,9 Taulukko 3: Heinäveden 65 vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä v. 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Indikaattori ilmoittaa 65 v. täyttäneiden osuuden prosentteina koko väestöstä (miehet ja naiset yhteensä ) vuoden viimeisenä päivänä.

8 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Väestö 31.12. yht. 4777 4687 4578 4529 4514 4451 4403 4311 4239 4152 4065 65-74 -vuotiaat, lkm väestöstä yht. 637 625 605 598 613 607 613 585 584 570 572 75-84 -vuotiaat, lkm väestöstä yht. 366 373 377 377 374 395 415 429 425 432 426 85 vuotta täyttäneet, lkm väestöstä yht. 123 126 116 118 110 120 118 125 134 133 135 Taulukko 4: Heinäveteläisten 65 vuotta täyttäneiden lukumäärät ikäluokittain väestöstä v. 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2009 Indikaattori ilmoittaa kunkin ikäryhmän osuuden lukumääränä koko väestöstä (miehet ja naiset yhteensä)vuoden viimeisenä päivänä. Yksi ikäpolitiikan käytetyimmistä käsitteistä on huoltosuhde. Huoltosuhteella (elatussuhde) ilmaistaan väestön vanhenemisesta johtuvaa ongelmaa. Tavallisimmin huoltosuhdetta kuvataan määreillä väestöllinen (demografinen) tai taloudellinen. Huoltosuhde on kasvanut Heinävedellä vuosina 1998-2008 voimakkaimmin verrattuna naapurikuntiin Liperiin ja Outokumpuun sekä Joensuuhun ja koko maahan. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Heinävesi yhteensä 63,8 64,3 63,8 64 64,9 65,8 66,6 66,8 67,9 66,2 67,4 Liperi yhteensä 56,4 56,7 57 56,2 56,3 56,3 56,2 55,6 56,2 55,3 55,9 Outokumpu yhteensä 55,3 55,2 55,4 54 53,7 53,7 54,7 53,4 53,8 54 55,5 Joensuu yhteensä 47,5 47,1 46,9 46,8 46,7 46,5 46,5 45,6 46,1 46,1 46 Koko maa yhteensä 49,6 49,4 49,4 49,5 49,6 49,7 50 49,8 50,5 50,1 50,3 Taulukko 5. Huoltosuhde, demografinen Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa, Joensuussa ja koko maassa vuosina 1998-2008. ; THL, Tilastoja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Väestöennuste 2010 yht. 3951 Väestöennuste 2020 yht. 3566 Väestöennuste 2030 yht. 3363 Väestöennuste 2040 yht. 3224 Taulukko 6: Heinäveden väestöennuste v. 2010-2040. Tilastokeskus.

9 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan heinäveteläisten 65-74-vuotiaiden prosenttiosuus tulee laskemaan vuosien 2020-2040 aikana 19 %:sta 13.9 %:iin eli vähennystä noin 230 hengellä. Sen sijaan ennusteen mukaan ikäluokissa 75-84 vuotta tulee olemaan kasvua 12.4 %:sta 15.7 %:iin eli 65 hengellä. Merkittävin kasvu tulee kuitenkin olemaan 85 vuotta täyttäneiden osuudessa, joka kasvaa 36.9 %:sta 40.2 %:iin eli 147 henkeä. 2020 2030 2040 Väestöennuste yht. yht. 3566 3363 3224 65-74 -vuotiaat, % väestöstä yht. 19 17.5 13.9 75-84 -vuotiaat, % väestöstä yht. 12.4 16.4 15.7 85 v. täyttäneet, % väestöstä yht. 5.5 7.3 10.6 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä yht. 36.9 41.2 40.2 Taulukko 7: Ennuste heinäveteläisten 65-74 v., 75-84 v. ja 85 vuotta täyttäneiden % osuus väestöstä vuosina 2020, 2030 ja 2040. Tilastokeskus. 2020 2030 2040 Väestöennuste yht. yht. 3566 3363 3224 65-74 -vuotiaat, lkm väestöstä yht. 678 589 450 75-84 -vuotiaat, lkm väestöstä yht. 443 552 508 85 v. täyttäneet, lkm väestöstä yht. 197 247 344 65 vuotta täyttäneet, lkm väestöstä yht. 1318 1388 1302 Taulukko 8: Heinäveden väestöennuste lukumäärinä v. 2020-2040 ikäluokissa 65-74 v., 75-84 v. ja 85 v. täyttäneet. Tilastokeskus. Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena.

10 2.3 Taloudelliset resurssit 2.3.1 Talouden tunnusluvut Tarkasteluvuosina 2000-2008 Heinäveden kunnan vuosikate oli korkeimmillaan 317.70 /asukas vuonna 2007 ja vuonna 2002 alimmillaan -394.40 euroa/asukas. Kunnan vuosikate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyydestä. Vuosikate ilmoittaa kunnan tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Alijäämäinen vuosikate siis merkitsee, että kunnan tulorahoitus on heikko. Heinäveden verotulot olivat korkeimmillaan 2744 /asukas vuonna 2008 ja matalimmillaan 1929.90 /asukas vuonna 2003. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas yht. 3386 3559 3949 4122 4187 4397 4556 4798 5231 Kunnan nettokustannukset yhteensä, 1000 euroa yht. 15500 16119 17827 18349 18435 18957 19315 19923 21265 Lainakanta, euroa/ asukas yht. 286,2 226,8 586,6 721,2 633,7 677,8 461,4 430,6 720 Vuosikate, euroa / asukas yht. 215,8-4 -393,4 55,5 236 195,1 282,4 317,7 161 Vuosikate, % poistoista yht. 113,8-2 -184 26,7 97,8 78,7 120,1 133,9 62,05 Verotulot, euroa / asukas yht. 2379,2 2213,7 1984,9 1929,9 2105,8 2241,2 2339,2 2490,6 2744 Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas yht. 1101,4 1247,5 1283,6 1971,2 2038,6 2071,7 2199,3 2345,4 2598 Taulukko 9: Heinäveden kunnan talouden kehitys v. 2000-2008. ; THL, Tilastoja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 ja Heinäveden kunta

11 2.3.2 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot ovat nettokustannuksia, jotka lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista (sis. toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyserät) käyttötuotot (toimintatulot ja vyörytyserät). Menot eivät sisällä asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Heinävedellä ovat nousseet 1619 /asukas viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2008 sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat 3453 euroa/asukas. Naapurikuntiin ja lähialueeseen verrattuna kustannukset ovat Heinävedellä noin 400-800 euroa korkeammat. Kuntien nettokustannukset terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon ovat vain osa terveydenhuollon menoista. Työterveyshuolto ja yksityissektori tuottavat sairaanhoidon palveluja sairastuneille ja sairastaville eri kunnissa erisuuruisia osuuksia väestön käyttämistä palveluista. Kotitaloudet, Kela, työnantajat, vakuutusyhtiöt ja yritykset maksavat nämä kustannukset. Tämän vuoksi kuntien nettokustannuksia ei pidä tulkita terveydenhuollon kokonaiskustannuksiksi. Sama pätee myös osaan sosiaalitoimen palveluista. On myös tärkeää huomata kuntien ja alueiden väestön erilaisuudet. Etäisyydet, työllisyys/työttömyys, väestön kasvu/väheneminen, laitosvaltaiset rakenteet ja kunnan tarjoamien palvelujen osuus näkyvät sosiaali- ja terveystoimen nettomenoissa per asukas. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Heinävesi yht. 1834 1853 2100 2282 2502 2752 2819 3047 3143 3453 Liperi yht. 1656 1712 1818 1922 2006 2128 2282 2411 2536 2664 Outokumpu yht. 1726 1824 1883 2109 2253 2534 2611 2771 2824 3062 Varkaus yht. 1823 1829 1906 2016 2151 2254 2393 2602 2607 2704 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri yht. 1660 1691 1775 1881 2002 2163 2262 2412 2581 2754 Koko maa yht. 1693 1741 1822 1967 2087 2193 2305 2441 2567 2707 Taulukko 10. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa /asukas Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina 1998-2007. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot.

12 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Heinävesi yht. 522 493 611 643 770 887 851 1070 1073 1156 Liperi yht. 536 519 577 570 615 660 714 794 824 833 Outokumpu yht. 513 573 593 653 683 782 799 925 943 994 Varkaus yht. 608 618 669 713 798 827 913 994 972 996 Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiiri yht. 502 515 557 564 630 694 728 815 854 916 Koko maa yht. 529 544 564 608 652 691 735 779 810 850 Taulukko 11. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa /asukas Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina 1998-2007. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Tehtäväluokkaan "Erikoissairaanhoito" sisältyy erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito mukaan lukien terveyskeskusten erikoissairaanhoidon yksiköiden vuodeosastotoiminta, erikoissairaanhoidon avosairaanhoito mukaan lukien myös terveyskeskusten erikoissairaanhoidon avosairaanhoitotoiminta, erikoissairaanhoidon päivä- ja yösairaanhoito (kun läsnäoloaika enintään 15 h/vrk.), psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot (asuntolat, kuntoutuskodit, pienkodit, perhehoito jne.). Mukaan lukeutuu myös erikoissairaanhoidon palvelujen osto kuntayhtymiltä. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. 2.3.3 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Sosiaali- ja terveydenhuollon menoja tulee nettokustannusten lisäksi tarkastella tarvevakioinnilla, jossa menoista poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden, kuten sairastavuuden vaikutus. Tarvevakioinnilla kunnat saatetaan samalle viivalle ja niitä vertaillaan oikeudenmukaisesti. Tarvevakiointi parantaa olennaisesti kuntien menoja ja toimintaa kuvaavien tietojen vertailukelpoisuutta. Tarvevakioidut menot kertovat käyttääkö kunta runsaasti, niukasti vai tavanomaisesti rahaa palvelujen järjestämiseen suhteessa väestön tarpeisiin. Tarvevakioitujen menotietojen perusteella ei voi suoraan päätellä kunnan järjestämien palvelujen laatua, toiminnan taloudellisuutta tai tarkoituksenmukaisuutta. Niiden tulisi kuitenkin kannustaa toiminnan kriittiseen arviointiin. Koko maan tarvekerroin on 1,0. Jos tarvekerroin on suurempi kuin 1.0, on palvelujen tarve suurempi kuin maassa keskimäärin. Jos kerroin on alle 1.0, on tarve pienempi. Keskeisin tarpeeseen

13 vaikuttava tekijä on väestön ikärakenne - mitä iäkkäämpää väestö on, sitä suurempi on terveydenhuollon palvelujen tarve. Koko maan tarvevakioitujen menojen indeksi on 100. Jos indeksi on suurempi kuin 100, ovat menot suuremmat kuin maassa keskimäärin. Esimerkiksi tarvevakioitujen menojen indeksi 124 tarkoittaa, että kun tarvetekijät on otettu huomioon, kustannukset ovat 24 % korkeammat kuin maassa keskimäärin. Kuntien, joissa tarvevakioitu menoindeksi on korkea, tulisi arvioida kriittisesti, tarjoaako kunta tavanomaista tasoa runsaammat ja laadultaan muita paremmat palvelut väestölleen tai onko kunnan käyttämien palvelujen tuottajien tuottavuudessa, palveluprosessien sujuvuudessa ja toiminnan organisoinnissa ja johtamisessa parantamisen varaa. Niiden kuntien, joissa tarvevakioitu menoindeksi on matala, tulisi arvioida kriittisesti, tarjoaako kunta väestölleen määrältään ja laadultaan riittävät palvelut vai jääkö kunnan väestö ilman tarvitsemiaan palveluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vuonna 2009 julkaissut kuntien ja sairaanhoitopiirien terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja olosuhdevakioidut menot vuodelta 2007. Terveydenhuollon menoihin sisältyvät perusterveydenhuollon (ml. hammashuollon) ja erikoissairaanhoidon nettomenot. Vanhustenhuollon menoja ovat vanhusten laitoshoidon (vanhainkotihoidon) ja 65 vuotta täyttäneiden kotihoidon, omaishoidontuen ja palveluasumisen (ympärivuokautisen ja muun) menot. (Hujanen, Häkkinen ja Peltola, 2007.) Heinävedellä terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekerroin on 1.5 eli lähialueen kuntiin verrattuna korkeampi ja tarvevakioitu indeksi vuonna 2007 on matala (91). Tämä on samaa luokkaa kuin lähimpien naapurikuntien tarvevakioitu indeksi, mutta merkittävästi matalampi kuin Suomessa keskimäärin.

14 2007 Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Euroa/asukas Manner- Suomi=100 Manner- Suomi=1,00 Manner- Suomi=100 Heinävesi 2375 137 1,50 91 Liperi 1723 99 1,04 96 Outokumpu 2031 117 1,28 91 Tuusniemi 2351 136 1,37 99 Joensuu 1696 98 1,03 95 Kerimäki 2234 129 1,21 106 Joroinen 2026 117 1,15 102 Varkaus 1810 104 1,14 91 Taulukko 12. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot v. 2007 Heinävedellä, Liperissä, Outokummussa, Tuusniemellä, Joensuussa, Kerimäellä, Joroisissa ja Varkaudessa. http://groups.stakes.fi/chess/fi/tilastotuotteet/index.htm 3. IKÄÄNTYNEITÄ JA HEIDÄN HYVINVOINTIAAN KUVAAVAT TILASTOT 3.1 Ikääntyneiden terveys Ikäihmisten palvelujen suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan tietoa ikääntyneiden terveydentilasta, toimintakyvystä ja elinoloista. Ikääntyneiden terveydentilaa kuvataan sairastavuusindeksin sekä astma-, verenpaine-, psykoosi- ja diabeteslääke korvausten avulla. Kansaneläkelaitos tuottaa vuosittain tilastotietoa väestön sairastavuudesta. Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Sairastavuusindeksin avulla voidaan vertailla kuntien välistä sairastavuutta sekä tarkastella missä kunnissa Suomessa sairastetaan eniten ja missä vähiten. Indeksin avulla voidaan myös arvioida miten kunnat sijoittuvat sairastavuudeltaan maan keskiarvoon nähden. Sairastavuusindeksi lasketaan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeen saajien ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen summan indeksinä. Sairastavuus vaihtelee hyvin paljon maan eri kunnissa ja sairastavuuden alueellinen jakautuminen kuvaa osaltaan kuntien ikärakennetta ja kunnan kuntatyyppiä. Sairastavuusindeksi on maan

15 keskiarvoa alhaisempi pääkaupunkiseudulla, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaan rannikolla. Korkein sairastavuusindeksi on Kainuun pohjoisosissa ja Savossa. Heinävedellä sairastavuusindeksi on ollut vuosien 1998-2008 aikana maan keskiarvoa huomattavasti korkeampi. Vuonna 2008 Heinäveden sairastavuusindeksi (142.1) on Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirin kunnista korkein. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Heinävesi 134 138,6 141 145,2 146,9 141 133,3 138,4 137,5 138,6 142,1 Pohjois- Karjalan shpiiri 119,9 119,1 117,8 118,3 119,1 121,1 118,4 116,3 115,5 115,4 115,7 Taulukko 13. Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Heinävedellä ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä vuosina 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus Heinävedellä vuonna 2008 oli 76,1 % vastaavanikäisistä eli 861 henkilöä sai Kelan erityiskorvauksen vakavaan tai pitkäaikaista lääkitystä vaativaan sairauteen.

16 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Heinävesi yht.% 69,1 69 70,3 71,1 71,8 72 72,7 73,8 74,2 74,9 76,1 yht. lkm 779 778 774 779 789 809 833 841 849 851 861 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri % yht. 66,5 66,6 67 67,7 68 67,9 68,3 68,8 68,4 68,6 70 Koko maa % yht. 61,1 61,3 61,7 62,2 62,6 62 63 63,2 62,9 62,9 64,4 Taulukko 14. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % ja lukumäärä vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden prosentteina (ja lukumäärä) vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Hakemus edellyttää yleensä erikoislääkärin lausuntoa. Heinävedellä 65 vuotta täyttäneistä 157 henkilöllä oli astman vuoksi oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin eli 13.9 % vastaavanikäisestä väestöstä, kun Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä oikeutettuja oli 11.1 % ja koko maassa 8.6 % vastaavanikäisestä väestöstä. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 lkm yht. 94 93 96 102 115 123 136 140 145 151 157 Taulukko 15. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä, vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä vuosina 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Heinävesi 8,3 8,3 8,7 9,3 10,5 10,9 11,9 12,3 12,7 13,3 13,9 Pohjois- Karjalan sh-piiri 7,9 8,3 8,7 9,1 9,4 9,7 10,1 10,5 10,6 10,9 11,1 Koko maa 6,8 7 7,3 7,5 7,7 7,8 8,1 8,3 8,4 8,5 8,6 Taulukko 16. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä, Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) astmalääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa.

17 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä Heinävedellä vuonna 2008 oli 14.1 % vastaavanikäisestä väestöstä eli 160 henkilöä. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä oikeutettuja oli 13 % ja koko maassa 11.1 % vastaavanikäisestä väestöstä. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 yht. lkm 112 108 113 120 120 123 132 145 143 153 160 Taulukko 17. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneiden lukumäärät vastaavanikäisestä väestöstä vuosina 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Heinävesi 9,9 9,6 10,3 10,9 10,9 10,9 11,5 12,7 12,5 13,5 14,1 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 9,8 10 10,4 10,9 11,1 11,4 11,8 12,3 12,2 12,4 13 Koko maa 8,3 8,4 8,6 8,9 9,2 9,3 9,7 10,1 10,3 10,5 11,1 Taulukko 18. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä, Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) diabeteslääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä Heinävedellä vuonna 2008 oli 42.2 % vastaavanikäisestä väestöstä eli 478 henkilöä. Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirissä oikeutettuja oli 35 % ja koko maassa 32 % vastaavanikäisestä väestöstä. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 lkm yht. 431 430 422 425 446 459 473 474 483 479 478 Taulukko 19. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä lukumäärät vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä vuosina 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009

18 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Heinävesi 38,2 38,2 38,3 38,8 40,6 40,8 41,3 41,6 42,2 42,2 42,2 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 34,2 34,2 34,4 34,9 35,3 35,1 35,2 35,3 35,1 35,2 35 Koko maa 30,9 31,1 31,4 31,8 32,1 31,9 32,4 32,5 32,3 32,1 32 Taulukko 20. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä ja koko maassa vuosina 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Indikaattori ilmaisee erityiskorvattavaan (75 %) verenpainelääkitykseen oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden ko. ikäryhmästä prosentteina kalenterivuoden lopussa Depressio- eli masennuslääkkeitä käyttävien yli 65-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut 58 henkilöllä vuosien 1998-2008 välillä. Vuonna 2008 Heinävedellä 65 vuotta täyttäneistä 14.6 % vastaavanikäisestä väestöstä sai korvausta depressiolääkkeistä. Koko maassa vastaava luku oli 11.2 %. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneistä vastaavanikäistä vuonna 2008 Heinävedellä oli 4.6 % ja koko maassa 2.9 %. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 lkm yht. 107 110 125 135 126 139 157 149 156 165 165 Taulukko 21. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, lukumäärät vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Heinävesi yht. 9,5 9,8 11,4 12,3 11,5 12,4 13,7 13,1 13,6 14,5 14,6 Koko maa yht. 8,7 9,5 9,9 9,6 9,9 9,7 9,9 10 10,4 10,9 11,2 Taulukko 22. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä ja koko maassa 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä.

19 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Heinävesi yht. 3,9 3,5 4,1 4,2 4,4 4,3 4,9 5,2 4,8 4,8 4,6 Koko maa yht. 2,8 2,8 2,8 2,8 2,9 2,9 2,9 3 3 2,9 2,9 Taulukko 23. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä % vastaavanikäistä Heinävedellä ja koko maassa vuosina 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä vuoden lopussa. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen 65 vuotta täyttäneiden lukumäärät Heinävedellä ovat vuosina 1998-2008 vaihdelleet 25-50 henkilön välillä. Keskimäärin joka vuosi noin neljäkymmentä 65 vuotta täyttänyttä joutuu sairaalahoitoon vammojen ja myrkytysten vuoksi. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 lkm yht 35 44 43 39 44 25 40 50 42 41 40 Taulukko 24. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, lukumäärät vastaavanikäisestä väestöstä Heinävedellä vuosina 1998-2008. ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2009 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset (ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. 3.2 Ikääntyneiden muistisairaudet 3.2.1 Dementian esiintyvyys Dementia on etenevä aivotoiminnan häiriö, jonka takia henkilön kyky huolehtia itsestään ja asioistaan heikkenee niin, että hän lopuksi on paljolti toisten avun varassa. Noin 60 % dementiapotilaista kärsii Alzheimerin taudista, 15 % vaskulaarisesta dementiasta ja 15 % Lewyn kappale -taudista. (Sulkava 2005.)

20 Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Suomessa on 65 74-vuotiailla noin 4 %, 75 84- vuotiailla 11 % ja 85 vuotta täyttäneillä noin 35 %. Esiintyvyys yli 65-vuotiaassa väestössä on 7 % ja yli 75-vuotiailla 23 %. Tämän lisäksi lievästä dementiasta kärsii yli 75-vuotiaista 8 %. Epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että dementian ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat pysyneet lähes samoina viime vuosikymmeninä. (Sulkava 2005.) Dementiaa sairastavien ikääntyneiden määristä ei ole olemassa tarkkoja paikkakuntakohtaisia selvityksiä. Heinäveden dementiaa sairastavien ikääntyneiden lukumäärät ovat laskettu em. dementian esiintyvyysprosentin perusteella. Dementian esiintyvyys ikäluokassa 65-74 vuotta on noin 4 % eli vuonna 2008 Heinävedellä sairastaa dementiaa 22 henkilöä kyseisestä ikäluokasta. Ikäluokassa 75-84 vuotta dementian esiintyvyys Heinävedellä on noin 11 % eli noin 46 henkilöä sairastaa dementiaa vuonna 2008. Vanhimmassa ikäluokassa eli 85 vuotta täyttäneiden keskuudessa esiintyvyys on noin 35 % eli noin 47 henkilöllä on dementoiva sairaus. 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Väestö 31.12. yht. 4777 4687 4578 4529 4514 4451 4403 4311 4239 4152 4065 65-74 -vuotiaat, lkm väestöstä yht. 637 625 605 598 613 607 613 585 584 570 572 Dementian esiintyvyys n. 4 % lkm 25 25 24 23 24 24 24 23 23 22 22 Taulukko 25. Arvio dementian esiintyvyys Heinävedellä ikäluokassa 65-74 vuotta, lukumäärinä vuosina 1998-2008 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Väestö 31.12. yht. 4777 4687 4578 4529 4514 4451 4403 4311 4239 4152 4065 75-84 -vuotiaat, lkm väestöstä yht. 366 373 377 377 374 395 415 429 425 432 426 Dementian esiintyvyys n. 11 % lkm 40 41 41 41 41 43 45 47 46 47 46 Taulukko 26. Arvio dementian esiintyvyys Heinävedellä ikäluokassa 75-84 vuotta, lukumäärinä vuosina 1998-2008