Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Nestesäiliöelementit, massiivibetoniset laattaelementit ja muut massiivibetoniset elementit



Samankaltaiset tiedostot
Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Suoritustasoilmoitukset kunnossa? Markkinavalvontakuulumisia

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Betonielementit CE- merkitään alkaen

Betonielementit standardien tilanne, suunnitelmien katselmointi elementtitehtaalla

Betonituotteiden Sertifiointi CE-merkintä, varmennustodistus, FI-merkintä

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET Raskasrakenteiset LVI-hormielementit

Valmistuksen LAATUKÄSIKIRJA

Betonivalmisosien CE- merkintä ja kansalliset soveltamisstandardit SFS 7016 ja SFS Arto Suikka 1

Kolmannen osapuolen valvonta betonikiviainesten valmistuksessa

Alavuden Betoni Oy Perdseindjoentie ALAVUS

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

Betonirakenteiden määräykset. Betonityönjohtajien päivityskurssi Rakennustuoteteollisuus RTT ry Timo Tikanoja

Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat

Betonielementit CE- merkitään alkaen Arto Suikka 1

Kantavat, itsekantavat ja puolirakenteelliset rakennustuotteet

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

CE-merkintä

Kolmannen osapuolen valvonta betoniteollisuudessa

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

VALMISBETONITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Valmisbetonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 5 op

Kolmannen osapuolen valvonta betoniteollisuudessa

Eurokoodiseminaari. Suunnitteluasiakirjat ja niiden laadinta. Hemmo Sumkin

SFS 7022 muutokset Betoni. Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa

Muutokset tuoteryhmäohjeissa TR14:2017 ja TR15:2017

Johanna Tikkanen, TkT

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen

NWE 2014, Tampere EN sertifiointi

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Naulalevyrakenteiden CE - merkintä

Rakennustuotteiden CE-merkintä Sisäilma ja rakennustuotteiden uudet emissiovaatimukset Tiina Ala-Outinen & Tiina Tirkkonen VTT Expert Services Oy

Kiviainesten FI-merkintä täydentää CE-merkintää

Tuotesertifiointi Puuelementit

CE-merkintä pakolliseksi , miten muutos näkyy käytännössä?

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

Toteutusstandardi EN 13670:2009 Betonirakenteiden toteuttaminen ja kansallinen soveltamisstandardi SFS 5975

Kiviainesten CE-merkintä suunnittelijan ja hankintojen näkökulmasta. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kiviainesten CE merkintä. Infra alan laatupäivä Tuuli Kunnas

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Puu-teräs-liittopalkit (Posi-Joist palkit)

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

VARMENNUSTODISTUS. Tuoteryhmä: Raudoitustankojen erikoisjatkokset VT-BY-EJ Ancon Ltd

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

LIIKENNEVIRASTO OPAS 2 (5) Dnro 3038/090/2013

NR-rakenteisiin liittyvät kansalliset vaatimukset. Matti J. Virtanen NR-päivät Messilä

Mitä rakennustuotteiden CE-merkintä muuttaa? Rakentajaseminaari Jani Kemppainen

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus

SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys

Rakennustuotteiden CE-merkintä

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET NRO Kevytbetonielementit

Rakennustuotteiden kelpoisuuden varmistaminen Tarkastusasiakirjan liitelomake. Jani Kemppainen

Rakennustuotteiden -merkintä

PANK-hyväksynnän arviointipalaute CE-merkinnän vaikutus hyväksyntään. PANK Menetelmäpäivä Katriina Tallbacka Inspecta Sertifiointi Oy

KUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita

Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus

Conformité Européenne.

PALOKATKOJEN TUOTEKELPOISUUS JA VALMISTAJAN TEHTÄVÄT

CE-merkintä tuli pakolliseksi valtaosalle rakennustuotteita, kun Euroopan unionin rakennustuoteasetus tuli kokonaisuudessaan voimaan

Asfalttimassojen tyyppitestaus ja CE-merkintä

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

Vaatimusten toteutumisen osoittaminen tyyppihyväksynnällä ja muilla kansallisilla ja paikallisilla menettelyillä

ELEMENTTITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Elementtitehtaan betonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 4 op Tuotantotekniikkaa 2 op

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

CE- merkittyjen ontelolaattojen laadunvalvontaohje

Rakennustuotteiden sertifiointi ja tuotehyväksyntä. FinnBuild 2014 / Tuotehyväksyntäklinikka Miko Makkonen VTT Expert Services Oy

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Ruiskubetonin määrittely. Lauri Uotinen

Rakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Kantavat mekaanisin liitoksin kootut puurakennekokoonpanot (Naulalevyrakenteet)

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

ELEMENTTITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Elementtitehtaan betonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 4 op Tuotantotekniikkaa 2 op

Alkutarkastus, , SERJS2134, Jarmo Saunajoki

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

Betoniperheitä ja arvostelueriä Betonien luokittelu perheisiin, arvostelueriin ja toimenputeet, kun vaatimukset eivät täyty

Nostossa betonielementin painon aiheuttama kuormitus siirretään nostoelimelle teräsosan tyssäpään avulla.

Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ohjeet. Betoniworkshop RT Jorma Jantunen

CE-MERKINTÄ KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA. Timo Pulkki

1-lk betonityönjohtajan ja 1-lk valmisbetonityönjohtajan pätevöityskoulutus nro 44

SEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

TODISTUS TEHTAAN LAADUNVALVONNASTA. Naulalevyrakenteet

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Kaiteiden kelpoisuus. Rakentamisen standardit ja eurokoodit 2017 Timo Tikanoja. Rakennustuoteteollisuus RTT

Betonilaborantin ja betonimyllärin pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen

BETONILABORANTTI JA -MYLLÄRI pätevöitymiskurssi. Paikka: Technopolis Espoo, Osoite: Tekniikantie 12, Otaniemi, Espoo.

EU:n Rakennustuoteasetus ja tuotehyväksyntälaki. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Kuntamarkkinat

Missä mennään palo-ovissa CE-merkintä vai tyyppihyväksyntä?

Ohje betonielementtien CE-merkintäaineiston laadintaan

EUROKOODI 2010 SEMINAARI hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT

Transkriptio:

Varmennustodistuksen arviointiperusteet Nestesäiliöelementit, massiivibetoniset laattaelementit ja muut massiivibetoniset elementit Inspecta Sertifiointi Oy Käyntiosoite Y-tunnus: 1065745-2 PL 1000 Sörnäistenkatu 2 00581 Helsinki 00580 Helsinki Puh. 010 521 600 Fax 010 521 6211 www.inspecta.fi Group headquarters: Inspecta Group Oy, Helsinki, Finland

Varmennustodistuksen arviointiperusteet Nestesäiliöelementit, massiivibetoniset laattaelementit ja muut massiivibetoniset elementit Inspecta Sertifiointi Oy (Inspecta) on vahvistanut nämä ohjeet 2014-08-26 2

Sisällysluettelo 1 Yleistä...5 1.1 Ohjeiden soveltamisala...5 1.2 Sovellettavat vaatimusasiakirjat...5 1.3 Tarkastuskäynnit...5 1.4 Laatukäsikirja...6 2 Henkilökunta...6 2.1 Valmistusta johtava henkilö...6 2.2 Laadunvalvonnasta vastaava henkilö...6 2.3 Betonilaborantti...6 2.4 Prosessinohjaaja (betonimylläri)...6 2.5 Muu laadunvalvontahenkilökunta...7 3 Tuotantolaitoksen tilat...7 4 Koneet ja laitteet...7 4.1 Annostelulaitteet...7 4.1.1 Annostelulaitteiden tarkistukset...7 4.1.2 Tarkkuusvaatimukset...7 4.2 Betonin sekoittaminen...7 4.3 Testauslaitteet...8 4.3.1 Testauspuristin...8 4.3.2 Koekappalemuotit...8 4.3.3 Näytteenottopora...8 4.3.4 Ilmamittari...8 5 Raaka-aineet ja tarvikkeet...8 6 Betonimassan koostumus ja valmistus...8 6.1 Osa-aineiden annostelu...9 6.2 Betonin sekoittaminen...9 6.3 Betonin lämpötila...9 7 Elementtien valmistus ja käsittely...9 7.1 Suunnittelu...9 7.1.1 Elementtien valmistuspiirustukset...9 7.2 Valmistus... 10 7.3 Elementtien merkintä... 10 7.4 Varastointi ja kuljetus... 10 8 Laadunvalvonta...10 8.1 Yleistä... 10 8.2 Toimenpiteet epätyydyttävän laadun johdosta... 10 8.3 Betonin osa-aineilla suoritettavat kokeet... 10 8.3.1 Sementti... 10 8.3.2 Kiviaines... 11 8.3.3 Vesi... 11 8.3.4 Mineraaliset seosaineet side- ja kiviaineksena... 11 8.4 Betonimassakokeet... 11 3

8.4.1 Näytteenotto... 11 8.4.2 Lämpötila... 11 8.4.3 Notkeus... 11 8.4.4 Ilmamäärä... 12 8.4.5 Lisäaineiden vaikutuksen selvittäminen ennakolta... 12 8.4.6 Mineraalisten seosaineiden vaikutuksen valvonta... 12 8.5 Kokeet kovettuneella betonilla... 12 8.5.1 Puristuslujuus... 13 8.5.2 Tiheys... 13 8.5.3 Vesitiiviys... 13 8.5.4 Pakkasenkestävyys... 13 8.5.5 Lämpökäsittelyn vaikutuksen selvittäminen... 13 8.5.6 Betonin lujuuden kehittymisen valvonta... 13 8.6 Muut aineet ja tarvikkeet... 14 8.7 Valmistuksen aikaiset ja valmiin elementin tarkastukset... 14 9 Muistiinpanot ja raportointi...14 10 Merkitseminen ja ominaisuuksien ilmoittaminen...14 10.1 Merkitseminen... 14 10.2 Ilmoittamismenetelmät... 14 4

1 Yleistä 1.1 Ohjeiden soveltamisala Varmennustodistuksen myöntäminen perustuu säädöksiin Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä (954/2012) ja Ympäristöministeriön asetus eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä (555/2013). Tätä varmennustodistusmenettelyä sovelletaan nestesäiliöelementteihin, massiivibetonisiin laattaelementteihin ja muihin massiivibetonisiin elementteihin, jotka eivät kuulu harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan ja jonka valmistaja ei ole hankkinut tuotteelleen eurooppalaista teknistä arviointia. Inspecta Sertifiointi Oy (Inspecta) myöntää tämän tuoteryhmäohjeen vaatimukset täyttävälle tuotteelle varmennustodistuksen tuotantolaitoksen sekä tuotannon sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastuksen ja jatkuvan valvonnan perusteella. Varmennustodistuksen haltijan on kiinnitettävä varmennustodistusmerkki tuotteeseen. Tämä tuotesertifiointimenettely ja sopimusehdot on kuvattu julkaisussa Tuotesertifioinnin yleiset ohjeet. 1.2 Sovellettavat vaatimusasiakirjat SFS-EN 206: Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimustenmukaisuus SFS-EN 12620 Betonikiviainekset SFS 7003 Betonikiviaineksilta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot SFS 7022 Betoni. Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa SFS-EN 13369 Betonivalmisosien yleiset säännöt SFS-EN 13225 Betonivalmisosat. Pilari- ja palkkielementit (massiivibetoniset laattaelementit, soveltuvin osin) SFS-EN 15258 Betonivalmisosat. Tukimuurit (nestesäiliöelementit, soveltuvin osin) SFS 7026, Betonivalmisosilta (pilari- ja palkkielementit, ripalaatat, kuorilaatat, perustuselementit, siltaelementit, tukimuurielementit, kanaalielementit, portaat ja seinäelementit) eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot (soveltuvin osin) SFS-EN 1992-1-1 Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu, Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt ja standardin kansallinen liite Ympäristöministeriön eräiden rakennustuotteiden hyväksynnästä antaman asetuksen määrittelemien betonielementeissä ja jännitetyissä betonielementeissä käytettävien rakennustuotteiden varmennustodistukset ja niihin liittyvät ohjeet Voimassa olevat vaatimusasiakirjat tulee olla saatavilla tehtaalla. Edellä lueteltuja vaatimusasiakirjoja sovelletaan kokonaisuudessaan. Jäljempänä olevat viittaukset vaatimusasiakirjojen yksittäisiin kohtiin on tarkoitettu vain helpottamaan tämän ohjeen käyttöä. 1.3 Tarkastuskäynnit Tarkastuskäyntejä tehdään vuosittain kolme. Mikäli valmistus on vähäistä tai elementit ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja valmistetaan pitkinä sarjoina, käyntimäärää voidaan vähentää yhdellä. 5

1.4 Laatukäsikirja SFS-EN 13369: 6.3 Tehtaan sisäinen laadunvalvonta SFS-EN 13369: 4.3.3.5 Varmuusluvut, Liite C SFS-EN 206: 9 Laadunvalvonta Tehtaalla tulee olla vaatimusasiakirjojen määrittelemä valmistajan laatukäsikirja, jota on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. 2 Henkilökunta 2.1 Valmistusta johtava henkilö SFS-EN 206: 9.6.1 Henkilöstö SFS-EN 13369: 6.3.2 Organisaatio Tehtaalle tulee nimetä betonimassan valmistuksesta vastaava betonityönjohtaja ja elementtien valmistuksesta vastaava työnjohtaja sekä näille varahenkilöt. 2.2 Laadunvalvonnasta vastaava henkilö Tehtaalle tulee nimetä laadunvalvonnasta vastaava henkilö ja tämän varahenkilö. Laadunvalvonnasta vastaavan henkilön tulee huolehtia tuotannon sisäistä laadunvalvontaa koskevien vaatimusten noudattamisesta ja raportoinnista tarkastuselimelle. 2.3 Betonilaborantti SFS-EN 206: 9.6.1 Henkilöstö Tehtaalle tulee nimetä betonilaborantti ja hänelle varahenkilö ellei tehdas hanki betonimassaa toiselta tehtaalta 2.4 Prosessinohjaaja (betonimylläri) SFS-EN 206: 9.6.1 Henkilöstö Betonimassan valmistukseen tulee nimetä prosessinohjaaja (betonimylläri) ja hänelle varahenkilö ellei tehdas hanki betonimassaa toiselta tehtaalta. 6

2.5 Muu laadunvalvontahenkilökunta SFS-EN 13369: 6.3 Tehtaan sisäinen laadunvalvonta SFS-EN 13369: 4.3.3.5 Varmuusluvut, Liite C SFS-EN 206: 9.6.1 Henkilöstö Elementtitehtaassa tulee olla muuta laadunvalvontahenkilökuntaa siten, että elementtien valmistukseen ja valmiiden elementtien laadunvalvontaan liittyvät tehtävät voidaan suorittaa sovellettavien vaatimusasiakirjojen mukaisesti. 3 Tuotantolaitoksen tilat SFS-EN 206: 9.6.2.1 Materiaalien varastointi 4 Koneet ja laitteet SFS-EN 206: 9.6.2 Laitteet ja valmistuslaitos 4.1 Annostelulaitteet SFS-EN 206: 9.6.2.2 Annostelulaitteet 4.1.1 Annostelulaitteiden tarkistukset SFS-EN 206: 9.6.2.2 Annostelulaitteet 4.1.2 Tarkkuusvaatimukset SFS-EN 206: 9.7 Osa-aineiden annostelu 4.2 Betonin sekoittaminen SFS-EN 206: 9.6.2.3 Sekoittimet SFS-EN 206: 9.8 Betonin sekoittaminen 7

4.3 Testauslaitteet 4.3.1 Testauspuristin SFS-EN 12390-4 Kovettuneen betonin testaus. Osa 4: Puristuslujuus. Vaatimukset testauskoneille 4.3.2 Koekappalemuotit SFS-EN 12390-1 Kovettuneen betonin testaus. Osa 1: Muoto, mitat ja muut koekappaleiden ja muottien vaatimukset 4.3.3 Näytteenottopora SFS-EN 12504-1 Betonin testaus rakenteista. Osa 1: Poratut koekappaleet, näytteenotto, tutkiminen ja puristuslujuuden testaus 4.3.4 Ilmamittari SFS-EN 12350-7 Tuoreen betonin testaus. Osa 7: Ilmamäärä. Painemenetelmät 5 Raaka-aineet ja tarvikkeet SFS-EN 13369: 4.1 Materiaalivaatimukset SFS-EN 206: 5.1 Osa-aineiden perusvaatimukset SFS-EN 206: 5.2 Betonin koostumusta koskevat perusvaatimukset SFS-EN 206: 9.6.2.1 Materiaalien varastointi SFS 7022 6 Betonimassan koostumus ja valmistus SFS-EN 206: 5.2 Betonin koostumusta koskevat perusvaatimukset SFS 7022 SFS-EN 206: 9.8 Betonin sekoittaminen 8

6.1 Osa-aineiden annostelu SFS-EN 206: 9.7 Osa-aineiden annostelu 6.2 Betonin sekoittaminen SFS-EN 206: 9.8 Betonin sekoittaminen 6.3 Betonin lämpötila SFS-EN 206: 5.2.8 Betonin lämpötila 7 Elementtien valmistus ja käsittely 7.1 Suunnittelu SFS-EN 13369: 6.3.4 Asiakirjojen valvonta Tuotteet tulee valmistaa kohdassa 1.1 mainittujen vaatimusasiakirjojen ja valmistuspiirustusten sekä työselostusten mukaan. Jos elementtipiirustuksissa ja työselostuksissa esiintyy ristiriitaisuuksia tai puutteellisuuksia tulee tehtaan selvittää asiat tilaajan tai suunnittelijan kanssa ennen valmistuksen aloittamista. 7.1.1 Elementtien valmistuspiirustukset Valmistajan tulee huolehtia, että: - valmistajan laadituttamat ja laatimat elementtipiirustukset on toimitettu vastaavalle rakennesuunnittelijalle - piirustuksissa on esitetty kaikki viranomaisvaatimusten edellyttämät tiedot - kaikista muutoksista tulee olla kohteen elementtisuunnittelijan laatima suunnitelma riippumatta siitä, tuleeko muutos tilaajan taholta, tehtaan elementtisuunnittelijalta tai esim. valmistusteknillisistä syistä valmistajan taholta - nostoelimien ja kuormia siirtävien metalliosien edellyttämä lisäraudoitus on esitetty valmistuspiirustuksissa 9

7.2 Valmistus SFS-EN 13369: 4.2 Valmistusta koskevat vaatimukset 7.3 Elementtien merkintä SFS-EN 13369: 7 Merkintä 7.4 Varastointi ja kuljetus SFS-EN 13369: Liite M, Tekninen dokumentaatio, M.1 Yleistä 8 Laadunvalvonta 8.1 Yleistä SFS-EN 206: 8 Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja vaatimustenmukaisuuden ehdot SFS-EN 206: 9 Laadunvalvonta SFS-EN 13369: 4 Vaatimukset SFS-EN 13369: 5 Testausmenetelmät SFS-EN 13369: 6 Vaatimustenmukaisuuden arviointi 8.2 Toimenpiteet epätyydyttävän laadun johdosta SFS-EN 206: 8.4 Toimenpiteet vaatimustenvastaisen tuotteen tapauksessa SFS-EN 13369: 6.3.7 Vaatimustenvastaiset tuotteet 8.3 Betonin osa-aineilla suoritettavat kokeet 8.3.1 Sementti 10

8.3.2 Kiviaines EN 12620 Betonikiviainekset 8.3.3 Vesi SFS-EN 1008 Betonin valmistukseen käytettävä vesi 8.3.4 Mineraaliset seosaineet side- ja kiviaineksena SFS 7022 8.4 Betonimassakokeet SFS-EN 206: 9.5 Betonin koostumus ja alkutestaus 8.4.1 Näytteenotto SFS-EN 12350-1 Tuoreen betonin testaus. Osa 1: Näytteenotto 8.4.2 Lämpötila 8.4.3 Notkeus SFS-EN 206: 4.2.1 Notkeusluokat SFS-EN 206: 5.4.1 Notkeus SFS-EN 206: 8.2.3 Muita ominaisuuksia kuin lujuutta koskevan vaatimustenmukaisuuden valvonta 11

8.4.4 Ilmamäärä SFS 7022: Liite A SFS-EN 206: 5.4.3 Ilmamäärä SFS-EN 206: 8.2.3 Muita ominaisuuksia kuin lujuutta koskevan vaatimustenmukaisuuden valvonta 8.4.5 Lisäaineiden vaikutuksen selvittäminen ennakolta SFS 7022: Liite A SFS-EN 206: 5.2.6 Lisäaineiden käyttö SFS-EN 206: 9.5 Betonin koostumus ja alkutestaus 8.4.6 Mineraalisten seosaineiden vaikutuksen valvonta SFS 7022: 5.2.5 Seosaineiden käyttö SFS 7022: 5.3 Rasitusluokkien vaatimukset SFS 7022: Liite A SFS-EN 206: 5.2.5 Seosaineiden käyttö SFS-EN 206: 9.5 Betonin koostumus ja alkutestaus 8.5 Kokeet kovettuneella betonilla SFS-EN 206: 4.3 Kovettunut betoni SFS-EN 206: 5.5 Kovettuneen betonin vaatimukset SFS-EN 206: 8 Vaatimustenmukaisuuden valvonta ja vaatimustenmukaisuuden ehdot SFS-EN 206: 9.5 Betonin koostumus ja alkutestaus 12

8.5.1 Puristuslujuus SFS-EN 206: 8.2.1 Puristuslujuuden vaatimustenmukaisuuden valvonta SFS-EN 13369: 5.1.1 Puristuslujuus SFS-EN 13369: 6.3.8 Kovettuneen betonin vaatimustenmukaisuuskriteerit 8.5.2 Tiheys SFS-EN 206: 5.5.2 Tiheys SFS-EN 206: 8.2.3.2 Muita ominaisuuksia kuin lujuutta koskevan vaatimustenmukaisuuden ehdot 8.5.3 Vesitiiviys SFS-EN 206: 5.5.3 Vesitiiviys 8.5.4 Pakkasenkestävyys SFS 7022: 5.3 Rasitusluokkien vaatimukset SFS 7022: Liite A Betonin pakkasenkestävyyden laadunvalvonta ja vaatimustenmukaisuuden toteaminen 8.5.5 Lämpökäsittelyn vaikutuksen selvittäminen SFS-EN 13369: 4.2.1.4 Nopeutettu hydrataatio lämpökäsittelyllä 8.5.6 Betonin lujuuden kehittymisen valvonta SFS-EN 13369: 4.2.2.2 Puristuslujuus SFS-EN 13369: 4.2.3.2.3 Betonin vähimmäislujuus jännitystä päästettäessä SFS-EN 13369: 5.1.1 Puristuslujuus SFS-EN 13369: 6.3.8 Kovettuneen betonin vaatimustenmukaisuuskriteerit 13

8.6 Muut aineet ja tarvikkeet SFS-EN 13369: 6.3.6.3 Materiaalit 8.7 Valmistuksen aikaiset ja valmiin elementin tarkastukset SFS-EN 13369: 4.3 Valmiin tuotteen vaatimukset SFS-EN 13369: 6.3.6.4 Valmistusprosessi SFS-EN 13369: 6.3.6.5 Valmiit tuotteet EN 14992: 6.3 Tehtaan sisäinen laadunvalvonta 9 Muistiinpanot ja raportointi SFS-EN 206: 9.3 Tietojen kirjaaminen ja dokumentointi SFS-EN 13369: 6 Vaatimustenmukaisuuden arviointi 10 Merkitseminen ja ominaisuuksien ilmoittaminen 10.1 Merkitseminen Betonielementin tunnuslapussa on käytettävä varmennustodistusmerkkiä 10.2 Ilmoittamismenetelmät Valmistaja ilmoittaa betonielementtien rakenteelliset ominaisuudet ja palonkestävyyden jollakin tässä kohdassa esitetyistä omaan liiketoimintamalliinsa soveltuvalla menetelmällä. Ominaisuudet ilmoitetaan tilaajalle tuotteen mukana toimitettavissa asiakirjoissa. 14

Menetelmä M1 Lähtötietojen antaminen rakenteellisten ominaisuuksien ja palonkestävyyden suoritustasojen määrittämistä varten ilmoittamalla: ja rakenteellisen rakennustuotteen tai tuotejärjestelmän geometriset tiedot (mitat ja poikkileikkaukset, mukaan lukien toleranssit sekä tarvittaessa osakomponentit sijaintitietoineen) käytettyjen rakenteellisten materiaalien ja mahdollisten rakenteellisten osakomponenttien suoritustasot siten, että tilaaja (tai loppukäyttäjä) voi arvioida ja todentaa rakenteellisten rakennustuotteiden tai tuotejärjestelmien rakenteellisten ja palo-ominaisuuksien suoritustasot (mukaan lukien pitkäaikaiskestävyys ja käyttörajatilatarkastelut) ennen loppukäyttöä HUOM. 1 Käytettävään mitoitusmenetelmään ei oteta kantaa. HUOM. 2 Varmennustodistuksessa ilmoitetaan rakenteellisen rakennustuotteen tai tuotejärjestelmän geometriset tiedot sekä rakenteellisten materiaalien ja mahdollisten osakomponenttien suoritustasot. HUOM. 3 Tätä menetelmää voidaan käyttää pitkinä sarjoina valmistettaviin rakenteellisiin rakennustuotteisiin tai tuotejärjestelmiin (esim. varastotuotteet). Tuotteet saatetaan markkinoille (esim. vähittäiskauppaan tai ostettavaksi kotisivuilta) siten, että loppukäyttökohdetta ei tiedetä. HUOM. 4 Valmistajan vastuu rajoittuu rakenteellisen rakennustuotteen valmistamiseen, tuotteesta ilmoitettuihin geometrisiin tietoihin sekä materiaalien rakenteellisiin ja palo-ominaisuuksiin, joiden perusteella voidaan laskea tuotteen rakenteellisten ja palo-ominaisuuksien suoritustasot. Menetelmä M2 Rakenteellisen rakennustuotteen tai tuotejärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien ja palonkestävyyden suoritustasojen ilmoittaminen (mukaan lukien kansalliset parametrit, varmuusluvut, kuormat ja mitoitusoletukset, jne.). Valmistajan määrittämät tulokset esitetään ominaisarvoina tai mitoitusarvoina käyttäen eurokoodeihin perustuvia mitoitusmenetelmiä. HUOM. 1 Mitoitusmenetelmä perustuu eurokoodeihin. Rakenteellisten rakennustuotteiden ja/tai tuotejärjestelmien mitoituksessa tarvittavat lisätiedot saadaan eurokoodien kansallisista liitteistä. HUOM. 2 Varmennustodistuksessa ilmoitetaan laskettujen rakenteellisten ominaisuuksien ja palokäyttäytymisen suoritustasot. HUOM. 3 Tätä menetelmää voidaan käyttää pitkinä sarjoina valmistettaviin rakenteellisiin rakennustuotteisiin tai tuotejärjestelmiin (esim. varastotuotteet). Tuotteet saatetaan markkinoille (esim. vähittäiskauppaan tai ostettavaksi kotisivuilta) siten, että loppukäyttökohdetta ei tiedetä. HUOM. 4 Valmistajan vastuuseen kuuluvat tuotteelle ilmoitetut suoritustasot mukaan lukien valmistuksessa käytettyjen materiaalien käyttökelpoisuus. 15

Menetelmä M3a Rakenteellisten ominaisuuksien ja palonkestävyyden suoritustasojen ilmoittaminen viittaamalla yksikäsitteisesti: ja asiakkaan toimittamiin rakenteellisten rakennustuotteiden tai tuotejärjestelmien suunnitteluasiakirjoihin (piirustukset, materiaalispesifikaatiot, jne.) valmistajan tuotteen suunnitteluasiakirjojen perusteella laatimiin tuotantoasiakirjoihin. Lisäksi ilmoituksesta on käytävä ilmi rakennustuotteen tai tuotejärjestelmän sijainti rakennuskohteessa. HUOM. 1 Asiakas tai kohteen suunnittelija valitsee mitoitusmenetelmän. HUOM. 2 Varmennustodistuksessa ei ilmoiteta rakenteellisten rakennustuotteiden tai tuotejärjestelmien rakenteellisten ominaisuuksien ja palokäyttäytymisen suoritustasoja, vaan siinä viitataan edellä mainittuihin asiakirjoihin. HUOM. 3 Tätä menetelmää voidaan käyttää, kun käyttökohde tiedetään ja kun kohteen suunnittelija on laatinut tuotteen suunnitteluasiakirjat, jotka asiakas on toimittanut valmistajalle. Näin ollen valmistaja laatii ainoastaan tuotantoasiakirjat. HUOM. 4 Valmistajan vastuu rajoittuu tuotteen valmistukseen tuotantoasiakirjojen mukaisesti, tuotteen suunnitteluasiakirjojen mukaisuuteen sekä käytettyjen materiaalien ja osakomponenttien käyttökelpoisuuteen. Menetelmä M3b Rakenteellisten ominaisuuksien ja palonkestävyyden suoritustasojen ilmoittaminen viittaamalla yksikäsitteisesti: ja asiakkaan toimittamien tietojen (esim. rakennuskohteen piirustukset, kuormat, varmuusluvut, jne.) perusteella valmistajan laatimiin rakennustuotteen tai tuotejärjestelmän suunnitteluasiakirjoihin, joissa käytetään eurokoodeihin perustuvia mitoitusmenetelmiä valmistajan tuotteen suunnitteluasiakirjojen perusteella laatimiin tuotantoasiakirjoihin. Lisäksi ilmoituksesta on käytävä ilmi rakennuskohde. HUOM. 1 Mitoitusmenetelmä perustuu eurokoodeihin. 16