VAKKA-SUOMEN HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2007-2015 VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA, KUNTAYHTYMÄ, SOSIAALIJAOS
Sisältö 1. JOHDANTO 2 2. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT 3 2.1. Hyvinvointi koostuu monesta osatekijästä 3 2.2. Työ ja toimeentulo 4 2.3. Terveys 4 2.4. Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen 5 2.5. Koulutus 5 2.6. Sosiaaliset suhteet 5 2.7. Itsensä toteuttaminen 6 3. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI 6 4. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN VISIO JA STRATEGIA 7 5. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET STRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI OSA-ALUEITTAIN 8 5.1. Työn ja toimeentulon osa-alue 8 5.2. Terveyden osa-alue 9 5.3. Rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alue 10 5.4. Koulutuksen osa-alue 11 5.5. Sosiaalisten suhteiden osa-alue 12 5.6. Itsensä toteuttamisen osa-alue 13 5.7. Hyvinvoinnin osatekijöiden keskeiset tavoitteet eli kärkitavoitteet 14 6. TAULUKKO KÄRKITAVOITTEISTA JA TOTEUTUNEISTA / SUUNNITELLUISTA TOIMENPITEISTÄ VUOSINA 2005-2007 15 7. OHJELMAN TOTEUTUS, SEURANTA JA MITTARIT 7.1. Ohjelman toteutus ja seuranta 7.2. Ohjelman mittarit eli hyvinvointi-indikaattorit Liitteet 1. Tiivistelmä Vakka-Suomen hyvinvoinnin muutoksista vuosina 2003-2006 1
1. JOHDANTO Seudullinen hyvinvointipoliittinen ohjelma perustuu Vakka-Suomen seutukunnan aluekeskusohjelmaan, jonka toimintalinja neljä käsittelee hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen merkitystä Vakka-Suomen elinvoimaiselle kehitykselle. Alkuperäisen 2004 valmistuneen hyvinvointipoliittisen ohjelman teki seutuhallituksen päätöksen mukaisesti Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalijaosto. Käsillä oleva ohjelma on päivitetty versio, ja päivityksestä vastasivat sosiaalijaos ja VASOKE-hankkeen (Vakka-Suomen sosiaalitoimien seutukehityshanke) projektityöntekijä. Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma on tarkoitettu ensisijassa poliittisille päättäjille ja eri viranhaltijoille, kun suunnitellaan ja päätetään toimenpiteistä, joilla edistetään seutukunnan asukkaiden hyvinvointia. Seutukunnallinen hyvinvointipoliittinen ohjelma toimii kunnissa tehtävien hyvinvointia edistävien ohjelmien sateenvarjona antaen suuntaviivat muulle suunnittelulle ja kehittämistyölle. Ohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle seutukunnassa ottaen huomioon samalla toiminnan realistiset puitteet. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuvaa hyvinvoinnin tilasta seutukunnassa, määritellä hyvinvointi vakkasuomalaisittain ja analysoida seutukunnan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on valita strategia ja sen mukaiset toimenpidelinjaukset seutukunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuonna 2004 alkuperäistä hyvinvointipoliittista ohjelmaa työstettäessä tehtiin kuntakierros kuntalaisten kuulemiseksi, jolloin seutukunnan hyvinvointistrategia sai myös kuntalaisilta oikeutuksen. Asukkailta kyseltiin mm. seutukunnan vahvuuksia ja edelleen edistämistä kaipaavia, hyvinvointiin liittyviä asioita. Kuntakierroksella hyvinvoinnin nähtiin koostuvan ensisijaisesti työstä ja toimeentulosta. Työn saanti vaikuttaa eniten paikkakunnalle muuttoon. Vakka-Suomen seutukunnan vahvuutena nähtiin monimuotoinen elinympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuksia sekä maaseutumaiseen, merenranta- tai kaupunkiasumiseen. Asukkaat mainitsivat Vakka-Suomen vetovoimatekijöinä asuinalueen turvallisuuden, rauhallisuuden ja viihtyisyyden. Asumisen kohtuuhintaisuutta ja hyviä tontteja omakotirakentamiseen pidettiin hyvinä puolina Vakka-Suomen kunnissa. Kuntakierroksella tuli esiin, että lapsiperheiden kannalta liikenneyhteydet ovat tärkeitä työssäkäynnin ja asioinnin takia. Peruspalveluiden, kuten toimivan terveydenhuolto, ja harrastus- ja vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien nähtiin houkuttelevan uusia asukkaita esim. Turusta. Erityispalveluita voitiin hakea kauempaakin. Hyvinä asioina Vakka-Suomessa nähtiin joustava kouluverkosto, pienet koulut, hyvät päivähoitopalvelut ja palvelujen nopea saatavuus ja nämä on tärkeää säilyttää. Hyvinvoinnin täsmällinen määritteleminen on vaikeaa, koska sitä voidaan tarkastella hyvin monista lähtökohdista. Erik Allardt jakaa hyvinvoinnin kolmeen perusulottuvuuteen, omistaminen (having), rakastaminen (loving) ja oleminen (being). Näistä ensimmäinen kuvaa hyvinvoinnin aineellista perustetta, toinen ihmissuhteita ja sosiaalisia yhteyksiä ja kolmas elämänhallintaa ja arvostuksia. Hyvinvointi voidaan muodostaa aineellisten ja sosiaalisten tarpeitten tyydyttämisestä, jotka johtavat henkilön elämänhallintaan. Yhteiskunnan hyvinvointipolitiikalla varmistetaan mahdollisuus kansalaisten tasa-arvoiseen hyvinvointiin. Tässä ohjelmassa hyvinvointia tarkastellaan kuudesta eri näkökulmasta: Työ ja toimeentulo Terveys Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen 2
Koulutus Asuminen Sosiaaliset suhteet Itsensä toteuttaminen Hyvinvoinnin lisäämiseksi asetut tavoitteet ja toimenpiteet on siirretty havainnollisesti elinkaarikuviolle sivuilla 8-13 Hyvinvoinnin tilaa mitataan indikaattoreilla, jotka on lueteltu sivulla??. Vuosittain tehtävä Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätös koostuu tilastollisessa hyvinvointikatsauksesta ja sosiaalijaoksen arviosta asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. 2. HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT 2.1. Hyvinvointi koostuu monesta osa-alueesta Lähtökohtana ohjelmaa laadittaessa on ollut, että hyvinvointia luovat ja edistävät useat ohjelmatyön taustalla olevat perustekijät, joita ovat mm. lainsäädäntö, riittävä henkilöstö, tilat ym. Näitä tekijöitä ei tarkastella tässä työssä erikseen. Sosiaalijaoksen työtä on suunnannut käsitys vakkasuomalaisesta hyvinvoinnista, jota seuraava kaavio kuvaa: Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen Työ ja toimeentulo Itsensä toteuttaminen HYVIN- VOINTI Koulutus Terveys Sosiaaliset suhteet Tähän kappaleeseen on tiivistetysti määritelty kutakin hyvinvoinnin osa-aluetta ja kuvattu mitä se merkitsee kunkin ikäryhmän kohdalla. Lisäksi useimmista osa-alueista on määritelty ikäryhmittäin tai koko väestöä yleisesti koskien seutukunnan tavoitteet osa-alueen kehittymiselle ja konkreettiset toimenpiteet miten tähän pyritään laaditun vision ja strategiavaihtoehdon toteuttamiseksi. 3
2.2. Työ ja toimeentulo Turvattu toimeentulo on pohja muulle hyvinvoinnille. Toimeentulolla on tärkeä yhteys elämänhallintaan. Yhteiskunnan pitää huolehtia erilaisin tukitoimin asukkaidensa sosiaalisesta turvallisuudesta, jos he eivät jossain elämäntilanteessa pysty itse hankkimaan toimeentuloaan (työllisyysturva, sosiaaliavustukset, toimeentuloturva, kuntouttava työtoiminta, eläketurva jne.). Toimeentulo on vakaampaa, kun kuntalaisten omat voimavarat ovat käytössä ja jokaiselle vajaakuntoisellekin löytyy mielekästä tekemistä ja työtä niin, että hän pystyy tulemaan toimeen työstä maksettavalla korvauksella tai eläkkeellä. Seutukunnan, kunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää varmistaa kunnan vakaa talous ja verotulojen kasvu. 2.3. Terveys Suomalaisten pienten lasten terveydentila on kansainvälisissä vertailuissa käytetyn mittarin, imeväiskuolleisuuden, perusteella erittäin hyvä. Väestöryhmien väliset terveyserot alkavat kuitenkin kehittyä jo lapsuudessa, koska osa lapsista joutuu kehittymään huonommissa elinolosuhteissa ja kasvuympäristössä. Tässä suhteessa päivähoidon ja koulun merkitys lapsen kehitykselle on erittäin suuri. Lasten terveyden uhkina ovat myös turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveysongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen. Sosiaalisen ympäristön suuret muutokset, tiedotusvälineiden vaikutus ja yhteiskunnassa korostuva kilpailu vaikuttavat lasten psykososiaalisen pahoinvoinnin lisääntymiseen. Myös lasten ja nuorten arkiympäristöt rakentuvat ja toimivat talouselämän ja aikuisten ehdoilla. Kansanterveysohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena työikäisten terveyden edistämiseksi on ikäryhmän työ- ja toimintakyvyn ja työelämän olosuhteiden kehittyminen siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen n. kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. Aikuisten terveyden keskeisiä edellytyksiä ovat ansiotyön ja jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen turvaaminen sitä tarvitseville sekä riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille. Työympäristön ja työelämän sosiaalisten suhteiden kehittäminen terveyttä edistäväksi ja eriikäisille työtekijöille sopiviksi on tärkeä tehtävä. Ravitsemukseen, nautintoaineisiin, liikuntaan ja liikenteeseen liittyviä terveellisiä elämäntapoja on tuettava myös työelämässä ja vapaa-ajan harrastuksissa. Kansanterveysohjelman tavoite vuoteen 2015 mennessä on, että yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan. Iäkkäiden ihmisten keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on viime vuosikymmeninä huomattavasti pidentynyt. Tavoitteet voivat olla samansisältöiset kaikissa elämänkaaren vaiheissa (lapsuus, työikä, vanhuus), mutta ne voivat painottua eri tavoin. 2.4. Rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen Asuin- ja elinympäristön toimivuus on ihmisen hyvinvoinnin ja selviytymisen edellytys. Erityisesti asuinalueen toimivuuden merkitys korostuu lasten, vanhusten ja eri tavalla toimintarajoitteisten ihmisten kohdalla. Asukkaita aktivoiva ja tukeva elinympäristö, jossa 4
yhdistyvät asumisen ja palvelujen verkosto sekä mahdollisuus luonnon kokemiseen ja jossa asuu eri-ikäisiä ihmisiä, luo edellytyksiä arjen sujumiselle. Monipuolisen asukasrakenteen turvaamisella tähdätään sosiaalisesti turvalliseen asuinalueeseen, joka tukee erityisesti nuorten ja lasten kasvua. Monipuolinen asukasrakenne tarkoittaa eri ikäisten ihmisten asuinaluetta, tulojaollisesti erilaista asukasrakennetta jne. Kaavoittamisella voidaan vaikuttaa omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen sijoittumiseen, jossa "slummiutumisen" estäminen pitäisi olla tavoitteena. Asukaslähtöisen kaavoituksen avulla voidaan tukea esteettisyyttä ja viihtyvyyttä sekä asuinalueen yhteisöllisyyttä. Asuminen hyvinvoinnin osatekijänä sisältää asumisen saatavuuden, vakauden, laadukkuuden ja kustannusten kohtuullisuuden. Päämääränä on asuminen oikean tasoisena kussakin elämänkaaren vaiheessa. 2.5. Koulutus Vakka-Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen. Osaaminen puolestaan pohjautuu jo lapsuudesta lähtevään kouluttautumisen malliin, jossa painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Laadukas ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on alueen imagoa nostava vahva vetovoimatekijä. Korkeatasoiset koulutuspalvelut muodostavat vankan pohjan sivistykselle ja osaamiselle sekä menestyvälle yritystoiminnalle. Toisaalta viime vuosina myös koulutus on ollut muutosten keskellä ja toiminnan sopeuttaminen talouden tiukkeneviin voimavaroihin on tuntunut ongelmalliselta. Koulutus lisää taloudellista hyvinvointia ja on myös tärkeä sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kannalta. 2.6. Sosiaaliset suhteet Sosiaaliset suhteet ovat merkittävässä asemassa ihmisen kasvussa ja kehityksessä. Lapsen kasvu perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Koti ja vanhemmat ovat erityisen tärkeässä roolissa. Myös työikäisen väestön kannalta sosiaaliset suhteet ja niiden toimivuus ovat merkittäviä hyvinvoinnin tekijöitä. Tukiverkostojen puute lisää syrjäytymisriskiä. Työelämässä sosiaaliset suhteet vaikuttavat työhyvinvointiin. Ikäihmisten arvostaminen, heidän itsemääräämisoikeutensa kunnioittaminen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen ovat sosiaalisten suhteiden muodostumisen ja ylläpitämisen elinehtoja. 5
2.7. Itsensä toteuttaminen Itsensä toteuttaminen on ehkä vaikein mieltää hyvinvoinnin osatekijänä. Itsensä toteuttaminen on ihmisten tarpeista ylin tarve, minkä täyttyminen edellyttää mm. fyysisten ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttämistä. Hyvinvoinnin osatekijöistä itsensä toteuttamisen mahdollistajia ja osittain myös toimintakenttinä ovat toimeentulo, terveys, koulutus, sosiaaliset suhteet, työ, luonto, asuminen, turvallinen, viihtyisä ja terveellinen rakennettu ympäristö. Itsensä toteuttamisen osa-alue käsittää henkilökohtaisen elämän hallinnan, vaikuttamismahdollisuudet ja kulttuurin itsensä toteuttamisen yhtenä mahdollistajana. Itsensä toteuttamiseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota työelämässä, perheiden kohdalla, koulussa ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksissa. 3. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI Vuonna 2004 tehdyssä kuntakierroksella Vakka-Suomen seutukunnan vahvuutena nähtiin monimuotoinen elinympäristö, mikä tarjoaa mahdollisuuksia sekä maaseutumaiseen, merenranta- tai kaupunkiasumiseen. Hyvinvoinnin nähtiin koostuvan ensisijaisesti työstä ja toimeentulosta. Vakkasuomalaiset arvostivat seutukunnallaan toimivia lähipalveluita sekä mahdollisuuksiaan osallistua eri harrastuksiin. Seudullisessa hyvinvointipoliittisessa ohjelmassa hyvinvointia tarkastellaan laajasti. Seutukunnan hyvinvointia on pohdittu nelikenttäanalyysin pohjalta määrittelemällä seutukunnan väestön hyvinvoinnin näkökulmasta seutukunnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuudet (Strengths) Hyvät peruspalvelut Koulutettu henkilöstö Heikkoudet (Weaknesses) Erityispalveluiden järjestäminen Todellisen yhteistyön puute, yhteistyötä koskevan päätöksenteon viiveet Väestön ikärakenne ja väheneminen Mahdollisuudet (Opportunities) Alueellinen yhteistyö (PARAS-hanke) Kolmannen sektorin hyödyntäminen Uhat (Threats) Osaavan henkilöstön puute Kuntatalouden kiristyminen Lisääntyvät perheongelmat PARAS-hanke Seutukunnan vahvuuksia asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna ovat hyvät peruspalvelut ja koulutettu henkilöstö hyvinvointipalveluissa, ja näitä asioita pitää edelleen vahvistaa ja kehittää. Seutukunnan heikkoutena ovat erityispalveluiden järjestäminen, todellisen yhteistyön puute sekä väestön väheneminen ja vanhusväestön osuuden kasvu. Väestön ikärakennekehitykseen on varauduttava hyvissä ajoin, jotta kaikille kuntalaisille voidaan edelleen taata hyvän elämän edellytykset. 6
Alueellinen ja seudullinen yhteistyö ovat voimavaroja siinä vaiheessa, kun päästään suunnitelmista todellisiin käytäntöihin. Palveluiden järjestämisessä tarvitaan seudullista yhteistyötä, joka takaa kaikille kuntalaisille tasavertaiset palvelut. Yhteistyön lisääminen on välttämätön edellytys talouden, väestökehityksen ja henkilöstön saatavuuden kannalta. Myös kolmatta sektoria pitää hyödyntää nykyistä enemmän. Seutukunnallisina uhkina nähtiin osaavan henkilöstön puute, kuntatalouden kiristyminen ja lisääntyvät perheongelmat. PARAS-hankkeen mukanaan tuomat mahdolliset kuntaliitokset ja kuntien yhteistoiminta nähdään mahdollisuutena, mutta toisaalta myös uhkana, jo toimivan tai suunnitellun kuntien välisen yhteistyön sekoittajana. 4. VAKKA-SUOMEN HYVINVOINNIN VISIO JA STRATEGIA Vision tehtävänä on antaa strategialle suunta, jota pitkin edetä. Vakka-Suomen hyvinvoinnin visio on viihtyisä ja turvallinen seutukunta. Vakkasuomalainen hyvinvointi on hyvää arjen sujumista ja mahdollisuutta itsenäiseen suoriutumiseen elämänkaaren eri vaiheissa. Seutukunnan muuttotappion, ikääntyvän väestön sekä kuntatalouden vaikean tilanteen vuoksi painotetaan lapsiperheiden huomioimista. Kun varmistetaan lapsiperheiden hyvinvointi, seutukuntaan muutto tulee lapsiperheille houkuttelevammaksi. Tämä puolestaan edesauttaa ikärakenteen oikaisemista ja muuttotappion vähenemistä, jolloin varmistetaan palvelujen järjestämisen mahdollisuudet koko elinkaarella. Hyvinvoinnin vision strategisia päämääriä ovat työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen, hyvien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen ja seudullinen yhteistyö hyvinvoinnin eri osatekijöitä koskettavien tavoitteiden saavuttamisessa ja palveluiden järjestämisessä. Nämä hyvinvoinnin eri osatekijöitä koskevat tavoitteet on esitetty seuraavassa kappaleessa (työ ja toimeentulo, terveys, rakennettu ympäristö, luonto ja asuminen, koulutus, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen). HYVINVOINNIN VISIO Vakka-Suomi on viihtyisä ja turvallinen seutukunta. Vakkasuomalainen hyvinvointi on hyvää arjen sujumista ja mahdollisuutta itsenäiseen suoriutumiseen elämänkaaren eri vaiheissa. Lapsiperheiden hyvinvoinnista huolehditaan ja näin väestönkehitys saadaan kasvuun. Palvelujen järjestämisen mahdollisuudet ovat hyvät koko elinkaarella. HYVINVOINNIN STRATEGIA Vakka-Suomen seutukunta hyödyntää omia vetovoimatekijöitään turvaamaan kaikkien kuntalaisten oikein kohdennetut ja riittävät palvelut. Strategisia päämääriä ovat työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen, hyvien asuinmahdollisuuksien tarjoaminen ja seudullinen yhteistyö hyvinvoinnin eri osatekijöiden tavoitteiden saavuttamisessa ja palveluiden järjestämisessä. TOIMENPIDEOHJELMA Tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty seuraavassa kappaleessa osa-alueittain ja elämänkaaren mukaan. 7
5. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET STRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI OSA- ALUEITTAIN 5.1. Työn ja toimeentulon osa-alue Visio: Asukkaiden toimeentulo on turvattu Visio: Asukkaiden toimeentulo on t Nuoret Työikäiset Varhaisaikuisuus Keski-ikä Lapset Nuoruus Eläkeikä Lapsuus Ikääntyvät Varhaislapsuus Lapsiperheitten vanhempien työssäkäynnin mahdollistaminen joustavasti Nuorten työttömyyden poistaminen Nuorten alle 25-vuotiaiden työllistymisen lisääminen Joustavat päivähoitoratkaisut Kuntien kotipalvelujen lisääminen lapsiperheille Nuorisotyöttömyyden alentaminen tukitoimenpiteillä tai lisäkoulutuksella Työpainotteisen ammattikoulutuksen lisääminen Seutukunnallisen työpajatoiminnan mahdollisuuksien käyttö Nuorten työpajatoiminnan 1. Tavoite Työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen Vanhenevien ikäluokkien työssä pysyminen eläke-ikään asti Työttömyyden tason alentaminen Työvoimapulan ja yhtaikaisen työttömyyden ongelman ratkaiseminen Vakka-Suomen aluekehitysohjelman mukaiset toimenpiteet Joustavat työaikajärjestelyt Räätälöity täydennyskoulutus Yhteistyön lisääminen seutukunnan oppilaitosten ja työpaikkojen välillä Työyhteisöjen ja työssäjaksamisen edistäminen Työvoimapoliittiset toimenpiteet Kuntouttava työtoiminta Uusien työosuuskuntien aikaansaaminen ja olemassa olevien tukeminen Joustavat eläkeratkaisut Perustoimeentulon turvaaminen Osa-aikaeläkeratkaisut Elinkaaresta riippumattomat Tavoite Vajaakuntoisten työllistyminen. 5.. TERVEYDEN OSA-ALUE Yhteistyön lisääminen työvoimaviranomaisten kanssa Vammaisten ja vajaakuntoisten työllistyminen edellyttää riittävän ohjaavan henkilöstön turvaamista työpaikoilla Tuen maksaminen yrityksille Sosiaalinen yritys Seutukunnallinen työpajatoiminta 8
5.2. Terveyden osa-alue Visio: Seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden edistämisestä Nuoret Varhaisaikuisuus Työikäiset Keski-ikä Lapset Nuoruus Eläkeikä Lapsuus Vastuuonotto omasta terveydestä Vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden merkityksen korostaminen Työttömien terveydenhuollon turvaaminen Terveyttä edistävä yhteistyö Työelämän ja perheiden tarpeiden yhteensovittaminen Syrjäytymisen ennaltaehkäisy Elintapasairauksien ennaltaehkäisy Lasten neuvolatoiminnan, Varhaislapsuus päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun lasten terveyttä edistävää roolia kehitetään yhteistyössä vanhempien kanssa Koulujen/oppilaitosten, eri hallinnonalojen ja järjestöjen yhteistoiminta koulutuksellisen syrjäytymisen ja huonon terveyden vähentämiseksi lisäten elämänhallinta- ja terveystietoutta ja vaikuttamalla liikuntatottumuksiin Yhteistyötä tehostetaan alkoholin ja huumekokeilujen vähentämiseksi Kannustetaan omaehtoiseen terveydenhuoltoon, oikeaan ravitsemukseen, terveyttä edistävään liikkumiseen ja terveisiin elämäntapoihin Kehitetään perhe-elämää tukevia palveluja ja koulutusta (esim. perheneuvolan osaamisen laajentaminen ja tarvittaessa esim. miesten väkivallan ehkäisyryhmien kehittäminen) Työttömille ja epätyypillisissä työsuhteissa oleville taataan samat mahdollisuudet terveyspalveluihin ja terveyden edistämiseen kuin muilla. Keskeisinä tekijöinä ovat työturvallisuus ja työterveyshuollon palvelut. Ikääntyvät Avopalveluiden ja kuntouttavan työotteen turvaaminen Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy Lähiympäristön toiminnallisuuden turvaaminen Ikääntyvien tarvitsema, arjessa selviytymistä tukeva kuntoutus, huolenpito ja hoiva sekä laadukkaat ja kattavat sairaanhoitopalvelut Monipuolista päivätoimintaa Vaikutetaan päätöksentekoon siten, että kunnissa kehitetään sellaisia asumis-, lähipalveluja liikenneympäristöjä, jotka turvaavat vanhusten itsenäisen elämän edellytykset. Kehitetään ikääntyneiden liikuntapalveluita Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Terveyden tavoitteet ja toimenpiteet Vakka-Suomessa tulevat kansallisen terveydenhuollon ohjelman toteuttamisen kautta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset keskeiset tavoitteet lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi vuoteen 2015 ovat: 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16-18 vuotiaista alle 15 % tupakoi, nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990 luvun alussa. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta. 9
Vakka-Suomen kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kehitetään perheiden tukemiseksi ja työelämän tarpeiden paremmaksi yhteensovittamiseksi. Lasten syrjäytymisvaaraan puututaan ennaltaehkäisevästi riittävillä resursseilla. Työikäisten terveyden edistämisen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn ja työelämän olosuhteiden kehittyminen siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. Elinajan piteneminen on ollut suhteellisesti suurinta yli 80-vuotiailla. Myös ikääntyneiden sairauksia voidaan ehkäistä, edistää heidän toimintakykyään ja kuntouttaa ja täten tukea itsenäisen elämän edellytyksiä. Huolenpidon ja hoivan tarve kasvaa erityisesti yli 85-vuotiailla, jotka tarvitsevat myös erilaisia pitkäaikaishoitopalveluja. 5.3. Rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alue Visio: Asuminen tarpeen mukaisena kussakin elämänkaaren vaiheessa Visio: monimuotoisessa Asuminen tarpeen asumisympäristössä mukaisena kussakin elämänkaa onimuotoisessa asumisympäristössä Nuoret Varhaisaikuisuus Työikäiset Keski-ikä Lapset Nuoruus Eläkeikä Lapsuus Ikääntyvät Varhaislapsuus Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Esteetön liikkuminen ja palvelujen saatavuus (esim. päivähoito) lähialueelta Mahdollisuus kokoontua asuinalueen yhteisiin tiloihin ja harrastuksiin Turvataan lapsiperheiden asumisen jatkuvuus Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Elinympäristöstä huolehtiminen Asukasyhdistysten toiminnan turvaaminen Monipuolisen asukasrakenteen säilyttäminen Monimuotoisen luonnonympäristön hyödyntäminen Asumisympäristön viihtyvyys ja turvallisuus Esteetön liikkuminen Elinkaarirakentaminen Palvelujen saavutettavuus esim. kutsutaksi- ja palveluliikenteen kehittäminen Hissien rakentaminen kerrostaloihin Asuin- ja palveluympäristön vanhusystävällisyys (esim. vanhusneuvostot voivat edistää tätä tavoitetta) Elinkaaresta riippumattomat Tavoitteena on turvallinen, viihtyisä ja terveellinen ympäristö ja luonto sekä tarpeen mukaisen asumisen mahdollisuus. Seudun monimuotoinen elinympäristö säilytetään ja sitä edelleen kehitetään. Kestävän kehityksen, luonnonarvojen sekä rakennetun kulttuuriympäristön säilyttämisen merkitystä hyvinvoinnille korostetaan. Elinkaarirakentaminen mahdollistetaan kaavoituksella. Lähipalvelut turvataan ja asumisen kustannukset pidetään kohtuullisina. Asuinalueiden yhteisöllisyyttä ja seutukuntaan juurtumista tuetaan. Maankäyttö- ja rakennuslain (1999) tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Laissa painotetaan monipuolista asiantuntemusta sekä avointa tiedottamista. Sosiaalitoimen tavoitteena on lasten, vammaisten ja vanhusten näkemysten esille tuominen kaavoituksessa. 10
5.4. Koulutuksen osa-alue Visio: Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen Nuoret Varhaisaikuisuus Työikäiset Keski-ikä Lapset Nuoruus Eläkeikä Lapsuus Varhaislapsuus Laadukas ja korkeatasoinen perus- koulutusjärjestelmä Oppilashuollon ja erityisopetuksen kehittäminen Alueellisen yhteistyön lisääminen Toisen asteen oppilaitosten, yritysten, muiden yhteisöjen ja Korkeakoulujen yhteistyöhankkeiden edistäminen Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman mukaisesti Laadukas ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja vapaa sivistystyö Vakka-opiston hyödyntäminen Alueellisen yhteistyön lisääminen Toisen asteen oppilaitosten sekä yritysten, muiden yhteisöjen ja korkeakoulujen yhteistyöhankkeiden edistäminen Vakka- Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman mukaisesti Joustavien palvelujen tarjoaminen opiskelijoille, yrityksille ja kunnille oppilaitosten ja kansalaisopistojen välisen yhteistyön avulla, Panostamalla aikuiskoulutukseen tasataan nuorten ikäluokkien pienenemisen vaikutusta ammatillisen koulutuksen osalta Työelämän tarpeisiin vastaava koulutus Markkinoidaan alueen työpaikkoja yrityksille ja oppilaitoksille Ikääntyvät Aktiivisuuden ja vireyden säilyttäminen Seutukunnan kansalaisopistojen verkostoituminen Alueellisen yhteistyön lisääminen Vakka-opiston hyödyntäminen Iäkkäiden opetuksen tukeminen (esim. tietotuvat) Tietotekniikan alkeiden opetus yli 60-vuotiaille Ikäihmisten yliopiston hyödyntäminen Elinkaaresta riippumattomat Vakka-Suomen hyvinvointi perustuu osaamiseen. Osaaminen puolestaan pohjautuu jo lapsuudesta lähtevään kouluttautumisen malliin, jossa painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä. Yhteistyö koulutuspalvelujen osalta on käynnissä. Tavoitteena on, että yhteistyö kehittyy edelleen koko seutukuntaa hyödyttäväksi toiminnaksi. Alueellista yhteistyötä rakennetaan opetuksen ja sen tukipalvelujen kehittämisessä sekä erityisosaamista ja moniammatillista osaamista vaativien tehtävien hoitamisessa. Paikkakunnan/alueen toisen asteen oppilaitosten yhteistyön kehittymiseen ja yhteistyön syventämiseen on kiinnitettävä edelleen huomiota. Yhteistyössä etsitään paikkakunnan/alueen toisen asteen koulutukselle yhteisiä toiminta-aikoja, jaksotuksia ja työjärjestysratkaisuja. Seutukunnan oppilaitosten ja Vakka-opiston yhteistyön avulla tarjotaan joustavia palveluja opiskelijoille, yrityksille ja kunnille. Oppilaitosten välinen yhteistyö helpottaa opiskelijoiden joustavaa siirtymistä koulutuksesta toiseen ja edistää elinikäisen oppimisen toteutumista. Yhteistyön avulla voidaan ehkäistä oppilaitosten välistä turhaa kilpailua sekä edesauttaa erikoistumista ja oppilaitosten omien vahvuuksien kehittymistä. Seutukunnan toisen asteen 11
oppilaitokset tekevät yhteistyötä myös Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Peruskoulujen, toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä on kuitenkin edelleen vahvistettava. Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen tarjonta alueen oppilaitoksissa tulee säilyttää vähintään nykyisen tasoisena. Vakka-Suomen korkeakouluyhteistyön kehittämisohjelman toimenpiteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. 5.5. Sosiaalisten suhteiden osa-alue Visio: Kaikille Kaikilla asukkailla on on sosiaalinen turvaverkko Lapset Lapsuus Nuoret Nuoruus Varhaisaikuisuus Työikäiset Keski-ikä Eläkeikä Ikääntyvät Varhaislapsuus Perheillä on sosiaalisia verkostoja Laadukas päivähoito Monipuolisten lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet Perheiden sosiaalisten suhteita, vanhemmuutta ja varhaista puuttumista tukevien työmenetelmien lisääminen Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen Perheiden sosiaalisen verkoston tukeminen (ohjaus ja neuvonta). Neuvolatoiminnan ja päivähoidon hyvä yhteistyö vanhemmuuden tukemisessa Perhetyön lisääminen perheisiin Lasten harrastusmahdollisuuksien järjestäminen ja tukeminen. Eri viranomaistahojen hyvä ja monipuolinen yhteistyö (lastensuojelu, vammaispalvelut, päivähoito). Seutukunnallinen lapsipoliittinen ohjelma Työttömien tai syrjäytyneiden sosiaalisten verkostojen luominen Työhyvinvoinnin lisääminen työpaikoilla Työnantajien ohjaus tai koulutus sosiaalisten verkostojen tärkeydestä (työilmapiiri, jaksaminen ym.) sekä perheiden ongelmatilanteiden huomioiminen ja sen vaikutus työelämään Vanhemmuudesta keskusteleminen yleisesti ja sen vaatimuksista; yhteistyössä päivähoidon, neuvolan, koulun ym. muiden tahojen kanssa Työttömien tai syrjäytyneiden tukeminen ja auttaminen sosiaalisten verkostojen muodostumisessa, esim. erilaisilla kerhotoiminnoilla sekä järjestämällä erilaisia tukitoimia erityisesti mielenterveyspuolella ja päihdetyössä. Sosiaalisten suhteiden edelleen ylläpitäminen Epävirallisen avun saaminen sosiaalisissa verkostoissa takaa mahdollisimman pitkään kotona asumisen Kuljetuspalvelut mahdollistavat sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen Kotiin annettavat palvelut (ystäväpalvelu, tukihenkilö, omaishoitaja, kotipalvelu ym.) Matalan kynnysten paikkojen, päiväkeskustoiminnan ja vanhustenpiirien järjestäminen Seutukunnallisen Vanhuspoliittisen ohjelman päivittäminen Seniorikahviloiden perustaminen, yhteistyö järjestöjen ja seurakunnan kanssa 12
5.6. Itsensä toteuttamisen osa-alue Visio: Asukkaiden Itsemääräämisoikeuden itsemääräämisoikeutta kunnioittaminen kunnioitetaan ja vaikuttamismahdollisuudet vaikuttaa kaikissa hyvinvoinnin kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueissa ja heillä on mahdollisuus osa-alueisiin Lapset Nuoruus Nuoruus Lapsuus Varhaislapsuus Osallisuuden kasvattaminen Lapsen ja nuoren kuuleminen Lapsuuden säilyttäminen Nuorten työllistymisen tukeminen Osallistavien menetelmien kehittäminen päivähoidossa ja koulussa Kuulemismenettelyn kehittäminen päivähoidossa ja koulussa Lapsen/nuoren ja heidän perheidensä kulttuurin huomioiminen palveluissa sekä lapsuuden tukeminen ja mahdollistaminen vanhemmuuden tuen kautta Alueellinen nuorisoverstas, pajakoulut Varhaisaikuisuus Työikäiset Keski-ikä Elämän hallinnan (kokemusperäisen ja konkreettisen) mahdollistaminen -> itsensä toteuttaminen Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen Oikein kohdennetut sosiaalipalvelut Eläkeikä Ikääntyvät Omatoimisuuden tukeminen Itsemääräämisoikeuden säilyminen Turvallisuuden lisääminen Kotihoidon kehittäminen Omatoimisuuden mahdollistaminen (koulutus, terveyskasvatus) Kuntakohtaiset vanhustyön strategiat Vapaaehtoisjärjestöjen työn koordinointi tukemaan kunnallista vanhuspalvelua Tekniikan tehokkaampi hyödyntäminen Lasten ja nuorten itsensä toteuttamisen pääareenoita ovat koti, päivähoito ja vapaa-ajan erilaiset harrastukset. Lapsen itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, terveys, turvalliset ja toimivat sosiaaliset suhteet, turvallinen ja terveellinen ympäristö sekä aikuiset lapsen lähellä; vanhemmat, opettajat, hoitajat jne. Yk:n lasten perusoikeuksissa yksi kulmakivi on osallisuus. Osallisuus ja kuulluksi tuleminen luo sosiaalisia valmiuksia. Aikuisten itsensä toteuttaminen on riippuvainen pitkälti työn ja vapaa-ajan suhteesta. Työ ja vapaa-aika ja perhe ovat niitä toiminta-areenoita, joilla voi ilmaista itseään. Työikäisten itsensä toteuttamisen mahdollistajia ovat mm. toimeentulo, terveys, koulutus, sosiaaliset suhteet jne. Vanhusten itsensä toteuttamisen areenat ovat pitkälti samat kuin työikäisten. Työn poisjäänti eläköityessä lisää vapaa-ajan osuutta. Ikääntyessä koti ja perheen parissa asuminen saattaa muuttua laitoshoidoksi, jossa kuitenkin itsensä toteuttaminen on edelleen tärkeää. Ikääntyneiden itsensä toteuttaminen mahdollistajista terveys nousee keskeiseksi. Silloin sekä fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi mahdollistaa monta asiaa, joissa vanhus voi vaikuttaa, osallistua ja toteuttaa itseään. Muita mahdollistajia ovat mm. sosiaaliset suhteet, toimeentulo, turvallinen ympäristö ja myös koettu sisäinen turvallisuus. 13
5.7. Hyvinvoinnin osa-alueiden keskeiset tavoitteet eli kärkitavoitteet Hyvinvointipoliittisen ohjelman jokaisesta osa-alueesta on valittu keskeisimpiä toimenpiteitä, joita seutukunnassa pitäisi lähteä kiireellisimmin viemään eteenpäin. Työn ja toimeentulon kannalta keskeisenä tavoitteena nähdään kansalaisten oman aktiivisuuden ja itsenäisen toimeentulon hankkimisen ensisijaisuus mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee edistää vajaakuntoisten työllistymistä, tukea ja kehittää työpainotteista koulutusta ja työpajatoimintaa ja uusien työosuuskuntien saamista. Terveyden osa-alueelta kantavaksi tavoitteeksi nähtiin fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen. Lasten kohdalla tavoitteeseen voidaan päästä entistä paremmin lasten neuvolatoiminnan, päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun yhteistyöllä. Lisäksi lasten ja nuorten elämänhallinnan, terveystietouden ja liikuntatottumusten kehittäminen koulujen ja eri hallinnonalojen sekä järjestöjen yhteistyönä nähtiin keskeisenä toimenpiteenä. Työikäisten osalta erityisesti työttömien terveyspalvelujen kehittäminen on olennaista. Terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä tärkeää on myös omaehtoiseen terveydenhuoltoon, ravitsemukseen ja terveellisen liikkumiseen kannustaminen. Ikääntyvien osalta arjessa selviämisen tukeminen (kuntoutus, huolenpito ja hoiva) edistävät terveyttä. Rakennetun ympäristön, luonnon ja asumisen osa-alueessa keskeinen tavoite on seudun monimuotoisen elinympäristön säilyttäminen ja edelleen kehittäminen. Myös asukas- ja kyläyhdistystoiminnan tukeminen ja asukkaiden mielipiteiden huomioon ottaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Kulkemisen helppous ja palvelujen saatavuus pitää ottaa huomioon rakentamisessa. Elinkaariasumista tulisi edistää muun muassa kaavoituksellisen yhteistyön keinoin jo rakentamisvaiheessa. Uusien asukkaiden houkuttelemiseksi asumisen kustannukset tulisi pitää kohtuullisina. Lisäksi pitäisi panostaa asuinalueiden viihtyisyyteen, yhteisöllisyyteen ja edistää asukkaiden juurtumista seutukuntaan. Elinikäisen oppimisen tukeminen on tärkein koulutukseen liittyvä tavoite. Lasten ja nuorten kohdalla oppilashuoltoa ja erityisopetusta kehittämällä voidaan tukea elinikäistä oppimista toisaalta ehkäistä koulutuksellista syrjäytymistä. Seudulla toimivien oppilaitosten yhteistyön kehittäminen tehostaa seudun omia koulutuksellisia resursseja. Työelämän haasteisiin voidaan vastata yrityselämän ja opetuksen tiiviillä yhteistyöllä, järjestämällä koulutusta yritysten tarpeisiin sekä tukemalla nuorten ja työikäisten oppimista. Ikääntyvien oppimisessa keskeisenä tavoitteena on ns. tietotupa-toiminta, joka tukee aktiivista vanhusikää ja omatoimisuutta. Yleisenä hyvinvointipoliittisena tavoitteena voidaan pitää sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja niiden solmimisen edistämistä. Sosiaaliset suhteet luovat turvaverkkoa. Luonnollista turvaverkkoa tukemaan ja täydentämään tulee kehittää menetelmiä perheiden sosiaalisten suhteiden, vanhemmuuden ja varhaisen puuttumisen tukemiseen. Lisäksi mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja tukeminen edistävät tavoitetta. Epävirallisen avun, järjestötyön ja kolmannen sektorin hyödyntäminen erityisesti vanhustyössä auttavat sosiaalisten suhteiden ylläpidon tavoitetta. Itsensä toteuttamisessa keskeinen tavoite on kaiken ikäisten osallisuuden edistäminen. Itsensä toteuttaminen, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja vaikutusmahdollisuudet omassa asiassa kulkevat läpi kaikkien hyvinvointiosa-alueiden. Erityisesti lasten ja nuorten kuulemisen ja osallisuuden lisäämiseksi pitää kehittää menetelmiä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on iso haaste kaiken kaikkiaan ja yhteensovittamista parantamalla voidaan edistää itsensä toteuttamista laaja-alaisesti. Oikein kohdennetut sosiaalipalvelut ovat keskeinen väline itsensä toteuttamisen tukemisessa erityisesti silloin, kun ihminen kohtaa hyvinvointiaan uhkaavia vaikeita riskitilanteita. 14
6. TAULUKKO KÄRKITAVOITTEISTA JA TOTEUTUNEISTA/ SUUNNITELLUISTA TOIMENPITEISTÄ VUOSINA 2005-2007 Seuraavassa taulukossa on esitetty Vakka-Suomen hyvinvointistrategian kärkitavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi toteutuneet/suunnitellut toimenpiteet vuosina 2005-2007. (Erillinen liite) 7. OHJELMAN TOTEUTUS, SEURANTA JA MITTARIT 7.1. Ohjelman toteutua ja seuranta Ohjelman toteutus tarkoittaa käytännössä ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden saattamista käytäntöön. Ohjelman toteutukseen kuuluu toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi hyvinvointi-indikaattorien säännöllinen, vuosittainen mittaaminen, eli Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen tekeminen. Hyvinvointitilinpäätös koostuu seuraavista osista: 1) Tilastokatsaus. Hyvinvointi-indikaattorien tilastolliset vertailuluvut on esitetty n. kolmen vuoden ajalta. Tilastotaulukoissa ovat näkyvissä kuntien, Vakka-Suomen, Varsinais- Suomen ja koko maan luvut. Hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoritiedot toimivat työkaluna hyvinvointitoimenpiteiden kohdentamisessa ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. 2) Sosiaalijaoksen arvio asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Sosiaalijaoksen laadullinen arvio täydentää tilastoista saatua tietoa siitä, missä asioissa ollaan edistytty ja mitkä asiat kaipaavat erityistä panostusta tulevaisuudessa? Muita Vakka-Suomen seutukunnassa käytössä olevia hyvinvoinnin mittareita: Efeko Oy tuotti Menetetyt elinvuodet (PYLL) -indeksin Vakka-Suomen seutukunnalle ja seutukunnan kunnille syyskuussa 2006. Menetetyt elinvuodet indeksi on yksi tapa kuvata sitä, mikä on väestön hyvinvoinnin tila: mitä paremmin väestö voi, sitä vähemmän menetetään turhaan elinvuosia. Tarkastelemalla PYLL-indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä esim. väestön hyvinvoinnin edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista ja muutoksen vaihtoehtoisista kustannuksista. Kouluterveydenhuollon kysely tehdään Vakka-Suomen kunnissa vuosittain tai joka toinen vuosi. Niissä kunnissa, joissa kysely tehdään vuonna 2007, tulokset ovat saatavilla syksyllä 2007. 7.2. Ohjelman mittarit eli hyvinvointi-indikaattorit Vakka-Suomen asukkaiden hyvinvointia mitataan hyvinvointi-indikaattoreilla, joista suurin osa on samoja, kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus 1995-2003 raportissa (Varsinais- Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen eli Syke2004 -hanke). Osa nykyisistä indikaattoreista on esitetty eri muodossa kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsauksen indikaattorit (esim. osuus vastaavan ikäisistä ja 1000 0-17 v. kohti ). Lisäksi v. 2007 otettiin mukaan uusia erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita. Turun ammattikorkeakoulun HYVI-hankkeessa kerätään pitkälti em. indikaattoreita vastaavia tilastotietoja koko Varsinais-Suomen alueelta. Esim. lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita on hieman vähemmän kuin Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksessä, mutta 15
toisaalta HYVI-hankkeessa on mukana esim. kuntatalouden sekä sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin liittyviä indikaattoreita. HYVI-hankkeen tilastotiedot kootaan valtakunnallisista tietokannoista, joten esim. vuonna 2006 HYVI-raportissa uusimmat tilastotiedot ovat vuodelta 2004. HYVI-hankkeessa on vuodesta 2006 asti kerätty myös asukkaiden kokemuksellista hyvinvointitietoa. Ensimmäisen asukaskyselyn tulokset ovat saatavilla. HYVINVOINTIPOLIITTISEN OHJELMAN INDIKAATTORIT / HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVÄT INDIKAATTORIT 1. Väestö Väestön määrä 31.12. Väkimäärän muutos edellisestä vuodesta 0 6-vuotiaiden lasten osuus väestöstä 7 14-vuotiaiden osuus väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Yksin asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä Lapsiperheiden osuus perheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Huoltosuhde (0 14-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita sataa 15-64-vuotiasta kohti) Ennusteet vuodelle 2015 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta 2004 2015 Ennusteet vuodelle 2015 alle 6-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden osuuksista ja niiden muutoksista 2005-2015 ja huoltosuhteesta vuodelle 2015 Keskiasteen koulutuksen 1 saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen 2 saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Vastaan otettujen pakolaisten määrä 2. Terveys ja sairastavuus Erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrä (lkm/1000 asukasta) Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) 3, 3. Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten määrä vuoden aikana Sijoitettujen 0-17 vuotiaiden lasten ja nuorten määrä ja osuus vastaavan ikäisistä 4. Pienituloisuus 1 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 2 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 3 Kelan työkyvyttömyyseläkkeen perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD-10 tautiluokituksesta. 16
Toimeentulotukea saaneita asukkaita vuoden aikana Toimeentulotukea saaneiden osuus asukkaista Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies alle 29-vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies 30-49-vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies 50-64-vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies yli 65-vuotias Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltaja-kotitalouksista Toimeentulotukimenot euroa/asukas Pelkkää kansaneläkettä saavat 65 vuotta täyttäneet Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden osuus ikäluokasta Velkajärjestelyhakemusten määrä Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä keskimäärin vuoden aikana 5. Työllisyys ja työttömyys Työllisten osuus väestöstä Työttömien määrä keskimäärin vuoden aikana Työttömyysaste 31.12. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä 31.12. Nuorisotyöttömyysaste (osuus 15 24-vuotiaista) 31.12. Työttömyyseläkkeiden saajien määrä 6. Asunto-olot ja asunnottomuus Asunnottomia yksinäisiä Erittäin puutteellisesti varustetuissa asunnoissa 4 asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista Ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa ja laitoksissa asuvien yksinäisten määrä Ahtaasti asuvien 5 lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista 7. Rikollisuus Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten määrä (Alkuperäinen: lkm/1000 asukasta) Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä (Alkuperäinen: lkm/1000 asukasta) Tähän lisätään vielä uusia indikaattoreita. 4 Erittäin puutteellisesti varustetussa asunnossa ei ole jotain seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. 17
Hyvinvoinnin osa-alueet Tavoitteet Vastuutaho Toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet vuosina 2005-2007 Toimeentulo ja työ Työpainotteisen koulutuksen ja työpajatoiminnan tukeminen ja kehittäminen Uusien työosuuskuntien saaminen Työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen Vakka-Suomi on kansainvälistyneen teollisuustuotannon alue, jossa erikoistutaan metalliteollisuuteen ja elintarvikealaan. Aluekes- on näiden alojen työpaikkojen ja yritysten lisääminen sekä tuotannon arvon kasvattami- kusohjelman päätavoitteena nen. Aluekeskusohjelma Sosiaalijaos Aluekeskusohjelma.Erilliset ohjelmaraportit Sosiaalijaos Selvitys: Palke5:n toiminnan kehittäminen v. 2005 Sosiaalisen työllistämisen seudullinen kehittämistyö Vakka-Suomessa hanke alkaa syksyllä 2007. (Sosiaalialan kehittämishanke) Taivassalon kunta Vammaisten päivä- ja työtoimintakeskus Messi perustettu v.2006 Kunta on mukana Kehitysvammaisten palvelusäätiön organisoimassa "Päivätoiminnan kehittäminen" hankkeessa. Vajaakuntoisten työllistymisen edistäminen Terveys Terveyden edistäminen Lasten neuvolatoiminnan kehittäminen hyvinvointineuvolaksi Kaikkien työikäisten, erityisesti työttömien, terveyspalvelujen kehittäminen Lasten ja nuorten elämänhallinnan, terveystietouden ja liikuntatottumusten kehittäminen koulujen ja eri hallinnonalojen sekä järjestöjen yhteistyönä Ikääntyvien arjessa selviytymisen tukeminen Sosiaalijaos Terveydenhuoltoryhmä Neuvolatoimi Vapaaajan toimet Terveydenhuoltoryhmä Vakka-Suomen osaava terveydenhuolto hanke v. 2005-2007 Vanhustenhuollon hoitoreitit -projekti ja loppuraportti v.2005 Vakka-Suomen seutukunnan neuvoloiden perhetyön hanke v. 2006-2007 Sosiaalijaos Sykettä Sydämeen hanke, Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Laitilan kaupunki, Pyhärannan, Taivassalon ja Kustavin kunta, Vehmaan Palvelukeskussäätiö: Kuntoutumista edistävä työote vanhustyössä TYKES-hanke suunnitteilla Seutukunnallinen dementiahoidon tukiyksikkö tavoitteena (VASOKEhanke v. 2005-2007) Sosiaali- ja terveysjaosto Vakka-Suomen hyvinvoinnin haasteet seminaari 20.4.2007 Laitilan kaupungin sosiaalitoimi, Laitilan- Pyhärannan ktt ky ja Laitilan terveyskoti Digame-hanke v. 2006-2007, Laitilan kaupunki Kunnonkukko elintapasairauksien ennaltaehkäisyyn keskittyvä hanke Laitilan kaupunki ja Laitilan-Pyhärannan terveyskeskus: Opitaan yhdessä TYKES-hanke
suunnitteilla Pyhärannan kunnan sosiaalitoimi ja Laitilan Pyhärannan ktt ky: Pyhärannan kunta osallistuu valtakunnalliseen kotihoitokokeiluun 1.4.2006-31.12.2008. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi, joka toimii peruspalvelulautakunnan alaisuudessa. 1