KIRJALLINEN KYSYMYS 931/2005 vp Avoimen varhaiskasvatustoiminnan edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Palveluiden järjestäminen on monille kunnille vaikeaa taloudellisten resurssien puuttuessa. Tämä johtaa esimerkiksi päivähoidossa tilanteeseen, jossa erittäin tarpeellisia, mutta ei-lakisääteisiä avoimia varhaiskasvatuspalveluja on liian vähän. Avointen palvelujen tarjonta on liian vähäistä erityisesti pienillä paikkakunnilla. Suurissa kaupungeissakin avoimet varhaiskasvatuspalvelut joutuvat ei-lakisääteisinä palveluina usein ensimmäisten joukossa säästötoimien kohteiksi. Avoin varhaiskasvatus on muun päivähoidon ohella toteutettua palvelua lapsiperheille. Avoin varhaiskasvatus on erityisen tärkeää kotihoidossa oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen, perhepäivähoitajille lapsiryhmineen sekä pienille koululaisille. Avoimessa varhaiskasvatuksessa toimintaa tarjotaan lapsille tai lapsille ja aikuisille yhdessä. Kuntien ohella avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoavat seurakunnat ja erilaiset järjestöt. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja ovat esimerkiksi kuntien avoimet päiväkodit, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kerhotoiminta sekä leikkija asukaspuistotoiminta. Lapselle avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat ohjattua toimintaa, johon liittyy leikkejä ja oppimista sekä mahdollisuus tavata ja saada uusia kavereita. Samalla lapselle avautuu tilaisuus harjoitella vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisia taitoja. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat myös elämyksiä, iloa ja virkistystä erilaisessa yhteistoiminnassa. Vanhemmille avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat paitsi lyhytaikaista hoitoapua myös tilaisuuden osallistua yhdessä lapsensa kanssa monipuoliseen ja virkistävään toimintaan sekä mahdollisuuden tavata muita lapsiperheitä. Vanhemmat voivat saada avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa myös tukea vanhemmuudelleen toisilta samassa tilanteessa olevilta lapsiperheiltä ja henkilöstöltä. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut lisäävät lasten ja perheiden hyvinvointia. Ne ehkäisevät osaltaan ennalta perheiden ongelmia, koska palveluita käyttäessään vanhemmat saavat vertailupohjaa oman tilanteen tunnistamiseksi. Hyvin järjestetyt avoimet varhaiskasvatuspalvelut saattavat myös madaltaa vanhempien kynnystä hakeutua erityispalvelujen asiakkaiksi silloin, kun ongelmia alkaa ilmetä. Avointen palveluiden kautta voi esimerkiksi saada helposti tietoa siitä, mikä on oikea paikka avun hakemiselle. Joissakin kunnissa ja kaupungeissa avointa varhaiskasvatustoimintaa järjestetään myös perhepalvelukeskuksissa tai muissa vastaavissa tiloissa, joissa erityispalvelut löytyvät saman katon alta. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut myös säästävät suoraan päivähoidon kustannuksia korvatessaan kokopäiväistä päivähoitoa. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin, mutta myös julkisen talouden kannalta on nurinkurista, että avoimien palveluiden puuttuessa lapsille haetaan kokopäiväistä päivähoitopaikkaa silloinkin, kun tämä ei olisi välttämätöntä. Versio 2.0
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo edistää avointen varhaiskasvatuspalvelujen saatavuutta koko maassa? Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2005 Merikukka Forsius /vihr 2
Ministerin vastaus KK 931/2005 vp Merikukka Forsius /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merikukka Forsiuksen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 931/2005 vp: Miten hallitus aikoo edistää avointen varhaiskasvatuspalvelujen saatavuutta koko maassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lasten päivähoidosta säädetään lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) ja lasten päivähoidosta annetussa asetuksessa (239/1973). Päivähoitolain 1 :n 1 momentin mukaan lasten päivähoidolla tarkoitetaan mainitussa laissa lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Pykälän 4 momentin mukaan leikkitoimintaa ja muuta päivähoitotoimintaa voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa paikassa. Päivähoitolain ja -asetuksen lisäksi päivähoidon toiminnan suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat keskeisesti asiakirjat Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (STM, Julkaisuja 2002:9) sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Stakes, Oppaita 56. 2003. Toinen tarkistettu painos 2005). Valtakunnalliset linjaukset sisältää yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Varhaiskasvatuksen valtakunnallisissa linjauksissa korostetaan, että päivähoidon ohella tulee myös kehittää muuta varhaiskasvatustoimintaa, johon osallistuminen on avoimempaa. Edelleen asiakirjassa todetaan avoimen varhaiskasvatustoiminnan olevan tärkeä varhaiskasvatuspalvelu kotihoidossa oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen, perhepäivähoitajille lapsiryhmineen sekä pienille koululaisille. Linjausten jatkotoimenpiteenä julkaistu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaa kuntien omien varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista ja varhaiskasvatuksen sisältöä ja laatua varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa. Lääninhallitukset ja sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskus Stakes sekä sosiaalialan osaamiskeskukset ovat järjestäneet työkokouksia linjauksista sekä koulutusta varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden käyttöönottamisen tueksi. Asiakirjat on jaettu kaikkiin kuntiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt valtakunnallisen kyselyn päivähoidon ja esiopetuksen tilanteesta 30.9.2005 yhteistyössä opetusministeriön ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Selvityksen ennakkotietojen mukaan 46 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista järjestetään avointa varhaiskasvatustoimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa jatkuvasti kuntayhteistyössä monimuotoisten varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisen tärkeyttä. Myös sosiaalialan kehittämishankkeen osana toteutettavan Perhe-hankkeen kautta pyritään edistämään avointen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämistä kunnissa. Kunnilla on laajat mahdollisuudet järjestää avoimia ja muita perheiden erilaisia tarpeita vastaavia varhaiskasvatuspalveluita. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4
Ministerns svar KK 931/2005 vp Merikukka Forsius /vihr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 931/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Merikukka Forsius /gröna: Hur ämnar regeringen främja tillgången på öppen förskoleverksamhet i hela landet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om barndagvård finns i lagen om barndagvård (36/1973) och förordningen om barndagvård (239/1973). Enligt 1 1 mom. i lagen om barndagvård avses med barndagvård anordnande av vård av barn i form av daghemsvård, familjedagvård, lekverksamhet eller annan dagvårdsverksamhet. Enligt 4 mom. får lekverksamhet och annan dagvårdsverksamhet anordnas på en för detta ändamål reserverad plats. Utöver lagen och förordningen om barndagvård styrs planeringen och genomförandet av dagvårdsverksamheten centralt av handlingarna Riksomfattande riktlinjer för förskoleverksamheten (SHM, Publikationer 2002:10) samt Grunderna för planen för småbarnsfostran (Stakes). De riksomfattande riktlinjerna innehåller centrala principer för förskoleverksamhet som ordnas och övervakas av samhället samt prioriteringar inom utvecklingsarbetet. I de riksomfattande riktlinjerna för förskoleverksamheten betonas att man utöver dagvården även bör utveckla annan förskoleverksamhet, där deltagandet är öppnare. I riktlinjerna konstateras vidare att öppen förskoleverksamhet är en viktig förskoletjänst för barn i hemvård och deras föräldrar, familjedagvårdare med sina barngrupper och de yngre skoleleverna. Grunderna för planen för småbarnsfostran, som publicerats som en fortsättning på riktlinjerna, styr utarbetandet av kommunernas egna förskoleplaner samt innehållet och kvaliteten i förskoleverksamheten i dess olika former. Länsstyrelserna och Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Stakes samt kompetenscentren inom det sociala området har ordnat arbetsmöten om riktlinjerna samt utbildning till stöd för införandet av grunderna för planen för förskoleverksamheten. Handlingarna har delats ut till alla kommuner. Social- och hälsovårdsministeriet genomförde en riksomfattande enkät om dagvårds- och förskoleundervisningssituationen 30.9.2005 i samarbete med undervisningsministeriet och Finlands Kommunförbund. Enligt förhandsuppgifter om utredningen ordnas öppen förskoleverksamhet i 46 % av de kommuner som svarat på enkäten. Social- och hälsovårdsministeriet betonar fortgående vikten av att det ordnas mångsidig förskoleverksamhet i kommunsamarbetet. Man försöker också genom projektet Perhe, som genomförs som ett delprojekt inom utvecklingsprojektet för det sociala området, arbeta för att öppen förskoleverksamhet skall ordnas i kommunerna. Kommunerna har vidsträckta möjligheter att ordna öppen förskoleverksamhet och annan förskoleservice som möter familjernas olika behov. 5
Ministerns svar Helsingfors den 7 december 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6