KIRJALLINEN KYSYMYS 355/2011 vp Varusmiespalvelun keskeyttäminen Eduskunnan puhemiehelle Armeijassa on kehitetty paljon toimintoja ja yritetty ehkäistä simputusta. Yleisen asevelvollisuuden houkuttelevuutta on pyritty kehittämään panostamalla johtajuuden opettamiseen nuorille. Moni nuori keskeyttää armeijan, eikä syynä ole vain huono fyysinen peruskunto tai ero turvallisesta kodin piiristä. Ääritapauksissa nuori varusmies on nähnyt tilanteensa ajautuneen aivan umpikujaan ilman poispääsyä. Esimerkiksi Vekarajärven varuskunnassa on sattunut murheellisia tapauksia. Vaikka varusmiehille on tarjolla hengellistä ja kuraattoriapua, varusmiehet eivät välttämättä uskalla hakea apua leimaantumisen pelossa. Uhkana on myös päätyä "kouluttajien" kohteeksi. Yleinen asevelvollisuus on Suomelle tärkeä asia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen, kuinka Vekarajärven varuskunnassa on tartuttu ilmenneisiin ongelmiin ja madallettu varusmiesten kynnystä hakea tukea palveluksensa jatkamiseksi? Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2011 Päivi Lipponen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Lipposen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 355/2011 vp: Onko hallitus tietoinen, kuinka Vekarajärven varuskunnassa on tartuttu ilmenneisiin ongelmiin ja madallettu varusmiesten kynnystä hakea tukea palveluksensa jatkamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Puolustusvoimat kantaa laaja-alaisesti sosiaalisen vastuunsa koko kutsuntaikäluokasta. Puolustusvoimien tavoitteena on luoda varusmiehille ja reserviläisille palvelusolosuhteet, jossa kansalaisvelvollisuuden voi suorittaa turvallisesti siviili- ja taloushuolten vaivaamatta. Sotilasesimiehet huolehtivat asevelvollisten hyvinvoinnista. Jokaisessa joukko-osastossa on terveydenhuolto- ja sosiaalikuraattoripalvelut, koulutettu moniammatillinen kriisiryhmä hätä- ja onnettomuustilanteita varten sekä mahdollisuus keskusteluihin sotilaspapin kanssa. Varusmiespalveluksen keskeyttämisen syinä mielenterveyden ongelmat ovat lukumääräisinä pysyneet ennallaan 2000-luvun aikana. Prosentuaalisesti niiden osuus on vähentynyt muiden keskeyttämistä syiden lisääntymisen vuoksi. Varusmiesten itsemurhia on 2000-luvulla tapahtunut 0 5 vuodessa, keskimäärin 2 3. Ne ovat harvinaisempia kuin samanikäisillä nuorilla miehillä, jotka eivät ole asepalveluksessa. Puolustusvoimat on onnistunut vähentämään varusmiesten kuolemantapauksia noin 75 %:ia ja varusmiesten itsemurhia noin 66 %:ia verrattuna 1990-luvun kuolemantapauksiin. Kuolemantapausten vähentyminen osoittaa, että puolustusvoimien henkisen tuen järjestelyillä, palvelusturvallisuuden parantamisella, terveydenhuollolla ja koulutuksella on saatu merkittäviä vaikutuksia varusmiesten kuolleisuuden vähentämiseen. Väestöliitto ja puolustusvoimat pitävät yhteistyösopimuksen perusteella yllä varusmiesten tukipuhelinpalvelua (0800 180 362), joka on maksuton ja anonyymi puhelinpalvelu kutsuntavaiheessa oleville nuorille ja varusmiespalvelustaan suorittaville. Palvelu tarjoaa nuorten elämänhallintaan ja identiteettiongelmiin liittyvää keskusteluapua. Tukipuhelin on avoinna arkipäivisin kello 18 20. Puolustusvoimat, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työ- ja elinkeinoministeriö (Siviilipalveluskeskus) ja kunnat ylläpitävät vuonna 2004 käynnistettyä monialaista Aikalisä -palveluohjausmallia, joka on tarkoitettu kutsunnoissa ja palveluksen alkuvaiheessa syrjäytymisvaarassa olevien nuorille. Nuorisolain uudistukseen (2011) liittyvä monialainen paikallinen yhteistyö ja etsivän nuorisotyön tukeminen toteutetaan puolustusvoimien osalta Aikalisä -palveluohjausmallin kokemuksia hyödyntäen. Karjalan Prikaatissa sattui lokakuun 2010 ja lokakuun 2011 välisenä aikana kolme varusmiehen kuolemantapausta, jotka tulivat yllätyksenä sekä palvelustovereille että kouluttajille. Karjalan Prikaatin komentaja asetti viimeisen tapauksen jälkeen työryhmän, jonka tehtävänä oli miettiä, millä toimenpiteillä voitaisiin parhaiten ehkäistä vastaavia tapauksia tulevaisuudessa. Työryhmä on saanut mietintönsä valmiiksi ja se on luovutettu Maavoimien Esikunnalle. Mietinnössä esitetyistä toimenpiteistä osa otetaan käyttöön kaikissa maavoimien joukko-osastoissa jo tammikuun 2012 ensimmäisestä saapumiserästä al- 2
Ministerin vastaus KK 355/2011 vp Päivi Lipponen /sd kaen. Joukko-osastoissa on järjestettävä informaatiotilaisuus palkatulle henkilöstölle ja varusmiesjohtajille ennen 1/2012 saapumiserän palvelukseen astumista. Informaatiotilaisuudessa on käsiteltävä alaisista huolenpitoa, henkisen pahoinvoinnin tunnistamista sekä toimenpiteitä, joilla henkilö ohjataan saamaan ammattiapua. Kriisien ennaltaehkäisy on huomioitava myös lääkintä-, sosiaali- ja kirkollisen alan sekä perusyksikön henkilöstön pitämien peruskoulutuskauden oppituntien sisällössä. Lisäksi mielenterveys ja henkisen pahoinvoinnin tunnistaminen on liitettävä osaksi peruskoulutuskauden koulutusta. Asiaa on käsiteltävä myös aliupseeri- ja reserviupseerikurssin esimies- ja johtajakoulutuksessa. Joukko-osastojen on tarkastettava henkisen tuen saatavuus siten, että varusmiehillä ja palkatulla henkilöstöllä on mahdollisuus saada tukea myös virka-ajan jälkeen. Joukko-osastot laativat tukihenkilöstön yhteystiedoista käyntikortin (asiantuntijahenkilöstö, valtakunnalliset varusmiesten ja rauhanturvaajaliiton tukipuhelimien numerot sekä valtakunnallisen sairaanhoitajapäivystyksen numero), joka jaetaan kaikille varusmiehille ensimmäisen palvelusviikon aikana asiantuntijoiden oppitunneilla. Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 Puolustusministeri Stefan Wallin 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 355/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Lipponen /sd: Är regeringen medveten om hur man vid garnisonen i Vekarajärvi har gripit sig an de problem som uppkommit och sänkt tröskeln för beväringarna att söka stöd så att de kan fortgå med tjänstgöringen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Försvarsmakten tar sitt sociala ansvar i vidsträckt bemärkelse för hela den åldersklass som kallas till uppbåd. Försvarsmakten har som mål att skapa sådana tjänstgöringsförhållanden för beväringar och reservister där de tryggt kan fullgöra sin medborgerliga plikt utan störande civila och ekonomiska bekymmer. De militära förmännen sörjer för de värnpliktigas välbefinnande. I varje truppförband finns hälsovårds- och socialkuratorstjänster, en utbildad multiprofessionell krisgrupp för nöd- och olyckssituationer samt möjlighet att diskutera med en militärpräst. Antalet beväringar som har avbrutit sin tjänstgöring på grund av problem med den mentala hälsan har hållit sig konstant under 2000-talet. Procentuellt har deras andel minskat till följd av att det har skett en ökning i övriga skäl till att tjänstgöringen avbryts. Självmorden bland beväringarna har under 2000-talet varit 0 5 per år, i genomsnitt 2 3. De är mera sällsynta än för unga män i samma ålder som inte fullgör militärtjänst. Försvarsmakten har lyckats minska dödsfallen bland beväringarna med cirka 75 % och självmorden med cirka 66 % jämfört med dödsfallen på 1990-talet. Minskningen av dödsfallen visar att genom försvarsmaktens arrangemang för psykiskt stöd, förbättring av tjänstgöringssäkerheten, hälsovård och utbildning har betydande effekter åstadkommits när det har gällt att minska dödligheten bland beväringarna. Utgående från ett samarbetsavtal upprätthåller Väestöliitto och försvarsmakten en stödtelefonstjänst för beväringarna (0800 180 362), som är en avgiftsfri och anonym telefontjänst för unga i uppbådsfasen och för dem som fullgör sin beväringstjänst. Tjänsten ger ungdomarna möjlighet att samtala om hur de hanterar sina liv och om de identitetsproblem de har. Stödtelefonen är öppen under vardagar klockan 18 20. Försvarsmakten, Institutet för hälsa och välfärd, arbets- och näringsministeriet (civiltjänstcentralen) och kommunerna upprätthåller en modell för styrning av ungdomarna till olika tjänster. Modellen kallas Time out, den inleddes år 2004 och omfattar flera sektorer. Den är avsedd för ungdomar som vid uppbåden och i begynnelsefasen av tjänstgöringen löper risk att marginaliseras. Det lokala samarbetet och stödjandet av uppsökande ungdomsarbete som försiggår på flera sektorer och anknyter till revideringen av ungdomslagen (2011) genomförs för försvarsmaktens del så att erfarenheterna från verksamhetsmodellen Time out utnyttjas. I Karelska Brigaden inträffade mellan oktober 2010 och oktober 2011 tre dödsfall bland beväringarna, vilka kom som en överraskning för både tjänstgöringskamrater och utbildare. Kommendören för Karelska Brigaden tillsatte efter det sista fallet en arbetsgrupp, som fick till uppgift att fundera på med vilka åtgärder man bäst kan förhindra motsvarande fall i framtiden. Arbetsgruppen har fått sitt betänkande klart och det 4
Ministerns svar KK 355/2011 vp Päivi Lipponen /sd har överlåtits till Arméstaben. Av de åtgärder som föreslås i betänkandet tas en del i bruk i alla truppförband i armén från och med den första kontingenten i januari 2012. Vid truppförbanden ska ett informationsmöte ordnas för de anställda och beväringsledarna innan kontingenten 1/2012 träder i tjänst. Vid informationsmötet ska omsorg om de underlydande, identifiering av psykiskt illamående samt åtgärder genom vilka en person kan styras till professionell hjälp behandlas. Förebyggandet av kriser ska också beaktas i innehållet i de lektioner som ges inom medicinalsektorn, den sociala och den kyrkliga sektorn samt under den grundutbildningsperiod som personalen vid grundenheten håller. Dessutom ska mental hälsa och identifiering av psykiskt illamående fogas till utbildningen under grundutbildningsperioden. Ärendet ska också behandlas vid chefs- och ledarutbildningen på underofficersoch reservofficerskursen. Truppförbanden ska granska tillgången på psykiskt stöd så att beväringarna och de anställda har möjlighet att få stöd också efter tjänstetid. Truppförbanden utarbetar ett visitkort med stödpersonalens kontaktuppgifter (sakkunnig personal, riksomfattande nummer till beväringarnas och fredsbevararförbundets stödtelefoner samt numret till den riksomfattande sjukskötarjouren), och detta kort ges till alla beväringar på de lektioner som de sakkunniga håller under den första tjänstgöringsveckan. Helsingfors den 16 december 2011 Försvarsminister Stefan Wallin 5