Sähköpyörätuoli ja -mopedi liikkumiseen liittyvää osallistumista edistämässä - havainnoivan monikeskustutkimuksen Suomen osuus



Samankaltaiset tiedostot
Päätös: SIVU 1

SÄHKÖPYÖRÄTUOLIN JA -MOPEDIN MYÖNTÄMISEN VAIKUTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen

Ajankohtaista apuvälinealalta. Asetus, toimintaohjeet, vaikuttavuustutkimus, apuvälineluokitus, tietolähteet

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen. Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Omaishoitajan hyvinvointitarkastus

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Tuki ja hoiva tavallisessa asunnossa

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen InnoSI, Kuntaliitto

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

CP Q L Cerebral Palsy Quality of LifeA

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

Apuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa.

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala. Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut. Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu Tampere puh

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

/ 201 Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen. Hakijan tiedot Sukunimi ja Etunimet Henkilötunnus

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry

TIETOA JA TIETOTARPEITA VAMMAISUUDESTA

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa?

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

AJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

HAKEMUS ASUMISPALVELUIHIN. Ikäihmiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat. Saapumispäivä: / 20 Käsittelypäivä: / 20.

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

SUOMUSSALMEN. Henkilötiedot. Haettava huoneisto Huoneistotyyppi. Syväyksenkatu 18 B, SUOMUSSALMI Puh Fax.

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

Minun arkeni. - tehtäväkirja

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

PALKOn avoin seminaari

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

HYVÄ ALUEFOORUM

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Ikäinnovaatio hanke

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Transkriptio:

Sähköpyörätuoli ja -mopedi liikkumiseen liittyvää osallistumista edistämässä - havainnoivan monikeskustutkimuksen Suomen osuus Heidi Anttila, FT, ft & Pia Sirola, KM, ft

Tausta Tutkimus on keskittynyt käyttäjätyytyväisyyden arviointiin -> asiakkaat ovat tyytyväisiä tai ainakin jossain määrin tyytyväisiä apuvälineeseen ja apuvälinepalveluun (esim. Sund ym. 2013, Brochard ym. 2007) Katsausten mukaan vaikuttavuustutkimuksia apuvälineistä on vain muutama (Fomiatti 2013, Anttila ym. 2012, Salminen ym. 2009, Auger ym. 2008) Vain muutama kustannusanalyysi (Andrich & Caracciolo 2007; Hubbard Winkler ym. 2011) Näyttöön perustuvien käytäntöjen tietoperustaksi tarvittaisiin tietoa niin vaikuttavuudesta kuin kustannuksistakin (Fuhrer 2001, Fuhrer 2007). 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 2

Tutkimustehtävä Mikä on sähköpyörätuolin ja -mopedin vaikutus avuntarpeeseen, liikkumista edellyttävään osallistumiseen ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun? Mikä on sähköpyörätuolin ja -mopedin kustannusvaikuttavuus verrattuna tilanteeseen ennen sähköpyörätuolin tai -mopedin myöntämistä? 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 3

Aineisto ja menetelmät 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 4

Tutkimuksen kulku Rekrytointi Helmi-Joulukuu 2011 10 apuvälinekeskuksesta n=72 Ei saavutettu n=4 (2 asui kaukana, 1 varaston rakentaminen viivästyi, 1 ei tietoa) Alkuhaastattelu ennen apuvälineen luovutusta n=68 Poisjääneet n=11 (4 kuollut, 2 sairaus,1 sairaus perheessä, 2 ei halunnut jatkaa, 1 joutui sairaalaan,1 ei tietoa) Seurantahaastattelu 1. Vuoden jälkeen n=57 (42 sähkömopedia, 15 sähköpyörätuolia) 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 5

Tiedonkeruu Nomo-tutkimuksessa 2011-2013 Alkutilanne: kun apuväline on päätetty myöntää, mutta ei vielä luovutettu NOMO 1.0 Sairaudet ICD-10 - pohjaisen listan mukaan 15 D ja EQ-5D, EATS 2D Palvelujen käyttö 1-2 kuukautta apuvälineen luovutuksesta apuvälinepalvelun jälkeen SATS tyytyväisyys apuvälinepalveluprosessiin 1 vuosi apuvälineen luovutuksesta NOMO 1.0 QUEST 2.0 15D ja EQ-5D, EATS 2D Palvelujen käyttö 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 6

Taustamuuttujat alkutilanteessa (n=57) Sukupuoli Naisia 68% Ikä alkutilanteessa ka. 55 v. (32-76, SD 12,4) Työtilanne: eläkkeellä 43 (84 %), ansiotyössä 3 (6 %) Asuinalue: kaupunki 42%, esikaupunki 26%, maalla 32% Asumismuoto: tavallinen asunto 97% Asuminen: yksin 33%, yhdessä jonkun kanssa 67% Asunto suunniteltu liikkumisen kannalta hyvin: 61% kyllä, 26% osittain, 12% ei Täytyy käyttää portaita päästäkseen asuntoon: 26% Muita apuvälineitä: 95 % 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 7

Itseraportoidut sairaudet ICD-10:n mukaan, % 70 60 50 40 30 20 10 0 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 8

Osallistujien terveys ja toimintakyky Alkutilanteessa 1 vuoden jälkeen Muutos (*p<.05) Terveydentila yleensä kohtalainen tai heikko Fyysinen toimintakyky kohtalainen tai heikko 61,4 % 61,4 % p=.857 84,2 % 68,4 % p=.049* Koettu terveys (VAS 0-100) 53 (15-95, SD 21,5) 55 (0-94, SD 21,7) p=.444 Kipuja 81% 75% p=.034* Kipua, joka vaikuttaa liikkumiseen ulkona 61% 40% p=.020* Kulku portaissa ilman toisen apua (väh. 1 askelma) 44% 44% p=.195 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 9

Avuntarve Avuntarve muilta (ka tuntia vk, n) Alkutilanteessa 1 vuoden jälkeen Muutos (*p<.05) ka 8,5 h, 57 ka 3,5 h, 47 p=.213 Henkilökohtainen avustaja (ka tuntia vk, n,) ka 28 h, 16 ka 25 h, 21 p=.235 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 10

Osallistujien toimintakyvyn rajoitukset (% kyllä tai ajoittain) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Alku 1 vuosi 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 11

Resurssien käyttö apuvälinepalveluprosessin eri vaiheissa 20.12.2013 Pia Sirola & Heidi Anttila

Ajankäytön keruu apuvälinepalveluprosessin vaiheissa Suomi Tarpeen arviointi Sovitus ja kokeilu Yksilöllisen muutostarpeen arviointi Käytön opetus ja luovutus Seuranta Asunnonmuutostyöt Hallinto Muu Norja ja Tanska Tarpeen arviointi Apuvälineen valinta Ajotesti Yksilöllisen muutostarpeen arviointi Seuranta Asunnonmuutostyöt Hallinto Muu 20.12.2013 Pia Sirola & Heidi Anttila

Ajankäyttö apuvälinepalveluprosessin eri vaiheissa Prosessin vaiheet N Min. (med.) Min. (IQR) Kokonaisaika AVK 57 300 205-385 Kokonaisaika AVK ja maahantuoja 57 302 205-445 Kokonaisaika asiakkaat 53 285 204-403 Kokonaisaika sähköpyörätuoli 15 380 302-570 Kokonaisaika mopedi 42 270 194-356 Tarpeen arviointi 57 45 26-128 Sovitus ja kokeilu 57 75 110-160 Yksilöllisen muutostarpeen arviointi 14 23 15-68 Käytön opetus ja luovutus 55 60 45-90 Seuranta 26 38 19-94 Asunnonmuutostyöt 6 20 14-218 Hallinto 47 25 20-40 Muu 6 45 19-71 20.12.2013 Pia Sirola & Heidi Anttila

Tyytyväisyys apuvälinepalvelun laatuun (SATS n=56) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tyytyväiset (%) Tyytymättömät (%) Ei tyytyväinen eikä tyytymätön (%) Ei tietoa (%) 20.12.2013 Pia Sirola & Heidi Anttila

Tyytyväisyys sähköpyörätuoliin tai -mopediin (QUEST 2.0, n=56) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tyytyväiset, (%) Tyytymättömät, (%) Ei tietoa, (%) 20.12.2013 Pia Sirola & Heidi Anttila

Vaikuttavuus arkielämässä 1 vuoden jälkeen (47-62 vko) 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 17

Odotusten täyttyminen liikkumisesta ja eri toimintojen suorittamisesta 9 % N=57 37 % 28 % Huonommin kuin odotin Odotusteni mukainen Paremmin kuin odotin Paljon paremmin kuin odotin 26 % 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 18

Uuden apuvälineen merkitys mahdollisuuksiin tehdä eri toimintoja 2 % n=57 44 % 12 % 42 % Vähän merkitystä Hiukan merkitystä Suuri merkitys Erittäin suuri merkitys 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 19

Muutos avuntarpeessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Ei tietoa Paljon apua Melko paljon apua Vähän apua Ei yhtään 20 % 10 % 0 % Alkutilanne 1 vuosi Alkutilanne 1 vuosi Alkutilanne 1 vuosi Alkutilanne 1 vuosi Kotona Kodista sisään ja ulos Liikkumiseen sisätiloissa Liikkumiseen ulkona 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 20

Muutos yhteenlasketussa toimintoihin osallistumisen määrässä ja eri toimintoihin osallistumisessa Osallistuminen 20 erilaiseen toimintaan (n=57) Alkutilanteessa ka. 12,1 (vaihteluväli 4 20) 1 vuoden jälkeen ka. 12,32 (vaihteluväli 4 19) Ero 0.2 (SD 2,4, 95%CI -0.8 0.4, p=.512) Toimintoihin osallistumisen määrässä ei ollut eroa alkutilanteen ja 1 vuoden seurannan välillä. Muutos eri toimintoihin osallistumisessa: Ruoka- tai päivittäistavarakaupassa käynti lisääntyi yhden vuoden seurannassa (p=.048) 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 21

Nomo-kyselylomake 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 22

Muutos liikkumisen helppoudessa tai vaikeudessa Liikkumiseen liittyvät toiminnot Alkutilanne, n Seu ranta, n Jakauman muutos, p Helpompaa, n Vaikeampaa, n Säilyi ennallaan, n Tn-suhde help./vaik. (95 % C) Ostoksilla käynti 50 52 ns 20 11 21 1,82 (0,88, 4,22) Vierailu omaisten tai ystävien luona 51 51 0.018 18 7 26 2,57 (1,15, 7,8) Ruoka- tai päivittäistavarakaupassa käynti 50 49 <0.001 25 4 17 6,25 (2,6, 29) Ravintolassakäynti 46 47 ns 17 7 23 2,43 (1,08, 7,4) Keittiötyöt 51 46 ns 14 8 24 1,75 (0,74, 4,86) Lääkkeiden osto 39 41 ns 14 10 17 1,40 (0,61, 3,44) Kampaaja tai parturi 42 40 ns 11 13 16 0,85 (0,35, 1,92) Ulkoilu 30 37 0.012 18 9 10 2,00 (0,92, 5,2) Postissa tai postilaatikolla käynti 28 30 0.012 12 5 13 2,40 (0,88, 10,5) Pyykinpesu 32 30 ns 8 5 17 1,60 (0,47, 6,67) Urheilu tai kulttuuritapahtumissa käynti 27 27 ns 10 5 12 2,00 (0,7, 8,5) Siivous 24 27 ns 5 8 14 0,63 (0,15, 1,89) Liikunnan harrastaminen kodin ulkopuolella 23 26 ns 9 7 10 1,29 (0,44, 3,8) Pankissa käynti 28 25 ns 11 5 9 2,20 (0,78, 9,5) Yhdistys-, seurakunta- tai 14 20 ns 7 5 8 1,40 (0,42, 5,5) päiväkeskustoiminta Kirjastossa käynti 20 19 0.019 10 2 7 5,00 (1,43, 17) Puutarha- ja lumityöt 12 16 ns 6 6 4 1,00 (0,25, 4) Lasten tai perheenjäsenen hoito 18 13 ns 5 2 6 2,50 (0,43, 11) Työskentely tai opiskelu kodin ulkopuolella 4 7 ns 2 1 4 2,00 (0,25, 5) Lasten vienti ja haku päiväkodista tai koulusta 6 4 ns 1 0 3 na 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 23

Mitä muutosta oli osallistumisessa liikkumiseen liittyviin toimintoihin? Osallistuminen toimintoihin n Määrä Helpommin (tn-suhde) Vierailu omaisten tai ystävien 51 Ei muutosta 2,57 luona Ruoka- ja 49 Lisääntyi 6,25 päivittäistavarakaupassa käynti Ulkoilu apuvälineen kanssa 37 Ei muutosta 2,00 Postissa tai postilaatikolla käynti 30 Ei muutosta 2,40 Kirjastossa käynti 19 Ei muutosta 5,00 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 24

Terveyteen liittyvä elämänlaatu 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 25

Terveyteen liittyvä elämänlaatu (15 D, EQ 5D ja EATS 2 D) Ei muutosta terveyteen liittyvässä elämänlaadussa 15D, EQ-5D-mittareilla katsottuna Käytettäessä EATS-2D:n lisäkysymyksiä, muutosta näkyi liikkumisessa, mutta ei sosiaalisissa suhteissa 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 26

Tasoarvo Terveyteen liittyvä elämänlaatu 15D 1,0000,9000,8000 Keskim.15D-lukema Väestö.903 Potilaat ennen.722 Potilaat 1 v..722,7000,6000,5000,4000 Väestö Potilaat ennen Potilaat 1 v. jälkeen,3000 Ulottuvuudet 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 27

Kustannukset ja kustannusvaikuttavuus 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 28

Kustannustiedot kerättiin yhteiskunnallisesta näkökulmasta 1/2 Suorat kustannukset: Terveydenhuollon voimavarat, joita tarvitaan asiakkaan terveydenhoidossa ja apuvälinepalvelussa ml. mahdollisten komplikaatioiden ja haittavaikutusten hoitamisen vaatimat voimavarat. Voimavarat terveydenhuollon ulkopuolelta (henkilökohtainen avustaja, rahallinen tuki mm. asunnonmuutostöihin ja kodinkoneiden hankintaan, kuljetuspalvelut). 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 29

Kustannustiedot yhteiskunnallisesta näkökulmasta 2/2 Epäsuorat kustannukset: Aikakustannukset Asiakkailta palvelujen käyttöön eri toimipisteissä kuluva matka-, odotus-, tutkimus- ja hoitoaika, ml. sairaalassaoloaika Omaishoitajien aika asiakkaan hoitoon kotona ja saattajana asiakkaan käyttäessä terveyspalveluja. Tuotannonmenetyskustannukset: Asiakkaiden alentunut tuottavuus työaikana 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 30

Sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön keskimääräiset vuosikustannukset Alkutilanne Seuranta 25000 20000 15000 10000 5000 0 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 31

Keskimääräiset kustannukset seurantavuonna Asiakaskohtaiset kustannukset Alkutilanne (1 vuoden aikana ennen apuvälinettä) Seuranta (1 vuoden aikana) Erotus Kokonaiskustannukset 67 233 e 62 066e - 5166e 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 32

Johtopäätökset Sähköpyörätuoli tai -mopedi on merkityksellinen käyttäjälleen Sen avulla avuntarve voi vähentyä ja itsenäinen liikkuminen tavallisten toimintojen yhteydessä helpottua, mutta vaikutukset eivät välttämättä näy osallistumisen lisääntymisenä. Koska terveyteen liittyvä elämänlaatu ei muuttunut pelkästään terveyspainotteisilla mittareilla tarkasteltuna ->lisätutkimusta tarvitaan elämänlaatumittareiden muutosherkkyydestä kuntoutuksen kohderyhmissä. Kustannukset vähenivät, joten sähköpyörätuoleja tai -mopedeja kannattaa myöntää toimintarajoitteisten henkilöiden osallisuuden edistämiseksi. 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 33

KIITOS! Cross-Nordic Outcome Study 2009-2013 on the impact of powered wheelchairs or scooters on mobility-related participation, user satisfaction, health-related quality of life, costs and cost-benefit. Yhteistyökumppanit Suomessa: KYS apuvälineyksikkö, HUS apuvälineyksikkö, TAYS apuvälineyksikkö, TYKS apuvälinekeskus, OYS apuvälinekeskus, Satakunnan shp apuvälinekeskus, Etelä-Pohjanmaan shp alueellinen apuvälinekeskus, Kanta-Hämeen shp alueellinen apuvälinekeskus, Päijät-Hämeen sotey apuvälineyksikkö, Carea (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) apuvälinekeskus ja EKSOTE (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) alueellinen apuvälinekeskus. Yhteistyökumppanit pohjoismaissa: Norwegian Labour and Welfare Administration (NAV), Norway Socialstyrelsen, Denmark, University of Linköping, Sweden. Rahoitus: Suomen Akatemia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), apuvälineyksiköt ja -keskukset. 19.12.2013 Heidi Anttila & Pia Sirola 34