TYYNE HANKE PÄIJÄT-HÄMEESSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ NAAPURIN ELÄMÄN TURVAAMISEKSI VERTTI & TYYNE -HANKE KYLIEN ELINOLOT PAREMMIKSI YHTEISTOIMIN Toteuttaja: Hallinnoija: Päijät-Hämeen kylät ry kyläasiamies Minna Heikkilä Suomen kylätoiminta ry
SISÄLLYS 1. HANKKEEN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHDAT 2. HANKKEEN ORGANISOINTI 3. HANKKEEN KOHDERYHMÄT 4. HANKKEEN TAVOITTEET 5. KESKEINEN TOIMINTA 6. TUOTETTU MATERIAALI, TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS 7. SAAVUTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET 8. ONGELMAT HANKKEEN TOTEUTTAMISESSA 9. JATKOTOIMENPITEET JA EHDOTUKSET 10. TOTEUTEUNEET KUSTANNUKSET
1. HANKKEEN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHDAT 1.1. Hoivapalveluiden tarve lisääntyy Väestö Suomessa ikääntyy; tilastojen mukaan v. 2004 on 65v. täyttäneitä 15 % väestöstä, v. 2030 jo 26 %. Kuntien tuottamat hoivapalvelut eivät enää lisäänny samassa suhteessa kuin niitä tarvitsevien määrä. Maaseudulla kunnan palveluita täydentäviä yksityisiä yrityksiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia ei ole riittävästi. Nykyisellään järjestelmä ei pysty turvaamaan vanhusten kotona asumista tai edes yksinkertaisia peruspalveluita maaseudun kylissä. On inhimillisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista, että ikääntyviä ihmisiä tuetaan omassa kodissaan asumisessa mahdollisimman pitkään. Kun kylissä asuvien vanhusten tarve hoivapalveluihin lisääntyy, on heidän useimmiten pakko muuttaa kuntakeskuksiin palvelu- ja vuokra-asuntoihin, joiden rakentamistarve lisääntyy, ja samalla kylien rakennuksia jää tyhjilleen. Näin kylät menettävät asukkaitaan ja kyläkaupat asiakkaitaan, ja yhteiskunnallinen kustannusrasite lisääntyy. Palveluja tarvitsevat myös kylien lapsiperheet, joilla ei enää ole lainkaan mahdollisuuksia kunnallisiin kotipalveluihin. Tarvitaan sairaiden lasten hoitajia, äiti-lapsikerhoja, siivouspalveluita ja koululaisten iltapäiväkerhoja. Ammatillisen sairaanhoidon ja kotipalvelun- joko kunnallisen tai luvanvaraisen yksityisen - lisäksi tarvitaan runsaasti niitä täydentäviä palveluita: siivousta, ruoanlaittoa, asiointia, vaatehuoltoa, ateriapalvelua, pihatöitä, lumenaurausta, halonhakkuuta, pieniä kunnostustöitä, kerhomaista päivätoimintaa yms. Juuri näitä palveluita vanhukset tarvitsevat ensimmäiseksi toimintakyvyn huonontuessa. Pitkään ne myös riittävät turvaamaan vanhusten asumisen omassa kodissaan, mikäli palvelut ovat riittäviä, laadukkaita ja kustannuksiltaan kohtuullisia. 1.2. Kylätoiminta antaa valmiudet Maaseudun kylistä puuttuu siis hoivapalveluiden tuottajia, mutta toisaalta siellä asuu työttömiä ja lisätyön tarpeessa olevia. Suuri osa näistä työn tarvitsijoista on naisia, joilla on hyvät arjen taidot; he ovat tottuneet hoivaamaan, siivoamaan ja laittamaan ruokaa. Sekä vanhukset että lapsiperheet tarvitsevat juuri tämän tyyppisiä palveluita, ja samat henkilöt voivat tarjota niitä molemmille ryhmille. Palveluiden toteutus kylissä vaatii lähinnä hyvää koordinointia ja luotettavaa tiedon kulkua. Kylätoimikunnat ja yhdistykset ovat oman alueensa ja kuntansa yhteistyön asiantuntijoita. Ne ovat tottuneet tarttumaan epäkohtiin ja luomaan uusia ratkaisuja katoavien palveluiden korvaamiseksi. Myös täydentävien hoivapalveluiden saatavuuden parantaminen kuuluu luontevasti kylätoimintaan.
1.3. Yhteistyö edellyttää verkottumista Kylissä, kuten kunnissakin, tuotetaan jo nyt palveluita, mutta niiden verkottuminen on kesken. Osa palveluista on vajaakäytössä ja siten kaiken aikaa uhanalaisina. Niiden saavutettavuutta vaikeuttaa tiedon hajanaisuus; ei ole keskitettyä välitysjärjestelmää eikä selkeitä hinnoittelu-, laatu- ja toimintaperiaatteita. Jo toimivat palvelualan yritykset voivat hyötyä uusista hoivapalveluista. Esim. mökkitalkkarin kannattavuus paranee, kun talvikaudella ovat asiakkaina myös lumitöitä ja remonttiapua tarvitsevat vanhukset. Nämä tarpeet ja palvelut eivät kuitenkaan kohtaa ilman tiedotusta, aktivointia, koordinointia ja yhteisiä, toimivia verkostoja. On myös luotava helposti siirrettävä, paikallinen avustajakoulutus, jotta omassa taloudessa käytettyjä arjen taitoja opitaan soveltamaan muiden auttamiseen. Toimiva hoivapalvelujen yhteistyö edellyttää, että kunta on mukana alusta lähtein. Kunta määrittää itsenäisesti, miten se käyttää ostopalveluita tai palveluseteliä. Kunnan luottamus verkostoon ja tietoisuus palvelujen saatavuudesta helpottavat myös kunnan oman palvelutuotannon suunnittelua. 1.4. Mallioppiminen on liian hidasta ALMA alueella on meneillään runsaasti hoivaan liittyviä pistemäisiä sekä maakunnallisia hankkeita. Jotkut näistä hankkeista ovat jatkohankkeineen kestäneet vuosia. Näiden hankkeiden kokemukset ja toimintatavat eivät ole juurikaan levinneet naapurikuntiin tai - maakuntiin. Hankkeissa luodut palvelut ovat kokemuksen mukaan myös uhanalaisia; hankerahoituksen päättyminen saattaa lopettaa koko palvelun. Naapurikunnan tai -maakunnan kokemuksista oppiminen on liian hidasta, kun toimivia palveluverkostoja tarvitaan jo nyt. Tässä tapauksessa mallioppiminen on tehotonta, sillä jokainen kunta järjestää omat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa itsenäisesti, joten tarvittavat täydentävät palvelut on järjestettävä kuntakohtaisesti. 2. HANKKEEN ORGANISOAATIO Kesto: kehittämishanke 1.2.2005-31.1.2006 koordinaatiohanke 1.8.2004-28.2.2006 Kohdealue: koko ALMA-alue (Ylimaakunnallinen ALMA-hanke) Hakija ja koordinoija: Suomen Kylätoiminta ry Tyyne - projektipäällikkö Liisa Häme Vertti projektipäällikkö Mia Saloranta Hankkeen toteuttaja maakunnassa: Päijät-Hämeen kylät ry, kyläasiamies Minna Heikkilä Osahankkeita oli 10 kpl ALMA-alueen maakunnassa. Hankehallinto ja tilinpito-organisaatio: Suomen Kylätoiminta ry Hakemus on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosastolle.
Päijät-Hämeen kylät ry palkkasi kyläasiamieheksi hanketta toteuttamaan Minna Heikkilän ajalle 1.2.2005 31.1.2006. Hänen tukenaan toimi Tyyne-työryhmä, johon kuuluivat Päijät- Hämeen kylien hallituksesta puheenjohtaja Kalevi Porvari, Kaarina Lehto ja Raija Kyöstilä sekä kyläasiamies Elina Leppänen. Työtilat järjestyivät Koulutuskeskus Salpauksen Päijänneinstituutilta Asikkalasta. 3. HANKKEEN KOHDERYHMÄT Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet kyläyhdistykset, -toimikunnat ja muut vastaavasti toimivat kylien yhdistykset sekä kaikki kylien ja kuntien asukkaat Päijät-Hämeen alueella. Lisäksi myös maaseudun virkamiestahot, kunnat ja muut yhdistykset sekä kehittäjätahot. 4. HANKKEEN TAVOITTEET 4.1. Välittömät päätavoitteet: Luoda kunta- ja seutukuntakohtaisesti toimivia hoiva-alan verkostoja, joissa tarjotaan laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluita. Luoda hoiva-alan työmahdollisuuksia kyläläisille järjestämällä työnantajavelvollisuudet keskitetysti ja antamalla töistä kiinnostuneille valmiudet alan tehtäviin. Täydentää kunnan tuottamia, sivukylillä uhanalaisia kotipalveluita. Parantaa kylissä asuvien vanhusten ja lapsiperheiden palveluja ja turvallisuutta. 4.2. Pitkän tähtäimen tavoite: Turvallinen ja hyvä elämä ja työtä omalla kylällä kaiken ikäisille kylän asukkaille. 5. KESKEINEN TOIMINTA 5.1. Kuntaillat Kuntailtoja järjestäessäni lähestyin sähköpostitse jokaisen 11 (ei Lahti) kunnan sosiaali- tai perusturvajohtajia, vanhustyön johtajia, kotipalveluohjaajia sekä kunnan kyläyhteyshenkilöitä. Otin yhteyttä myös 4H järjestöihin sekä lähialueilla toimiviin työosuuskuntiin (yht. n.65 kontaktia). Näiden ja muutamien sitkeiden puhelinsoittojen sekä eri kunnissa järjestetyn 7 suunnittelupalaverin pohjalta toteutettiin yhteistyössä kuntien kanssa 5 kuntailtaa 9 kunnan alueella pääasiassa keväällä 2005. (Nastola ja Padasjoki jäivät ilman omaa tiedotustilaisuuttaan, mutta yhteyttä on pidetty muilla tavoin ja molemmissa kunnissa toimii jo ennestään samankaltaisia hankkeita.) Kuntatilaisuuksissa tiedotettiin kyläyhdistyksille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille hoiva- ja kotityöpalveluiden järjestämisestä, yrittäjyydestä sekä rahoitusmahdollisuuksista Asiantuntija-alustuksia kuultiin mm. kunnan sosiaalitoimesta, Hämeen TE-keskuksesta, Lahden uusyrityskeskuksesta, P-H:n verotoimistosta, sekä paikallisten palvelujen tuottajilta,
työosuuskunnista ja 4H:n yhdistyksiltä. Kuntailloissa teetettiin osallistuneille pieni kysely, jonka perusteella yhteydenottoa hankkeen puitteissa halusi 25 henkilöä. Kuntatilaisuuksiin osallistui yhteensä 91 henkilöä. Näiden pohjalta järjestettiin vielä kaksi tilaisuutta (Hollola - Kärkölä - Hämeenkoski ja Heinola Hartola - Sysmä), joissa mietittiin erikseen jokaiselle henkilökohtaista jatkotyöskentelyä asioiden eteenpäin viemiseksi. Useimmat jäivät pohdiskelemaan yrittäjyyteen liittyviä vaihtoehtoja, muutamat kääntyivät valmiiden osuuskuntien puoleen, osa yrittäjäkurssille sekä 4H:n palvelukseen. 5.2. Kylätapaamiset Kyläneuvottelukuntien tapaamisiin olen osallistunut esittelemällä hanketta kahden kunnan (Heinola ja Orimattila) alueella. Olen ollut mukana Hämeenkoskella perustamassa kylien yhteistä (epävirallista) toimikuntaa, joka on kokoontunut hankkeen aikana jo kolme kertaa. Kyläkokouksiin ja -tapahtumiin osallistuin lähes kaikkien kuntien alueella (yhteensä 28 tilaisuutta). Esimerkiksi Artjärvellä, Villikalassa sain tilaisuuden esitellä hanketta yli 100 kuulijalle perinteisissä Tupa-Uunon iltamissa. Artjärvi on ollutkin kunnista aktiivisin, mikä näkyy myös tuloksista. 5.3. Koulutukset Päijänne-instituutilla osallistuin Maaseudun monet mahdollisuudet hankkeen koulutukseen kertomalla työttömien ryhmälle kylätalkkarin toimesta sekä osuuskuntien perustamisesta ja toiminnasta. Saman hankkeen kanssa järjestimme yhteistyössä Kylätalkkari Maaseudun moniosaaja koulutuksen, johon osallistui yhteensä 18hlöä eri puolilta Päijät-Hämettä. Kurssi toteutettiin loka-marraskuun aikana ja sen laajuus oli 40h. Hollolan 4H-yhdistyksen kanssa järjestimme yhteistyössä Avittajat palvelukurssin, johon osallistui 12 hlöä. Kurssi toteutettiin iltaopiskeluna marras-joulukuun aikana viitenä iltana. Kurssiin sisältyi myös kotityöpalveluihin tutustumisen käytännön harjoittelupäivänä. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa järjestimme yhteistyössä kaksi teemakoulutuspäivää: Voiko hyvinvointipalveluala olla kannattavaa? (11hlöä) sekä Kotityöstä yritystoiminnaksi, joista kuitenkin vain ensimmäinen toteutui osallistujapulan vuoksi. Orimattila-instituutin kanssa teimme yhteistyötä koulutusten markkinoinnissa ja esim. Kotityöpalveluiden ammatti-tutkinto on uusi, kiinnostava näyttötutkinto, johon olen ohjannut useita opiskelijoita hankkeen kautta. Hankkeessani markkinoin myös TE-keskuksen ajankohtaisia yrittäjyyskoulutuksia laatimassani koulutuskalenterissa, jota olen jakanut tilaisuuksissa sekä postittanut laajassa kyläpostituksessa (n.150 kirjettä).
5.4. Muita tilaisuuksia Muut tilaisuudet, joihin olen hankkeen aikana osallistunut, löytyy lopussa olevasta liitteestä. Niihin, joissa olen esitellyt hanketta, on merkitty osallistujien määrät. Lisäksi hankkeen aikana olen osallistunut 51 erilaisessa yhteistyötapaamiseen / palaveriin. 5.5. Ohjaus ja neuvonta Hankkeen alussa painotettiin paljon markkinointiin ja tiedottamiseen. Tämän perusteella hyvinkin erilaisiin tarpeisiin pohjautuvia yhteydenottoja tuli runsaasti (n. 60 kpl). Heitä on ohjattu erilaisiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin sekä neuvottu yrityksen perustamisessa tai työllistymisessä muita väyliä pitkin. Ohjaus ja neuvonta on ollut yksi suurimpia työtehtäviä hankkeen aikana. 5.6. Palveluiden kartoitusta Hankkeen alussa suunnittelin kunnittain toteutettavaa palvelukartoitusta, mutta ajatus ei saanut tulta alleen kunnissa eikä talkooväkeä kyselyn toteuttamiseen löytynyt. Artjärvellä kuitenkin ajatuksesta innostuttiin ja talkoovoimin sekä yhteistyössä kunnan kanssa toteutetun kyselyn seurauksena päästiin hienoihin tuloksiin (kts. kappale 7.5.) 6. TUOTETTU MATERIAALI, TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS 6.1. Tuotettu materiaali Hankkeen kautta on tuotettu erilaista koulutusmateriaalia Power Point -muodossa mm. kotitalousvähennyksestä, osuuskuntatoiminnasta sekä ikäihmisten kohtaamisesta ja avuntarpeesta lähinnä omaan käyttöön hankkeen järjestämiä koulutuksia sekä kyläiltoja varten. Yhteenliittymän hallitukselle on tuotettu raportti sekä kevät- että syyskaudesta. Tämä loppuraportti on laadittu sekä projektipäällikköä, Päijät-Hämeen kyliä ja maakunnallisia yhteistyötahoja varten. Hankkeesta on itse tuotettu lehtijuttuja mm. Raitti-lehteen, Päijät-Hämeen kylien kesälehteen, Hyvinvointihankkeiden yhteiseen hankejulkaisuun, muutamiin paikallislehtiin sekä kylälehtiin. 6.2. Hankkeesta tiedottaminen Hanke pyörähti mukavasti käyntiin heti keväällä, kun asiasta tiedotettiin lehtien palstoilla. Helmikuun alkupuolella Seutu-neloset teki mittavan jutun Tyyne-hankkeesta ja juttu ilmestyi lähes koko Päijät-Hämeen alueella paikallislehdissä. Tämän artikkelin pohjalta tuli samalla viikolla puhelimitse 6 yhteydenottoa henkilöiltä, jotka olivat kiinnostuneet hoivatyötä itse tekemään tai muuten järjestämään. Koko vuoden aikana Tyyne-hankkeesta kirjoitettiin 16
eri lehdessä yhteensä 22 artikkelia. Juttuja oli kirjoitettu paikallislehtien lisäksi koko maakunnan alueella ilmestyvissä Etelä-Suomen sanomissa, P-H:n kylien kesälehdessä ja P-H:n toimintaryhmien julkaisemassa Raitti-lehdessä sekä valtakunnallisesti ilmestyvissä aikakausilehdissä: Vanhustyön uudet tuulet ja Osuustoimintalehdessä. Myös kylien omissa julkaisuissa on kerrottu hankkeesta. Lisäksi on käyty mielenkiintoista sananvaihtoa Itä-Häme lehden yleisönosastolla Heikki Leistin (luottamushenkilö Hartolassa) kanssa. Hanke on tiedottanut etenemisestään, koulutuksistaan ym. tilaisuuksista kyläkirjein yhteistyössä yhteenliittymän kanssa 8 kertaa vuoden aikana (jakelu n. 150kpl/postitus). Tietoa ajankohtaisista asioista on lähetetty P-H kylien sähköpostilistan kautta jatkuvasti tarpeen mukaan. Sähköpostilla viestintää tapahtuu päivittäin kuntiin ym. yhteistyökumppaneihin. Suunnitteilla olevasta jatkohankkeesta (Kyllikki kyläkouluista monipalvelukeskuksia) ja siihen osallistuvista kylistä on tehty alustavaa kartoitusta sähköpostitse. Hankkeeseen on ilmoittautunut 6 pilottikyläksi aikovaa kylää. Lehti-ilmoituksilla on ilmoitettu 8 kertaa kuntatilaisuuksista sekä 6 ilmoitusta koulutuksista. 6.3. Julkisuus ja muu materiaali P-H alueella toimivien hankkeiden yhteistyöryhmän toimitti Uusia näköaloja hyvinvointiin julkaisun, joka toteutettiin yhteisjakeluna Seutunelosten ja Itä-Häme-lehden kanssa koko maakunnan alueella. Julkaisussa oli esittely Vertti & Tyyne hankkeesta sekä ilmoitus tulevasta Kylätalkkarikoulutuksesta. Tämän perusteella tuli muutamia yhteydenottoja ja kolme ilmoittautumista koulutukseen. 7. SAAVUTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1. Neuvonta ja ohjaus Yksi suuri osa työstä on ollut toimia matkasaarnaajana, joka kertoo kylillä muualla toteutetuista hyvistä käytännöistä ja innostaa toiminnasta sekä palveluiden tarjoamisesta kiinnostuneita eteenpäin. Hankkeeseen on tullut eri puolelta Päijät-Hämettä n.60 yhteydenottoa henkilöiltä, jotka ovat hoivatyöstä, kotityöpalveluiden tai kylätalkkarin palveluiden tarjoamisesta kiinnostuneita. Heitä on ohjattu erilaisiin koulutuksiin, yritysneuvontaa antavien asiantuntijoiden sekä viranomaisten pariin. 8 jo alalla toimivan yrittäjän kanssa on tehty yhteistyötä mm. markkinoinnissa ja palveluiden verkottamisessa. Heistä ainakin 2 on liittynyt PalveluSantran piiriin. Muutamia yhteydenottoja on tullut myös vanhuksilta, jotka ovat lukeneet hankeen toiminnasta lehdestä. He ovat olleet vailla jotakin palvelua ja heidät on ohjattu palvelun piiriin.
7.2. Työllistyminen Ihmisten työllistymisestä on vaikea saada tarkkaa tietoa. Työpaikan vaihtaminen tai oman yritystoiminnan käynnistäminen on hitaita prosesseja, joita kypsytellään pitkään mielessä. Monilla asia on pohdinnassa tai vireillä, mutta toiminnan käynnistäminen vie oman aikansa. N. kaksi kuukautta kylätalkkarikoulutuksen päättymisen jälkeen tein soittokierroksen, jossa kyselin kuulumisia koulutukseen osallistuneilta. Tulokset olivat positiivisia; Neljästätoista kurssilaisesta seitsemällä eli puolella oli jonkinlainen toiminta jo alkanut tai vahvasti suunnitteilla. Yksi on jo yrityksen perustanut, yksi kehittänyt entistä yritystoimintaansa, neljällä heistä oli selvät suunnitelmat yrityksen perustamista varten ja yksi aloittanut toimimaan kyläyhdistyksen puitteissa.. Kuntatilaisuuksien innoittamana kaksi naishenkilöä perustivat kotipalveluyrityksen, mutta yritys ei ottanut tulta alleen pienellä paikkakunnalla varmaankin osaltaan puutteellisen markkinoinnin vuoksi. Yksi pariskunta on laajentamassa maatalouden yritystoimintaa tarjoamalla kotityö- sekä kylätalkkarin palveluita muun maatalouden toiminnan ohella. Artjärven palvelukartoituskyselyn perusteella 12 henkilöä olivat kiinnostuneita tarjoamaan joko kotityö- tai talkkarinpalveluita. Kartoituksen pohjalta järjestettiin tuleville palveluntuottajille infotilaisuus, johon osallistui myös TE-keskuksen ja verotoimiston maaseutuosastojen edustajat. Tilaisuuden pohjalta sovittiin, että kunta lähtee tukemaan tulevia palveluntuottajia mm. markkinoinnissa. Hollolan 4H-yhdistyksen kautta työllistynyt myös muutamia henkilöitä osa-aikaisesti ja olemassa oleviin osuuskuntiin (Osuuskunta Hämeenkosken Ratas) tai niiden työvoimapankkiin on liittynyt muutamia. 7.3. Palveluiden verkottaminen Hankkeen yhtenä tavoitteena oli hoiva-alan verkostojen kehittäminen. Päijät-Hämeessä palveluiden välittäminen ja verkottuminen toimii jo joustavasti Santran ja HOPEn avulla. Näiden toimijoiden kanssa ollaan oltu säännöllisesti yhteydessä. Lahdessa toimiva Palvelu Santra tuottaa maksutonta palveluneuvontaa ikääntyville ja heidän omaisilleen. Toimintaa toteuttaa Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry yhdessä Lahden alueen kuntien kanssa. Päijät-Hämeen kunnista vain isoimmat eli Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Nastola sekä Orimattila kuuluvat Palvelu Santran piiriin. Santra julkaisee vuosittain ilmestyvää palveluopasta, josta löytyy ikäihmisille tarjolla olevat palvelut ja toiminnot kunnittain. Neuvontaa annetaan myös puhelimitse, toimistosta käsin sekä nettisivjen välityksellä. Tyyne-hankkeen kautta ainakin kaksi palveluntuottajaa on liittynyt Palvelu Santran verkkoon. Tyyne on toiminut yhteistyössä myös Lahden ammattikorkeakoulun toteuttaman Päijät- Hämeen HOPE-hankkeen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on koota kattava
verkkopalveluhakemisto alueella toimivista hyvinvointialan yrittäjistä ja heidän tarjoamistaan palveluista. Hankkeet ovat järjestäneet yhteisiä tilaisuuksia sekä markkinoineet toistensa palveluita sekä koulutuksia. 7.4. Yhteistyö Muutamat kylät ovat viritelleet yhteistyökuvioita. Hämeenkosken kunnassa perustettiin kylien yhteinen toimikunta maaseutusihteerin johdolla. Mukaan tuli 13 kylää ja säännölliset tapaamiset sovittiin alustavasti kaksi kertaa vuodessa sekä tarvittaessa. Yhteisiä hankevaihtoehtoja mietittiin palaverissa ETPÄHÄn kanssa. Lappilan kyläyhdistys Kärkölässä on aktiivinen kylä. Heillä on kehitetty kylätuvalle monenlaista toimintaa; tupa on nykyisin auki kuutena päivänä viikossa, tuvalla toimii kahvila ja erilaisia kerhoja jne., yhdistelmätukityöllistetty pyörittää kylän työvoimapankkia. Hankkeen innostama kotityöpalveluyrittäjä/kuntohoitaja käy pitämässä vastaanottoa joka toinen viikko. Yhteistyösopimus solmittiin Hämeenkosken Ratas-osuuskunnan kanssa työvoimapankin palkkausasioista. Heinolan kk valittiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi 2005. Päijät-Hämeen kylien puheenjohtaja on ko. kylältä ja on osallistunut aktiivisesti maakunnan tapahtumiin, mm. hankkeen järjestämään palveluiltaan (Artjärvellä Villikkala Ratula Niinikoski), jossa suunniteltiin kylien välistä yhteistyötä ja tutustumis/opintoretkeä. Päijät-Hämeen alueella toimivat hyvinvointiin liittyvät hankkeet ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä ja tiedottaneet aktiivisesti olemassaolostaan. Keväällä perustettiin yhteistyöryhmä, jossa mukana olivat mm. Lahden tiede- ja yrityspuiston Aluekeskusohjelma, Toimela-hanke, SYPVE-hanke, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian IKIHYVÄ hanke ja HYVINVOINTI HYRRÄ, Lahden ammattikorkeakoulun HOPE-hanke ja YRTTI-KESKUS hanke. Hankkeet kokoontuivat 6 kertaa vuoden aikana vaihtaen tietoa koulutuksistaan ja tilaisuuksistaan sekä kokemuksistaan ja hyvistä käytännöistä. Hankeyhteistyöryhmä toimitti myös Uusia näköaloja hyvinvointiin julkaisun elokuussa. 7.5. Artjärven esimerkki Artjärvellä toteutettiin koko kunnan sekä Niinikosken kylän (Orimattila) alueella palvelukartoituskysely, jonka avulla selvitettiin palveluiden tarvetta sekä mahdollisia palvelun tuottajia. Kysely toteutettiin yhteistyössä kunnan kanssa. Kyselyitä palautettiin 33kpl ja sen perusteella löytyi 12 halukasta tarjoamaan palveluita, 2 vapaaehtoistyöstä kiinnostunutta ja 22 halukasta ostamaan palveluita. Palveluntarjoajista pääosa on valmiita tarjoamaan kylä- ja mökkitalkkarin palveluita. Osaamista ja kalustoa löytyy mm. kaikenlaisiin ulko- ja puutöihin. Myös kotityöpalveluiden tuottajia ja asiointiavun tarjoajia ilmoittautui useita. Palveluntarvitsijat ilmoittivat haluavansa apua pääosin kotitöihin, mutta muutamat kaipailivat turvallista ulkoiluttajaa, apua kaupassakäyntiin, pihatöihin, ikkunanpesuun yms. Vaikka
palautusprosentti ei ollut suuri, tuloksista ilmeni, että apua tarvitaan ja sitä ollaan valmiita myös tarjoamaan, vieläpä mukavasti ympäri kuntaa. Kyselyn pohjalta järjestettiin kuntailta, joka tarjosi tietoa yrittäjyydestä, verotuksesta sekä palveluiden tuottamisesta. Ilta oli onnistunut ja sen seurauksena ilmoittautui yhdeksän henkilöä, jotka olivat halukkaita jatkamaan työskentelyä ja tuottamaan kylätalkkari- ja/tai kotityöpalveluita. Jatkosuunnitelmissa on saada tietoa näistä palveluntuottajista kunnan nettisivuille sekä keväällä julkaistavaan palveluhakemistoon. Työryhmä jatkon toteuttamiseksi on valittu ja toiminta hyvässä vauhdissa. 8. ONGELMAT HANKKEEN TOTEUTTAMISESSA Vuosi on ollut hankkeelle lyhyt aika varsinkin suhteutettuna hankealueeseen, joka on todella laaja. Tänä aikana on kuitenkin luotu paljon yhteyksiä ja saatu sanaa leviämään ja ajatusta itämään monin paikoin. Hankkeen varsinaisten tulosten näkymisessä kestänee kauemmin kuin itse hanke kestää, sillä usein kyse on oman liiketoiminnan käynnistämisestä joka ei tapahdu käden käänteessä. Jatkon kannalta olisikin tärkeää, että asiaa vietäisiin eteenpäin jollain lailla ja pidettäisiin yhteyttä tähänastisiin kontakteihin. Hankesuunnitelma oli mielestäni liian laaja ja sisälsi liian monta osa-aluetta aikaansa nähden. Oli vaikea keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa ja pakko panostaa vain tiettyihin aiheisiin ja alueisiin. Ainakin täällä Päijät-Hämeen alueella kylien ja kyläyhdistysten osuus hankkeessa ei ole toiminut niin kuin suunnitelmaan oli ajateltu. Kylät ovat kyllä olleet teoriassa hoiva-asioista kiinnostuneita, mutta eivät koe asiaa akuutiksi tällä hetkellä. Aktiivisia kyliä/yhdistyksiä on ollut mm. Artjärveltä Villikkala, Asikkalasta Urajärvi, Orimattilasta Mallusjoki ja Niinikoski, Kärkölästä Lappila, Heinolasta Heinolan kk, joista Villikalassa ja Lappilassa on päästy tuloksiin. Muut yhteydenotot ovat olleet tavallisia kuntalaisia, jotka ovat lukeneet hankkeesta lehdestä ja ollet jo aikaisemmin aiheesta kiinnostuneita. Hanke on muotoutunut itsenäiseksi huolimatta siitä, että se oli osana suurempaa kokonaisuutta. Yhteistyö projektipäällikön kanssa on ollut melko hiljaista, vaikka toimimme käytännössä saman maakunnan alueella. Sekä hanketyöhön että itse hankkeeseen liittyvä ohjaus, tuki ja kiinnostus sekä käytännön ohjeistus on ollut vähäistä. Toisaalta tukea on tullut oman alueen yhteenliittymältä, kollegoilta sekä muista hankkeista. Lähes kaikissa maakunnissa on varmasti yhteinen ongelma; kyläkoulujen sekä muiden palveluiden lakkauttaminen ja sen myötä kylien autioituminen. Asutus palveluineen keskittyy kuntakeskuksiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on työllistää kylien ihmisiä tarjoamalla palveluja, mutta hiljaisissa kylissä ei juuri ole palveluille tilausta tai niitä ei ole totuttu ostamaan palveluja ja palvelujen markkinointi on puutteellista.
Yksi suuri epäkohta, johon hankkeen aikana törmäsi, löytyy maatalouden verotuksesta. Maatilojen perinteinen toiminta, kuten karjanhoito, on hiljenemässä ja rinnalle tarvitaan uusia toimintoja. Verottaja ei kuitenkaan hyväksy maatalouden sivuelinkeinoksi esim. kotityöpalveluiden tarjoamista ja kylätalkkaritoiminnankin nihkeästi pienissä määrin. Mielestäni juuri näiden palveluiden tuottaminen tukee maaseudun kehitystä ja ihmisten asumista omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tätä asiaa tulee viedä eteenpäin ja siihen on haettava muutosta. En myöskään enää ihmettele, miksi maassamme on niin paljon pitkäaikaistyöttömiä. Osaaikatöiden tekeminen on lähes mahdotonta, ainakin taloudellisesti ja jos olet ollut jo jonkin aikaa työttömänä, sinulle harvoin tarjotaan kokoaikaista, vakituista työtä suoralta kädeltä. Lisäksi menetät kaikki saavutetut edut ja saat täyttää tuhansia erilaisia papereita. Tähän ongelmaan olen törmännyt useamman kerran hankkeen aikana ja se on luonut turhautumista työhön. Näihin kahden viimeisen kappaleen ongelmiin tulisi saada muutoksia valtakunnan tasolla. 9. JATKOTOIMENPITEET JA EHDOTUKSET Tyyne-hankkeelle haettiin SYTYn toimesta jatkoa RAY:sta valtakunnalliseen hoivapalveluhankkeeseen, mutta laaja hanke ei saanut rahoitusta. Mielestäni jatkohanketta olisi voitu aluksi hakea neljään Tyyne-hanketta jo toteuttaneeseen maakuntaan, josta tuloksia ja esimerkkejä olisi voitu jakaa muihin maakuntiin. Päijät-Hämeen kylät ry on suunnitellut yhdessä Lahden aluekeskusohjelman kanssa yhteistä kylähanketta, jonka tavoitteena on kannustaa kyläläisiä toimimaan kyläkoulujen hyväksi kehittämällä niistä eräänlaisia monipalvelukeskuksia. Tämä KYLLIKKI kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanke tulee toimimaan osittain jatkona Tyyne hankkeelle ja näinikään kannustamaan kyläläisiä asumista tukevien palveluiden tuottamiseen uudella tavalla. Päijät-Hämeessä toimii useampia hankkeita hyvinvointiyrittäjyyteen liittyen (kts. hyvinvointiyhteistyöryhmän kokoonpano). Heille on välitetty yhteystietoja hyvinvointiyrittäjyydestä kiinnostuneista sekä mahdollisista halukkaista erilaisiin koulutuksiin osallistujista. Artjärvellä palvelukartoituksen seurauksena hyvin alkanut hoivayrittäjien/kylätalkkarien aktivointi jatkuu kunnan elinkeinolautakunnan toimesta. Toiminnan kehittämiseen on sitoutunut myös yksi kyläaktiivi Villikkalasta. Tätä Artjärven toimintamallia voisi hyödyntää myös muissa kunnissa esim. Hartola.
10. TOTEUTEUNEET KUSTANNUKSET budjetti toteutunut 1. Palkat ja sivukulut 35 000 30 480,00 2. Ostopalvelut 3 000 1 270,80 3. Matka- ja majoituskulut 4 800 4 520,90 4. Tila- ja laitevuokrat 2 400 1 806,60 5. Toimistokulut 3 600 4 480,20 YHTEENSÄ 48 800 42 558,50 Kylä/kuntatilaisuudet Liite Päivämäärä Tilaisuus Osallistujat 22.2. Kyläilta Heinolassa 12 31.3. Orimattilan kyläneuvottelukunta 28 7.4. Hollolan kuntailta 21 19.4. Hämeenkosken kylien kokoontuminen 22 21.4. Kärkölän ja Hämeenkosken yhteinen kuntailta 17 28.4. Kyläkokous Mallusjoella, Orimattilassa 5 3.5. Heinolan kyläneuvottelukunta 9 16.5. Heinola Hartola Sysmä kuntailta 23 26.5. Orimattilan kuntailta 15 14.6. Kuntaillan jatkotapaaminen Hämeenkoskella 9 16.6. Kuntaillan jatkotapaaminen Heinolassa 4 20.6. Padasjoen kylien kokoontuminen 4 21.6. Urajärven kyläkokous 14 5.8. Tupa-Uunon iltamat Artjärvellä n.100 5.8. Mallusjoen takinkääntöviikot 8.8. Kyläilta Länsi-Hollolassa 20 20.8. Elinvoimaa Maatiloilla Padasjoki, Auttoisten kylä 20 3.9. Hartolan markkinat 5.9. Kyläkokous Kanta-Hämeessä, Teuro-Kuuslammin kyläyhdistys 6 13.9. Elinvoimainen kylätoiminta Päijänne-Leaderin keskustelutilaisuus 10 20.9. ETPÄHÄn kuntailta Kärkölässä 10 22.9. ETPÄHÄN kuntailta Nastolassa 12 25.9. Kyläilta Villikkala- Ratula Niinikoski, Artjärvellä 19 26.9. ETPÄHÄn kuntailta Hollolassa 16 28.9. Asikkalan kuntailta 16 10.10. ETPÄHÄN kuntailta / kylätapaaminen Hämeenkoskella 20 11.10. Kylien palveluiden kehittämisseminaari, Päijänne-Leader, Heinolassa 13 13.11. Kylätapaaminen Artjärvellä (palvelukyselyn purku) 8 18.1.06 Kuntatilaisuus palveluntarjoajille Artjärvellä 15
Koulutustilaisuudet Päivämäärä Tilaisuus Osallistujat 6.6. Opetusta Päijänne-instituutilla, Maaseudun tekniset ammatit tutuiksi 11 7.10. Hämeenkosken eläkeliiton toimintapäivä 30 8.10. Kylätalkkarikoulutus 12 21.10. Kylätalkkarikoulutus 14 3.11. Avittajat palvelukurssi 14 10.11. Avittajat palvelukurssi 13 12.11. Kylätalkkarikoulutus 10 17.11. Avittajat palvelukurssi 12 24.11. Avittajat -palvelukurssi 11 1.12. Avittajat -palvelukurssi 12 10.1. Hoiva- ja huolenpitokurssi, Heinolan työvoimatoimisto 14 Muut tilaisuudet, johon osallistuttu (Niissä, joissa merkitty osallistujamäärät tai, esitelty hankkeen toimintaa) Päivämäärä Tilaisuus Osallistujat 15.2. Pro Agrian SYPVE hankkeen Hoivayrittäjä -koulutuspäivä Kärkölässä 12 7.3. P-H kylät ry:n Tyyne-ryhmän tapaaminen 6 22.4. Hyvinvointihankkeiden yhteistyötapaaminen 6 9.5. Jatkohankkeen suunnittelupalaveri RAY:ssa 4 14.5. Kylämarkkinat Lahdessa, Päijät-Hämeen kylät ry 18.5. Hyvinvointihankkeiden yhteistyötapaaminen 6 26.5. Yhdyskuntatekniikan messut Lahdessa, (Vertti tapaaminen) 30.5. Hyvinvointiklusteri Orimattilassa 12 1.6. Hyvinvointialan verkostotapaaminen Espoossa 3.6. Hyvinvointihankkeiden yhteistyötapaaminen 6 6.6. Keskustelutilaisuus P-H:n uudesta maakuntakaavasta 8.6. Hyvinvointialan toimijoiden keskustelutilaisuus STM:ssä 10 13.6. Vesihuoltoneuvottelukunnan keskustelutilaisuus 22.8. P-H kylät ry:n Tyyne-ryhmän tapaaminen 6 1.9. Hyvinvointihankkeiden yhteistyöryhmä 6 6.9. Pestuumarkkinat Lahdessa 28.9. Maatilat kuntoutumisen välineenä seminaari Lahdessa n.50 12.10. Hyvivointiklusteri Orimattilassa 13.10. Yrittävä maaseutu 2020 seminaari/ messutapahtuma Hämeenlinnassa 19.10. Hoivi-hankkeen kotipalveluilta Lammilla 22.10. Kylätalousseminaari Nastolassa 25.10. SYTYn neuvonpitoseminaari Tampereella n.40 3.11. Hyvinvointihankkeiden yhteistyöryhmä 6 7.11. P-H kylät ry:n Tyyne-ryhmä 5 9.11. Hyvinvointialan verkostotapaaminen Lahdessa 18.11. P-H kylät ry:n opintoretki Tampereelle n.20 25.11. ELMA messut Helsingissä 28.11. Keskustelutilaisuus kyläkoulujen säilyttämisestä Lahden alueen
kansanedustajien kanssa 20.1. Hyvinvointihankkeiden yhteistyöryhmä 8 25.1. P-H kylien hallitus 26.1. Tyyne-ryhmän tapaaminen Koulutukset, joihin osallistuttu Päivämäärä Tilaisuus 9.2. Vertti & Tyyne hankkeen orientaatiokoulutus Riihimäellä 21.2. Tietopaketti kylä- ja yhdistystiedottamisesta, P-H kylät ry:n koulutusta 23.-24.2. Vertti & Tyyne koulutusta Koulvolassa 8.3., 15.3., Palmenian Hyvinvointi Hyrrä koulutus (Hyvinvointialan yrittäjyys) 21.3., 8.4. 4.-5.4. Vertti & Tyyne koulutusta Säkylä Nummijärvi 9.-10.6. Vertti & Tyyne koulutusta Turussa 10.-12.8. Sosiaali- ja terveysturvan päivät Jyväskylässä 7.-8.9. Vertti & Tyyne koulutusta Lappeenrannassa 29.9. Kun palvelut pakenevat seminaari Tampereella 8.12. Vertti & Tyyne koulutusta Riihimäellä Lisäksi 47 palaveria / yhteistyötapaamista eri hankkeiden, kuntien ja yhdistysten edustajien kanssa.