Pientalorakentajan tietoliikenneopas 2009
Sisällys Yleiskaapelointi pientalon tiedonsiirtoon...4 Pientalon liittäminen tietoliikenneverkkoon...5 Talon sisääntuloputkitus...6 Paritalo Talojakamon laitekaappi...7 Talojakamon laitekaapin sähkösyöttö ja maadoitus Huoneistokaapelointi ja putkitukset Kaapelointi Liitäntärasiat Laitekaapin varustus optisen liitäntäverkon ratkaisussa...8 Pientalon yleiskaapeloinnin periaatekuva...9 Parikaapeloinnin RJ45-liittimien kytkentä paneeleilla ja liitäntärasioilla...10 Kuvat RJ45-liitin, antennihaaroitin ja koaksiaalikaapelien liittimet Rakentajan muistilista...11 DNA:n liittymät, tuotteet ja palvelut Hyödyllisiä osoitteita ja puhelinnumeroita...12 2
Pientalon kehittyvät viestintäpalvelut Nopeat tiedonsiirtotekniikat asettavat pientalojen viestintäverkolle yhä suurempia vaatimuksia. Keskeisimmät nykyaikaiset viestintäpalvelut asuinkiinteistössä ovat laajakaistayhteydet ja digitaalinen televisio. Pientalon sisäiset viestintätarpeet monipuolistuvat kun tietokoneet verkotetaan ja taloihin asennetaan rakennusautomaatio- ja hälytysjärjestelmiä. Myös kodinkoneet tulevat yhä älykkäämmiksi ja niihin on tulossa liitäntämahdollisuus viestintäverkkoon. Tässä oppaassa kerrotaan kuinka varmistat että kotisi kytketään yleiseen tietoliikenneverkkoon ja käydään läpi asioita, joita on hyvä ottaa huomioon pientalon viestintäverkon suunnittelussa.
Yleiskaapelointi pientalon tiedonsiirtoon Standardit, määräykset ja suositukset Standardissa ISO/IEC 15018 määritellään kotien yleiskaapelointi siten, että sama perusinfrastruktuuri tukee kaikkia kodin keskeisiä viestintä- ja tietoliikennesovelluksia: data, puhelin, tv, radio, automaatio ja turvallisuustekniikka. Tässä esitteessä on ohjeita pientalon yleiskaapeloinnin toteuttamiseen ja liityntäverkkojen kiinteistökaapelien toimituksiin DNA Palvelut Oy:n (jatkossa DNA) toiminta-alueella. Standardien mukaisia rakenteita ja laitteita käyttäen pientalon viestintäverkko mahdollistaa laajakaistaiset Internet-palvelut ja digi-tv-palvelut kiinteistössä riippumatta DNA:n liityntäverkon tekniikoista DNA:n oman verkon alueella (HMV-alue). Kaikissa asennuksissa tulee noudattaa Viestintäviraston määräyksiä ja ohjeita, jotka löytyvät Viestintäviraston Internet-sivuilta; www.ficora.fi. suunnittele liitäntärasioiden sijoitus ja tutki DNA:n liityntäverkon tarjonta jo siinä vaiheessa, kun suunnittelet rakennuksen pohjapiirrosta. Pientalon yleiskaapelointi ja liittyvien liitäntärasioiden sijoitus kannattaa miettiä huolellisesti jo rakennuksen pohjapiirroksen suunnittelun yhteydessä. Parikaapeloinnin liitäntärasioihin liitettäviä päätelaitteita ovat tietokoneet (PC), tulostimet, puhelimet, faxit jne. Antennijärjestelmän liitäntärasioihin liitettäviä päätelaitteita ovat digisovittimet, digitaaliset tv-vastaanottimet, radiovastaanottimet, satelliittivastaanottimet jne. Liitännät rakennusautomaation, turvallisuustekniikan ja mahdollisten älykkäiden kodinkoneiden sijoitus-paikkoihin on myös hyvä varata jo rakennusvaiheessa. Jokaista huonetta kohden tulee suunnitella vähintään kaksi RJ45-liitäntärasiaa ja yksi antennirasia. Päätelaitteiden vaatima sähkönsyöttö tulee myös ottaa huomioon suunnittelemalla sähköpistorasioita riittävästi huoneistoverkon liitäntärasioiden läheisyyteen. Yleiskaapeloinnin suunnitelma sisällytetään aina sähkösuunnitelmaan. Kun sähkösuunnittelija laatii suunnitelmaa, kannattaa monelta kantilta miettiä missä kaikissa paikoissa voi olla tarve käyttää kodin päätelaitteita ja kertoa toiveet hänelle liitäntärasioiden sijoituksista. Liitäntärasioiden sijoittelu ja tiheys vaikuttaa keskeisesti palvelujen saatavuuden helppouteen ja pientalon asukkaiden mukavuuteen. Tarkista myös DNA:n voimassa olevat liittymätarjoukset osoitteessa www.dna.fi. 4
Pientalon liittäminen tietoliikenneverkkoon Tietoliikenneverkon Kiinteistökaapeli -palvelu Tietoliikenneverkon Kiinteistökaapelilla liität kiinteistösi sisäverkkokaapeloinnin yleiseen tietoliikennekenneverkkoon. Tietoliikenneverkon Kiinteistökaapelin käyttöönoton jälkeen tietoliikennepalvelut, kuten laajakaista, puhelin ja kaapeli-tv-palvelut, ovat kytkettävissä kiinteistöösi. Palvelussa DNA suunnittelee, toimittaa ja asentaa kiinteistön tarvitsemat liityntäverkon kiinteistökaapelit valmiiksi rakennettuun reittiin, jatkaa sekä päättää kaapelit sekä suorittaa tarvittavat mittaukset. Kiinteistökaapeli on yleisimmin parikaapeli, jonka lisäksi kaapeli-tv-alueilla asennetaan myös koaksiaalikaapeli. Uusilla, erikseen mainituilla kaava-alueilla, valokaapeli korvaa edellä mainitut pari- ja koaksiaalikaapelit. Kiinteistön omistaja tai rakentaja vastaa kaapelireitin rakentamisesta tontin alueella kokonaisuutena DNA:n osoittamasta liityntäpisteestä kiinteistön talojakamoon saakka. Kaapelireitiksi rakentaja kaivaa 0,5 m syvyisen ojan, johon rakentaja sijoittaa vähintään MP50 asennusputken kiinteistökaapelointia varten. Asennusputki liitetään talojakamolle johtavan sokkelin alitusputkeen. Putkitus tehdään huolellisesti ja mahdollisimman suoraviivaisena, ylimääräisiä mutkia välttäen. Mutkakohdissa putken taivutuskulma tulee olla vähintään 130 astetta (kaarevuussäteeltään yli 200 mm mutkilla). Putkeen laitetaan vetolanka valmiiksi ja liitokset tehdään käyttäen tehdasvalmisteisia osia. Omakotitalojen ja paritaloasuntojen sisään menoon suositellaan 2 kpl MP50 putkia ja muihin kiinteistöihin 2 kpl MP100 putkia. Kiinteistön omistaja tai rakentaja tilaa kiinteistökaapeli -palvelun DNA:n asiakaspalvelusta, jolloin selvitetään liityntäverkon liityntäpiste sekä rakennuksen ja talojakamon sijainti tontilla. Kun rakennetaan kaava-alueen ulkopuolelle, rakennuksen ja jakamon sijainti selviää parhaiten asemapiirroksesta. Kaava-alueen ulkopuolellakin suositeltava asennustapa on tehdä putkitus maakaapelia varten. Asiakkaan toimittamat tarkat tiedot helpottavat Tietoliikenneverkon kiinteistökaapelin toimitusta. Tietoliikenneverkon Kiinteistökaapelin asennuksen jälkeen kaapelit jäävät DNA:n omistukseen, joka vastaa niiden normaalista huollosta ja ylläpidosta. Kiinteistön alueella tapahtuvista kaapelien siirroista ja mahdollisista vaurioista aiheutuvista kustannuksista vastaa kiinteistön omistaja. Kiinteistökaapelipalvelu sisältää kaapeleiden toimituksen tontin osuudelta 100 m saakka sekä kaapeleiden päättämisen talojakamossa. Mikäli kaapelin asennusta tontin osuudelle ja päättämistä jakamoon ei pystytä tontin omistajasta, tai rakentajasta johtuvista syistä tekemään samalla käyntikerralla, lisäkäyntikerroista veloitetaan erikseen. Erillistarjous annetaan kohteisiin, joissa DNA:n verkon oleva liityntäpiste sijaitsee etäämpänä kuin 100 m etäisyydellä kiinteistön tontin rajalta, tai tontin osuus ylittää 100 m. Tilataksesi palvelun käy osoitteessa www.dna.fi tai asioi dna Marketissa. Palvelun tilaus tulisi tehdä ajoissa, jotta Tietoliikenneverkon kiinteistökaapeli voidaan asentaa asiakkaan toivomana ajankohtana. Tietoliikenneverkon Kiinteistökaapelipalvelun minimi toimitusaika on 2 viikkoa. 5
Talon sisääntuloputkitus Talon sisääntuloputkitus (kuva 1) tietoliikenneverkon kiinteistökaapelille asennetaan talon sokkelin alitse tai läpi DNAlta ilmoitetun kaapelireitin suunnalta. Sokkelin alitusputkien tulee olla vähintään 50 mm muoviputkea, kaarevuussäteeltään >200 mm mutkilla. Putkia liityntäverkon kiinteistökaapeleille asennetaan 2 kpl, joista toisen tulee ulottua routalevyn ulkopuolelle ja toinen putki asennetaan tontin rajalle asti. Putket asennetaan tekniseen tilaan tai muuhun vastaavaan kuivaan tilaan suunniteltuun talojakamon laitekaappiin, jonka minimikoko on 600 x 400 x 150 (K x L x S) vapaana asennustilana. Asennuskorkeus: yläreuna 1700 mm (kuva 1). Putkituksen kautta asennetaan taloon tulevat liityntäverkon kiinteistökaapelit ja varaudutaan tuleviin liityntäverkkoihin esim. optisen liityntäverkon valokaapeliasennukseen. Sisääntuloputkien ja talojakamon laitekaapin hankinta ja asentaminen kuuluu rakennuttajalle/sähköurakoitsijalle. Paritalo Paritalon asunnot tulee rakentaa viestintäverkon osalta kuten omakotitalo. Kumpaankin asuntoon tulee rakentaa oma viestintäverkko, joka varustetaan omalla talojakamolla. Liityntäverkon kaapelin sisääntuloputkitus tulee järjestää tämän ohjeen kohdan Talon sisääntuloputkitus mukaisesti. Liittyäkseen tietoliikenneverkkoon, molempiin paritalon huoneistoihin tulee tilata Tietoliikenneverkon Kiinteistökaapeli -palvelu. Kuva 1 6
Talojakamon laitekaappi Pientalon talojakamoksi rakentajan tulee hankkia riittävän tilava laitekaappi, johon mahtuu DNA:n kaapelipäätteet, asuinkiinteistön parikaapelien päätteet (RJ45), laajakaistapalvelujen vaatimat laitteet esim. xdsl-verkkopääte sekä antennijärjestelmän tähtipisteen laitteet. Ovellisen lukittavan laitekaapin, jossa on tuuletusaukot, suositeltava koko on vähintään 600 x 400 x 150 (K x L x S) (kuva 3). Talojakamon laitekaappi tulee asentaa talon tekniseen tilaan tai muuhun vastaavaan lämmitettyyn sisätilaan, jossa laitteiden asennukset ja huollon toimenpiteet ovat jatkossa tehtävissä esteettä. Laitekaapin asennuskorkeus: yläraja n. 1700 mm lattiasta. Talojakamon laitekaapin sähkösyöttö ja maadoitus Talojakamon laitekaapin sisään tulee asentaa sähköurakassa kaksiosainen SUKO-pistorasia sähköpääkeskuksesta tulevalla omalla sähkönsyöttökaapelilla (10A). Maadoitusta varten laitekaappiin tulee hankkia potentiaalintasauskisko, joka yhdistetään 6 mm2:n kuparijohtimella talon maadoitusten kokoojakiskoon. Huoneistokaapelointi ja putkitukset Huoneistokaapeloinnin johtotiet parikaapeleita ja koaksiaalikaapeleita varten asennetaan talojakamon laitekaapilta tähtimäisesti liitäntärasioille. Johtotiet tulisi tehdä JM20-putkituksena. Liitäntärasioita varten asennetaan kaksiosaiset kojerasiat. Johtotiet tulee rakentaa niin, että niihin ensiasennuksen jälkeen voidaan vaihtaa tai lisätä kaapeleita. Putkituksia asennettaessa tulee huomioida aina sähkönsyötön ja maadoitusjohtimen putkitus talojakamon laitekaapille sähköpääkeskukselta. Johtotiet kannattaa varata jo rakennusvaiheessa mahdollisille rakennusautomaation ja turvallisuustekniikan laitteille. Kaapelointi Parikaapelointiin suositellaan asennettavaksi suorituskyvyltään EN-standardien mukaisia luokan E (250 MHz) kategorian 6 kaapeleita ja liittämistarvikkeita. Koaksiaalikaapeleina ja antenniverkon rakenneosina tulee käyttää SFS-EN-standardien mukaisia vähintään laatuluokan 2 laitteita. Liitäntärasiat Liitäntärasian kautta päätelaitteet liitetään talon viestintäverkkoon. Jokaista huonetta kohden asennetaan vähintään kaksi RJ45-liitäntärasiaa (=yksi kaksoisrasia) ja yksi antennirasia. RJ45- rasiat ja antennirasiat tulisi sijoittaa vierekkäin. Liitäntärasioiden läheisyyteen tulee asentaa myös riittävästi sähköpistorasioita, joita tarvitaan päätelaitteiden sähkönsyöttöön. Kuva 2 Liitäntärasiayhdistelmä 7
Kuva 3 Laitekaapin varustus optisen liitäntäverkon ratkaisussa 1. Ristikytkentäteline. Huoneisiin menevät verkkokaapelit 2. Huoneisiin menevät KTV-kaapelit 3. Valokuitukaapelin päätekotelo (DNA toimittaa DNA Kiinteistökaapelin kytkennän yhteydessä) 4. KTV-mediamuunnin (DNA toimittaa DNA KTV-liittymän kytkennän yhteydessä) 5. Virtajohto (päätelaitteen mukana) 6. Kuitu-ethernet päätelaite (asiakkaan hankittava) 8
Pientalon yleiskaapeloinnin periaatekuva Kuva 4 Oheisessa kuvassa 4 on esitetty pientalon yleiskaapeloinnin periaatekuva edellisten sivujen esittämistä asioista. Suunnittele liitäntärasioita kaikkiin niihin huoneisiin, joissa oleskellaan tai työskennellään, ja sovi sähköurakkaan putkitus täysin tähtimäisenä. 9
Parikaapeloinnin RJ45-liittimien kytkentä paneeleilla ja liitäntärasioilla Parikaapeleiden parit tunnistetaan parin johtimien (eristyksen) värien perusteella. Taulukossa 1 on esitetty 4-parisen kategoria 6 kaapelin värijärjestelmä. Taulukko 1 Pari A-johtimen väri B-johtimen väri 1 valko-sininen sininen 2 valko-oranssi oranssi 3 valko-vihreä vihreä 4 valko-ruskea ruskea Parikaapelin parit kytketään RJ45-liittimiin kytkennän T568A tai T568B mukaan liitinvalmistajasta riippuen (kuva 5). Useiden liitinvalmistajien liittimissä on värikoodit, jotka mahdollistavat kumman tahansa kytkennän käyttämisen. Valittua kytkentäjärjestystä on kuitenkin käytettävä kaikissa RJ45-liittimissä koko kaapeloinnin alueella. Kuva 5 RJ45-liittimen kytkentäjärjestykset T568A tai T568B. Kuva esittää naarasliitintä edestä katsottuna. Kuva 6 RJ45-liitin Kuva 7 Antennihaaroitin ja koaksiaalikaapelien liittimet 10
Rakentajan muistilista 1. Huolehdi että taloosi tulee nykytekniikan mukainen sisäjohtoverkko sekä talojakamo. Nämä on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa sähkösuunnitelmaan ja urakkaan. Lisätietoja löydät DNA:n pientalorakentajan tietoliikenneoppaasta. 2. Selvitä alueesi teleoperaattorilta kuinka rakennuskohteeseesi liitetään tietoliikenneverkkoon. Tee samalla Tietoliikenneverkon Kiinteistökaapeli-palvelun tilaus. DNA:n Tietoliikenneverkon kiinteistökaapelipalvelun tilaat vaivatta osoitteesta www.dna.fi. 3. Valmistele tonttisi osuus tietoliikennekaapelia varten, asentamalla sinne ohjeiden mukainen putkitus. Muista asentaa myös vetolanka. Mikäli tilaat Kiinteistökaapeli-palvelun osoitteesta www.dna.fi, toimitamme tontin kaapelikartan postitse. 4. Varmista, että kaapelireitti ja talojakamo ovat valmiit sovittuna asennusajankohtana. Mikäli asennusajankohtaan tulee muutos, ilmoita siitä mahdollisimman pian DNA:n asiakaspalveluun. 5. Ennen kuin muutat uuteen asuntoosi, muista tilata sinne myös puhelin, laajakaista- ja kaapelitelevisiopalvelut. DNA:n liittymät, tuotteet ja palvelut Tietoliikenneverkkoon liitettu sisäjohtoverkko alkaa palvella Sinua vasta, kun olet tilannut siihen DNA:n tietoliikenne- ja viihdepalveluita. Lisätietoa laajakaista-, puhe, ja kaapeli-tv-palveluista saat osoitteesta www.dna.fi. Tilaa oma palvelusi hyvissä ajoin ennen uuden kotisi valmistumista. Näin kotisi tietoliikenneasiat ovat kunnossa, kun muuttopäivä koittaa! 11
Ennen kuin kaivat! Selvitä kaapelien nykyinen sijainti ja vältä turhat kaapelivauriot. Kaapelien sijaintiin tutustumalla estät vahingon ja säästät satoja euroja, jonka kaapelin katkaiseminen voi maksaa. Jos vahinko kuitenkin sattuu, soita heti vikapalvelunumeroon ja omaan vakuutusyhtiöösi. Viestintäviraston ohjeet www.ficora.fi Tilaa palvelu: Soittamalla asiakaspalveluun 044 144 044 Käy osoitteessa www.dna.fi Asioi lähimmässä DNA Marketissa (Lähimmän myymäläsi löydät www.dna.fi.) Saatavuusalue Etelä-Suomi: Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Mäntsälä Nastola Orimattila Sysmä Länsi-Uusimaa: Lohja Nummi-Pusula Sammatti Lounais-Suomi: Askainen Eura Harjavalta Kiukainen Lappi Lemu Masku Merimasku Mietoinen Mynämäki Naantali Nakkila Nousiainen Pyhäranta Raisio Rauma Rusko Säkylä Ulvila Vehmaa Länsi-Suomi: Huittinen Kankaanpää Pori Itä- ja Keski-Suomi: Karttula Kuopio Maaninka Nilsiä Siilinjärvi Tervo Vehmersalmi Pohjois-Suomi: Haukipudas Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Utajärvi Vaala