Sähköverkko/Elina Lehtomäki Muistio 1/2010 10.2.2010 Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 1/2010 Aika Keskiviikko 10.2. klo 10.30-16 Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu 51-53B, 5. kerros Läsnä Jari Rusanen, pj E.ON Kainuu Oy Kirsi Kuusisto Helsingin Energia Saku Ruottinen Fortum Distribution Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Hannele Ylönen Savon Voima Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Elina Lehtomäki, siht. Energiateollisuus ry Kutsuttuna Jan Segerstam Empower Oy Este Minna Arffman Vattenfall Verkko Oy Pia Sillstén Turku Energia Oy 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslistan kohtaan muut asiat lisättiin katkaisujen ja kytkentöjen ilmoittaminen pelkillä sanomilla sekä muuttotilanteet. 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin sellaisenaan. 4. Pohjoismaiset vähittäismarkkinat Riina esitteli Paanasen Antin NordREGin seminaarissa esittelemät diat, jotka ovat muistion liitteenä. NordREGin aiheeseen liittyvä materiaali löytyy sivuilta https://www.nordicenergyregulators.org/the-development-on-the-nordic-electricity- Market/The-nordic-end-user-market/. Ruotsin ja Norjan valmistelemaa taseselvitysmallia (COBS) koskeva raportti löytyy osoitteesta http://www.statnett.no/documents/kraftsystemet/balanseavregning/cobs/cobs%20i%2 0report_18dec2009.pdf. NordREG perusti yhdessä toimialan edustajien kanssa neljä työryhmää valmistelemaan toteutussuunnitelman osa-alueita: 1. Pohjoismaisen vähittäismarkkinan tavoitemallin kuvaus, vetovastuu NordREG Tehtävänä on määritellä harmonisoitujen vähittäismarkkinoiden tavoitetaso. Alustavaksi tavoitteeksi on määritelty, että markkinat pyritään luomaan sellaisiksi, että myyjille olisi mahdollisimman helppoa siirtyä toimimaan myös muissa pohjoismaissa. 2. Taseselvityksen harmonisointi, kantaverkkoyhtiöt 3. Tiedonvaihto, Nordenergi (Suomesta: Måns Holmberg Fortum Markets ja Sanna Öörni, Vattenfall Verkko Oy) 4. Asiakasrajapinta-malli, Nordenergi (Suomesta: Timo Jutila Fortum Distribution ja Vesa Mäkilä, Turku Energia Oy)
NordREG järjestää kaksi workshopia, joista ensimmäinen pidettiin 27.1. ja toinen pidetään 17.2. NordREGin tulee esittää yhteispohjoismaisia vähittäismarkkinoita koskeva toteutussuunnitelma 15.3. mennessä pohjoismaisen ministerineuvoston sähkömarkkinaryhmälle. Toteutussuunnitelma tulee perustumaan työryhmien töiden tuloksiin. Aiheesta on keskustelu myös kansallisesti EMV:n, ET:n edustajien ja joidenkin ET:n jäsenyritysten edustajien kesken 12.1. Seuraava kansallinen keskustelutilaisuus pidetään 3.3. Mm. kuormituskäyräkohteiden käsittelyn osalta todettiin, että muissa pohjoismaissa käytössä oleva jäännöskäyrämenettely saattaisi olla toimiva ratkaisu Suomessakin erityisesti siinä vaiheessa, kun valtaosa kohteista on tuntimittauksessa. 5. Peruutusten hoitaminen Kirsi, Minna, Riina ja Elina kokoontuivat 18.1. käsittelemään peruutuksiin liittyviä pelisääntöjä. Käsiteltiin kyseisen palaverin muistiota, joka on toimitettu asialistan liitteenä. Peruutusten syitä todettiin, että sen lisäksi, että asiakas voi peruuttaa sopimuksen peruutusajan puitteissa, voi tulla kyseeseen tilanne, jossa myyjä on vaihdettu väärälle asiakkaalle. Todettiin, että sopimuksen siirto takaisin vanhalle myyjälle on suhteellisen yksinkertaista, kun peruutus tehdään ennen sopimuksen alkua ja myös silloin, kun peruutus tapahtuu ennen taseiden kiinnimenoa. Tarkemmin pohdittavaksi tulee tilanne, jossa peruutus tehdään taseiden kiinnimenon jälkeen. Tällöin taseita ei voida enää korjata. Jos taseissa tullut virhe halutaan myöhemmin korjata, on korjaus suoritettava poikkeamakauppana. Jos näin toimitaan, tulee pohtia tarkasti tasoituslaskennan oikeellisuus. Vaihtoehtoinen toimintatapa olisi, että taseet korjataan siltä ajalta, kun taseet ovat auki, mutta tätä aiemmalta ajalta poikkeamakauppaa myyjien välillä ei tehdä ollenkaan, vaan uudeksi myyjäksi ilmoittautunut kärsii virheen taseissaan. Asiakkaan nykyinen (vanha) myyjä laskuttaa asiakasta koko ajalta. Jos uudeksi myyjäksi ilmoittautunut on jo ehtinyt laskuttaa asiakasta, myyjä peruu tai hyvittää laskun asiakkaalle. Toimintatapa olisi perusteltu, koska myöhäisenä ajankohtana tuleviin peruutuksiin liittyy lähes poikkeuksetta huolimattomuutta uudeksi myyjäksi ilmoittautuneen myyjän puolella, eli myyjä on laiminlyönyt vahvistamisilmoitukseen liittyviä velvoitteita tai tehnyt sopimuksen väärälle käyttöpaikalle. Menettelytapa kannustaisi myyjiä tarkistamaan toimintatavat. Keskustelussa tuli ilmi, että välillä tulee esille myös tilanteita, joissa on epäselvyyttä siitä, onko myyjä lähettänyt peruutusilmoituksen vai ei. Todettiin, että tämä ratkeaisi sillä, että myös sähköpostit pitää aina kuitata ja ne tulee säilyttää saman ajan kuin sanomat eli sanomamuodossa kolme kuukautta ja arkistoidussa muodossa kuusi vuotta. Kehitysryhmä kannatti esitettyä vaihtoehtoista menettelytapaa. Tätä ehdotetaan vähittäismarkkinatoimikunnalle hyväksyttäväksi. Tulevilla EDI-päivillä painotetaan käyttöpaikkatunnuksen hankintaan liittyviä pelisääntöjä, eli käyttöpaikkatunnus on aina tarkistettava käyttöpaikkarekisteristä. Jos käyttöpaikkatunnus ei selviä yksiselitteisesti rekisteristä, tunnusta kysytään verkonhaltijalta. Verkonhaltijan on vastattava kyselyihin vuorokaudessa. Tässä yhteydessä todettiin, että Adato Energialta tarkistetaan onko käyttöpaikkarekisterin tietojen päivittämisestä lähetetty viesti verkonhaltijoille. Muistioon tehtiin muutamia täsmennyksiä ja muistio hyväksyttiin esitettäväksi vähittäismarkkinatoimikunnalle ja asiaan palataan tämän jälkeen uudelleen kehitysryhmässä. Ennen kuin linjaukset julkistetaan, niihin lisätään myyjänvaihto-ohjeesta peruutusten tekemistä koskevat ohjeet. 6. Tasoituslaskenta 6.1 Tasoituslasku ja liitteet
Heikki Sivonen teknisestä ryhmästä on tehnyt esityksen tasoituslaskun liitteiden kehittämisestä. Esitys on toimitettu asialistan liitteenä. Tasoituslaskun sähköisestä liitteestä on esitetty mm, että siinä ei esitettäisi lukemia, koska virhe lukemissa pitäisi paljastua jo aiemmin. Liite voi siis paljastaa sanomien ja laskutuksen virheitä. Käyttöpaikkakohtainen tieto esitettäisiin pääsääntöisesti luentaväliltä. Käyttöpaikkakohtaiset tuntitiedot välitettäisiin vain pyynnöstä yksittäisistä käyttöpaikoista. Liite pitäisi sisällään seuraavat tiedot: o Myyjän tunnus o Myyjän sopimustunnus o Jakeluverkon tunnus o Käyttöpaikkatunnus o Jakso alkaa o Jakso alkaa utc siirtymä o Jakso loppuu o Jakso loppuu utc siirtymä o Mittausvyöhyke 1 tai 2 o Mittarin numero o Kuormitusmallin tunnus o Aikavyöhykejaon tunnus o Tase-energia ennuste o Resoluutio P = luentaväli H = tunti o Mitattu kwh o Tase-energia kwh o Tasoitus kwh o Tasoitus hinta e/kwh alv 0 o Tasoitus summa euroa alv 0 Todettiin, että myyjän tulee saada verkonhaltijalta käyttöpaikkakohtaiset tuntitason tiedot, jos myyjällä on syytä olettaa, että tietyn käyttöpaikan laskennassa on tapahtunut virhe esim. sen perusteella, mitä tase-energiatietoja myyjä on saanut PRODAT-sanomissa. Kehitysryhmä kannatti ehdotusta. Edellytys on, että järjestelmistä saadaan jatkossa ulos tarvittaessa myös käyttöpaikkakohtaiset tuntitarkastelut. Riina ottaa asian esille vielä teknisessä ryhmässä, jonka jälkeen linjaukset viedään EDIEL-sivuille. 6.2 Taselaskennassa käytettyjen tietojen ja tasoituslaskennan täsmääminen Sähkökauppavaliokunta on edellisessä kokouksessaan esittänyt, että verkkovaliokunnan tulisi selvittää taseselvityksen ja tasoituslaskennan tarkkuutta ja oikeellisuutta. Verkonhaltijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä tase-energiatietoja sanomissa ilmoitetaan ja mitä tietoja taseselvityksessä käytetään. Samoin myyjien tulisi puuttua siihen, jos sanomien tasetiedoissa havaitaan virheitä. Vähintäänkin silloin, kun tiedot puuttuvat kokonaan sanomista, tulee verkonhaltijalle lähettää negatiivinen APERAK, jolloin verkonhaltija joutuu korjaamaan tilanteen. Todettiin, että ongelmat johtuvat lähinnä siitä, että mm. asiakkuuksiin liittyvissä prosesseissa ei ole huomioitu huolellisesti linkkejä taseselvitykseen. Verkonhaltijoiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että sanomilla välitettävät tiedot ja taseselvitystiedot täsmäävät aina keskenään. 7. Verkonhaltijan ohjauksien ilmoittaminen Sihteeri on kerännyt jäseniltä saadut tiedot erilliseen asialistan mukana toimitettuun dokumenttiin. Todettiin, että sanomilla ohjausten ilmoittaminen ei onnistune. Päätettiin, että Elina ja Riina laativat taulukkopohjan, jolle voidaan ilmoittaa yökuormanohjauksiin liittyvät tiedot. Muille ohjauksille varataan vapaa kenttä. 8. Muut menettelytapa-asiat 8.1 Z08[N]-sanoman käyttö, kun sopimuksessa poikkeava irtisanomisaika
Viime kokouksessa keskusteltiin siitä, voidaanko Z08[N]-sanoma lähettää, jos myyjän vaihto ei onnistu ehdotettuna päivänä siitä syystä, että nykyisessä sopimuksessa on pitkä irtisanomisaika. Asetuksen mukaan negatiivista vastaussanomaa saa käyttää vain, jos asiakkaalla on määräaikainen sopimus, mistä tässä tapauksessa ei siis ole kyse. Vuoden 2008 loppupuolella pidettyjen EDI-käyttäjäpäivien vastauksissa on todettu, että näitä tapauksia on vähän, koska pitkiä irtisanomisaikoja voi olla vain muiden kuin kuluttaja-asiakkaiden kanssa. Näin ollen kehitysryhmä on linjannut, että näitä tilanteita ei voi hoitaa sanomin, vaan vanhan myyjän tulisi ottaa joko puhelimitse tai sähköpostitse yhteyttä asiakkaaseen ja verkonhaltijaan ja mahdollisesti tarvittaessa suoraan uuteen myyjään. Päätettiin, että linjausta ei ainakaan tässä vaiheessa muuteta. Asiaan voidaan kuitenkin sopivan tilaisuuden tullen tiedustella EMV:n kantaa. 8.2 Aikavyöhykejaon tunnus, kun kyseessä tuntimittauskohde EMV:n aiheeseen liittyvän päätöksen myötä kehitysryhmä on aiemmissa kokouksissaan linjannut, että jatkossa aikavyöhykejaontunnuksena ilmoitetaan mittauspalvelutuote. Aikavyöhykejaontunnuksen käyttöä on aiheellista täsmentää niin, että tuntimitatuille kohteille aikavyöhykejaontunnuksena ilmoitetaan ensisijaisesti siirtotuotteen aikavyöhykejako, mutta kenttään voidaan merkitä myös nolla (0). Käytännössä tilanne on se, että myyjä ei välttämättä saa sanomista tietoonsa asiakkaan tuotetta ainakaan niistä tuntimitatuista kohteista, joista välitetään käyttöpaikkakohtaiset tuntisarjat. Todettiin, että jatkossa on aiheen pohtia tarvittaisiinko tietokanta, johon kerättäisiin kaikkien verkonhaltijoiden siirtotuotteiden aikajaot, ja josta tiedot olisi haettavissa sähköisesti. EMV ylläpitää tälläkin hetkellä näitä tietoja, mutta kyseiset tiedot on haettavissa vain käsin. Voitaisiin esim. keskustella EMV:n kanssa, olisiko EMV:n tietokanta muutettavissa määrämuotoiseksi ja avoimeksi, jotta tietojen sähköinen haku onnistuisi sitä kautta. Tämänkaltainen tietokanta tarvittaisiin erityisesti siinä tapauksessa, että verkko ei välitä tuntitehotietojen lisäksi mittauspalvelutuotteen mukaisia lukemia tai käyttöjä myyjille. 8.3 Pitkät käyttöpaikkatunnukset Toimijoilta on tullut kyselyitä siitä, miten toimia, jos käyttöpaikkatunnus on niin pitkä, että se ei mahdu MSCONS-sanoman (1008) mittaustunnukselle varattuun kenttään. Mittaustunnus alaviivoineen on 15 merkkiä (FI_XXXX_XXXXXX_) + max 10 merkkiä. Ediel sovellusohjeen mukaan tunnistetta lyhennetään seuraavasti: Tunnisteen oikeasta reunasta otetaan mukaan enintään 25 merkkiä. Jos niiden joukossa on yksi tai useampi alaviiva, katkaistaan tunnus vasemmalta tarkasteltuna ensimmäisen alaviivan jälkeen. Jäljelle jäävä merkkijono on käytettävä tunnus. Käyttäjäryhmä ei katsonut tarpeelliseksi muuttaa ohjetta, eli ensin tunnuksesta otetaan pois FI, ja jos se ei riitä, niin tiputetaan pois MYYJÄ. Asiaa käsitellään vielä teknisessä ryhmässä. 8.4 Käsitteet teollisuusverkko ja voimalaitosverkko Fingridin määrittelyjen mukaan teollisuusverkko on teollisuusyhtiön hallussa oleva verkko, jossa teollisuusyhtiön sähkönkäyttö edustaa merkittävintä osaa verkossa tapahtuvasta sähkönkäytöstä, ja voimalaitosverkko on voimantuottajan hallussa oleva verkko, jossa on yhden tai useamman omistajan hallussa oleva voimalaitos. Todettiin, että kun teollisuus- tms. verkosta haluaa yksittäinen käyttäjä kilpailuttaa sähkön myyntinsä, jakeluverkonhaltija voi toimia samoilla menettelytavoilla kuin vastaavassa tilanteessa kiinteistöverkon tapauksessa. Kiinteistöverkoista on lainsäädännössä seuraavaa: Mittausasetus 9 : Uudisrakennukseen tulevat erilliset asuin- ja liikehuoneistot tulee varustaa mittalaitteilla. Mittarinluvusta vastaavat säännökset kuin verkonhaltijan mittareilla. Myös vanhojen kohteiden huoneistojen mittaus tulee järjestää, jos sähkönkäyttäjä haluaa
vaihtaa sähkönmyyjää. Kiinteistöverkonhaltija vastaa mittauksesta ja mittausmuutoksista Asiakas korvaa kiinteistöverkonhaltijalle mahdolliset mittausmuutoskustannukset SML 24 3mom: Kiinteistönhaltijan on järjestettävä toimitetun sähkön mittaus asianmukaisella tavalla siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. SML 25d : Jos sähkönkäyttäjä on ostanut sähkönsä kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta, tulee sähkönkäyttäjän korvata kiinteistönhaltijalle sähkön mittaukseen liittyvistä muutostöistä aiheutuvat kustannukset siirtyessään ostamaan sähkönsä jakeluverkonhaltijan jakeluverkon kautta. Kun kiinteistöverkon mittaukset on järjestetty asianmukaisesti, kohteesta perustetaan uusi käyttöpaikka, ja verkonhaltija tekee asiakkaan kanssa verkkosopimuksen ja kohde otetaan normaalisti taseselvitykseen. 9. Alueelliset EDI-päivät Keskusteltiin tilaisuuksien ohjelmasta. Helsingin tilaisuudessa yhtiön puheenvuoron pitää Jarmo Karjalainen Helsingin Energiasta. Päivien avauksissa on hyvä korostaa, että jokaisen asiakaspalvelussa työskentelevän henkilön tulisi tietää oman tehtävänsä vaikutuksen kokonaisuuteen ja erityisesti huolimattoman ja virheellisen toiminnan seuraukset. Sopimusten tekeminen ja sanomaliikenne ovat osa suurempaa kokonaisuutta, eli sanomaliikenteessä vaihdetaan mm. samoja tietoa, joita käytetään taseselvityksessä ja näiden tietojen tulee täsmätä. Perusperiaate on, että tietoja ei saa koskaan arvata. Tämä koskee mm. käyttöpaikkatunnuksia. Peruutuksiin liittyvät menettelytavat otetaan esille myyjänvaihtoa koskevassa puheenvuorossa. Kuormituskäyräkohteiden osalta korostetaan mm. oikeiden kuormituskäyrien ja luotettavien ennusteiden käyttöä. 10. Muut asiat Katkaisujen ja kytkentöjen ilmoittaminen pelkillä sanomilla Kehitysryhmä ei ole valmis muuttamaan menettelytapoja niin, että myyjän katkaisu- ja kytkentäpyynnöt voitaisiin tehdä pelkillä sanomilla. Kyseessä on asiakkaan kannalta niin radikaalit toimenpiteet, että näissä ei ole varaa virheisiin. Kun nykyisten sanomaliikenteen menettelytapojen käyttö vakiintuu, niin asiaa voidaan harkita uudelleen. Vielä tässä vaiheessa sanomaliikenteeseen liittyy suhteellisen paljon epäselviä ja virheellisiäkin menettelyjä. Muuttotilanteet Kohteeseen, jossa ulosmuuttavan asiakkaan sopimus päättyy ennen kuin sisäänmuuttavan asiakkaan sopimus alkaa, saatetaan tehdä väliajaksi sopimus taloyhtiön kanssa. Tällöin voi käydä niin, että verkonhaltija vastaanottaa ensin muuttoilmoituksen sisäänmuuttavan asiakkaan sopimuksesta ja vasta sitten muuttoilmoituksen, jolla ilmoitetaan sopimuksen siirtymisestä väliajaksi taloyhtiölle. Tässä voisi käy niin, että sisäänmuuttavan asiakkaan sopimus kumoutuu jälkeenpäin ilmoitetulla taloyhtiötä koskevalla sopimusilmoituksella. Todettiin, että käytännössä verkon järjestelmä havaitsee tilanteen, jossa käyttöpaikalle on jo odottamassa tapahtuma. Verkonhaltijan tulisi tällöin selvittää myyjältä/myyjiltä, onko kyseessä väliaikainen sopimus vai kumoaako jälkimmäinen ilmoitus aiemman. Jos sama myyjä lähettää kummankin muuttoilmoituksen, hänen tulisi ilmoittaa verkonhaltijalle sähköpostitse tieto siitä, onko kyseessä väliajan sopimus vai kumoaako jälkimmäinen ilmoitus ensimmäisen, jolloin verkko osaa käsitellä tilanteen heti oikein. 11. Seuraava kokous Torstai 15.4. klo 9.30-16 Airport Congress.