kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan opinnäytetyö (r 39, f 12) Koulutusohjelma (r 40, f 12) Tutkintonimike (AMK) (r 41, f 12) KEMI tai TORNIO VUOSI (r 43, f 16)
ALKUSANAT 2 Alkusanoja käytetään, jos halutaan kiittää työn tekemiseen vaikuttaneita henkilöitä ja organisaatioita. Alkusanojen käyttöä koskevat käytänteet on aina tarkistettava toimialoilta. Alkusanat päivätään ja allekirjoitetaan.
TIIVISTELMÄ 3 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Koulutusohjelma: Teksti kirjoitetaan tähän Opinnäytetyön tekijä(t): Opinnäytetyön nimi: Sivuja (joista liitesivuja): xx (x) Päiväys: Opinnäytetyön ohjaaja(t): Tiivistelmäosa on tarkoituksenmukaista jakaa neljään kappaleeseen. Ensimmäisessä jaksossa selostetaan opinnäytetyön toimeksiantaja, aihe, tavoite sekä kysymyksentai tehtävänasettelu. Toisessa kappaleessa selostetaan opinnäytetyön teoriaosa, teoreettinen viitekehys tai tosiasiatiedot, jotka taustoittavat tekstissä asetetun tehtävän tai ongelman. Kolmannessa kappaleessa kuvaillaan aineisto ja toteutustapa. Neljännessä kappaleessa esitetään keskeiset tulokset ja päätelmät. Tekstin tavoite ratkaisee, tarvitaanko tiivistelmässä kaksi, kolme vai neljä kappaletta. Tärkeintä on, että lukija saa tiivistelmän avulla kokonaiskuvan opinnäytetyöstä. Korkeintaan yhden sivun mittainen tiivistelmä kirjoitetaan ykkösrivinvälillä. Tiivistelmä kirjoitetaan passiivimuodossa. Aikamuotona käytetään imperfektiä, paitsi selostettaessa yleispäteviä tuloksia tai johtopäätöksiä (esimerkiksi opinnäytetyössä tarkasteltiin, tutkittiin, saatiin selville). Asiasanat: Opinnäytetyön sisällön perusteella valitaan 3-7 asiasanaa YSA:n eli yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan. Sanat erotetaan toisistaan pilkulla.
ABSTRACT 4 KEMI-TORNIO UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES, Education Degree programme: Author(s): Thesis title: Pages (of which appendixes): Date: Thesis instructor(s): xx (x) Tiivistelmäosa on tarkoituksenmukaista jakaa neljään kappaleeseen. Ensimmäisessä jaksossa selostetaan opinnäytetyön toimeksiantaja, aihe, tavoite sekä kysymyksentai tehtävänasettelu. Toisessa kappaleessa selostetaan opinnäytetyön teoriaosa, teoreettinen viitekehys tai tosiasiatiedot, jotka taustoittavat tekstissä asetetun tehtävän tai ongelman. Kolmannessa kappaleessa kuvaillaan aineisto ja toteutustapa. Neljännessä kappaleessa esitetään keskeiset tulokset ja päätelmät. Tekstin tavoite ratkaisee, tarvitaanko tiivistelmässä kaksi, kolme vai neljä kappaletta. Tärkeintä on, että lukija saa tiivistelmän avulla kokonaiskuvan opinnäytetyöstä. Korkeintaan yhden sivun mittainen tiivistelmä kirjoitetaan ykkösrivinvälillä. Tiivistelmä kirjoitetaan passiivimuodossa. Aikamuotona käytetään imperfektiä, paitsi selostettaessa yleispäteviä tuloksia tai johtopäätöksiä (esimerkiksi opinnäytetyössä tarkasteltiin, tutkittiin, saatiin selville). Asiasanat: Opinnäytetyön sisällön perusteella valitaan 3-7 asiasanaa YSA:n eli yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan. Sanat erotetaan toisistaan pilkulla.
SISÄLLYS 5 ALKUSANAT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 ABSTRACT... 4 SISÄLLYS... 5 KÄYTETYT MERKIT JA LYHENTEET... 6 1 JOHDANTO... 7 2 KÄSITTELYOSA... 8 2.1 Käsittelyosan rakenne... 8 2.2 Otsikointi ja sivunumerointi... 8 2.3 Lähdeviitteet... 9 2.4 Taulukot, kuvat, kuviot, kaavat ja luettelot... 11 3 POHDINTA... 13 LÄHTEET... 14 LIITTEET... 18
6 KÄYTETYT MERKIT JA LYHENTEET Harvinaisista merkeistä, omatekoisista symboleista ja lyhenteistä laaditaan selitysluettelo. Standardinmukaisia merkintöjä ei selitetä. Esimerkiksi: KYVA op kylmävalssaamo opintopiste
7 1 JOHDANTO Opinnäytetyön Johdanto-luvulla on kaksi päätehtävää: sen on herätettävä lukijan kiinnostus ja sen pitää antaa lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä aiheesta. Johdannossa perustellaan aiheen valintaa, esitellään tehtävän tavoite ja tarkoitus, tausta, viitekehys sekä rajaus. Johdannossa voidaan esitellä myös yritys, jolle opinnäytetyö tehdään. Jos yritysesittely on pitkä, kannattaa siitä tehdä oma lukunsa. Sopiva johdannon pituus opinnäytetyössä on noin kaksi sivua. Johdannon jäsentely osoitetaan kappalejaolla. Tarvittaessa käytetään alaotsikointia. Johdanto kirjoitetaan yleensä passiivimuodossa.
2 KÄSITTELYOSA 8 2.1 Käsittelyosan rakenne Opinnäytetyön käsittelyosa rakentuu aiheen, tavoitteen ja toteutustavan mukaisesti. Selostuksessa edetään johdonmukaisesti. Sisältö jäsennellään pää- ja alaotsikoinnilla sekä muilla tehokeinoilla. Sisällön rakentamisessa käytetyt lähteet osoitetaan lukijalle riittävän selvästi jäljempänä annettavien ohjeiden mukaisesti. Asian käsittely jakaantuu pää- ja alalukuihin sekä tekstikappaleisiin. Pääluvut alkavat omilta sivuiltaan. Alalukuja tehdään vain silloin, jos niitä tulee useampia kuin yksi. Numeroitu pää- tai alaluku koostuu vähintään kahdesta kappaleesta. Luvun jälkeen ennen uutta alaotsikkoa tulee kaksi tyhjää riviä. Alaotsikon jälkeen tulee yksi tyhjä rivi. Jokaisen otsikon alle pitää tulla tekstiä. Tästä voidaan perustellusti poiketa, jolloin pääotsikon alle ei tule tekstiä, vaan ensimmäinen alaotsikko. Samaa otsikointitapaa käytetään johdonmukaisesti jokaisessa luvussa. Teksti jaetaan asian käsittelyn mukaisesti kappaleisiin. Pääsääntö on, että kun tekstissä siirrytään uuteen asiaan tai asian käsittelyssä uuteen vaiheeseen, aloitetaan uusi kappale. Liian pitkät kappaleet ovat raskaslukuisia; liian lyhyet kappaleet rikkovat tekstikokonaisuutta. Kappalejaon merkkinä on tyhjä rivi. Kappalejaossa käytetään vasensuora-asettelua, jolloin tekstin molemmat reunat tasataan. Samanaikaisesti käytetään automaatista tavutusta. 2.2 Otsikointi ja sivunumerointi Otsikoiden tulee olla lyhyitä, nasevia ja käsiteltävän asian kattavia toteavia ilmaisuja. Otsikoissa ei saa olla liikaa informaatiota. Sisällysluetteloon luokitellaan otsikot ja alaotsikot tämän ohjeen ja mallipohjan mukaisesti. Myös kirjasintyyppi, -koko ja rivinväli ovat tämän ohjeen ja mallipohjan mukaiset. Kirjasintyyppi on Times New Roman, koko normaalitekstissä on 12 ja riviväli 1,5. Alkusanat, tiivistelmä, abstract sekä käytetyt merkit ja lyhenteet otsikoidaan numeroimattomalla otsikkotyylillä, joka
9 on määritelty tyyleihin erikseen. Pääotsikolle sekä alaotsikoille on määritelty omat tyylinsä. Sivujen laskeminen aloitetaan kansilehdeltä ja sivunumeroiden merkitseminen Alkusanat-sivulta. Jos opinnäytetyöhön ei tule Alkusanat-lukua, sivujen merkitseminen aloitetaan tiivistelmäsivulta. Myös liitesivuihin tulee sivunumero. Työn koko sivumäärä ja kokonaissivumäärän perään sulkeisiin tuleva liitesivujen määrä merkitään tiivistelmään. Jos työssä on muita liitteitä, tieto merkitään sekä tiivistelmään että liiteluettelosivulle. 2.3 Lähdeviitteet Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä mahdollisimman tuoreita julkaisuja. Periaatteena lähteiden merkitsemisessä on se, että lukijan on saatava lähdeviitteestä selville, kenen tietoja tai ajatuksia kirjoittaja lainaa, mistä tiedon voi tarkistaa ja millä tavoin hän liittää eri lähteiden tiedot toisiinsa ja omiin pohdintoihinsa. Suoria lainauksia tulee välttää. Tarvittaessa suorat lainaukset sisennetään, tihennetään, kursivoidaan, merkitään lainausmerkkien sisään ja varustetaan lähdeviitemerkinnällä. Jos on tarvetta viitata pelkästään yhteen virkkeeseen, merkitään lähdeviite virkkeen sisään näin (Vilkka 2006, 224). Lähdeviitteet tehdään kappaleittain näin. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) Esimerkkejä lähdeviitteistä Perusviitemalli Sulkeisiin merkitään tekijän sukunimi, tekstin ilmestymisvuosi ja sivunumero(t). (Vilkka 2006, 224). Jos tekstikappale on koottu useammasta lähteestä, merkitään kappaleen loppuun lähdeviitteet pääsääntöisesti aikajärjestyksessä. Tällöin kappaleessa voidaan kielellisesti osoittaa lukijalle, mistä lähteestä tiedot on referoitu. Viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä.
10 (Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) Jos tekijöitä on kaksi, mainitaan aina molempien tekijöiden nimet. Jos tekijöitä on useampia, ensimmäistä kertaa viitattaessa mainitaan heidät kaikki. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21). Jos tekijöitä on useampia kuin kaksi, ensimmäisen viittauskerran jälkeen riittää ensimmäisen tekijän nimi ja ym.-merkintä. (Hirsjärvi ym. 2009, 35). Lait ja asetukset Lakien ja asetusten tekstiviitteessä mainitaan nimi, numero, vuosi, luku, pykälä ja momentti. Momentti merkitään, jos pykälässä on useampi kuin yksi momentti. Luku ja pykälä erotetaan toisistaan kaksoispisteellä sekä pykälä ja momentti pisteellä. Ennen pykälämerkkiä kirjoitetaan välilyönti. (Rakennerahastolaki 272/2010 5:12.3 ). Standardit Kirjamuodossa olevista standardeista merkitään standardin lyhenne ja sivunumero. ( SFS-EN ISO 9004, 5) Sähköisessä standardissa merkitään standardin lyhenne ja hakupäivä ( SFS-EN ISO 9004, hakupäivä 24.8.2012). Digitaaliset lähteet Elektronisen kirjan ja lehden tekstiviite on samanlainen kuin vastaavan painetun julkaisun. Www-sivun tekstiviitteessä mainitaan sivun tekijä, vuosi ja hakupäivä. (Laakso & Laakso 2009, hakupäivä 30.5.2010).
11 Käytettäessä yrityksen tai yhteisön koko www-sivuja tai sisäisiä www-sivuja merkitään se tekstiviitteeseen näin: (Stora Enson www-sivut 2012, hakupäivä 17.9.2012). Sähköpostiviestin tekstiviitteessä mainitaan viestin lähettäjän sukunimi, lähetyspäivä ja sähköpostiviesti. (Tietäväinen 11.4.2011, sähköpostiviesti). Suulliset lähteet Haastatteluista, keskusteluista ja luennoista mainitaan henkilön sukunimi, ajankohta ja lähdetyyppi. (Viljanen 12.4.2011, haastattelu). 2.4 Taulukot, kuvat, kuviot, kaavat ja luettelot Kuviot, kuvat, kaavat ja taulukot on selitettävä tekstissä. Taulukot numeroidaan sekä otsikoidaan juoksevasti taulukon yläpuolelle ja kuvat sekä kuviot näiden alapuolelle. Jos taulukko, kuvio tai kuva on otettu lähteestä, täytyy lähdeviittaus merkitä taulukko-, kuvio- tai kuvaotsikon perään. Jokaiseen taulukkoon, kuvioon, kuvaan ja kaavaan on viitattava ainakin yhden kerran tekstissä näin (kuvio 1). Kuvalla tarkoitetaan valokuvaa ja kuviolla esimerkiksi piirrettyä kuvaa. Taulukko 1. Päivien lukumäärä eri kuukausina (mahdollinen lähdeviite) Kuukausi Päiviä Kuukausi Päiviä Tammikuu 31 Heinäkuu 31 Helmikuu 28 Elokuu 31 Maaliskuu 31 Syyskuu 30 Huhtikuu 30 Lokakuu 31 Toukokuu 31 Marraskuu 30 Kesäkuu 30 Joulukuu 31
12 Kuvio 1. MOS-transistori (mahdollinen lähdeviite) Kaavat numeroidaan juoksevasti. E = mc 2, (1) missä E on hiukkasen energia m on sen massa c on valon nopeus. Luettelot merkitään seuraavasti. Jos luettelon osat eivät ole virkkeitä, merkitään luettelo näin: - ohjaimet - kovalevyt - näytöt. Jos luettelon osat ovat virkkeitä, merkitään luettelo näin: - Tarkista aina säätöventtiilit. - Puhdista kaikki läpiviennit. - Mittaa tarvittaessa ilman kosteus.
3 POHDINTA 13 Opinnäytetyön päätäntönä on Pohdinta-luku. Siinä esitetään yleispohdintaa aiheesta, tutkimuseettistä pohdintaa, tehtävän tekemiseen liittyvää arviointia, omia oppimiskokemuksia ja tehtävän hyödynnettävyyttä. Pohdinnassa voidaan arvioida myös tutkimuksen luotettavuutta, teorian ja käytännön vastaavuutta sekä uusia jatkotutkimuksen aiheita. Pohdinnassa vastataan johdannossa esitettyihin kysymyksiin. Pohdinnassa ei esitetä uusia tutkimustuloksia, vaan se on yhteenveto tutkimuksesta ja sen onnistumisesta. Pohdinta kirjoitetaan yleensä passiivimuodossa. Ennen Pohdinta-lukua voidaan kirjoittaa johtopäätökset tuloksista. Tällöin otsikoksi tulee Johtopäätökset. Koulutusalakohtaisesti Johtopäätökset- ja Pohdinta-luku voidaan myös yhdistää, jolloin otsikoksi tulee Johtopäätökset ja pohdinta.
LÄHTEET 14 Lähteissä luetellaan aakkosjärjestyksessä kaikki tekstissä viitatut lähteet. Lähteet merkitään lähdeluetteloon ensisijaisesti kirjoittajan tai kirjoittajien sukunimen mukaan. Jos kirjoittajaa ei ole mainittu, lähdemerkintä tulee julkaisun nimen mukaan. Jos tämäkin tieto puuttuu, lähdetieto tulee julkaisijan mukaan. Joskus (harvoin) joudutaan merkitsemään tekijätiedoksi Tuntematon. Jos tekijältä on useita julkaisuja, ne merkitään aikajärjestyksessä ilmestymisvuoden mukaan. Jos tekijä on julkaissut samana vuonna useita julkaisuja, ne erotetaan toisistaan lisäämällä vuosiluvun perään a, b, c jne. Jokaisesta lähdeluetteloon merkitystä lähteestä on löydyttävä ainakin yksi viittaus tekstistä. Lähteet otsikoidaan numeroimattomana tekstiin ja sisällykseen näin: LÄHTEET. Lähteet kirjoitetaan ykkösrivinvälillä ja lähdetiedon toinen rivi sisennetään kolmannesta merkistä alkaen. Lähdeluettelosivulla käytetään vain vasemman reunan tasausta. Lähteet-tyyli on määritelty erikseen. Seuraavassa ohjeessa lähteet on eritelty lähdetyypeittäin mallin löytämisen helpottamiseksi. Opinnäytetyössä lähteet luetellaan aakkosjärjestyksessä ilman väliotsikoita. Kirjalähteet Vilkka, Leena 2006. Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Jos lähteessä on useita tekijöitä, mainitaan kaikki tekijät. Nimien väliin laitetaan &- merkki. Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2009. Tutki ja kirjoita. 15., uudistettu painos. Helsinki: Tammi.
15 Opinnäytetyöt Hyväri, Susanna 1991. Yksin, kaksin ja yhdessä. Naisten ja miesten työhön hakeutuminen ja muutto kahteen yhdyskuntaan. Lisensiaatintyö. Tampereen yliopisto, Tampere. Lehtiartikkelit Kankare, Matti 2011. Pelko nostaa ydinvoiman hintaa. Talouselämä 25.3.2011, 18. Sarjajulkaisut, raportit, komiteanmietinnöt Nummela, Piia & Friman, Mikko & Lampinen, Outi & Volanen, Miika 2008. Ammattikorkeakoulut ja sivistys. Opetusministeriön julkaisuja 2008:34. Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen. 2008. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:7. Tasa-arvolain uudistamistoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 2002:9. Sosiaali- ja terveysministeriö. Lait ja asetukset Rakennerahastolaki 29.12.2006/1401. Standardit kirjamuodossa SFS-EN ISO 9004, 2009. Managing for the sustained success of an organization. A quality management approach. Helsinki: SFS. Sähköiset standardit SFS-EN ISO 9004, 2009. Managing for the sustained success of an organization. A quality management approach. Helsinki: SFS. Hakupäivä 24.8.2012. <www.sfs.fi> Internet-lähteet Laakso, Sauli & Laakso, Kauko 2009. Hyvän käyttöliittymän valmistaminen GUIDeprosessimallilla. Hakupäivä 30.5.2010. <http://www.cs.helsinki.fi/u/slaakso/papers/guide-suomeksi.pdf>
16 Yrityksen www-sivut Stora Enson www-sivut 2012. Hakupäivä 10.9.2012. <www.storanenso.com> Yrityksen sisäiset lähteet Outokumpu Tornio Works 2011. Kylmävalssaamon tuotantokaavio. Sisäinen Intranet. Hakupäivä 25.3.2011. Sähköpostiviestit Sähköpostiviestistä mainitaan lähettäjän sukunimi, etunimi, titteli/arvo/asema, organisaatio, viestin otsikko, sähköpostiviesti, vastaanottaja ja ajankohta. Tietäväinen, Aino, yliopettaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Re: Opinnäytetyön esittämisestä. Sähköpostiviesti kalle.kehveli@tokem.fi 11.4.2011. DVD- tai videonauhoitteet Ruudun hurma 1996. Videonauhoite. Toim. Ritva Leino. Ylen avoin yliopisto. TV1. Opetusohjelmat. Elokuvat Mies vailla menneisyyttä 2002. Elokuva. Ohjaus: Aki Kaurismäki. Tuotanto: Bavaria Film Pandora Filmproduktion & Pyramide Productions & Sputnik & Yleisradio (YLE). Omat teokset Munapään tarina 2005. Animaatio. Ohjaus: Tero Mäkelä. Tuotanto: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tornio. Suulliset lähteet Haastatteluista, keskusteluista ja luennoista mainitaan henkilön sukunimi, etunimi, titteli/arvo/asema, organisaatio, vuosi, haastattelu/keskustelu/luento ja ajankohta. Viljanen, Sakari, tuotantopäällikkö, Digital Equipment Corporation Oy. Puhelinhaastattelu 12.4.2011.
17 Malli lähdeluettelosta Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2009. Tutki ja kirjoita. 15., uudistettu painos. Helsinki: Tammi. Hujanen, Jaana 2003. Lukijasta tekijäksi? Verkkomedia ja vuorovaikutteisen journalismin mahdollisuus. Teoksessa Modinos, Tuija & Suoninen, Annikka (toim.). Merkillinen media. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sivut 64 98. Hyväri, Susanna 1991. Yksin, kaksin ja yhdessä. Naisten ja miesten työhön hakeutuminen ja muutto kahteen yhdyskuntaan. Lisensiaatintyö. Tampereen yliopisto, Tampere. Kankare, Matti 2011. Pelko nostaa ydinvoiman hintaa. Talouselämä 25.3.2011, 18. Laakso, Sauli & Laakso, Kauko 2009. Hyvän käyttöliittymän valmistaminen GUIDeprosessimallilla. Hakupäivä 30.5.2010. <http://www.cs.helsinki.fi/u/slaakso/papers/guide-suomeksi.pdf> Mies vailla menneisyyttä 2002. Elokuva. Ohjaus: Aki Kaurismäki. Tuotanto: Bavaria Film Pandora Filmproduktion & Pyramide Productions & Sputnik & Yleisradio (YLE). Munapään tarina 2005. Animaatio. Ohjaus: Tero Mäkelä. Tuotanto: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tornio. Nummela, Piia & Friman, Mikko & Lampinen, Outi & Volanen, Miika 2008. Ammattikorkeakoulut ja sivistys. Opetusministeriön julkaisuja 2008:34. Outokumpu Tornio Works 2011. Kylmävalssaamon tuotantokaavio. Sisäinen Intranet. Hakupäivä 25.3.2011. Rakennerahastolaki 29.12.2006/1401. Ruudun hurma 1996. Videonauhoite. Toim. Ritva Leino. Ylen avoin yliopisto. TV1. Opetusohjelmat. SFS-EN ISO 9004, 2009. Managing for the sustained success of an organization. A quality management approach. Helsinki: SFS. Stora Enson www-sivut 2012. Hakupäivä 10.9.2012. <www.storanenso.com> Tasa-arvolain uudistamistoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 2002:9. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tietäväinen, Aino, yliopettaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Re: Opinnäytetyön esittämisestä. Sähköpostiviesti kalle.kehveli@tokem.fi 11.4.2011. Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen. 2008. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:7. Viljanen, Sakari, tuotantopäällikkö, Digital Equipment Corporation Oy. Puhelinhaastattelu 12.4.2011. Vilkka, Leena 2006. Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
LIITTEET 18 Liitteistä tehdään liiteluettelo, joka on omalla sivulla ennen varsinaisia liitesivuja. Liitteet on numeroimaton otsikko ja merkitään sisällykseen ja tekstiin näin: LIITTEET. Liitteet luetellaan ja otsikoidaan esiintymisjärjestyksessä seuraavan mallin mukaisesti: Liite 1. Aalto, <internet-osoite> Liite 2. Aalto, valokuva Liite 3. Aalto, kokeilu 1 Liite 4. Aalto, kokeilu 2 Liitteissä esitetään sellainen aineisto, joka tuntuu tarpeelliselta, muttei kokonaan sovi tekstiin sijoitettavaksi, kuten käsikirjoitukset, valokuvat, maalaukset, haastattelukysymykset, piirustukset, ohjelmalistaukset, monisivuiset taulukot ja kuviot sekä poikkeavankokoiset graafiset esitykset. Liitettä on aina kommentoitava tekstissä. Sellaista liitettä ei pidä käyttää, johon ei ole tekstissä viitattu. Liitteissä itsessään tulee olla kaikki niiden tulkintaan tarvittava informaatio: otsikko ja kuvan tai taulukon seloste. Mikäli liitteessä on useampi kuin yksi sivu, merkitään liitteen sivu ja liitteen kokonaissivumäärä seuraavasti Liite 1 1(3), seuraavalle sivulle Liite 1 2(3) jne.