TARVASJOEN SIKALAHANKE

TARVASJOEN SIKALAHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 Turku 23.1.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

3 (153) Kannen kuvat: Luontokuva 2011, AIRIX Ympäristö Oy Ilmakuva 2008, 2010, Maanmittauslaitos, kopiointilupa 790/KP/11 Sisältö Yhteystiedot... 9 Tiivistelmä... 10 1. Hankekuvaus... 13 1.1. Hankkeen tarkoitus... 15 1.2. Hankkeen suunnittelutilanne... 15 1.3. Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin... 16 1.4. Hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat... 17 2. Ympäristövaikutusten arviointimenettely... 19 2.1. Lainsäädäntö... 19 2.2. Arviointiohjelma... 19 2.3. Arviointiselostus... 20 2.4. Osapuolet... 21 2.5. Vuorovaikutus... 22 2.6. Yhteysviranomaisen lausunto... 23 2.7. YVA-menettelyn kulku... 25 3. Hankevaihtoehdot... 27 3.1. Tarkasteltavat vaihtoehdot... 27 3.2. Hankevaihtoehtojen tekniset ratkaisut... 28 3.2.1. Tuotanto... 28 3.2.2. Ruokinta ja vesi... 28 3.2.3. Energia... 29 3.2.4. Lanta... 29 3.2.5. Liikenne... 31 3.2.6. Jätteet... 35 3.2.7. Biokaasulaitos... 35 3.3. Maankäyttö ja rakentaminen... 41 4. Ympäristön nykytilan kuvaus... 49 4.1. Hankealueen yleiskuvaus... 49 4.1.1. Asutus... 49 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Toimipaikkakohtaiset yhteystiedot Internet-sivuiltamme osoitteesta www.fmcgroup.fi

4 (153) 4.1.2. Muut toiminnot... 51 4.1.3. Eläinmäärät ja viljelty ala... 55 4.1.4. Liikenne... 55 4.2. Maankäyttö ja kaavoitus... 59 4.2.1. Maakuntakaava... 59 4.2.2. Yleiskaava... 60 4.2.3. Asemakaava... 61 4.3. Maisema ja kulttuuriympäristö... 62 4.3.1. Maisemallisesti arvokkaat kohteet... 65 4.3.2. Kulttuuriympäristöllisesti arvokkaat kohteet... 67 4.4. Luonnonympäristö... 67 4.4.1. Luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueet... 67 4.4.2. Pinta- ja pohjavedet... 70 4.4.3. Maa- ja kallioperä... 74 5. Ympäristövaikutusten arviointi... 77 5.1. Arvioinnin lähtökohta... 77 5.2. Tarkasteltava alue... 77 5.3. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset... 82 5.3.1. Sosiaaliset vaikutukset... 82 5.3.2. Hajuvaikutukset... 100 5.3.3. Liikennevaikutukset... 107 5.3.4. Meluvaikutukset... 113 5.3.5. Terveysvaikutukset... 113 5.3.6. Työllisyysvaikutukset... 115 5.3.7. Vaikutukset vesihuoltoon... 115 5.4. Maankäyttövaikutukset... 117 5.5. Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutukset... 118 5.5.1. Maisemavaikutukset... 118 5.5.2. Kulttuuriympäristövaikutukset... 119 5.6. Luonnonympäristövaikutukset... 120 5.6.1. Vaikutukset pintavesiin... 120 5.6.2. Vaikutukset pohjavesiin... 123 5.6.3. Vaikutukset luontoon... 128 5.6.4. Ammoniakkipäästöjen vaikutukset... 129 5.6.5. Vaikutukset ilmastonmuutokseen... 131 5.7. Muut erityiset vaikutukset... 133 5.7.1. Lannan vaikutukset... 133

5 (153) 5.7.2. Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 139 5.7.3. Käytöstä poiston jälkeiset vaikutukset... 141 6. Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot... 142 6.1. Toiminnasta aiheutuvan hajuhaitan vähentäminen... 142 6.2. Toiminnasta aiheutuvien liikennevaikutusten vähentäminen... 143 6.3. Vesistö ja maaperään aiheutuvien päästöjen estäminen... 143 7. Epävarmuustekijät... 144 8. Toiminnan vaikutusten seuranta... 145 9. Aikataulu... 146 10. Yhteenveto ympäristövaikutuksista, Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus... 147 11. Lähteet... 149 Liitteet Liite 1 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Liite 2 Asukaskyselyn kyselylomake Liite 3 Hajumallinnuksen tulokset Liite 4 Kaivokartoituslomake

6 (153) Kuvat Kuva 1. Hankkeen sijainti.... 14 Kuva 2. Hankkeen osapuolet.... 22 Kuva 3. YVA-menettelyn kulku... 26 Kuva 4. Lannan separaattori.... 31 Kuva 5. Kiinteistön liikennöinti... 33 Kuva 6. Kiinteistön liikennöinti... 34 Kuva 7. Näkymä Takamaantieltä valtatien 10 suuntaan.... 35 Kuva 8. Yhteiskäsittelybiokaasulaitoksen toimintavaihtoehdot.... 36 Kuva 9. Biokaasun käsittelytavat.... 39 Kuva 10. Sikalan alustava sijoittelu VE1.... 43 Kuva 11. Sikaloiden alustava sijoittelu VE2/a.... 44 Kuva 12. Sikaloiden ja biokaasulaitoksen alustava sijoittelu VE2/b.... 45 Kuva 13. Sikaloiden alustava sijoittelu VE3/a.... 46 Kuva 14. Sikaloiden ja biokaasulaitoksen alustava sijoittelu VE3/b.... 47 Kuva 15. Lähimmät asuin- ja vapaa-ajankiinteistöt.... 50 Kuva 16. Koiviston loman tekolampi.... 51 Kuva 17. Lähimmät muut toiminnot.... 52 Kuva 18. Turun kaupungin vedenottamon sekä ampumaradan ja turvetuotantoalueen sijainnit.... 54 Kuva 19. Liikennemääräkartta.... 56 Kuva 20. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta.... 57 Kuva 21. Takamaantien liittymänäkymä Turun suuntaan.... 58 Kuva 22. Takamaantien liittymänäkymä Hämeenlinnan suuntaan.... 58 Kuva 23. Ote seutukaavasta.... 59 Kuva 24. Ote maakuntakaavaehdotuksesta.... 60 Kuva 25. Ote strategisesta yleiskaavasta.... 61 Kuva 26. Ote Tyllin asemakaavasta.... 62 Kuva 27. Maisema valtatien 10 suunnasta.... 63 Kuva 28. Näkymä Turun suuntaan.... 64 Kuva 29. Näkymä Hämeenlinnan suuntaan.... 64 Kuva 30. Paimionjokilaakson maisema-alue.... 66 Kuva 31. Lähimmät luonnonsuojelu- ja Natura 2000 alueet.... 69 Kuva 32. Lähimmät pintavedet... 71 Kuva 33. Lähimmät pohjavesialueet.... 73 Kuva 34. Maaperäkartta... 74 Kuva 35. Lähimmät mahdollisesti pilaantuneet kohteet.... 76 Kuva 36. Hankkeen lähivaikutusalue.... 79 Kuva 37. Esitys hankkeen kaukovaikutusalueeksi.... 81 Kuva 38. Asukaskyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma.... 83 Kuva 39. Asukaskyselyyn vastanneiden ikäjakauma.... 83 Kuva 40. Asukaskyselyyn vastanneiden asumismuoto.... 84 Kuva 41. Kuinka kauan asukaskyselyyn vastanneet ovat asuneet alueella.... 84 Kuva 42. Kuinka usein vastaajat liikkuivat hankealueen läheisyydessä.... 85 Kuva 43. Kuinka usein vastaajat liikkuivat Takamaantiellä.... 85 Kuva 44. Asukaskyselyyn vastanneiden käsitys asuinalueestaan.... 86 Kuva 45. Asukaskyselyyn vastanneiden toive asuinalueen kehityksestä.... 86 Kuva 46. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio hankkeen vaikutuksesta vastaajan asunnon arvoon.... 87 Kuva 47. Asukaskyselyyn vastanneiden havainnot alueen hajuhaitoista.... 88 Kuva 48. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio hajun häiritsevyydestä.... 88 Kuva 49. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio, mistä haju on lähtöisin.... 89 Kuva 50. Asukaskyselyyn vastanneiden havainnot alueen kärpäshaitoista.... 89 Kuva 51. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio kärpäshaitan häiritsevyydestä.... 90 Kuva 52. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio, mistä kärpäset ovat lähtöisin.... 90

7 (153) Kuva 53. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio Takamaantien liikenneturvallisuudesta kevyen liikenteen osalta.... 91 Kuva 54. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio Takamaantien liikenneturvallisuudesta ajoneuvoliikenteen osalta.... 91 Kuva 55. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio liikenneturvallisuuden parantamisesta kevyen liikenteen osalta.... 92 Kuva 56. Asukaskyselyyn vastanneiden arvio liikenneturvallisuuden parantamisesta ajoneuvoliikenteen osalta.... 92 Kuva 57. Millainen vaikutus hankkeella ja sen eri vaihtoehdoilla on mielestänne asumisviihtyvyyteen?. 94 Kuva 58. Millainen vaikutus hankkeella ja sen eri vaihtoehdoilla on mielestänne luonnon virkistysmahdollisuuksiin?... 95 Kuva 59. Millainen vaikutus hankkeella ja sen eri vaihtoehdoilla on mielestänne sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin ja yhteenkuuluvuudentunteeseen?... 96 Kuva 60. Millainen vaikutus hankkeella ja sen eri vaihtoehdoilla on mielestänne alueen imagoon?... 97 Kuva 61. Millainen vaikutus hankkeella ja sen eri vaihtoehdoilla on mielestänne työllisyystilanteeseen? 98 Kuva 62. Liikenne Takamaantien yritysten toimesta.... 109 Kuva 63. Maisemakuva valtatien 10 suunnasta.... 119 Kuva 64. Vesinäytteiden ottopisteet.... 122 Kuva 65. Sijaitseeko kiinteistöllänne kaivo?... 124 Kuva 66. Onko kaivo talousvesikäytössä?... 124 Kuva 67. Käytättekö kaivon vettä johonkin muuhun tarkoitukseen?... 125 Kuva 68. Onko kaivovetenne laatua selvitetty?... 125 Kuva 69. Tuleeko kiinteistöllenne kunnan vesi?... 126 Kuva 70. Kaivojen sijainnit.... 127 Kuva 71. Lietteenlevityspeltojen ohjeellinen sijainti.... 136

8 (153) Taulukot Taulukko 1. Yhteysviranomaisen lausunnon huomiointi YVA-selostuksessa.... 24 Taulukko 2. Lannan ravinnemäärät ja levityspeltoalan tarve.... 30 Taulukko 3. Alustava arvio biokaasulaitokselle vastaanotettavista raaka-aineista, metaanintuottopotentiaaleista, tuotetun bioenergian ja mädätysjäännöksen määrästä.... 41 Taulukko 4. Hankevaihtoehtojen maa-alan tarve sekä aine- ja energiamäärät.... 48 Taulukko 5. Tarvasjoen ja lähikuntien sikojen, siipikarjan ja nautojen määrä sekä viljelyalat... 55 Taulukko 6. Lähimmät pohjavesialueet sekä niiden pohjavesiluokka, antoisuus, pinta-ala ja etäisyys hankekiinteistöstä.... 72 Taulukko 7. Hankevaihtoehtojen arvioinnissa käytetty jaottelu ja taulukoissa olevat merkinnät... 93 Taulukko 8. Hajumallinnuksessa käytetyt päästökertoimet ja eri vaihtoehtojen hajupäästö.... 102 Taulukko 9. Biokaasulaitoksen hajupäästö... 103 Taulukko 10. Hajumallinnuksessa käytetyt säätiedot.... 103 Taulukko 11. Hajupäästön ohjearvoja eri maissa... 105 Taulukko 12 Liikennemäärät Takamaantien alkupäässä... 110 Taulukko 13 Liikennemäärien muutokset Takamaantien alkupäässä... 110 Taulukko 14. Eri tieosuuksien liikennemeluun vaikuttava laadullinen arvio.... 111 Taulukko 15. Toiminnasta aiheutuvan liikenteen aiheuttamat päästöt ilmaan.... 112 Taulukko 16. Liikenteestä aiheutuvien päästöjen vertaaminen keskimääräiseen henkilöauton käyttöön.... 112 Taulukko 17. Sikalatoiminnasta aiheutuva melu... 113 Taulukko 18. Hankkeen työllisyysvaikutukset henkilötyövuosina.... 115 Taulukko 19. Vesinäytteiden tulokset.... 121 Taulukko 20. Hankkeen aiheuttamat ammoniakkipäästöt.... 130 Taulukko 21. Hankkeen hiilidioksiditase.... 132 Taulukko 22. Lannanvarastointikapasiteetti.... 133 Taulukko 23. Mädätteen varastointikapasiteetti.... 134 Taulukko 24. Tarvasjoen ja lähikuntien eläinmäärät, viljelypinta-alat, levityspinta-alatarpeet ja levitysvara.... 137 Taulukko 25. Tarvasjoen ja lähikuntien viljellyt pellot, kotieläinten tuottamat fosfori- ja typpimäärät, fosfori- ja typpimäärät viljeltyä peltohehtaaria kohti sekä eri sikalavaihtoehtojen aiheuttama laskennallinen muutos.... 138 Taulukko 26. Eri vaihtoehtojen rakennuspinta-alat.... 140 Taulukko 27. Hankealueen maankäyttötarve.... 140 Taulukko 28. YVA-menettelyn ja hankkeen ensimmäisten vaiheiden toteutuksen aikatauluarvio.... 146 Taulukko 29. Yhteenveto ympäristövaikutuksista.... 148

9 (153) YHTEYSTIEDOT Hankevastaavat Aki Alitupa ja Mika Lempiäinen (perustettavan osakeyhtiön lukuun) KYMPPIPOSSU OY Yhteyshenkilöt: Aki Alitupa Mika Lempiäinen Rekoistentie 55 Kilpijoentie 89 21270 NOUSIAINEN 21430 YLISKULMA Puh. 044 576 2735 Puh. 0400 123 885 etunimi.sukunimi@jippii.fi etunimi.sukunim@suomi24.fi Yhteysviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja, Seija Savo Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 TURKU Puh. 040 769 9066 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti AIRIX Ympäristö Oy Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö, M.Sc. Mika Manninen PL 669 (Uudenmaankatu 19 A) 20701 TURKU Puh. 010 241 4455 etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi

10 (153) TIIVISTELMÄ Hankekuvaus ja -vaihtoehdot Hankkeessa suunnitellaan lihasikalan perustamista valtatien 10 varteen Karhulan kylään Tarvasjoelle. Kiinteistö sijaitsee noin kolme kilometriä Tarvasjoen keskustasta etelään. Myös biokaasulaitoksen perustamista sikaloiden yhteyteen selvitetään. YVA-menettelyssä tutkittavia hankevaihtoehtoja ovat seuraavat: VE0: hanketta ei toteuteta VE1: 3 000 lihasian sikala VE2/a: 7 000 lihasian sikala VE2/b: 7 000 lihasian sikala ja 30 000 t/v biokaasulaitos VE3/a: 14 000 lihasian sikala VE3/b: 14 000 lihasian sikala ja 60 000 t/v biokaasulaitos Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointi perustuu YVA-lakiin ja asetukseen. YVAasetuksen mukaan YVA-menettelyä sovelletaan uuteen sikalaan tai sikalalaajennukseen, jossa kasvatetaan yli 3 000 sikaa (paino yli 30 kg/sika) sekä jätteiden biologisiin käsittelylaitoksiin (esim. biokaasulaitos), jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Vuorovaikutus Eri sidosryhmien välinen vuorovaikutus ja kansalaisten osallistuminen ovat keskeinen osa hankkeen YVA-menettelyä. Sekä ohjelma- että selostusvaiheessa järjestetään vuorovaikutustilaisuudet, joissa lähiasukkailla ja muilla kiinnostuneilla toimijoilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä hankesuunnitelmista ja hankkeen ympäristövaikutusten selvittämisestä. Yhteysviranomaisena toimivalle Varsinais-Suomen ELY-keskukselle voi ilmaista mielipiteensä kuulutuksessa ilmoitettuna ajankohtana. Mielipiteensä voi ilmaista sähköpostitse, postitse tai toimittamalla kirjallisen vastineen henkilökohtaisesti Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Myös vuorovaikutustilaisuuksissa on jaossa mielipidelomakkeita. YVA-ohjelma ja selostus ovat julkisesti nähtävillä kuulutusaikana ja lisäksi ne tulevat nähtäville Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Internet-sivuille.

Ympäristön nykytilan kuvaus 11 (153) Hankekiinteistö on maakuntakaavaehdotuksessa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Tarvasjoen strategisessa yleiskaavaehdotuksessa kiinteistö on merkitty kotieläintalouden suuryksikön alueeksi. Aluetta ei ole asemakaavoitettu. Ympäristövaikutusten kannalta herkät alueet (luonnonsuojelualueet, pinta- ja pohjavedet, maisema-alueet) on selvitetty noin kahdeksan kilometrin etäisyydeltä hankkeesta. Lähiympäristön herkkiä alueita ja kohteita ovat mm. Paimionjokilaakson Natura 2000 alue (etäisyys noin 2 km) ja maisema-alue (noin 0,5 km), Paimionjoki (noin 2 km) ja Myllymaan luokan I pohjavesialue (noin 4 km). Mahdollisesti häiriintyvät kohteet (asutus, muut toiminnot) on selvitetty noin kahden kilometrin säteellä. Mahdollisesti häiriintyviä kohteita ovat lähiasutus (noin 25 asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöä 1,5 km säteellä) ja leirintäalue (noin 0,9 km). Muita lähialueen toimintoja ovat Tyllin teollisuusalue (noin 0,9 km), broilerikasvattamo (noin 1,5 km), Turun kaupungin vedenottamo (noin 2,5 km) sekä ampumarata ja turvetuotantoalue (noin 2 km). Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeen olennaisimmat ympäristövaikutukset on selvitetty YVAselostusvaiheessa. Hankkeen kannalta keskeisiä ympäristövaikutuksia ovat mm. seuraavat: ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, haju- ja liikennevaikutukset sekä lannanlevityksen vaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointi perustuu mm. seuraaviin tietoihin ja selvityksiin: tehdyt ympäristöselvitykset (mm. yleisja maakuntakaavoituksen selvitykset), annetut mielipiteet ja lausunnot, vuorovaikutustilaisuudet, laskennalliset massa- ja energiataseet, liikenneselvitykset ja hajupäästöjen matemaattinen mallintaminen. Tehtyjen selvitysten perusteella on suoritettu asiantuntija-arvio eri ympäristövaikutuksista ja niiden merkittävyydestä. Merkittävimmät ympäristövaikutukset eri hankevaihtoehdoissa Vaihtoehdossa VE1 merkittävimmiksi negatiivisiksi ympäristövaikutuksiksi arvioitiin sosiaaliset ja hajuvaikutukset. Positiivisia vaikutuksia hankkeella oli työllisyyteen. Vaihtoehdossa VE2/a merkittävin negatiivinen vaikutus oli hankkeen aiheuttamilla sosiaalisilla vaikutuksilla. Muita negatiivisia vaikutuksia ai-

12 (153) heutui hankkeen aiheuttamasta haju- ja ammoniakkipäästöistä sekä lannan aiheuttamista vaikutuksista. Positiivista oli hankkeen työllistävä vaikutus. Biokaasulaitosvaihtoehto VE2/b erosi vaihtoehdosta VE2/a siinä, että hankkeen vaikutus pintavesiin arvioitiin jonkin verran positiivisemmaksi. Biokaasulaitoksessa käsitellyn mädätteen peltolevityksen arvioitiin olevan ravinnevalumien kannalta parempi vaihtoehto kuin raakalannan tai mineraalilannoitteen levityksen. Vaihtoehdon VE3/a merkittävimmät negatiiviset vaikutukset olivat hankkeen sosiaaliset ja hajuvaikutukset. Muita negatiivisia vaikutuksia hankkeesta arvioitiin aiheutuvan maankäyttöön ja ilmastonmuutokseen sekä hankkeen aiheuttamista ammoniakkipäästöistä ja lannan aiheuttamista vaikutuksista. Biokaasulaitosvaihtoehto VE3/b erosi vaihtoehdosta VE3/a siinä, että hajuvaikutukset ja lannasta aiheutuvat vaikutukset olivat pienemmät, kun taas suuremmat liikennemäärät aiheuttivat suuremman liikennevaikutuksen. Merkittävä positiivinen vaikutus oli hankkeen työllistävyys molemmissa vaihtoehdoissa ja lisäksi biokaasulaitosvaihtoehdossa VE3/b hankkeen vaikutuksilla pintavesiin samoin perustein kuin vaihtoehdon VE2/b kohdalla. Aikataulu YVA-menettelyn ja hankkeen alustava aikatauluarvio on seuraavanlainen: YVA-ohjelma valmistui marraskuussa 2011, jonka jälkeen pidettiin vuorovaikutustilaisuus joulukuussa 2011. YVA-selostus valmistui tammikuussa 2013, jonka jälkeen pidetään vuorovaikutustilaisuus helmikuussa 2013. YVAmenettelyn arvioidaan päättyvän huhti-toukokuussa 2013, jolloin yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Laajennuksen ympäristölupamenettelyn arvioidaan alkavan noin touko-kesäkuussa 2013 ja päättyvän noin vuoden kuluttua tästä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen laajennuksen toteuttamisen arvioidaan alkavan vuonna 2014. Ensimmäisen vaiheen (VE1) toteutus (2 875 eli noin 3 000 lihasian sikala) voidaan aloittaa jo keväällä 2013.

13 (153) 1. HANKEKUVAUS Hankkeessa suunnitellaan lihasikalan perustamista valtatien 10 varteen Karhulan kylään Tarvasjoelle. Kuvassa 1 hankealue on ympyröity vihreällä. Kiinteistö sijaitsee noin kolme kilometriä Tarvasjoen keskustasta etelään. Myös biokaasulaitoksen perustamista sikaloiden yhteyteen on selvitetty. Biokaasulaitoksessa on alustavasti suunniteltu käsiteltävän lietelantaa, peltobiomassaa, elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja kunnallisia jätevesilietteitä.

14 (153) Kuva 1. Hankkeen sijainti (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

15 (153) 1.1. HANKKEEN TARKOITUS Hankkeen tarkoituksena on perustaa sikalayksikkö alueelle, jonka läheisyydessä on merkittävä määrä kasvinviljelytiloja, jotka voisivat hyödyntää lietelantaa lannoituksessa. Hankkeessa suunnitellaan rakennettavan tehokas sikalayksikkö alan parhaita käytäntöjä noudattaen. Hankkeen mukaisilla eläinyksikkömäärillä on mahdollista pärjätä myös tulevaisuudessa edelleen kiristyvässä hintakilpailutilanteessa. Viimeisen 15 vuoden aikana noin joka toinen maatila Suomessa on lopettanut sikatalouden harjoittamisen. Halpa tuontiliha ja sianlihasta maksettava alhainen tuottajahinta vaativat tuottajia panostamaan joko suuriin yksikkökokoihin tai erikoistumaan esim. luomutuotantoon. Hankkeessa suunnitellaan ja on selvitetty myös biokaasulaitoksen perustamista sikalan yhteyteen. Biokaasulaitoksen tuottamalla energialla voidaan kattaa sikalan tarvitsema sähkö- ja lämpöenergia ja tuottaa samalla maanparannusja lannoitevalmisteita. Sian lietelannan lisäksi biokaasulaitoksessa on alustavasti suunniteltu käsiteltävän muitakin elintarviketeollisuuden, kaupan ja yhdyskuntien tuottamia sivutuotevirtoja. Biokaasulaitoksen kasvihuonekaasutase on negatiivinen ja ilmastovaikutus positiivinen eli sen toiminta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. 1.2. HANKKEEN SUUNNITTELUTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus (nykyisin toimivaltainen viranomainen: Etelä-Suomen aluehallintovirasto) on myöntänyt perustettavalle yhtiölle ja kyseiselle kiinteistölle ympäristöluvan 2 875 lihasian sikalalle helmikuussa 2009. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään asiassa tehdyt valitukset enemmälti hylännyt ja samalla muuttanut hieman lupaehtoja (lannan levityssuunnitelman vuosittainen hyväksyttäminen). Varsinais-Suomen ELY-keskus on valittanut lupamääräysten muuttamisesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sen mukaan lannan levityssuunnitelmat tulisi toimittaa sille vain vuosittain tiedoksi, ei hyväksyttäväksi. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksensä asiassa joulukuussa 2010. Ympäristöja rakennuslupa ovat nyt lainvoimaisia.

16 (153) Hankkeessa on laadittu alustavat asemakuvat ja hankkeen ensimmäisen vaiheen (2 875 lihasian sikala) toteutus aloitetaan mahdollisesti jo keväällä 2013. Hankelaajennuksen (yhteensä 7 000 lihasikapaikkaa) toteutus aloitetaan aikaisintaan vuonna 2014. Biokaasulaitoksen toteutussuunnitelmat ovat vielä esisuunnitteluasteella, eikä tarkoista teknisistä ratkaisuista ole YVAmenettelyn aikana tietoa. 1.3. HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN Hanke ei suoraan liity muihin hankkeisiin. Toisella osakkaalla (Aki Alitupa) on emakkosikala Nousiaisissa ja sen tuottamia porsaita on tarkoitus kasvattaa Tarvasjoen lihasikalassa. Tarvasjoen strategisessa yleiskaavaehdotuksessa kiinteistö on merkitty kaavamerkinnällä ME eli kotieläintalouden suuryksikön alue, joten maankäytön suunnittelussa hanke on huomioitu. Hanke tukee valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Jätesuunnitelman yhtenä tavoitteena on edistää biokaasun laitosmaista tuotantoa ja käyttöä. Ohjelmassa asetetaan yhdeksi keinoksi edistää maatilojen biokaasulaitosten rakentamista suuntaamalla maatalouden investointi- ja kehittämistukia maatilakohtaisiin biokaasulaitoksiin. Päämäärässä 4: Jätehuollon haitallisten ilmastovaikutusten vähentäminen -kohdassa todetaan, että karjanlanta yms. biohajoavat jätteet tarjoavat merkittävän potentiaalin biokaasun tuottamiseen. Tavoitteeksi suunnitelmassa asetetaan, että vuonna 2016 käsiteltäisiin biokaasulaitoksissa noin 10 % syntyvästä lantamäärästä, noin 2,1 miljoonaa tonnia. Toinen tavoite suunnitelmassa on, että kaikki maaseudun elinkeinotoiminnassa syntyvä lanta hyödynnetään. (Ympäristöministeriö, 2008) Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisessa jätesuunnitelmassa esitetään biokaasutuskapasiteetin lisäämistä alueella niin, että kierrätyksen lisääminen onnistuu suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Biokaasutus- yms. käsittelylaitoksia esitetään perustetavaksi tarpeen mukaan. Ohjelmassa nähdään tarkoituksenmukaisena, että maatilakokoluokan biokaasulaitoksilla käsitellään biojätteiden, lietteiden, lannan ja peltojen vihermassojen eri yhdistelmiä. (Pirkanmaan ympäristökeskus, 2009)

17 (153) 1.4. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT Hanke kuuluu YVA-menettelyn piiriin YVA-asetuksen (713/2006) hankeluettelon (6 ) perusteella. Tarvasjoen kunnanvaltuustossa 20.12.2011 hyväksytyssä strategisessa yleiskaavassa kiinteistö on merkitty kaavamerkinnällä ME eli kotieläintalouden suuryksikön alue, joten maankäytön suunnittelussa hanke on huomioitu. Tämä ei suoraan anna oikeutusta rakennusluvan hyväksymiselle, vaan hankkeen toteuttaminen edellyttää lisäksi suunnittelutarveratkaisua. Hankesuunnitelmista on alustavasti keskusteltu Tarvasjoen kunnanjohtajan kanssa 9.11.2011. YVA-menettelyn jälkeen hankkeen toteuttamiseksi tulee hakea ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa. Toimivaltaisena lupaviranomaisena toimii Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Lupaviranomainen ei voi myöntää hankkeelle ympäristölupaa ennen kuin sen käytössä on ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Hankkeen toteuttaminen vaatii maakäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen rakennusluvan. Toimivaltaisena lupaviranomaisena toimii Tarvasjoen kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Mikäli biokaasulaitoksen tuottamaa biokaasua hyödynnetään kaasuna laitoksen ulkopuolella, sovelletaan maakaasuasetusta (1058/1993). Biokaasun siirtoputkiston rakentamiseen vaaditaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) myöntämä lupa. Biokaasulaitoksella varastoidaan kaasua määrä, joka velvoittaa tekemään ilmoituksen Tukesille. Varastoidun kevyen polttoöljyn määrä ylittää ilmoitusvelvollisuusrajan (10 t), jos polttoainesäiliötilavuutta on 15 m 3. Eri vaarallisten kemikaalien kertavarastointimäärien suhdelukujen summa ei ylitä missään vaihtoehdossa yhtä, joten vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen mukaista lupaa ei tässä yhteydessä tarvitse tehdä. Lannan tuotteistaminen markkinoille sekä yhteiskäsittely biokaasulaitoksessa tilan ulkopuolisten jätejakeiden, kuten erilliskerätty biojäte ja puhdistamoliete, ovat toimintoja, joilta edellytetään sekä ilmoituksen toimittamista Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle, että sivutuoteasetuksen ja lannoitevalmistelain mukaista laitoshyväksyntää.

18 (153) Jos eläimessä epäillään esiintyvän vastustettavaksi määrättyä eläintautia, tulee toiminnanharjoittajan ottaa välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin. Mikäli pohjavettä otetaan yli 250 m 3 /d, vaaditaan vedenottoon Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä lupa. Myös pienemmissä ottomäärissä voidaan tarvita lupa, mikäli pienempi ottomäärä voi aiheuttaa pohjaveden laadun tai määrän muuttumista (pohjaveden muuttamiskielto). Uuden tielinjauksen rakentamisen yhteydessä hankealueelle rakennetaan vesijohto kunnan verkostosta. Vesijohdon rakentaminen vaatii luvan maanomistajilta, joiden maiden läpi uusi vesijohto kulkee. Liittymisestä kunnan vesijohtoverkkoon tulee tehdä sopimus kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa.

19 (153) 2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2.1. LAINSÄÄDÄNTÖ YVA-menettely pohjautuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994). YVA-lakia on muutettu seuraavin säädöksin: 59/1999, 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005, 458/2006 ja 1584/2009. Lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Valtioneuvoston asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (VNa 713/2006) säädetään tarkemmin lain soveltamiseta ja viranomaisten tehtävistä. YVA-menettelyä sovelletaan YVA-asetuksen mukaisiin uusiin ja laajennushankkeisiin kuten sikaloihin, joissa kasvatetaan yli 3 000 lihasikaa sekä jätteiden biologisiin käsittelylaitoksiin, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. YVA-asetusta on muutettu seuraavin säädöksin: 1812/2009 ja 359/2011. 2.2. ARVIOINTIOHJELMA YVA-menettely alkaa virallisesti, kun hankevastaava toimittaa YVA-ohjelman yhteysviranomaiselle. YVA-asetuksen mukaan arviointiohjelmassa on esitettävä tarpeellisessa määrin: 1) tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta ja hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin sekä hankkeesta vastaavasta; 2) hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, jollei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton; 3) tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista päätöksistä; 4) kuvaus ympäristöstä, tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnassa ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista;

20 (153) 5) ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta; 6) suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä; sekä 7) arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta sekä arvio selvitysten ja arviointiselostuksen valmistumisajankohdasta. 2.3. ARVIOINTISELOSTUS YVA-asetuksen mukaan arviointiselostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrin: 1) arviointiohjelman tiedot tarkistettuina; 2) selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin; 3) hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta, kuten tuotteista, tuotantomääristä, raaka-aineista, liikenteestä, materiaaleista, ja arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheet mahdollinen purkaminen mukaan lukien; 4) arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto; 5) selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista; 6) selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta; 7) ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia;

21 (153) 8) hankkeen vaihtoehtojen vertailu; 9) ehdotus seurantaohjelmaksi; 10) selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen; 11) selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon; sekä 12) yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto 1 11 kohdassa esitetyistä tiedoista. 2.4. OSAPUOLET Hankkeesta vastaava on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteuttamisesta. Tässä hankkeessa hankevastaavina ja yhteyshenkilöinä toimivat Aki Alitupa ja Mika Lempiäinen (perustettavan yhtiön lukuun). Yhteysviranomainen vastaa hankkeen kuuluttamisesta, kirjallisten lausuntojen ja mielipiteiden keräämisestä sekä oman lausuntonsa antamisesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus, jonka yhteyshenkilönä toimii ylitarkastaja Seija Savo. YVA-konsultti vastaa hankevaihtoehtojen ympäristövaikutusten puolueettomasta ja asiantuntevasta selvittämistä ja arvioinnista. Tässä hankkeessa YVAkonsulttina toimii AIRIX Ympäristö Oy, jonka yhteyshenkilönä toimii projektipäällikkö Mika Manninen. Hankkeen vaikutusalueen ihmiset ovat erittäin tärkeässä roolissa YVAmenettelyn aikana. Lähialueen ihmiset tuntevat hyvin lähiympäristönsä ja ovat täten erittäin tärkeä tietolähde ja selvityksen tukiverkosto. Hanke- ja lähialueen kuntien (Tarvasjoki, Lieto, Marttila) viranomaiset ja luottamushenkilöt toimivat tärkeinä linkkeinä välittäessään hankkeesta tietoa ja näkemyksiä. ELY-keskus pyytää lausunnot vaikutusalueen kunnilta sekä muilta hankkeen kannalta olennaisilta asiantuntijatahoilta.

22 (153) Kuvassa 2 on havainnollistettu hankkeen kannalta olennaisten osapuolten välistä suhdetta. Kaikkien osapuolten välinen avoin ja rakentava vuorovaikutus on erittäin tärkeää YVA-menettelyn onnistumisen kannalta. YVAhanke Hankevastaava Kunnan viranomaiset ja luottamushenkilöt Yhteysviranomainen ja muut viranomaiset ta kuuluttamalla siitä viipymättä vähintään 14 päivän ajan hankkeen todennä- YVA-konsultti ja muut asiantuntijat Lähialueen asukkaat ja toimijat Muut sidosryhmät Kuva 2. Hankkeen osapuolet. 2.5. VUOROVAIKUTUS Eri sidosryhmien vuorovaikutus ja tietojen vaihto on keskeinen osa YVAmenettelyn toteuttamista. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi julkista vuorovaikutustilaisuutta, joissa eri sidosryhmillä on mahdollisuus esittää omat mielipiteensä hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten selvittämisestä. Hankevastaava esittelee hankkeen yleisesti, yhteysviranomainen kertoo YVAmenettelystä ja sen tarkoituksesta ja YVA-konsultti esittelee suunnitelman arvioinnin toteuttamiseksi (ohjelmavaihe) ja arvioinnin tulokset (selostusvaihe). Yhteysviranomainen huolehtii arviointiohjelman ja selostuksen tiedottamises-

23 (153) köisen vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla. Mielipiteet ja lausunnot on toimitettava yhteysviranomaiselle kuulutuksessa ilmoitettuna aikana, joka alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja kestää vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta kuukauden kuluessa lausuntojen ja mielipiteiden antamiseen varatun ajan päätyttyä. Selostusvaiheessa vastaava yhteysviranomaisen lausunnonantamisaika on kaksi kuukautta. Yhteysviranomaisen edustajan kanssa pidettiin hankkeesta alustava neuvottelu 23.9.2011, jolloin käytiin läpi hankkeen kannalta olennaisia ympäristövaikutuksia ja niiden selvittämistä. Yhteysviranomaisen edustajan mukaan keskeisiä ympäristövaikutuksia sikalahankkeissa ovat haju, liikenne ja joissain tapauksissa melu. Hankeajatuksia esiteltiin hankevastaavien toimesta Tarvasjoen kunnalle 9.11.2011. Arviointiohjelma oli kuulutusaikana 5.12.2011 13.1.2012 julkisesti nähtävillä Tarvasjoen kunnanvirastossa ja kirjastossa. Arviointiohjelma on myös nähtävillä Internetissä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kotisivuilla (www.elykeskus.fi > Oikopolut tietoon: Ympäristönsuojelu YVA > Vireillä olevat YVAhankkeet: Varsinais-Suomi > Eläinten pito). Myös arviointiselostus tulee nähtäville em. paikkoihin. YVA-ohjelmasta pidettiin vuorovaikutustilaisuus 12.12.2011, johon osallistui 19 henkilöä. Vuorovaikutustilaisuudessa ei esitetty kysymyksiä tai mielipiteitä. 2.6. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi YVAohjelmasta lausuntonsa 13.2.2012. Yhteysviranomaisen lausunto on liitteenä 1. Taulukkoon 1 on poimittu lausunnon keskeiset osiot ja miten niihin on YVAselostuksessa vastattu.

24 (153) Taulukko 1. Yhteysviranomaisen lausunnon huomiointi YVA-selostuksessa. Lausunto Hankekuvaus Biokaasulaitoksen teknistä kuvausta pitää tarkentaa ja selkeyttää. Miten hankkeessa tehtävät ratkaisut toteuttavat parhaan käytettävissä olevan tekniikan periaatetta. Hankkeen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen menettely tulee vielä tarkentaa. Tarkennukset lupa- ja ilmoitusmenettelyihin tulee täsmentää. Valtakunnallinen ja alueellinen jätesuunnitelma sekä ilmastoja energiapoliittiset ohjelmat tulee ottaa huomioon. Vaihtoehtojen käsittely Kiinteistölle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2009. Lainvoimainen, toteuttamatta oleva lupa tulee sisällyttää tarkasteluun. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Arviointimenetelmien kuvausta tulee tarkentaa ja erityisesti hankkeen keskeisimmän vaikutuksen, hajun osalta selvittämisen matemaattisen mallinnuksen menetelmätiedot tulee selkeästi esittää. Arvioinnin ulottaminen noin kahden kilometrin säteelle näyttäisi tarpeelliselta ottaen huomioon toiminnan häiriötilanteet. Hajun vaikutuksen riittävän tarkka selvittäminen konkreettisine haitantorjuntatoimineen on tarpeen. Hajun vaikutusten arvioinnista tulee käydä ilmi myös konkreettisten haitantorjuntatoimien vaikutus. Biokaasulaitoksen hajupäästöjen arvioinnissa on tarpeen ottaa huomioon sekä myönteiset että kielteiset kokemukset olemassa olevien biokaasulaitosten toiminnasta. Toiminta aiheuttaa myös jossain määrin melua, joka tulisi laadultaan ja merkitykseltään mainita muutoinkin kuin rakentamisaikaisena vaikutuksena. Lausunnon huomiointi Biokaasulaitoksen tekninen kuvaus ja asemakuvat lisätty. Sikala- ja biokaasulaitoksen toimintaa on arvioitu suhteessa IPPC:n BATdokumentteihin. Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmalausunnossa esittämä kanta suunnittelutarveratkaisun tarpeesta on huomioitu. Tarkennettu. Huomioitu. Vaihtoehto VE1 on nykyisen ympäristöluvan mukainen tilanne. Arviointimenetelmät kuvattu, myös hajun matemaattinen mallinnus kuvattu. Arvioinnin rajaus on laajennettu 2 km etäisyydelle hankkeen keskipisteestä. Hajun vaikutusten arvioinnissa on huomioitu konkreettisten haitantorjuntatoimien vaikutus. Positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia on tuotu esille erityisesti mädätteen ja biokaasulaitoksen häiriötilanteiden hajupäästöjen osalta. Sikala- ja biokaasulaitoksen toiminnanaikainen melu huomioitu vaikutusten arvioinnissa.

Asukkaiden näkemysten kartoittaminen asukaskyselyllä. Lähialueella olevat kotieläintuotanto- ja muut mahdollisesti ympäristöhaittoja aiheuttavat kohteet ja suunniteltavan hankkeen mahdollista yhteisvaikutusta tulee käsitellä. Tulee esittää maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset. Asukaskysely on tehty. 25 (153) Yhteisvaikutuksia liikenteen ja hajuhaitan osalta käsitelty. Esitetty. Hankealueelta ojastoja pitkin lähtevän valumaveden tila on hyvä selvittää arvioinnin taustatiedoksi näytteenotolla. Luontoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon Paimionjokilaakson Natura 2000 verkoston alue, ja alueen mahdollinen Natura-arvioinnin tarve tulee esittää. Rakentamisaikaisia vaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös hankkeen edellyttämät mahdolliset vesijohtolinjat sekä biokaasun syöttämiseksi sikalarakennuksiin tai mahdollisesti maakaasuverkkoon. Tärkeää tunnistaa hankkeen kaikki esille tulevat vaikutukset, vaikka arvioinnin painopiste kohdistuukin merkittäviin vaikutuksiin. Huomiota tulee kiinnittää mahdollisimman konkreettisten haitantorjuntakeinojen löytämiseen. Seuranta Hankkeelle tulee esittää yleispiirteinen seurantaohjelma. Vaihtoehtojen vertailu Samalle kiinteistölle jo ympäristöluvan saanut 2875 lihasian sikala, jos se ei sisälly tarkasteltuihin vaihtoehtoihin, tulee huomioida myös vaihtoehtojen vertailussa. Alueen talousvesikaivot on tarpeen selvittää Talousvesikaivot selvitetty asukaskyselyn yhteydessä. Kahdesta hankealueelta lähtevästä ojasta on otettu vesinäytteet. Natura-arvioinnin tarve esitetty. Vesijohtolinjan rakentamisen vaikutukset huomioitu. Biokaasua ei ole tarkoitus syöttää maakaasuverkkoon. Tunnistettu. Esitetyt haitantorjuntakeinot ovat konkreettisia ja toteutettavissa olevia. Esitetty. Vaihtoehto VE1 on nykyisen ympäristöluvan mukainen tilanne. 2.7. YVA-MENETTELYN KULKU YVA-menettely on ympäristölupamenettelyä edeltävä vaihe, eikä siinä tehdä viranomaispäätöksiä. Julkinen kuuleminen on keskeinen osa prosessia. YVAmenettely jakaantuu kahteen vaiheeseen: ohjelma- ja selostusvaihe. Kuvassa 3 on esitetty YVA-menettelyn kulku. YVA-menettely kestää tyypillisesti noin vuoden ja ympäristölupamenettely vajaan vuoden.

26 (153) Kuva 3. YVA-menettelyn kulku.

27 (153) 3. HANKEVAIHTOEHDOT YVA-menettelyn aikana esitetään tarkasteltavan yhtä sijoituspaikkaa. Yhden sijoituspaikan riittävyydestä on alustavasti keskusteltu yhteysviranomaisen kanssa. Mikäli tarkastellaan vain yhtä sijoituspaikkavaihtoehtoa, tulee se yhteysviranomaisen mukaan perustella hyvin. Yhden sijoituspaikan perusteluja tässä hankkeessa ovat seuraavat: Hankekiinteistö on strategisessa yleiskaavaehdotuksessa merkitty kaavamerkinnällä ME eli kotieläintalouden suuryksikön alue, joten maankäytön suunnittelussa alue on arvioitu kyseiselle toiminnalle soveltuvaksi. Kiinteistölle on myönnetty ympäristölupa (lainvoimaiseksi 12/2010), jonka mukaan sille saa rakentaa 2 875 sian lihasikalan. Kiinteistön läheisyydessä sijaitsee useita suuria kasvinviljelytiloja, jotka voisivat mahdollisesti hyödyntää sikalan lietelantaa lannoitteena. Kiinteistön välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta, eikä muita eläinsuojia. Kiinteistö sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella (valtatie 10). Kiinteistöllä ei ole erityisiä luonnonarvoja, vaan siltä on hakattu puusto pois noin 10-15 vuotta sitten. Kiinteistöllä kasvaa nykyisin nuorta, tiheää koivu- ja mäntyvaltaista metsää. Hankevastaavilla ei ole omistuksessaan muita kyseiselle hankkeelle soveltuvia maa-alueita. Tyllin teollisuusalueen läheinen sijainti mahdollistaa tulevaisuudessa biokaasulaitoksen ylijäämälämmön hyötykäytön. 3.1. TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Hankkeesta vastaava esittää tutkittavaksi seuraavanlaisia vaihtoehtoja (VE): VE0: hanketta ei toteuteta VE1: 3 000 lihasian sikala VE2/a: 7 000 lihasian sikala VE2/b: 7 000 lihasian sikala ja 30 000 t/v biokaasulaitos VE3/a: 14 000 lihasian sikala VE3/b: 14 000 lihasian sikala ja 60 000 t/v biokaasulaitos

28 (153) 3.2. HANKEVAIHTOEHTOJEN TEKNISET RATKAISUT Kaikissa hankevaihtoehdoissa sikalan tekniset ratkaisut toteutetaan samantyyppisesti. Sikalat rakennetaan 3 000 ja 4 000 lihasikapaikan yksikköinä. 3.2.1. Tuotanto Porsaat saapuvat sikalaan keskimäärin noin 25-27 kilogramman painoisina ja ne kasvatetaan noin 100-110 kilogramman painoisiksi. Vuodessa kasvatetaan keskimäärin 3,5 kasvatuserää, joten keskimääräinen kasvatusaika on noin 100 vuorokautta. Sikojen keskimääräinen kuolleisuus on noin yksi prosentti. Vuosittainen sianlihantuotanto on vaihtoehdossa VE1 noin 1 050 tonnia, VE2/a&b noin 2 450 tonnia ja VE3/a&b noin 4 900 tonnia. 3.2.2. Ruokinta ja vesi Sikojen ruokinta tapahtuu liemiruokintana. Rehua kuluu vuodessa noin 850 kg/lihasikapaikka. Vaihtoehdossa VE1 rehua kuluu vuodessa noin 2 550 tonnia, VE2/a&b noin 5 950 tonnia ja VE3/a&b noin 11 900 tonnia. Sikalan yhteyteen rakennetaan rehustamo, jossa viljasta ja muista rehun ainesosista valmistetaan rehuseos. Siat ruokitaan neljä kertaa vuorokaudessa ja juomavettä niillä on jatkuvasti saatavilla. Sikalassa kuluu vuodessa vettä ruokintaan, juomavedeksi ja pesuihin noin 3 000 litraa/lihasikapaikka. Siitä pesuvesien osuus vuodessa on noin 100 litraa/lihasikapaikka ja ne johdetaan lietesäiliöön. Vaihtoehdossa VE1 vettä kuluu vuodessa noin 9 000 m 3, VE2/a&b noin 21 000 m 3 ja VE3/a&b noin 42 000 m 3. Saniteettivesiä syntyy vuodessa vaihtoehdossa VE1 noin 40 m 3, VE2/a&b noin 80 m 3 ja VE3/a&b noin 150 m 3. Saniteettivedet johdetaan umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan vaihtoehdon VE1 vedentarve voidaan kattaa kiinteistölle rakennettavilla porakaivoilla ja laajemmissa vaihtoehdoissa osa vedentarpeesta katetaan kunnallisella vesijohtovedellä. Teknisen johtajan mukaan (4.11.2011) läheiselle Tyllin teollisuusalueelle tulevan vesijohdon runkojohto on 90 mm. Vedensaantia ja sen mahdollisuuksia on selvitetty tarkemmin kappaleessa 5.3.7.

29 (153) 3.2.3. Energia Lihasikalan vaatima sähköenergia hankitaan vaihtoehdoissa, joissa ei ole biokaasulaitosta, valtakunnanverkosta. Lämpöenergia tuotetaan vaihtoehdoissa, joissa ei ole biokaasulaitosta, lannan jäähdytyksestä saatavalla energialla ja varavoimalähteenä tulee toimimaan kevyttä polttoöljyä käyttävä lämpökattila. Biokaasulaitosvaihtoehdoissa (VE2&3/b) sikalan käyttämä sähkö ja mahdollinen lisälämpö tuotetaan biokaasulla. Lihasikalassa kuluu sähköenergiaa vuodessa noin 60 kwh/lihasikapaikka. Vaihtoehdossa VE1 sähköä kuluu vuodessa noin 180 MWh, VE2/a&b noin 420 MWh ja VE3/a&b noin 840 MWh. Lihasikalassa kuluu lämpöenergiaa vuodessa noin 90 kwh/lihasikapaikka. Vaihtoehdossa VE1 lämpöä kuluu vuodessa noin 270 MWh, VE2/a&b noin 630 MWh ja VE3/a&b noin 1 260 MWh. Vaihtoehtojen VE2/b ja VE3/b biokaasulaitoksen tuottamia energiamääriä on tarkasteltu kappaleessa 3.2.7. 3.2.4. Lanta Sikalat tullaan varustamaan lietelannan jäähdytyksellä, joka vähentää hajuhaittoja. Ammoniakkia haihtuu huomattavasti vähemmän viileämmästä lietelannasta. Samalla lannan ammoniakkihävikki pienenee eli lannan typpilannoitusvaikutus paranee. Lannan sisältämä lämpö siirretään teollisuusalkoholin välityksellä lämpöpumppuun, josta lämpö siirretään lämmityksen vesikiertoon ilman erillistä varaajaa. Ympäristöministeriön vuonna 2010 julkaiseman Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen taulukkoarvojen mukaan yksi lihasikapaikka tuottaa lietelantaa vuodessa kaksi kuutiometriä. Vaihtoehdossa VE1 lietelantaa muodostuu vuodessa noin 6 000 m 3, VE2/a&b noin 14 000 m 3 ja VE3/a&b noin 28 000 m 3. Ympäristöministeriön (2010) eläinten enimmäismääräsuosituksen mukaisesti laskettuna lannanlevityspeltoalan tarve on vaihtoehdossa VE1 noin 333 hehtaaria, VE2/a&b noin 778 hehtaaria ja VE3/a&b noin 1 556 hehtaaria. Biokaasulaitosvaihtoehdoissa VE2/b ja VE3/b saatetaan lannoitevalmisteita markkinoille. Konsentroituja lannoitteita on taloudellisesti mahdollista kuljettaa pidempiä matkoja kuin sian raakalantaa.

30 (153) Nitraattiasetuksen ja maatalouden ympäristötuen ehtojen mukaisesti laskettuna ja levitettäessä max 15 kg liukoista fosforia (liukoista fosforia 85 % kokonaisfosforista) hehtaarille vaaditaan vaihtoehdossa VE1 levitysalaa noin 442 hehtaaria, VE2/a&b noin 1 031 hehtaaria ja VE3/a&b noin 2 063 hehtaaria. Taulukossa 2 on esitetty lannan ravinnemäärät ja levityspeltoalan tarpeet eri hankevaihtoehdoissa. Taulukko 2. Lannan ravinnemäärät ja levityspeltoalan tarve. Lannankäsittelymenetelmänä käytetään biokaasulaitoskäsittelyn lisäksi lietelannan separointia. Separoidun lietelannan kuivaosuuden kuiva-ainepitoisuus on noin 30 prosenttia. Separoimaton lanta painaa noin 1 000 kg/m 3 ja separoidun lannan kuiva-aines noin 300 kg/m 3. Kuiva-aineessa on 20-25 % lietelannan typestä, 70-80 % fosforista ja noin 10 % lietelannan massasta. Vastaavasti nestefraktiossa on kuiva-ainetta 2-3 %, 75-80 % lietelannan typestä, 20-30 % fosforista ja 90 % lietelannan massasta. Kuvassa 4 on esimerkkikuva käytettävästä liikuteltavasta traktorikäyttöisestä separaattorista, jolla on mahdollista separoida noin 70-100 m 3 lietelantaa tunnissa.

31 (153) Kuva 4. Lannan separaattori (AIRIX Ympäristö Oy, 2011). Tulevaisuudessa lantaa on myös mahdollista kuivata, rakeistaa ja pelletöidä. Lantapelletti ei haise käytännössä lainkaan ja sitä on helppo siirtää, käsitellä ja levittää tarkasti oikea määrä. Pelletöinti mahdollistaa lannan tuotteistamisen lannoitteeksi tai maanparannusaineeksi ja markkinoinnin valtakunnallisesti. Kaikki lietesäiliöt rakennetaan sikalakiinteistölle. Lietesäiliöt rakennetaan noin 3 270 kuutiometrin suuruisina kevytkatteisina betonisäiliöinä. Vaihtoehdon VE1 lannanlevityspellot tulevat todennäköisesti sijaitsemaan Tarvasjoella ja Liedossa. Hankevastaavilla on tällä hetkellä lannanlevityssopimuksia noin 350 hehtaarille. Laajemmissa vaihtoehdoissa lantaa on tarkoitus kuljettaa myös muihin lähikuntiin (mm. Aura, Loimaa, Marttila, Paimio, Pöytyä, Salo). 3.2.5. Liikenne Sikalatoiminnasta aiheutuu liikennettä pääasiassa lanta-, porsas- ja teuras- sekä rehukuljetuksista ja henkilökunnan työmatkoista. Biokaasulaitoksen liikenne muodostuu pääasiassa raaka-aine- ja lopputuotekuljetuksista.

32 (153) Kuljetettaessa lantaa pidemmälle, tullaan sitä kuljettamaan 18 kuutiometrin säiliöissä vaihtolavakuljetuksina kaksi säiliötä kerrallaan. Lannasta levitetään arvion mukaan 70 % keväällä ja 30 % syksyllä. Lanta levitetään multaavalla lannanlevittimellä, josta aiheutuu vähemmän hajuhaittaa kuin perinteisestä letkulevityksestä. Kiinteistön liikennöinti tullaan hoitamaan Takamaantien kautta. Uudelle tielinjaukselle Takamaantielle on haettu tieoikeusrasitteet. Takamaantieltä pääosa kuljetuksista suuntautuu valtatielle 10, josta valtaosa (noin 70 %) lantakuljetuksista suuntautuu Turun suuntaan ja loput Hämeenlinnan suuntaan. Porsaskuljetukset tulevat Turun suunnasta ja teuraskuljetukset lähtevät Hämeenlinnan suuntaan. Rehuviljaa tuodaan molemmista suunnista. Myös strategisessa yleiskaavaehdotuksessa on varauduttu kotieläinyksikön liikenteen johtamiseen valtatielle 10 (Tarvasjoen kunta, 2011a). Kuvassa 5 on rajattu hankealue vihreällä viivalla, uusi Tarvasjoen strategisen yleiskaavan mukainen tielinjaus on merkitty sinisellä katkoviivalla ja suunnitelmien mukainen tielinjaus punaisella katkoviivalla. Pääkuljetussuunnat on merkitty liilalla viivalla. Kuvassa 6 on ilmakuva samasta teemasta samoilla merkinnöillä.

33 (153) Kuva 5. Kiinteistön liikennöinti (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy).

34 (153) Kuva 6. Kiinteistön liikennöinti (Maanmittauslaitos, 2012, lisäykset AIRIX Ympäristö Oy). Kuvassa 7 on esitetty Takamaantieltä näkymä valtatien 10 suuntaan.

35 (153) Kuva 7. Näkymä Takamaantieltä valtatien 10 suuntaan (AIRIX Ympäristö Oy, 2011). 3.2.6. Jätteet Sikalatoiminnan merkittävin sivutuote on lanta, jota on käsitelty kappaleessa 3.2.4. Lihasikojen kuolleisuus on noin yksi prosentti. Arvion mukaan itsestään kuolleen tai lopetetun lihasian keskimääräinen paino on noin 70 kg, jolloin vaihtoehdossa VE1 raatomäärä vuodessa on noin 7,4 tonnia, VE2/a&b noin 17,2 tonnia ja VE3/a&b noin 34,3 tonnia. Itsestään kuolleet ja lopetetut lihasiat toimitetaan Honkajoki Oy:n raatokeräilyn kautta hyötykäyttöön (lihaluujauho ja rasva). Muita jätelajikkeita ovat loisteputket, työkoneiden jäteöljyt ja normaali yhdyskuntajäte. Kaikki jätejakeet toimitetaan asianmukaiseen kierrätykseen tai loppusijoitukseen. 3.2.7. Biokaasulaitos Vaihtoehdoissa VE2/b ja VE3/b tarkastellaan biokaasulaitoksen rakentamista sikaloiden yhteyteen. Biokaasulaitos on alustavasti suunniteltu toteutettavan siten, että siellä käsitellään ns. porttimaksua vastaan lietelannan lisäksi myös muita raaka-aineita. Laitoksessa käsiteltävät muut raaka-aineet voivat olla pel-

36 (153) tobiomassaa, erilliskerättyä biojätettä, elintarviketeollisuuden sivutuotteita ja kunnallisia jätevesilietteitä. Kuvassa 8 on esitetty yhteiskäsittelybiokaasulaitoksen toimintavaihtoehdot. Käsiteltävistä raaka-aineista ei ole vielä hankkeen tässä vaiheessa käyty neuvotteluja. Kuva 8. Yhteiskäsittelybiokaasulaitoksen toimintavaihtoehdot (Latvala, 2009). Raaka-aineiden vastaanotto ja käsittely Hajupäästöjen minimointi ja halutun syöteseoksen valmistus määräävät syötteiden eli vastaanotettavien raaka-aineiden vastaanoton tekniset valinnat (Latvala, 2009). Sikaloiden lietelanta ohjataan suoraan mädätysprosessiin ja muut raaka-aineet vastaanotetaan suljetussa, alipaineistetussa vastaanottohallissa, jonka hajukaasut ohjataan käsittelyyn. Esikäsittelyn tarkoituksena on poistaa epäpuhtaudet käsiteltävistä syötteistä, murskata materiaali sopivaan palakokoon ja homogenisoida syöteseos sekä säätää sen kuiva-ainepitoisuutta ja orgaanista kuormaa prosessin toiminnan edellyttämälle tasolle. Esikäsittely sisältää seuraavat vaiheet: murskaus, homogenisointi, repijä ja ylimääräisen materiaalin erottelu (esim. erilliskerätyn biojätteen tapauksessa), sakeutus ja välppäys (yleensä puhdistamolietteille). Ensin syötteet murskataan pienempään palakokoon ja hygienisoitavat syötteet murskataan sivuoteasetuksen vaatimaan 12 mm palakokoon. Homogenisoinnissa syöte jauhetaan tasalaatuiseksi massaksi mekaanisella hienontimella. Tiivistyksessä ja sakeutuksessa lietteen kuiva-ainepitoisuutta nostetaan, yleensä noin 2-3 kertaiseksi. Tässä vaiheessa ei vielä valittu, tehdäänkö sakeutus gravitaatio- vai flotaatio-sakeuttimella tai koneellisella sakeuttajalla (linko, suotonauha tai rumpusiivilä). (Latvala, 2009)

37 (153) Sivuoteasetuksen perusteella luokkaan 2 kuuluvat syötteet, paitsi lanta, tulee steriloida (133 C, 3 bar, 20 min, partikkelikoko < 50 mm) ja luokkaan 3 kuuluvat syötteet hygienisoida (70 C, 60 min, partikkelikoko < 12 mm). Luokkaan 2 kuuluvat esimerkiksi lanta, itsestään kuolleet tai muutoin kuin ihmisravinnoksi teurastetut tuotantoeläimet ja luokkaan 3 esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivutuotteet ja ruokajäte. (Latvala, 2009) Biokaasulaitoksessa tullaan käsittelemään vain luokan 3 materiaaleja ja luokasta 2 lantaa, joten hygienisointi on riittävä käsittelymenetelmä. Biokaasureaktorin toiminta Biokaasulaitos on alustavasti suunniteltu toteutettavan jatkuvatoimisena ja täyssekoitteisena suljettuna prosessina, jonne sikaloiden lietelantaa ohjataan suoraan putkella. Tällöin myös lietelannan varastoinnista aiheutuvat hajuhaitat vähenevät. Prosessina tulee todennäköisesti olemaan mesofiilinen (35-37 C) märkämädätys kuiva-ainepitoisuuden (TS) ollessa noin 10-15 %. Raakaaineen viipymä laitoksessa on noin kolme viikkoa. Tuotettu biokaasu sisältää tyypillisesti metaania 55-70 % ja hiilidioksidia 30-45 %, sekä pieniä määriä muita komponentteja (mm. happi, typpi, rikkivety, ammoniakki, orgaaniset piiyhdisteet, hiukkaset, metyylimerkaptaani, dimetyylisulfidi, fluori, kloori) (Latvala, 2009). Biokaasulaitoksen reaktori on betonista tai teräksestä valmistettu pystysäiliö. Reaktorin tilavuus mitoitetaan noin 25 % suuremmaksi kuin käsiteltävä syötemäärä, jotta käsiteltävän materiaalimäärän vaihteluille sekä vaahtoamiselle sekä kaasun kerääntymiselle lietemassan yläpuolelle jää tilaa. Vaahtoamista voidaan hillitä pintalietteen poistojärjestelmällä ja vaahdonestoaineilla. Reaktori lämmitetään biokaasuprosessista saatavalla energialla. Täyssekoiteprosessiin lisätään syötteitä puolijatkuvasti, esimerkiksi kerran tunnissa tai vuorokaudessa. Käsittelyjäännös poistetaan myös tasaisesti ennen syöttöä jälkikaasuuntumissäiliöön. Syötteen sekoitus reaktorissa tapahtuu todennäköisesti pystyakselisen lapasekoittimen tai nopean moottorisekoittimen avulla.