KIRJALLINEN KYSYMYS 286/2012 vp Yksityinen ammatillinen koulutus Eduskunnan puhemiehelle Kuntaliitto on esittänyt toistamiseen, että ammatillinen koulutus siirrettäisiin kuntien vastuulle. Suuri osa ammatillisesta koulutuksesta tapahtuu yksityiseltä pohjalta. Tällöin taustalla on säätiö tai osakeyhtiö. Yleensä osakeyhtiössä on yhtenä osakkaana myös kunta. Koulutusta järjestetään kaikille nuorille ja valtionosuudet käytetään opetuksen järjestämiseen. Kunnat tuottavat tärkeitä palveluita ja niiden toimintaan kohdistuu taloudellisia haasteita. Pyritäänkö kuntien vastuita nyt kasvattamaan ja kuinka se huomioidaan resurssien ohjauksessa? Mikä on lisäarvo, joka tulisi kaiken ammatillisen koulutuksen siirrosta kuntien vastuulle? Ammatillisesta koulutuksesta on olemassa tuloksellisuusmittaukset. Mittareina ovat toimineet, kuinka opiskelija läpäisee koulutuksen ja pääsee työelämään. Esimerkiksi Perhossa, joka on yksityinen ammattikoulu, oppilaiden läpäisyprosentti on 75 ja loputkin oppilaat ovat kiinni opinnoissa tai työelämässä. Vain yksi prosentti kuuluu pudokkaiden ryhmään. Kuntien omistamissa ammatillisissa kouluissa läpäisyprosentti on liikkunut 55:ssä. Yksityiset ammattikoulut kokevat, että muutoksen syynä eivät voi olla ainakaan laadulliset tekijät. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mikä on hallituksen suunnitelma, säilytetäänkö yksityinen ammatillinen koulutus nykyisellään vai pyritäänkö se siirtämään kuntien vastuulle kokonaan, ja jos suunnitelmissa on koulutuksen siirto, miten asiaa perustellaan? Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2012 Päivi Lipponen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Lipposen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 286/2012 vp: Mikä on hallituksen suunnitelma, säilytetäänkö yksityinen ammatillinen koulutus nykyisellään vai pyritäänkö se siirtämään kuntien vastuulle kokonaan, ja jos suunnitelmissa on koulutuksen siirto, miten asiaa perustellaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammatillisen koulutuksen järjestäjänä voi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 8 :n ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 4 :n mukaan toimia kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yksityinen yhteisö tai säätiö sekä lisäksi valtion liikelaitos. Valtio ylläpitää yhtä ammatillista oppilaitosta. Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ei ole kunnan lakisääteinen tehtävä, vaan edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää järjestämislupaa. Monialaisten, pääasiallisesti kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämien koulutusorganisaatioiden ohella ammatillisen koulutuksen järjestäjinä toimii runsaasti pieniä yksi-/kaksialaisia, omistuspohjaltaan pääasiallisesti yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Osan edellä mainituista järjestäjistä voidaan katsoa olevan pitkälle erikoistuneita ja järjestämisedellytyksiltään riittävän vahvoja toimijoita. Osalla toiminnan profiili on kuitenkin kapea ja koulutustarjonta suppeaa. Ministeriö on vuodesta 2006 toimeenpanemassaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamishankkeessa suosittanut, että ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja työelämän tarpeisiin vastaavan tarjonnan turvaamisen näkökulmasta kyseisten järjestäjien osaamisen ja tietotaidon liittäminen osaksi alueellisten ammattiopistojen tai muutoin vahvojen koulutuksen järjestäjien toimintaa tulisi toteuttaa eri organisaatiovaihtoehdot arvioiden. Helmikuussa 2012 valmistuneessa kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä on todettu, että ehdotettu kuntarakenne ei ammatillisen koulutuksen osalta poista nykyisten, pääasiassa laajapohjaisten kuntayhtymien muodossa tapahtuvan yhteistoiminnan tarvetta. Koska ammatillisen koulutuksen toiminta-alue on pääsääntöisesti kuntaa laajempi, alueellinen tai myös valtakunnallinen, myös koulutuksen järjestäjä- ja omistuspohja on muotoutunut laajaksi. Tämän myötä ei myöskään ole tarpeen rajoittaa koulutuksen järjestämistä vain johonkin tiettyyn omistajapohjaan perustuvaan ratkaisuun. Valtioneuvoston vuosille 2012 2016 hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamista ja rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena elinvoimainen, toimintakykyinen sekä eheä järjestäjärakenne ja toimipisteverkko. Sen runko muodostuu monialaisista koulutuksen järjestäjistä, joiden palvelukokonaisuus käsittää elinikäisen oppimisen periaatteella kattavan alakohtaisen nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen tarjonnan eri järjestämismuotoja käyttäen sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän. Monialaisia järjestäjiä täydentävät alakohtaisesti tai muulla tavoin profiloituneet ja järjestämisedellytyksiltään vahvat koulutuksen järjestäjät. Samalla huolehditaan siitä, että koulutusvolyymin vähentämisestä 2
Ministerin vastaus KK 286/2012 vp Päivi Lipponen /sd ja alueellisesta ja alakohtaisesta uudelleen kohdentamisesta huolimatta ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamisen kannalta riittävän vahvoja toimijoita. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että myös tulevaisuudessa on tarkoituksenmukaista, että ammatillista koulutusta voidaan järjestää voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti omistuspohjaltaan erilaisissa koulutuksen järjestäjäorganisaatioissa. Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 286/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Lipponen /sd: Vilken är regeringens plan, ska den privata yrkesutbildningen bevaras som den är eller strävar man efter att flytta ansvaret för den till kommunerna helt och hållet, och om man planerar att flytta utbildningen, hur motiveras detta? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 8 i lagen om yrkesutbildning (630/1998) och 4 i lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning kan en kommun, samkommun, en registrerad privat sammanslutning eller stiftelse samt därtill ett statligt affärsverk fungera som anordnare av yrkesutbildning. Staten upprätthåller en yrkesläroanstalt. Anordnande av yrkesutbildning är inte en lagstadgad uppgift för kommunen utan förutsätter tillstånd som beviljas av undervisnings- och kulturministeriet. Utöver mångsektoriella utbildningsorganisationer som huvudsakligen upprätthålls av kommuner eller samkommuner finns det ett flertal mindre utbildningsanordnare som fokuserar på ett eller två områden och som till ägarbasen huvudsakligen är privata. En del av ovannämnda anordnare kan anses vara långt specialiserade aktörer som har tillräckligt starka förutsättningar för anordnande av verksamheten. Hos en del är dock verksamhetsprofilen smal och utbildningsutbudet begränsat. Inom ramen för projektet för koncentrering av nätverket av anordnare av yrkesutbildning, som ministeriet verkställt sedan 2006, har man rekommenderat att kopplingen av ifrågavarande anordnares kompetens och knowhow till en del av verksamheten hos regionala yrkesinstitut eller i övrigt starka utbildningsanordnare ska ske så att olika organisationsalternativ bedöms. Syftet med detta är att trygga yrkesutbildningens serviceförmåga och garantera ett utbud som motsvarar arbetslivets behov. I utredningen som gjordes av arbetsgruppen för kommunförvaltningens struktur och färdigställdes i februari 2012 konstateras att den föreslagna kommunstrukturen i fråga om yrkesutbildningen inte avlägsnar behovet av samarbete som sker i de nuvarande, huvudsakligen bredbasiga samkommunerna. Eftersom yrkesutbildningens verksamhetsmiljö i regel är större än kommunen och är regional eller även riksomfattande, har också anordnar- eller ägarbasen inom utbildningen blivit bred. Till följd av detta är det inte heller nödvändigt att begränsa anordnandet av utbildning till en lösning som bygger enbart på en viss ägarbas. Enligt utvecklingsplanen för utbildningen och forskningen som statsrådet godkänt för åren 2012 2016 fortsätter man stärkandet och den strukturella utvecklingen av yrkesutbildningens serviceförmåga i syfte att uppnå livskraft, handlingskraft samt enhetlighet i fråga om anordnarstrukturen och enhetsnätverket. Grunden består av mångsektoriella utbildningsanordnare vars servicehelhet bygger på principen om livslångt lärande och omfattar ett täckande utbud av yrkesutbildning för unga och vuxna på olika områden där olika former av utbildningsarrangemang används. Därtill har de till uppgift att utveckla och betjäna arbetslivet. De mångsektoriella anordnarna kompletteras av utbildningsanordnare som 4
Ministerns svar KK 286/2012 vp Päivi Lipponen /sd är profilerade sektorsvis eller på annat sätt samt har starka förutsättningar att ordna utbildningen. Samtidigt garanterar man att anordnarna av yrkesutbildning är tillräckligt starka aktörer för att kunna svara på arbetslivets och individernas kompetensbehov trots att utbildningsvolymen minskas och riktas om såväl regionalt som sektorsvis. Undervisnings- och kulturministeriet anser att det även i framtiden är ändamålsenligt att yrkesutbildning kan anordnas enligt den gällande lagstiftningen i utbildningsanordnarorganisationer som har olika ägarbaser. Helsingfors den 9 maj 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5