Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto

Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus ja -hankinta Teollisuuden energiankulutus Rakennusten lämmitys Öljyn kulutus Energianhankinnan rahallinen arvo ja vaikutukset aluetalouteen Energianhankinnan päästöt Energiataseen tulevaisuuden arvioita

Keski-Suomen energiatase 2014 Öljy 23 % Kivihiili 1 % Teollisuus 49 % Sähkö 47 % Prosessilämpö 53 % 3 Turve 9 % Puupolttoaineet 26 % Mustalipeä 15 % REF ja muut 2 % Vesivoima 1 % Tuontisähkö 24 % Rakennusten lämmitys 28 % Kaukolämpö 49 % Puu 13 % Öljy 18 % Sähkö 18 % Lämpöpumput 2 % Muu sähkönkulutus 7 % Asuminen ja maatalous 58 % Palvelut ja rakentaminen 42 % Tieliikenne 16 % Bensiini 36 % Diesel 58 % Biopolttoaineet 6 % Yhteensä 17,6 TWh * Alueen energiantuotannon häviöt (yht. 2,7 TWh) on jaettu kulutuskohteille niiden kulutusten mukaisissa suhteissa

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energian kokonaiskulutus 17,6 TWh Kotimaiset energialähteet 9,1 TWh Kaikkien energialähteiden käytöstä 52 % Omasta energiantuotannosta 85 % Uusiutuvat energialähteet 7,5 TWh Energialähteiden käytöstä 43 % Omasta energiantuotannosta 70 % Energian loppukulutuksesta 38 % Mikäli huomioidaan myös alueelle tuodun sähkön uusiutuva energia, on uusiutuvan energian osuus 52 % energialähteistä ja 49 % loppukulutuksesta Tuontienergian käyttö 8,5 TWh(48 % energialähteistä) Energiantuotannon häviöt 2,7 TWh(15 % energialähteistä) Energiankäyttö keskittynyt vahvasti Jyväskylään sekä Äänekosken ja Jämsän metsäteollisuuden laitoksiin 4

Keski-Suomen energiatase 2014 5

Keski-Suomen energialähteiden kehitys 1998-2014 Energialähteiden käytössä suurimmat muutokset ovat turpeen käytön vähentyminen, kivihiilen käytön kasvu sekä pitkällä aikavälillä tasaisesti laskeva öljyn kulutus GWh 6

Keski-Suomen energialähteiden osuudet 1998-2014 (%), kotimaiset ja uusiutuvat 7

Keski-Suomen energialähteiden osuudet 1998-2014 (%), tuonti ja fossiiliset 8

Keski-Suomen energiankäytön kehitys 1998-2014 Energiankäyttö laski 1 % vuodesta 2012 ja oli tarkastelujakson alimmalla tasollaan, pitkälti teollisuuden laskevan kulutuksen ja lämpimän sään vuoksi GWh 9

Uusiutuva energia Keski-Suomessa 2004-2014 Uusiutuvan energian käyttö pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2012 Puuperäisten polttoaineiden käytön kasvu tasaantui, kun metsähakkeen käyttö ensimmäistä kertaa tarkasteluaikana väheni (1,5 %) Mm. liikenteen nestemäisten biopolttoaineiden, maalämmön, biokaasun, sekä tuuli-ja aurinkoenergian käyttö kasvoivat GWh Uusiutuvan energian käyttö kasvanut 18 % vuodesta 2004 10 Muut = liikenteen biopolttoaineet, biokaasu, maalämpö, tuulivoima ja aurinko

Keski-Suomen sähkönkulutus 1998-2014 Sähkönkulutus laski edelleen ja oli tarkastelukauden alimmalla tasollaan Etenkin teollisuuden sähkönkulutus laskenut pidemmällä aikavälillä selvästi, asumisen ja maatalouden kulutus laskenut myös viime vuosista 11

Keski-Suomen sähkön hankinta 1998-2014 Alueen omien lämpövoimalaitosten sähköntuotanto laski 6 % vuodesta 2012, tuotanto on viime vuosina ollut tuotantokapasiteettiin nähden alhaisella tasolla Sähköomavaraisuus on kuitenkin pidemmällä aikavälillä parantunut (tuonti alueelle laskenut) oman tuotantokapasiteetin kasvun ja kulutuksen laskun myötä 12

Keski-Suomen sähkön hankinta ja kulutus

Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus jatkoi laskuaan ja oli vuonna 2014 tarkastelukauden alimmalla tasollaan GWh 14

Teollisuuden energian tuotanto ja käyttö

Rakennusten lämmitys Öljylämmitys on vähentynyt tasaisesti koko tarkastelujakson ajan Kaukolämmön ja sähkölämmityksen käyttö ovat kasvaneet sekä vuodesta 2014 että pidemmällä aikavälillä Maalämmön käyttö on kasvanut moninkertaiseksi vuodesta 2004, mutta sen osuus on yhä pieni Rakennusten lämmitys 2004-2014, lämmitystarvekorjattu

Kaukolämmön energialähteet Kaukolämmön energialähteissä puupolttoaineiden osuus on kasvanut selvästi Öljyn käyttö kasvoi hieman vuodesta 2012, mutta sen osuus on laskenut selvästi pidemmällä aikavälillä Turpeen osuus on vähentynyt Jyväskylän uuden voimalaitoksen aikaansaamasta kasvusta vuonna 2010, mutta vastaavasti kivihiilen käyttö on kasvanut

Öljyn kulutus Tieliikenteen polttoaineiden kulutus kasvoi 4 % vuodesta 2012, liikenteen öljyä on viime vuosina korvattu biopolttoaineilla (6 % sekoitusvelvoite 2011-2014) Voima-ja lämpölaitosten ja rakennusten lämmityksen öljy käyttö laski 5 % vuodesta 2012, käyttö on vähentynyt selvästi pidemmällä aikavälillä GWh 18

Öljyn kulutus 2014

Keski-Suomen energialähteiden ja energian loppukulutuksen arvoja 2014 (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Oma sähköntuotanto 66 M Öljy 449 M Teollisuuden prosessilämpö 213 M Kaukolämpö 113 M Kivihiili 8 M Turve 30 M Kiinteistöjen lämmitys (pois lukien sähkö) 81 M Puupolttoaineet 111 M REF ja muut 28 M Vesivoima 6 M Tuontisähkö 198 M Tuontisähkö 198 M Tieliikenne 370 M Bensiini ja diesel 94 % Biokaasu ja polttoaine 6 % 20 Energialähteiden arvo yhteensä 829 M Energian loppukulutuksen arvo yhteensä 1042 M

Keski-Suomen energialähteiden arvoja 2004-2014, miljoonaa (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Öljytuotteiden rahallinen arvo laski vuodesta 2012 öljyn hinnanlaskun vuoksi, pitkällä aikavälillä hinnan nousu on kasvattanut öljyn rahallista arvoa Puupolttoaineiden arvo kasvoi, pitkälti nousseiden hintojen myötä M 21

Keski-Suomen energialähteiden arvoja 2004 2014, miljoonaa euroa (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) M

Energiatase 2010, 2012 ja 2014, aluetalous - Turpeella ja metsähakkeella merkittävimmät työllisyysvaikutukset 2010 2012 2014 Öljy Kivihiili Öljy Kivihiili Öljy Kivihiili Turve 840 htv Turve 490 htv Turve 410 htv Metsähake 490 htv Metsähake 610 htv Metsähake 600 htv Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut 23 Vesivoima Tuontisähkö Vesivoima Tuontisähkö Henkilötyövuodet (htv), välittömät ja välilliset vaikutukset, Luvut mukailtu Storhammar ja Mukkala (2011) sekä Pelli (2010) mukaan Vesivoima Tuontisähkö

Keski-Suomen energianhankinnan päästöjen kehitys, tco 2 Päästöt laskivat turpeen käytön vähentymisen myötä, kivihiilen päästöt kasvoivat Päästöt alhaisimmillaan 2000-luvulla, johtuen matalasta energiankulutuksesta sekä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähentymisestä 24

Energianhankinnan CO 2 -päästöjen kehitys, tunnuslukuja (indeksi 2004 = 100) Asukaskohtainen energialähteiden kulutus jatkoi laskuaan, myös asukaskohtaiset päästöt ja energianhankinnan päästökerroin laskivat hieman 25 Keski-Suomen energianhankinta vuonna 2014 oli 64 MWh/asukasja päästöt 9,8 tco 2 /asukas Suomen energianhankinta vuonna 2014 oli 68 MWh/asukasja päästöt 8,3 tco 2 /asukas

Tulevaisuuden arvioita Skenaario 2020 Jyväskylän Energia nostaa uusiutuvien polttoaineiden (lähinnä puu) osuuden 60 %:iin mikä poistaa kivihiilen käytön Turpeen käyttö laskee maltillisesti 10 % vuodesta 2014 Voimalaitosten öljystä korvataan neljännes ja lämpökeskusten öljystä puolet uusiutuvilla polttoaineilla Kiinteistöjen lämmityksen öljynkäytöstä puolet korvataan puupolttoaineilla ja lämpöpumpuilla, jotka korvaavat myös viidenneksen sähkölämmityksestä Liikenteen öljytuotteiden käyttöä korvataan maakunnan liikenteen biokaasulaitosten tuotannolla ja nestemäisillä biopolttoaineilla (15 % osuus energiasisällöstä laskettuna) Aurinkoenergian tuotanto 5-kertaistuu (80/20 sähkö/lämpö) Tuulivoimaa tuotetaan Luhangan tuulipuistossa Oma tuotanto vähentää tuontisähköä: aurinko-ja tuulisähkö sekä sähkölämmitystä korvaavat lämpöpumput; toisaalta siirtyminen öljystä lämpöpumppuihin lisää sähkönkulutusta Luvut arvioitu muutoksina vuoden 2014 tasoa vastaaviin kulutuksiin

Tulevaisuuden arvioita Skenaario 2020 Biotuotetehdas Sisältää 2020-skenaarion lisäksi seuraavat muutokset: Mustalipeän käyttö lisääntyy 160 % Selluntuotannon prosessissa ei käytetä fossiilisia polttoaineita ja tehtaan lietteistä tehdään biokaasua Tehtaan lämmön-ja höyryntuotanto korvaa Äänevoimanvoimalaitoksen tuotannon ja polttoaineenkäytön Sähkön myynnin nettolisäys 780 GWh(arvio 680-880 GWh, riippuu ligniinin erotuksen määrästä), vähentää tuontisähköä Äänekosken tehtaan aiheuttama liikenne kasvaa 2,5 -kertaiseksi

Tulevaisuuden arvioita, Keski-Suomen energialähteet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tuontienergian vähennysten arvot laskettu energian nykyhinnoilla UE osuus 50 % UE osuus yli 60 % 2004 2014 2020 2020 Biotuotetehdas Tuontienergian vähennys 125 M vuodesta 2014 Tuontienergian vähennys 180 M vuodesta 2014 Muut Vesivoima Liikenteen biopa Tuulivoima Aurinko Lämpöpumput Biokaasu Mustalipeä Puupolttoaineet ja bioöljyt Turve Tuontisähkö Kivihiili Öljy

Tulevaisuuden arvioita, Keski-Suomen CO 2 -päästöt 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 Päästöt -30 % vuodesta 2004 Päästöt -40 % vuodesta 2004 Muut Tuontisähkö Turve Kivihiili Öljy 500 000 0 2004 2014 2020 2020 Biotuotetehdas