1 Ymp.ltk 11.12.2013, Liite 2 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2014
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 4 2. Valvonnan toimeenpano 4 2.1 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen valvontayksikkö 4 3. Voimavarat 5 3.1 Resurssitarpeen kartoitus 5 3.2 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako 3.3 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen 6 3.4 Yksityinen palvelutarjonta 6 4. Tietojärjestelmät 7 5. Yhteistyö ja viestintä 7 5.1 Erityistilanneviestintä ja varautuminen erityistilanteisiin 8 6. Valvonnan toteutus 8 6.1 Eläinten terveyden valvonta 9 6.1.1 Eläintautivalmius 9 6.1.2 Eläintautiepäilyt ja tapaukset 10 6.1.3 Zoonoosien valvonta 10 6.1.4 Terveysvalvontaohjelmat 11 6.1.5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta 11 6.1.6 Kyyhkyslakat 12 6.1.7 Muu tautiseuranta 12 6.1.8 Eläinten keinollinen lisääntyminen 12 6.1.9 Eläimistä saatavat sivutuotteet 12 6.1.9.1 Sivutuotealan laitosten hyväksyntä ja valvonta 12 6.1.9.2 Sivutuotteiden hautaaminen 12 6.1.9.3 Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat 13 6.1.10 Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus 13 6.1.11 Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti 14 6.1.11.1 Sisämarkkinatuonti 14 6.1.11.2 Sisämarkkinavienti 14 6.1.11.3 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin 15 7. Eläinten hyvinvoinnin valvonta 15 7.1 Eläinten hyvinvoinnin valvonta 15 7.1.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus 16 7.1.2 luvan- tai ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus 17
7.1.3 Eläinsuojeluvalvojat 18 7.1.4 Eläinkuljetukset 18 7.1.5 Teurastamot ja pienteurastamot 18 7.1.6 Lääkitsemisen valvonta 18 8. Maksut 18 9. Eläinlääkäripalveluiden toimeenpano 19 9.1 Peruseläinlääkäripalvelu 19 9.1.1 Sisältö 19 9.1.1.1 Puhelinneuvonta 19 9.1.1.2 Sairaanhoito 20 9.1.1.3 Terveydenhoito 20 9.1.1.4 Eläinten lopetus 20 9.1.1.5 Todistukset 20 9.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto 20 9.3 Kiireellinen eläinlääkäriapu 21 9.3.1 Saatavuus 21 9.3.2 Toimitilat ja varustetaso 22 9.3.3 Ostopalvelut 22 9.3.4 Erikoiseläinlääkäri- ja laboratoriopalvelut 22 9.4 Suunnitelman ja toteutuman arviointi 23 9.5 Peruseläinlääkäripalveluiden laatu 23 9.5.1 Palautteen kerääminen 23 9.5.2 Valitusten käsittely 23 9.6 Toiminnan kehittäminen 23 9.7 Seuranta ja raportointi 24 9.7.1 Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta 24 9.7.2 Viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot 24 9.7.3 Eläinlääkäripalveluiden käytön tilastointi 24 LIITEET 1. Resurssikartoitus 2. Valvonnan painopisteet 2013-2016 3. Tartuntatautilääkärin ja tartuntatautihoitajan yhteystiedot 4. Eläinlääkäreiden yhteystiedot 5. Vastaanottojen varustus 6. Eläinlääkäripalveluiden käytön tilastointilomake 3
4 1. JOHDANTO Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatiman valtakunnallisen ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO) tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa Eviran ohjaamaa valvontaviranomaisen toimintaa. Ohjelmasta säädetään eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 8 :ssä ja valtioneuvoston asetuksessa eläinlääkintähuollosta (1031/2009) 1 :ssä. Eläinlääkintähuoltolain soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (55/1980), helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa (488/1960), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (617/1997) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa (557/2005). EHO on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa ja (EY:n) N:o 882/2004 valvonta-asetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa. 2. VALVONNAN TOIMEENPANO Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena eläinlääkintähuollon säännösten toimeenpanoa ja noudattamista. Evira ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena lainsäädännön toimeenpanoa ja noudattamista. Aluehallintovirasto puolestaan huolehtii täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta alueellaan. Paikallistasolla eläinlääkintähuollon ja siihen liittyvän valvonnan suunnitellusta ja toteutuksesta vastaa kunta, kuntayhtymä tai ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue. 2.1 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen valvontayksikkö Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (myöhemmin kuntayhtymä) on Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Kärsämäen ja Reisjärven kuntien yhteinen kuntayhtymä. Kuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2010 ja sen alaisuudessa ovat kaikki perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävät. Kuntayhtymä Selänteen ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden tehtävänä ja vastuulla on järjestää ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa toimii Selänteen ympäristölautakunta. Ympäristölautakunnan alainen valvontayksikkö vastaa kaikista
5 ympäristöterveydenhuollon tehtävistä alueella. Valvonta-alueella asuu n. 20 000 asukasta. Ympäristöterveydenhuollon valvontaa hoidetaan em. kuntien toimipisteistä. Yksikön ympäristöterveydenhuollon palveluksessa on ympäristöjohtaja, valvontaeläinlääkäri, yhteensä neljä kunnaneläinlääkärin virkaa ja kolme ympäristötarkastajaa. Valvontaeläinlääkärin tehtäviin kuuluu eläinlääkintähuoltolain 15 :n mukaiset valtion varoista korvattavat valvontatehtävät sekä elintarvikelain mukaisia valvontatehtäviä alkutuotannossa. Virkaan ei kuulu praktiikkaa tai päivystysvelvollisuutta. Kunnaneläinlääkärin työnkuvaan kuuluu peruseläinlääkäripalveluiden tarjoaminen arkipäivisin sekä kiireellisen eläinlääkärinavun antaminen päivystysaikana. 3. VOIMAVARAT 3.1 Resurssitarpeen kartoitus Kuntayhtymän eläinlääkintähuollon resurssitarpeen kartoitus on liitteessä 1. 3.2 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Kuntayhtymässä on viisi (5) kunnaneläinlääkärin virkaa. Yhden viran virkanimike on valvontaeläinlääkäri ja neljä (4) muuta ovat praktikkovirkoja (myöh. kunnaneläinlääkäri). Tällä hetkellä kaikki virat ovat täytettynä. Pyhäjärven virka on puolitettu (50 %) eli yhtä kokonaista virkaa hoitaa kaksi viranhaltijaa. Haapajärven viranhaltija tekee tällä hetkellä 50 % työajasta joten Haapajärvellä työskentelee määräaikaisena sijaisena myös toinen eläinlääkäri. Kunnaneläinlääkäreiden toimipisteet sijaitsevat Haapajärvellä, Pyhäjärvellä, Reisjärvellä sekä Kärsämäellä. Kunnaneläinlääkäreiden pääasiallisena työalueena on ns. oma kunta-alue mutta tarvittaessa he työskentelevät myös yli kuntarajojen. Valvontaeläinlääkäri toimii koko Selänteen alueella. Kunnaneläinlääkärit vastaavat alueellaan peruseläinlääkäripalveluiden tarjoamisesta virka-aikana. Kiireellinen eläinlääkäriavun antaminen virka-ajan ulkopuolella eli eläinlääkäripäivystysvelvoite kuuluu jokaiseen praktikkovirkaan. Arkipäivystys tulee jokaiselle praktikolle kerran viikossa ja viikonloppupäivystys joka 4.s viikonloppu. Valvontaeläinlääkäri tekee kuntayhtymän alueella pääsääntöisesti kaikki valvontatehtävät ja eläinsuojelutarkastukset. Tällä hetkellä valvontaeläinlääkärin virkaa tehdään 80 % joten hänen poissa ollessaan sekä virka-ajan ulkopuolella, kiireelliset eläinsuojelutarkastukset ym. suorittaa kunnaneläinlääkäri. Valvontaeläinlääkäri mahdollistaa valvonnan ja tarkastusten tasapuolisuuden kuntayhtymän eri kunnassa eikä jääviyttä esiinny. Jokainen kunnaneläinlääkäri toimii yksin eikä eläintenhoitajaa/avustajaa ole yhdelläkään vastaanotolla. Praktiikka on nautavaltaista sekapraktiikkaa. Kuntayhtymä vuokraa
6 vastaanottojen tilat kunnilta ja vastaanottojen siivous on kuntien tai yksityisen siivouspalveluja tuottavan toimijan vastuulla. 3.3 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Uutta viranhaltijaa rekrytoitaessa, hakijan tulee esittää haastattelussa alkuperäiset opinto- ja mahdolliset työtodistukset. Kuntayhtymä voi tarvittaessa pyytää aluehallintovirastoa tarkastamaan hakijan pätevyyden Evirasta tai itse tarkastaa hakijan laillisuuden toimia Suomessa laillistettuna eläinlääkärinä Eviran ylläpitämästä eläinlääkärirekisteristä. Tarvittaessa ympäristöjohtaja ottaa myös yhteyttä hakijan edelliseen työnantajaan. Samoin toimitaan sijaisia rekrytoitaessa. Uuden eläinlääkärin työhön perehdyttämisestä vastaa ympäristöjohtaja ja/tai kunnaneläinlääkäri. Kuntayhtymällä ei ole valmista koulutusrunkoa. Kunnaneläinlääkärit ja valvontaeläinlääkäri hakevat koulutukseen sitä mukaa kun kiinnostavaa koulutusta järjestetään. Tavoitteena on tarjota täydennyskoulutusta kahdeksan (8) arkipäivää kalenterivuodessa koulutusmäärärahat huomioiden. Jokaisella praktikolla on mahdollisuus syventää ammattitaitoaan tietyillä sektoreilla kiinnostuksensa mukaan esim. tuotantoeläimet, hevoset jne. Ympäristöjohtaja hyväksyy koulutukset. Eläinlääkärilehden mukana jaetaan vuosittain Koulutuskalenteri- niminen lehti, jossa on eläinlääkäreille suunnattua koulutusta. Lähinnä praktiikkaa tekeville eläinlääkäreille tarkoitetusta koulutuksesta vain hyvin pieni osa on tiedossa kuukausia ennen ko. koulutusta. Yleensä koulutuksen järjestää lääkefirma, joka informoi sponsoroimastaan/järjestämästään koulutuksesta postitse noin 1-2 kk ennen koulutuspäivää. Valvontaeläinlääkäri saa pääsääntöisesti sähköpostitse koulutus- tai työkokouskutsun suoraan aluehallintovirastolta tai Evirasta. Valvontaeläinlääkäri osallistuu mahdollisuuksien mukaan erilaisiin koulutuksiin, jotta hänellä olisi riittävä ja asianmukainen hallintomenettelyjen tuntemus eläinsuojelulain ja elintarvikevalvonnan alalta. Tarvittaessa hän pystyy pyytämään apua aluehallintovirastolta tai ympäristöjohtajalta. Valvontaeläinlääkärin osallistuessa koulutukseen kunnaneläinlääkärit hoitavat kuntaalueillaan mahdolliset kiireelliset eläinsuojelutarkastukset. Kunnaneläinlääkärit sijaistavat toisiaan koulutuksen ajan. 3.4 Yksityinen palvelutarjonta Kuntayhtymän alueella ei ole yksityistä palvelutarjontaa joka tarjoaisi peruseläinlääkäripalvelua muille kotieläimille kuin hyötyeläimille. Kaikissa kunnissa on virkaaikana mahdollisuus ottaa vastaan myös pieneläimiä. Lähialueella (esim. Iisalmi, Kajaani, Kokkola, Oulu) toimii lukuisia yksityisiä pieneläinklinikoita mutta niiden vaikutus
7 peruseläinlääkintää tarvitseviin pieneläinpotilasmääriin lienee kuitenkin vähäinen. Vaikeimmat sairastapaukset ohjataan paremmat resurssit omaaville pieneläinklinikoille. Kuntayhtymän alueella arviolta kymmenellä (10) lypsykarjatilalla käy yksityinen palveluntarjoaja. Näillä tiloilla kunnaneläinlääkärit kuitenkin hoitavat peruseläinlääkinnän yksityisen keskittyessä lähinnä hedelmällisyyshoitoihin tai jalostussuunnitelmien tekoon. 4. TIETOJÄRJESTELMÄT Kuntayhtymällä on käytössä valvontarekisteri (Digia) joka on ympäristöterveydenhuollon yhteinen. Järjestelmään kirjataan ylös kaikki kohteet, suoritteet jne. Valvontaeläinlääkäri käyttää ko. rekisteriä osana omaa työtään kirjaten sinne kaikki tehdyt alkutuotantoon liittyvät tuotantotilojen hygieniatarkastukset, eläinsuojelutarkastukset, aluehallintovirastosta tai Evirasta tulleet määräykset jne. Tämän lisäksi valvontaeläinlääkäri pitää omaa kirjanpitoa mm. kaikista tulleista eläinsuojeluilmoituksista sekä suoritetuista tuotantotilojen hygieniatarkastuksista. Kaikki pöytäkirjat mahdollisine liitteineen löytyvät paperiversioina valvontaeläinlääkärin työhuoneesta. Valvontaeläinlääkärillä on myös käyttöoikeudet Eviran ylläpitämiin Eläintenpitäjä- sekä Eläinten hyvinvointi-sovellus Elvikseen. Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry ylläpitää selainpohjaisia internet- sovelluksia nimeltään Naseva ja Sikava, joita kunnaneläinlääkäri käyttää osana terveydenhuoltotyötä. Eläinlääkärikohtaiset potilastieto- ja laskutusohjelmat löytyvät jokaiselta kunnaneläinlääkäriltä. Kuntayhtymän alueella tarve TRACES-järjestelmän käyttöön on ollut hyvin vähäistä. Reisjärven kel Matti Töllillä on riittävä TRACES-tuntemus. Mikäli muilla eläinlääkäreillä ilmenee tarvetta järjestelmän käyttämiselle, pyydetään aluehallintovirastolta apua. 5. YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ Ympäristöjohtaja vastaa viestinnästä valvontayksikön sisällä sekä tiedottamisesta valvontayksikön ulkopuolelle. Viestintään kuuluvat asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Eläinlääkintähuoltoon liittyvissä tapauksissa valvontaeläinlääkäri tai ympäristöjohtaja hoitaa tiedottamisen kunnaneläinlääkäreille, aluehallintovirastoon tai poliisille. Valvontaeläinlääkäri neuvoo ja opastaa kuntalaisia mm. eläinsuojeluun tai alkutuotantoon liittyvissä asioissa. Osa valvontaeläinlääkärin työstä on valtion kustantamia valvontatehtäviä ja tämän vuoksi yhteistyö/viestintä aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiden kanssa on jatkuvaa. Valvontaeläinlääkärin työpiste sijaitsee samassa yksikössä Haapajärven ympäristö- ja rakennustarkastajien kanssa. Tämä mahdollistaa tarvittaessa päivittäisen ympäristöterveydenhuollon eri viranhaltijoiden välisen yhteistyön. Myös muihin Selänteen
8 alueella toimiviin ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoihin valvontaeläinlääkäri on tarvittaessa yhteydessä. 5.1 Erityistilanneviestintä ja varautuminen erityistilanteisiin Kuntayhtymällä on olemassa erillinen valmiussuunnitelma erityistilanteen varalle. Ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelma, joka sisältää kaikki ympäristöterveydenhuollon osa-alueet, on valmistettu yhteistyössä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, Ympäristöpalvelut Helmen ja Kalajoen yhteistoimintaalueen kanssa. Aluehallintoviraston helposti leviävien eläintautien valmiussuunnitelma on osa Eviran valtakunnallista valmiussuunnitelmaa. Aluehallintovirasto on perehdyttänyt toimintaalueelleen valmiuseläinlääkäreitä. Kuntayhtymän alueella valmiuseläinlääkärinä on Reisjärven kunnaneläinlääkäri Matti Tölli. Ell Tölli osallistuu vuosittain aluehallintoviraston järjestämään valmiuseläinlääkäreille suunnattuun koulutukseen. Myös Evira järjestää vuosittain valmiuspäivän johon ell Tölli osallistuu. Helposti leviävien eläintautien torjuntaan liittyvä ohjeisto on koottu valmiuseläinlääkärikansioon, jota valmiuseläinlääkäri säilyttää omassa toimipisteessään. Vastustettavien eläintautien osalta viestintävastuu on Eviralla ja aluehallintovirastolla. 6. VALVONNAN TOTEUTUS Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tavoitteena on toteuttaa eläintautilainsäädännössä, eläinsuojelulainsäädännössä ja eläinten lääkitsemislainsäädännössä sekä helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa asetettuja päämääriä. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta toteutetaan hyvässä yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kesken. Valvonta suoritetaan ennalta suunniteltuna tai epäilyyn perustuvana valvontana. Valvonnan tulisi myös olla riskiperusteista ottaen kuitenkin huomioon säädösten edellyttämät vaatimukset. Valvonnan toimeenpanossa huomioidaan Eviran valvontastrategian mukaiset valvonnan tavoitteet koko valvontaketjussa, joita ovat: * valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa * valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista
9 * valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa * valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta * valvonnanviestintä on tehokasta ja ennakoivaa * valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan. Osa valvonnasta sisältyy aluehallintoviraston vuosittaisiin nk. valvonnan painopisteisiin. Näiden tavoitteena on kehittää valvonnan ohjeistusta ja/tai menetelmiä sekä tukea uuden ja osittain myös pidempään voimassa olleen lainsäädännön toimeenpanoa. Valvonnan painopisteet päivitetään vuosittain. Liitteessä 2 vuoden 2013-2016 eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelmiin sisällytettävät valvonnan painopisteet. 6.1. Eläinten terveyden valvonta 6.1.1. Eläintautivalmius Varautuminen helposti leviävien eläintautien leviämisen uhkaan on keskeinen osa eläinten terveyden valvontaa. Tautitapausten varhainen havaitseminen, nopeasti käynnistettävät hallintatoimet ja kustannustehokkuus toimenpiteiden valinnassa taudin torjunnan vaarantumatta sekä tarvittavan välineistön nopea saatavuus vaativat etukäteissuunnittelua, hankintoja, sopimuksia, tiedon jakamista, toimijoiden kouluttamista ja käytännön harjoittelua. Välttämättömän eläinlääkintähuollon toimiminen ja henkilöresursointi poikkeustilanteessa on suunniteltava etukäteen. Poikkeustilanteisiin varaudutaan kaikilla eläinlääkintähuollon tasoilla. Kunnaneläinlääkäri, mukaan lukien myös valvontaeläinlääkäri, huolehtii eläintautilain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta kuntayhtymän alueella. Helposti leviävien eläintautien leviämisen estäminen tapahtuu Eviran ja aluehallintoviraston alaisuudessa ja ohjeistuksen mukaan. Osa kunnaneläinlääkäreistä on nimetty valmiuseläinlääkäreiksi, jotka ovat saaneet lisäkoulutusta helposti leviävien eläintautien vastustustyöhön. Kuntayhtymän alueella valmiuseläinlääkärinä toimii Reisjärven kel Matti Tölli. Erityistilanteissa, joissa Matti Tölli valmiuseläinlääkärinä osallistuu eläintautien torjumistyöhön kuntayhtymän tai aluehallintoviraston / Eviran määräämällä alueella, Reisjärvellä välttämättömät, päivystysluontoiset eläinlääkintähuollon tehtävät voidaan hoitaa muiden kunnaneläinlääkäreiden toimesta.
10 6.1.2. Eläintautiepäilyt ja -tapaukset Tarttuvat eläintaudit jakautuvat lakisääteisesti vastustettaviin ja muihin tarttuviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen helposti leviäviin, vaarallisiin ja valvottaviin eläintauteihin. Epäily tarttuvan eläintaudin esiintymisestä voi syntyä eläimen tai eläinryhmän kliinisten oireiden, tuotannon tunnuslukujen muutosten perusteella tai näytteen tutkimisen yhteydessä laboratoriossa. Eläinlääkäri ammattitaidollaan arvioi, onko kyseessä epäily, joka on syytä varmistaa lisätutkimuksilla. Myös Evira voi tehdä päätöksen lisänäytteiden ottamisesta. Kuntayhtymän kunnaneläinlääkäri tai valvontaeläinlääkäri ottaa välittömästi yhteyttä aluehallintovirastoon eläintautiepäilyn tai tapauksen tullessa ilmi. Helposti leviävää eläintautia (esim. suu- ja sorkkatauti, SVD, Newcastlen tauti, sikarutto, lintuinfluenssa, Blue tongue) epäiltäessä kunnaneläinlääkäri ei saa poistua tilalta mikäli hän on siellä epäilyn tullessa ilmi, vaan hänen on aina otettava välittömästi yhteyttä aluehallintoviraston läänineläinlääkäriin. Aluehallintovirasto ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin saatuaan ilmoituksen vastustettavasta eläintaudista tai sen epäilystä, mikäli tauti edellyttää aluehallintoviraston tai kunnaneläinlääkärin toimenpiteitä. Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo toimenpiteiden suorittamista kuntatasolla. Kuntayhtymän alueella ko. toimenpiteet suorittaa kunnaneläinlääkäri ja/tai valvontaeläinlääkäri joko yksin tai yhdessä läänineläinlääkärin kanssa. Epäiltäessä tai todetessa jokin välittömästi muille terveysviranomaisille ilmoitettavaa tautia, kunnaneläinlääkäri ilmoittaa asiasta viipymättä tartuntatautien torjunnasta vastaavalle terveyskeskuksen lääkärille. Tartuntatautilääkärin ja tartuntatautihoitajan yhteystiedot löytyvät liitteestä 3. 6.1.3. Zoonoosien valvonta Zoonoosi on eläinten ja ihmisten yhteisten tartuntatautien yleisnimitys. Tarttuminen voi tapahtua eläimestä ihmiseen tai ihmisestä eläimeen. Esimerkkinä zoonoosista mainittakoon salmonellatartunnat tai eräät influenssat. Tällaisten zoonoottisten tartuntojen leviämisen varalta yhteistyö terveydenhuollon kanssa on oltava sujuvaa. Kunnaneläinlääkäri ilmoittaa eläimissä todetuista zoonooseista viipymättä muille terveysviranomaisille kuten kohdassa 6.1.2 on kuvailtu.
11 Ilmoitettavia zoonooseja ovat nautatuberkuloosi, pernarutto, luomistauti, salmonellatartunnat (nauta, sika, siipikarja), raivotauti (rabies), leptospiroosi, klamydioosi/psittakoosi, leishmaniaasi, jänisrutto (tularemia) ja orf. 6.1.4. Terveysvalvontaohjelmat Joillekin lakisääteisesti vastustettaville eläintaudeille on erillislainsäädännöllä säädetty terveysvalvontaohjelman vähimmäistasosta. Tällaisia ovat esimerkiksi lampaiden ja vuohien maedi-visna- ja scrapievalvontaohjelmat, kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvontaohjelmat. Terveysvalvontaohjelmiin liittyy säännöllinen käynti pitopaikoissa ja näytteenotto tai näytteenottojen seuranta. Terveysvalvontaohjelmien tarkat kuvaukset sekä eri kustannusten korvattavuus löytyvät eläinlääkintälainsäädännöstä tautikohtaisesti. Kuntayhtymän alueella, Pyhäjärvellä, on yksi (1) lammastila, joka kuuluu maedi-visna- ja scrapie terveysvalvontaohjelmiin. Lammastilan vuosittaisesta näytteenotosta huolehtii kunnan- tai valvontaeläinlääkäri. Salmonellavalvontaohjelmaan kuuluvia kanaloita on kuntayhtymän alueella yksi (1). Lattiakanala sijaitsee Kärsämäellä ja vuosittaisen viranomaisnäytteen ottaa kunnaneläinlääkäri. Tiedot ja tehdyt tarkastukset terveysvalvontaohjelmiin liittyneistä tiloista sekä näytteenotoista pidettävä kirjanpito säilytetään ko. kuntien vastaanotoilla sekä valvontaeläinlääkärin työhuoneessa. Mikäli terveysvalvontaohjelmien seuraamisessa havaitaan laiminlyöntejä, asiasta ilmoitetaan viipymättä aluehallintovirastolle. Aluehallintovirastolta saadun ohjeistuksen mukaan laiminlyönti pyritään korjaamaan terveysvalvontaohjelman mukaiseksi mahdollisimman pian. 6.1.5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Kuntayhtymän alueella on kaksi (2) luonnonravintolammikkoa sekä yksi (1) rapulaitos. Valvontaeläinlääkäri vastaa näiden laitosten valvonnasta sekä niihin liittyvästä kirjanpidosta. Valvojan pätevyys valvoa vesiviljelylaitoksia varmistetaan sillä, että valvontaeläinlääkäri osallistuu Eviran tai aluehallintoviraston järjestämään asiaa koskevaan koulutukseen. Mikäli luonnonravintolammikoista siirretään kaloja pakollisen BKD- valvontaohjelman alueelle, terveystodistuksen siirrettäville kaloille kirjoittaa kunnaneläinlääkäri.
12 6.1.6 Kyyhkyslakat Kuntayhtymän alueella ei ole tiedossa yhtään kyyhkyslakkaa. 6.1.7 Muu tautiseuranta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto lähettää eläintautiseurantanäytteisiin liittyvät määräykset suoraan valvontaeläinlääkärille. Valvontaeläinlääkäri vastaa näytteiden otosta määräajassa, arkistoi tiedot sekä toimittaa tarvittavat tiedot eteenpäin aluehallintovirastoon tai Eviraan. Valvontaeläinlääkärin poissa ollessa näytteenotoista vastaa kunnaneläinlääkäri. 6.1.8 Eläinten keinollinen lisääntyminen Kuntayhtymä pyrkii huolehtimaan siitä, että alueella olisi vähintään yksi tammojen keinosiemennyksen valmiudet omaava eläinlääkäri. Palvelua pystytään järjestämään vain virka-ajan puitteissa. Muina aikoina tammanomistajien on käännyttävä yksityisen palvelutarjoajan puoleen. 6.1.9 Eläimistä saatavat sivutuotteet Eläimistä saatavia sivutuotteita ovat muut kuin ihmisravinnoksi eläimistä saatavat tuotteet. Näitä ovat esimerkiksi kuolleet eläimet, entiset eläinperäiset elintarvikkeet, kompostointilaitoksiin menevä ruokajäte sekä teurastamon eläinperäinen sivutuote. 6.1.9.1 Sivutuotealan laitosten hyväksyntä ja valvonta Kuntayhtymän alueella ei ole sivutuotealan laitoksia. 6.1.9.2 Sivutuotteiden hautaaminen Suomi on jaettu märehtijöiden, sikojen, siipikarjan ja turkiseläinten raatojen sekä tiettyjen muiden sivutuotteiden hävityksen osalta kahteen osaan: keräilyalueeseen ja syrjäiseen alueeseen. Vain määritellyillä syrjäisillä alueilla niiden hävittäminen hautaamalla on sallittua. Muiden kuolleiden tuotantoeläinten, lemmikkieläinten ja kuolleena syntyneiden eläinten osalta koko Suomi on luokiteltu syrjäiseksi alueeksi. 1.1.2013 alkaen märehtijöiden osalta kotiteurastuksen sivutuotteiden hautaaminen on sallittua vain syrjäisillä alueilla. Kuntayhtymä ei kuuluu edellä mainittuun alueeseen. Kuntayhtymä kuuluu keräilyalueen piiriin eli märehtijöistä peräisin olevat sivutuotteet voidaan hävittää vuoden 2013 alusta lähtien vain toimittamalla ne hävitettäväksi Honkajoki
13 Oy:n hyväksyttyyn käsittelylaitokseen. Keräilyn hoitaa rekisteröitynyt toimija ja kustannuksista vastaa eläimen omistaja. Sikojen ja siipikarjan raatojen hävityksen osalta kuntayhtymä kuuluu nk. syrjäiseen alueeseen. Tämä tarkoittaa, että sikojen ja siipikarjan raatojen hautaaminen on sallittua. Mikäli havaitaan, että sivutuotteiden hautaamisessa on rikottu annettuja säädöksiä, virkaeläinlääkäri antaa kehotuksen hävittää sivutuote asianmukaisesti. Tieto kehotuksesta lähetetään myös aluehallintovirastolle. Mikäli annettua kehotusta ei ole noudatettu, siirtyy asian selvittely aluehallintovirastolle. 6.1.9.3 Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat Sivutuotteiden käyttöä luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa kutsutaan haaskakäytöksi. Jos haaskana käytetään muita kuin luonnonvaraisia eläimiä ja niiden teurasjätteitä, toiminnasta on tehtävä aloitusilmoitus kunnaneläinlääkärille, jonka alueella haaskaa aiotaan pitää. Ilmoitus on tehtävä ennen haaskaruokinnan aloittamista. Kunnaneläinlääkäri toimittaa ilmoituksen valvontaeläinlääkärille, joka kokoaa, arkistoi ja raportoi kaikki haaskanpitämiseen liittyvät tiedot aluehallintovirastoon sekä rekisteröi haaskapaikan eläintenpitäjärekisterin yhteydessä olevaan haaskaruokintapaikkarekisteriin. Aloitusilmoituksen voi tehdä myös suoraan valvontaeläinlääkärille. Valvontaeläinlääkäri tarkistaa tarvittaessa haaskapaikat. Mikäli on aihetta epäillä jätelain vastaista toimintaa tai jos haaskankäytöstä voi aiheutua terveyshaittaa, valvontaeläinlääkäri ottaa yhteyttä ko. lainsäädäntöä valvoviin viranomaisiin (ympäristötarkastajat). Haaskan aloitusilmoitus tehdään vain kerran mutta luonnonvaraisia eläimiä ruokittaessa on jokaisesta käyttökerrasta ilmoitettava sivutuotteiden keräyskunnan ja käyttökunnan kunnaneläinlääkärille. Käyttöilmoitukset toimitetaan kuntayhtymässä keskitetysti valvontaeläinlääkärille, joka tarvittaessa tarkistaa sivutuotteet ennen niiden käyttöä. 6.1.10 Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus Kolmansista maista tuotavat eläimet ja eläinperäiset tuotteet saapuvat Suomeen aina eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman kautta, jossa niille suoritetaan eläinlääkinnällinen rajatarkastus. Tämän vuoksi tuodut erät eivät yleensä aiheuta toimenpiteitä paikallistasolla. Aluehallintovirasto ilmoittaa, mikäli kuntayhtymän alueelle saapuu kolmansista maista eläintai tuote-eriä, joissa on syytä epäillä eläintautiriskiä tai jos epäillään, että eläin- tai tuote-erä on tuotu maahan laittomasti. Pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri suorittaa tarkastuksen
14 aluehallintoviraston ohjeitten mukaisesti. Valvontaeläinlääkärin poissa ollessa tai virka-ajan ulkopuolella tarkastuksen suorittaa kunnaneläinlääkäri. 6.1.11 Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti Tiettyjen eläinten ja tuotteiden sisämarkkinatuojat ja viejät rekisteröityvät tai hakevat tuontilupaa Eviralta. Valvontaeläinlääkäri saa tapauskohtaisesti tiedon rekisteröinneistä ja tuontiluvista Eviralta. 6.1.11.1 Sisämarkkinatuonti Sisämarkkinatuonnissa tuojalla on tiettyjen eläinten ja tuotteiden kohdalla velvollisuutena lähettää Eviralle ennakkoilmoitus tuotavasta erästä. Evira lähettää ennakkoilmoitukset aluehallintovirastoon ja läänineläinlääkäri lähettää tapauskohtaisesti tiedon virkaeläinlääkärille, mikäli he eivät itse valvo kyseistä erää. Jos tuontierä ei vastaa tuonnille annettuja ehtoja, virkaeläinlääkäri ottaa välittömästi yhteyttä aluehallintovirastoon ja toimii annettujen ohjeiden mukaan. Kuntayhtymän alueella valvonnan suorittaa pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri. Tarkastettujen tuontierien tarkastusten raportointi tapahtuu TRACES- järjestelmään täyttämällä terveystodistuksen valvonta- eli III-osio. Kuntayhtymän alueella Reisjärven kunnaneläinlääkäri Matti Töllillä on tunnukset ohjelmaan sekä riittävät taidot ohjelman käyttöön. Mikäli muilla eläinlääkäreillä on tarvetta TRACES-järjestelmän käyttöön, apua pyydetään aluehallintovirastolta. 6.1.11.2 Sisämarkkinavienti Virkaeläinlääkäri tarkastaa lähetyksen ennen vientiä Eviran ohjeiden mukaisesti. Myös sen, että rekisteröinti on tehty ja voimassa kyseiselle erälle, jos se vaaditaan. Tarkastuksen perusteella virkaeläinlääkäri laatii kyseisen eläinlajin ja tuotteen tiedot sisältävän terveystodistuksen. Sisämarkkinaviennissä viejän on pyydettävä valvovalta virkaeläinlääkäriltä lähetettävien Ea 4 liitteen I mukaisten erien tarkastamista (poikkeuksena ei-kaupalliset koirat, kissat, hillerit ja fretit, jolloin vientiin liittyvän tarkastuksen voi tehdä myös muu kuin virkaeläinlääkäri). Vientiin liittyvät tarkastukset ja terveystodistukset ovat viejälle maksullisia. Tämän vuoksi kunnaneläinlääkäri suorittaa tarkastukset sekä kirjoittaa tarvittavat todistukset.
15 Kunnaneläinlääkäri laskuttaa viejää tehdystä tarkastuksesta ja terveystodistuksesta kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisesti. 6.1.11.3 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Viejä pyytää virkaeläinlääkäriltä tarkastusta ja selvittää vientiehdot. On varmistettava huolella, että vientikohdemaan ehdot täyttyvät. On suositeltavaa, että vaadittavat ehdot tai valmis terveystodistus on lähetetty kohdemaan viranomaisilta Eviraan tai maa- ja metsätalousministeriöön. Viejä voi myös laatia terveystodistuksen Eviran antamalle pohjalle kohdemaan ehtojen mukaisesti. Evira ja kohdemaan viranomaiset hyväksyvät todistuksen ja lopullinen todistusmalli tulee lähettää Eviraan tiedoksi. Virkaeläinlääkäri ja Evira tarkistavat yhteistyössä, voidaanko tuontiehdot vietävän eläimen tai tuotteen kohdalla täyttää. MMM yhteistyössä Eviran kanssa voi neuvotella kohdemaan kanssa vaatimuksista. Venäjänvientitodistukset on tilattava Evirasta. Vain virkaeläinlääkäri voi laatia ja tilata vientitodistuksia. Kustannuksista vastaa viejä samalla tavoin kuin kohdassa 6.1.11.2 on esitetty. 7. ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA 7.1 Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säädösten perusteella tehtävää eläinsuojeluvalvontaa. Alueellisten ja paikallisten eläinsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä hoidetaan, kohdellaan, käytetään ja kuljetetaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Kunnaneläinlääkäri ja poliisi valvovat eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista kunnan alueella. Eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista voi lisäksi valvoa kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija. Voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännön noudattamista valvotaan eläinsuojelutarkastuksissa. Mikäli tarkastuksessa havaitaan, että eläinten suojelusta annettuja säädöksiä on rikottu, eläinsuojeluviranomainen ryhtyy lainsäädännön
16 edellyttämiin pakkokeinoihin. Eläinsuojeluviranomaisen tehtyä eläinsuojelupäätöksen, hän on velvollinen viipymättä toimittamaan ko. asiakirjat eläimen omistajalle/haltijalle, poliisille ja aluehallintovirastoon. Kuntayhtymässä on marraskuusta 2010 lähtien työskennellyt valvontaeläinlääkäri. Valvontaeläinlääkäri tekee kuntayhtymän alueella pääsääntöisesti kaikki valvontatehtävät ja eläinsuojelutarkastukset. Tällä hetkellä valvontaeläinlääkärin virkaa tehdään 80 % ja hänen poissa ollessaan sekä virka-ajan ulkopuolella, kiireelliset eläinsuojelutarkastukset suorittaa kunnaneläinlääkäri. Valvontaeläinlääkäri mahdollistaa valvonnan ja tarkastusten tasapuolisuuden kuntayhtymän eri kunnissa eikä jääviyttä esiinny. 7.1.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Epäiltäessä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan tai käytetään eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisella tavalla, aluehallintovirastolla, kunnaneläinlääkärillä, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavalla viranhaltijalla, poliisilla sekä aluehallintoviraston valtuuttamalla eläinsuojeluvalvojalla on oikeus tarkastuksen tekemiseen. Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä kaikkiin tiloihin, joissa eläimiä pidetään. Aluehallintoviraston valtuuttamalla eläinsuojeluvalvojalla ei kuitenkaan ole oikeutta suorittaa tarkastusta kotirauhan piirissä kuten eläinsuojeluviranomaisilla. Käynnillä tarkastetaan paitsi itse eläimet, eläinten pitopaikka ja pitopaikan olosuhteet, myös eläimiä varten tarkoitettu ruoka, juoma, välineet ja varusteet. Poliisi on velvollinen antamaan tarvittaessa virka-apua eläinsuojelutarkastuksen suorittamiseen. Kuntayhtymässä epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset suorittaa pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri. Ilmoitus epäilystä voi tulla suoraan kansalaiselta, toiselta eläinlääkäriltä, toiselta viranomaiselta tai yhteistyötaholta. Aluehallintovirasto voi myös määrätä valvontaeläinlääkärin/kunnaneläinlääkärin suorittamaan eläinsuojelutarkastuksen. Valvontaeläinlääkäri suorittaa myös aina eläinsuojelutarkastuksen huomatessaan muun valvonnan yhteydessä eläinsuojelulainsäädännön vastaista toimintaa. Eläinsuojelutarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus. Mikäli tarkastuksella havaitaan, että eläinten suojelusta annettuja säädöksiä on rikottu, tulee viranomaisen tehdä asiassa eläinsuojelupäätös. Eläinsuojelupäätöksellä kielletään eläimen omistajaa tai haltijaa jatkamasta tai toistamasta lain vastaista menettelyä ja/tai määrätään eläimen omistaja tai haltija määräajassa täyttämään oma velvollisuutensa. Mikäli eläinsuojelutarkastus johtaa edellä kuvattuihin toimenpiteisiin, täytyy tarkastuskohteeseen suorittaa uusintatarkastus. Eläinsuojelullisista syistä viranomainen voi myös ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin eläimen
17 hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tällaisissa tapauksissa eläimelle voidaan hankkia hoitoa muualta, eläin voidaan lopettaa, myydä tai toimittaa teuraaksi. Eläinsuojelutarkastuksesta laadittu tarkastuskertomus lähetetään eläimen omistajalle tai haltijalle mahdollisimman pian tarkastuksen jälkeen. Kopiot tarkastuskertomuksesta jää tarkastuksen suorittajalle sekä lähetetään Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolle ja Jokilaaksojen poliisilaitokselle. Tarvittaessa poliisille tehdään myös asiassa tutkintapyyntö. Eläinsuojelutarkastuspöytäkirjat liitteineen löytyvät valvontaeläinlääkärin toimistosta myös paperiversioina tietokoneen lisäksi. Kunnaneläinlääkärit lähettävät tekemistään eläinsuojelutarkastuspöytäkirjoista kopion valvontaeläinlääkärille tiedoksi tai mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Kunnaneläinlääkärin/valvontaeläinlääkärin pyynnöstä vastuu tarkastuksen ja päätöksen tekemisestä vaikeimpien eläinsuojelutehtävien osalta voidaan siirtää kunnalta aluehallintovirastolle. Eläinlääkäriresurssit riittävät epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten tekemiseen koska kuntayhtymässä on valvontaeläinlääkäri ja kaikkien kunnaneläinlääkäreiden toimenkuvaan kuuluu tarvittaessa eläinsuojelutehtävien hoitaminen. 7.1.2 Luvan tai ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä eläinsuojelulain rikkomisesta sellaisiin paikkoihin, joissa toiminta edellyttää eläinsuojelulaissa tarkoitetun luvan hakemista aluehallintovirastolta tai ilmoituksen tekemistä aluehallintovirastolle. Tällaisia paikkoja ovat esim. sirkukset, eläintarhat ja näyttelyt, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit sekä ravi- ja ratsastustallit, riistaeläintarhat ja lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat. Ilman epäilyä tarkastuksia saadaan tehdä myös eläinkilpailuihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Tavoitteena on tarkastaa luvan- ja ilmoituksenvarainen toiminta vuosittain. Ilmoituksenvaraisen toiminnan tarkastukset suorittaa kuntayhtymän alueella valvontaeläinlääkäri. Tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, josta toimitetaan kopio myös aluehallintovirastoon. Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolta tulee suoraan valvontaeläinlääkärille ilmoitus uudesta ilmoituksenvaraisesta kohteesta. Valvontaeläinlääkäri ohjeistaa tarvittaessa toimijaa tekemään ilmoituksenvaraisen toiminnan aloitusilmoituksen aluehallintovirastolle, mikäli muun valvonnan yhteydessä tulee ilmi, että toimijan kuuluisi ko. ilmoitus tehdä.
18 Kuntayhtymän alueella on yhteensä 15 ilmoituksenvaraista tallia, 2 eläinhoitolaa sekä yksi koirakennel ja yksi fasaanitarha. 7.1.3 Eläinsuojeluvalvojat Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella ei toimi tällä hetkellä yhtään aluehallintoviraston valtuuttamaa eläinsuojeluvalvojaa. 7.1.4 Eläinkuljetukset Kuntayhtymän eläinlääkärit voivat pyynnöstä avustaa aluehallintoviraston läänineläinlääkäreitä tai poliisia eläinkuljetusten valvonnassa. 7.1.5 Teurastamot ja pienteurastamot Kuntayhtymän alueella ei ole teurastamoita tai pienteurastamoita. 7.1.6 Lääkitsemisen valvonta Aluehallintoviraston määräyksestä lääkekirjanpidon tarkastuksia suorittaa pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja lähetetään aluehallintovirastoon mahdollisimman pian. Maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksilla suoritetaan myös lääkitsemisen valvontaa. Kuntayhtymän aluella ko. tarkastukset suorittaa valvontaeläinlääkäri. 8. MAKSUT Elintarvikelain mukaiset alkutuotantoon liittyvät hygieniatarkastukset ovat maksullisia. Maksu peritään hyväksytyn taksan mukaisesti. Ympäristöterveydenhuollon taksat 2011 on
19 hyväksytty Ppky Selänteen hallituksessa 16.11.2011. Maidontuotantotilojen tai lihakarjatilan hygieniatarkastus maksaa 150. Uusintatarkastukset ovat 75. Muu alkutuotantoon liittyvä tarkastus tehdään tuntiveloituksella ja maksu on 45 /h. Valvontaeläinlääkäri laskuttaa tilallisia Digia- järjestelmän kautta tehdyllä laskulla tarkastuksen tehtyään. Eläinlääkäreiden vastaanotoilla ei peritä pieneläinasiakkailta erikseen klinikkamaksua. Kuntayhtymän jokaisessa neljässä kunnassa on käytössä hyötyeläinsairasmatkojen osalta subventio, jolla varmistetaan se, että sairasta eläintä ei jätetä hoitamatta matkoista johtuvien kustannusten takia. Kunnat subventoivat omavastuuosuuden ylittävän osuuden matkakulujen osalta. Omavastuuosuus on kaikissa Selänteen kunnissa 9,25 (ALV 0 %). Kunnaneläinlääkäri laskuttaa kunnalta matkakustannuksen omavastuuosuuden ylittävän osan sekä arvonlisäveron ko. osuudelta. 9. ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUIDEN TOIMEENPANO 9.1 Peruseläinlääkäripalvelu Kunnan/kuntayhtymän on järjestettävä arkisin virka-aikana saatavilla oleva peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka sen alueella. Kuntayhtymän alueella ei ole yksityistä palvelujen tarjoajaa joten peruseläinlääkintäpalvelu on järjestettävä myös muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten. Kuntayhtymän eläinlääkintähuolto tarjoaa peruseläinlääkäripalvelut virka- ja päivystysaikana. Jokaisessa kuntayhtymän kunnassa on eläinlääkärin vastaanotto ja kunnaneläinlääkärit työskentelevät pääasiassa oman kuntansa alueella. 9.1.1 Sisältö Peruseläinlääkäripalvelulla tarkoitetaan eläinlääkäripalvelua, joka annetaan eläinlääketieteellisen yleistutkimukseen tai kliiniseen tutkimukseen perustuen tavanomaisissa vastaanottotiloissa tai eläinsuojissa. 9.1.1.1 Puhelinneuvonta Eläinlääkäreiden ajanvaraus ja puhelinaika on arkiaamuisin klo 8-9. Jokaisella eläinlääkärillä on käytössään puhelinvastaaja, jonne asiakas voi muina aikoina jättää
20 yhteydenottopyynnön. Eläinlääkäreiden yhteystiedot löytyvät mm. internetistä osoitteesta http://www.ppkyselanne.fi/elainlaakinta sekä liitteestä 4. Päivystävän eläinlääkärin tiedot asiakkaat saavat soittamalla oman kunnaneläinlääkärin numeroon. Päivystysaikana puheluista ei peritä erillistä korvausta. 9.1.1.2 Sairaanhoito Eläinlääkintähuolto tarjoaa sairaanhoitoa, jota pystytään suorittamaan peruseläinlääkärikoulutuksella. Tämä tarkoittaa perustutkimuksia, hoitotarpeen arvioinnin ja hoidon tai eläinsairaala- tai erikoiseläinlääkäritasoista hoitoa tarvitsevien potilaiden lähettämisen jatkohoitoon. 9.1.1.3 Terveydenhoito Kunnaneläinlääkärit tekevät myös ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa johon kuuluu mm. rokotukset, loishäädöt, pieneläinten sterilisaatiot ja kastraatiot sekä tuotantoeläinten terveydenhuoltoon ja lisääntymiseen liittyvät tarkastukset ja hoidot. 9.1.1.4 Eläinten lopetus Kotieläinten lopetus sairauden perusteella, eläimen omistajan pyynnöstä tai eläinsuojelullisista syistä kuuluu peruseläinlääkäripalveluun. Tarvittaessa kunnaneläinlääkärit lopettavat myös luonnonvaraisia eläimiä jolloin syntyneistä kuluista vastaa valtio. 9.1.1.5 Todistukset Kotieläimen terveydentilan toteaminen ja todistaminen kliinisen perustutkimuksen perusteella esim. vakuutusyhtiötä, vientiä tai tuontia varten sisältyy eläinlääkintähuollon tarjoamiin palveluihin. Kunnaneläinlääkärit perivät todistusten kirjoittamisesta eläimen omistajalta kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisen hinnan. 9.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto Kunnan on peruseläinlääkäripalveluun kuuluvana järjestettävä terveydenhuollon palvelut kotieläimille, joita varten on olemassa valtakunnallinen terveydenhuolto-ohjelma ja asianmukainen toteutumisen seurantajärjestelmä. Tällä hetkellä tällaisia ohjelmia ovat nautatiloille tarkoitettu Naseva ja sikatiloille tarkoitettu Sikava. Kuntayhtymän alueella on voitu tarjota terveydenhuoltopalveluita kysyntää vastaavasti.