Tietopaketti NOPverkoston nostojen työstämisen tueksi 5.4.2016 Sanna Ranto & Stina Högnabba
Helsinkiläisnuoret ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä Lähde: Nuorisobarometri 2015, Helsinki-aineisto, N=1002, kouluarvosana-asteikko 4-10
Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston nostot vuosille 2016-2018 Kohtaaminen Rasismi Itsenäistyminen
Tietopaketin sisältö, käyttö ja täydentäminen sisältää tilasto-, tutkimus- ja kokemustietoa valituista ilmiöstä toimii tietopohjana nostoryhmien työlle täydennetään työn edetessä ja pidetään nähtävillä hyvinvointikertomuksen sivuilla kohdassa materiaalit www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/materiaalit/koosteet
Kohtaaminen ja vuorovaikutus - tietosisältö Yksinäisyys ja kaverisuhteet Vuorovaikutus vanhempien kanssa Mielen hyvinvointi Yhteisöjen merkitys Vapaa-aika ja harrastaminen
Yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet Reilun kymmenen vuoden tarkastelu paljastaa, että kysytyistä arjen ongelmista yksinäisyyden kokeminen oli ainoa asia, joka oli selvästi yleistynyt nuorten ongelmana vuodesta 2001. Muissa asioissa vuosittaiset vaihtelut ovat olleet suhteellisen suuria. (Keskinen, Vesa: Yksinasuvien nuorten arki Helsingissä 2001-2012, www.yksinkaupungissa.fi ) Yksinäisyyden kokemuksia on enemmän niillä nuorilla, joiden lapsuusperheissä on esiintynyt sosiaalisia ongelmia. (Arjen jäljillä. Nuorisobarometri 2015) Alueellisesti tarkasteltuna Eteläisen, Läntisen ja Pohjoisen suurpiirin peruskoululaisilla on kaupungin tasoon nähden laajempia ystäväpiirejä. Koillisen ja Kaakkoisen suurpiirin koulua käyvistä pojista 13 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan ystäviä. (Alsuhail & Högnabba; Nuorten terveys- ja hyvinvointierot Helsingin suurpiirien välillä)
Ystävättä oleminen lisää huonovointisuutta Yhdeksällä nuorella kymmenestä on yksi tai useampi läheinen ystävä, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioista. http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tunteet-ja-vuorovaikutus/ystavat Ilman luottoystävää olevat nuoret kokevat muita useammin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai heikoksi kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta (GAD-7) koulukiusaamista ja koulu-uupumusta vaikeuksia tulla toimeen koulukavereiden ja opettajien kanssa oppimisvaikeuksia (Tutkimuksia tiiviisti, THL 30/2015) Ilman luottoystävää olevat nuoret liikkuvat muita vähemmin, ovat useammin ylipainoisia ja heillä on enemmän luvattomia poissaoloja koulusta. (Tutkimuksia tiiviisti, THL 30/2015)
Kuusi nuorta kymmenestä kokee, että keskusteluyhteys vanhempiin toimii hyvin http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tunteet-ja-vuorovaikutus/nuorten-suhde-vanhempiinsa
Perhe ja ystävät ovat nuorille tärkeimmät yhteisöt http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tunteet-ja-vuorovaikutus/yhteenkuuluvuus-ryhmiin
Yksinäisyys ja ihmissuhteet nuorten kokemana Yksinäisyyden taustalla on usein kokemus ulkopuolelle jäämisestä On tärkeää että ympärillä on ihmisiä jotka välittävät Pitää olla oma itsensä, se on aina kultaa. Voi olla, että joudut kokeilemaan eri paikkoja, mutta lopulta oma porukka voi löytyä http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/kokemustieto/tunteet-javuorovaikutus/mita-itse-tekisi-jos-ei-olisi-omaa-paikkaa-maailmassa
Joka viides helsinkiläisnuori on ollut tapaamatta ystäviä rahapulan vuoksi ja joka neljäs on lopettanut harrastuksen rahapulan vuoksi Kysymys: Oletko joutunut luopumaan harrastuksista tai kavereiden tapaamisesta rahanpuutteen takia? Lähde: Nuorisobarometri 2015, valtakunnallinen aineisto ja Helsingin lisäotos
Joka kymmenes peruskoululainen ja lukiolainen koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuuden tunnetta, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista jopa 15 prosenttia. http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/elama-ja-terveys/mielen-hyvinvointi
Yli 5 000 (34 %) nuorta arvioi vuonna 2013, että viimeisen kuluneen kuukauden aikana on ollut tunteita alakuloisuudesta, masentuneisuudesta tai toivottomasta mielialasta. Lähde: Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Tilastoja 2015:40
Nuorten ja ammattilaisten väliset kohtaamiset Työntekijöiden kokonaiskäsityksen puuttuminen joistain palvelukokonaisuuksista aiheuttaa nuorille usein umpikujia esimerkiksi kuntoutuksen sekä työllisyys- ja ohjaavien palveluiden välillä. Esimerkiksi mielenterveydellisiä ongelmia kokevan nuoren toimintakyky nähdään usein kapeasti palveluiden tarjonnassa. (Nuoret luukulla, 2015)
Kohtaaminen ja vuorovaikutus -yhteenveto Yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet ja ystävättä oleminen lisää huonovointisuutta Nuorten ja vanhempien keskusteluyhteydet ovat nuorten kokemuksen mukaan parantuneet Perhe ja ystävät ovat nuorille tärkeimmät yhteisöt Joka viides helsinkiläisnuori on ollut tapaamatta ystäviä rahapulan vuoksi ja joka neljäs on lopettanut harrastuksen rahapulan vuoksi Koettu masentuneisuus ja ahdistuneisuus on huomattavan yleistä nuorten keskuudessa. Nuorten ja työntekijöiden kohtaamisen kokemuksista ei löydy tuoreita tutkimuksia Helsingissä. Nuorisotutkimusverkoston Nuoret luukulla tutkimus raportoi nuorten kokemuksia muista kaupungeista.
Rasismi -tietosisältö Mitä rasismi ja syrjintä on? Paljonko sitä on ja mistä sitä tulee? Rakenteellisen syrjinnän näkyminen erilaisella nimellä tai ihonvärillä koulutukseen, töihin ja asumaan Helsinki on monikulttuurinen kaupunki osittain Ensimmäisen polven suomalaiset
Rasismi Klassinen rasismi jakaa ihmiset syntyperänsä mukaan rotuihin, joilla on fysiologisia ja sosiaalisia ominaisuuksia ja hierarkkisoi niitä Suomi on vuonna 1970 sitoutunut YK:n rotusyrjinnän poistamiseen Monikulttuurisessa yhteiskunnassa kulttuurista puhuminen on sen sijaan tarpeellista. Vieraan pelkoa ja varauksellista suhtautumista outoon ei voi kategorisesti luokitella rasismiksi Lähde: Saukkonen, Pasi: Erilaisuuksien Suomi, s. 230-235. Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa, s. 278-281.
Etninen syrjintä Syrjintä on ihmisen asettamista eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttäviä perusteita On lailla kiellettyä www.yhdenvertaisuus.fi/yhdenvertaisuus/mika-onsyrjintaa/ Epäsuora syrjintä eli institutionaalinen diskriminaation eli rakenteellinen syrjintä (yhteiskuntarakenteissa ja sosiaalisissa instituutioissa sisältyvät näkyvät ja piilevät säännöt ja normit sekä vakiintuneet toimintatavat ja käyttäytymismallit) vaikea mitata (usein mitattu esim: työmarkkinoille pääsy, eriytyvä koulutus, vähemmistöjen edustajat poliittisissa instituutioissa. Vaatisi myös sosiaalisten suhteiden tutkimista) Monikulttuurinen yhteiskunta vaatii joustoa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Lähde: Saukkonen, Pasi: Erilaisuuksien Suomi, s. 230-235. Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa, s. 278-281.
Suomalainen rasismi Joka seitsemäs suomalainen on rasisti (ajattelee ihmisten rotujen olevan erilaisia henkisiltä kyvyiltään) (Taloustutkimus, Suomen kuvalehti 35/2015, kysely tehty tuhannelle suomalaisella elokuussa 2015) Kokemustiedon mukaan ulkomaalaistaustaiset nuoret kohtaavat rasismia enemmän aikuisilta, ei niinkään muilta nuorilta
Monikulttuurisuuden kohtaaminen kaupungissa Vieraskielisten osuus alueen 15-29-vuotiaista 1.1.2015 Vieraskieliset % 15-29-v. Helsinki = 15,6 % Helsingin kaupunkimittausosasto, Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2015 22-35 (17) 15,6-21,9 (20) 9-15,5 (36) 1,5-8,9 (38) Kartasta on poistettu alueet, joissa 15-29-vuotiaita on 100 tai vähemmän. Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus
Vieraskielisten kasvun kohdistuminen kaupungissa Vieraskielisten 15-29-vuotiaiden osuus kaupunginosittain 2015 ja osuuden muutos vuosina 2006-2015 Vieraskielisten osuus ja muutos Hki osuus 15,6 % ja muutos 6,7 %-yks Helsingin kaupunkimittausosasto, Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2015 Osuus YLI ka ja muutos YLI ka (27) Osuus YLI ka ja muutos ALI ka (10) Osuus ALI ka ja muutos YLI ka (12) Osuus ALI ka ja muutos ALI ka (62) Kartasta on poistettu alueet, joissa 15-29-vuotiaita on 100 tai vähemmän. Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus
Työllisyys- ja työttömyysaste 20 29-vuotiailla äidinkielen ja koulutusasteen mukaan 31.12.2013 Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutus Työllisyysaste Alempi korkeakouluaste Keskiasteen ammatillinen tutkinto Ylioppilastutkinto Suomi tai ruotsi Muut kielet Vain perusaste Kaikki koulutusasteet Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Työttömyysaste % Alempi korkeakouluaste Keskiasteen ammatillinen tutkinto Ylioppilastutkinto Suomi tai ruotsi Muut kielet Vain perusaste Kaikki koulutusasteet 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 % Lähde: Tilastokeskus
Yhdenvertaisuutta(ko)? Joillekin täällä on kaikki tarjolla ja toisille taas ei mitään. Aivan kuin emme kuuluisi kaikki samaan maailmaan. Joskus mietin, olenko tupsahtanut jostain avaruudesta tänne? http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/kokemustieto/tulevaisuuden-hallinta/aivan-kuin-emmekuuluisi-samaan-maailmaan
Lähde: Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Tilastoja 2015:40 Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa tämän lukukauden aikana? Suomalaistaustaiset 1 2 14 Ulkomaalaistaustaiset 5 2 16 Ensimmäinen polvi 7 3 16 Toinen polvi 2 2 15 Ulkomaalaistaustaiset pojat 7 3 17 Ulkomaalaistaustaiset tytöt 2 2 15 0 5 10 % 15 20 25 30 Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin
Lähde: Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Tilastoja 2015:40 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % Suomalaistaustaiset - yhteensä 19 Suomalaistaustaiset - pojat 25 Suomalaistaustaiset - tytöt 15 Ulkomaalaistaustaiset - yhteensä 27 Ulkomaalaistaustaiset - pojat 30 Ulkomaalaistaustaiset - tytöt 23 Ensimmäinen polvi 29 Toinen polvi 24 % 0 5 10 15 20 25 30 35
Ensimmäisen polven suomalaiset Maahanmuuton sopeutumisen hintaa maksaa vielä seuraavakin sukupolvi. Suomessa syntynyt ja suomalaisen peruskoulun läpikäyneen nuoren koulunkäynti sujuu heikommin, hänellä on vähemmän kavereita, hän kokee enemmän fyysistä uhkaa, hän pääsee heikommin jatkokoulutukseen ja asuu useammin pienituloisessa perheessä, joissa on useammin työttömyyttä. (Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä) Tarkastuksessa verrattiin Suomessa havaittuja eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön matematiikan ja lukutaidon osaamisessa läntisen Euroopan maiden tilanteeseen. Vertailun tuloksena oli, että Suomessa erot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä olivat suurimmat vielä senkin jälkeen kun oppilaan tärkeimmät taustatekijät sekä joitakin koulujen toimintaa kuvaavia tekijöitä oli vakioitu. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa tällainen ero osaamisessa tulkitaan pääasiallisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiseksi kohteluksi. (Valtiontalouden tarkastusvirasto, Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus; https://www.vtv.fi/files/4801/12_2015_maahanmuuttajaoppilaat_ja_perusopetuksen_tuloksellisuus.pdf)
Nettirasismi ja vihapuhe nuorten kokemana Anonymiteetti piilottaa rasismin kasvot Enterin painaminen ei paljon vaadi Netissä saman mieliset löytävät toisensa Keskustelemalla tajuaa muiden inhimillisyyden Lähde: www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/kokemustieto/turvallisuus/anonyymina-helppo-olla-julma
Rasismi - yhteenveto 15-29-vuotiaista nuorista 38 % asuu kaupunginosissa, joissa vieraskielisten nuorten osuus ylittää kaupungin keskiarvon (15,6 %) 15 % nuorista asuu alueilla, joissa vieraskielisten osuus on alle koko maan keskiarvon (7,8 %) Ulkomaalaistaustaiset kertovat työllistymisen vaikeudesta ja työllisyystilastot tukevat tätä; vaikka on koulutusta, työllisyysaste on huonompi vieraskielisillä Lähes joka neljättä (23 %) ulkomaalaistaustaista on kiusattu koulussa lukukauden aikana. Fyysistä uhkaa kuluneen vuoden aikana oli kokenut suomalaistaustaisista 19 % ja ulkomaalaistaustaisista 27 %.
Itsenäistyminen tietosisältö Ajatuksia arjesta ja tulevaisuudesta Valinnan vapaus ja mahdollisuuksien moninaisuus Oman jutun löytäminen ja itsensä kehittämisen mahdollisuudet Oma koulutuspolku, oma työelämä Muuttaminen omaan kotiin
Mitä arjenhallinta tarkoittaa? Nuoren tunne siitä, että hän kykenee tekemään itse omaan elämäänsä liittyviä ratkaisuja sekä vaikuttamaan niihin Nuorten mielestä arjenhallinta tarkoittaa arkirutiineista selviämistä oman talouden hallinta terveyteen liittyviä asioita kuten mielenterveysongelmat, ruokailu- ja liikuntatottumukset sekä päihteet arjen kokemista mielekkäänä Lähde: Arjen jäljillä. Nuorisobarometri 2015
Nuorten arjen tuntemuksia Kysymys: Kuinka hyvin seuraavat arkiseen elämääsi liittyvät väitteet kuvaavat tuntemuksiasi tällä hetkellä? Lähde: Nuorisobarometri 2015, Helsingin lisäotos N=1002
Millaiselta oma elämä näyttää nuorten mielestä 10 vuoden kuluttua? Minulla on hyviä ystäviä Olen töissä Tulen taloudellisesti hyvin toimeen Minulla on ammattitutkinto Minulla on perhe Asun Suomessa Opiskelen 0 20 40 60 80 100 % Helsingin lisäotoksessa kysyttiin elämän näyttämistä 20 vuoden kuluttua. Lähde: Nuorisobarometri 2015
Nuoret kokevat, että Helsingissä on hyvät mahdollisuudet kehittää itseään. Mahdollisuus harrastaa haluamiaan asioita on myös nuorille todella tärkeää. Uusien juttujen kokeileminen ja aloittaminen vaatii kuitenkin paljon oma-aloitteisuutta, rohkeutta ja hyviä tiedonhakutaitoja. Toisin sanoen on paljolti nuoresta itsestä kiinni tarttuuko, tai onko hän kykenevä tarttumaan, tarjolla oleviin mahdollisuuksiin itsensä kehittämiseksi..
Ikä, vuotta Muuttaminen keskittyy 20-24- vuotiaille Muuttaneisuus ikäluokan mukaan vuonna 2014 Helsingissä 35-39 287 Kuntarajan yli 30-34 392 Sisäiset muutot 25-29 569 20-24 729 15-19 348 10-14 153 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Muutot/1000 henkilöä Sisäiset muutot = kaupunginosien välillä (148 kpl) Muuttaneet/keskiväkiluku Lähde: Tilastokeskus, Aluesarjat
Siirtyminen lapsuudenkodista omaan kotiin www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tunteet-ja-vuorovaikutus/nuorten-perheasema
Kotoa muutto on lykkääntynyt Lähde: Tilastokeskus
Nuorten perhetaustan tulojen vaihtelu Alle 18-vuotiaitten lasten asuntokunnat käytettävissä olevien tulojen mukaan tulokymmenyksittäin vuonna 2013 Helsinki 2 1 4 6 8 10 11 13 18 29 Vantaa 11 3 5 7 9 11 15 22 25 Espoo 12 4 5 7 8 11 17 44 Koko maa yhteensä 11 3 5 6 8 12 18 22 23 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % I (pienituloisin 10%) II III IV V VI VII VIII IX X (suurituloisin 10%) Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolotilastot, Helsingin kaupungin tietokeskuksen erillisaineistotilaus
Pienituloisia ovat asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo (käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 % kaikkien kotitalouksien (ekvivalentista) mediaanitulosta. Pienituloisissa asuntokunnissa asuvien henkilöiden osuus koko asuntoväestöstä. Pienituloisia lapsiperheitä, joiden nuorin lapsi on alle 18-vuotta oli 7 005 vuoden 2013 lopussa, ja henkilöitä niissä asui 24 634. Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolotilastot, Helsingin kaupungin tietokeskuksen erillisaineistotilaus Perhetaustan tulojen vaihtelu alueellisesti Pienituloiset lapsiperheet, joiden nuorin lapsi on alle 18 vuotta vanha, 31.12.2013 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Östersundom Jakomäki Kaarela Länsi-Pakila Itä-Pakila Pukinmäki Malmi Mellunkylä Pitäjänmäki Haaga Maunula Oulunkylä Latokartano Myllypuro Munkkiniemi Reijola Pasila Vanhakaupunki Vallila Herttoniemi Vartiokylä Vuosaari Alppiharju Taka-Töölö Kallio Kulosaari Lauttasaari Vironniemi Kampinmalmi Ullanlinna Laajasalo Pienituloiset, alle 18-v. perheet Helsinki 12,9 % 16-27 (7) 12,9-15,9 (7) 8-12,8 (12) 2-7,9 (8)
Opiskelija- ja nuorisoasuntojen sekä pienten asuntojen vuokrakehitys www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tulevaisuuden-hallinta/opiskelija-ja-nuorisoasunnot
Niin asumisen epävarmuus ja asunnottomuusuhkaisuus kuin suoranainen asunnottomuuskin voivat rajoittaa merkittävästi nuorten mahdollisuuksia itsenäistyä ja elää normaalia elämää. Aineiston perusteella näyttää siltä, että nuorten asumisen epävarmuus ja asunnottomuus ovat yleistyneet tasaisesti ja lähes kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tulevaisuuden-hallinta/nuorten-asunnottomuus
Koulutukseen pääsy parantunut Varsinainen haku, 9.luokan päättäneiden haku saman vuoden syksyllä alkavaan koulutukseen, perusopetuksen oppimäärä pohjakoulutuksena, ei yksilöityjä oppimääriä eikä ulkomailla suoritettua koulutusta. Lähde: Vipunen, Opetushallitus
Nuorten kokemuksia koulutuksesta Eri opintolinjoja on ihan sikana, ja jotkin linjat ovat niin hassun nimisiä, etteivät ne kerro alasta mitään. Opintoohjaajien aika on rajallinen, joten jo peruskoulussa jää pitkälti oppilaan omalle vastuulle selvittää, mitä eri aloilla tehdään En mielestäni koskaan päätynyt väärälle alalle, sillä keskeyttämiseni johtui monesta tekijästä. Paniikkihäiriöni ei estä millään alalla työskentelyä, enemmänkin kyse on siitä, että minun pitää saada olla oikeanlaisessa ympäristössä oikeanlaisten, erityisesti tilannettani ymmärtävien, ihmisten keskellä. Näin ei valitettavasti ollut ensimmäisissä koulutusohjelmissani. http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/kokemustieto/tulevaisuuden-hallinta/kolmas-ammatti-toden-sanoo
Koulutuksen ulkopuolisuus www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tulevaisuuden-hallinta/16-18-vuotiaat-toisen-asteen-koulutuksessa
Nuorten hyvinvoinnin kasautuminen alueellisesti, Helsingin peruspiirien keskinäinen eroavuus Vieraskieliset = Muun kuin suomen, saamen ja ruotsinkielisten osuus 15-29-vuotiaista 1.1.2015. TK. Vain perusaste = Suomen ja ruotsinkieliset 20-29- vuotiaat, jotka ovat suorittaneet vain perusasteen koulutuksen 31.12.2013. TK. Työttömät = 20-29-vuotiaat, jotka 31.12.2013 pääasiallisessa toiminnan tilastoissa ovat työttömänä. TK. Työkyvyttömyyseläke = Työkyvyttömyyseläkkeen saajien osuus 16-29-vuotiaista vuoden 2013 lopussa. Eläketurvakeskus ja Kela. Osallistuvuus = 16-18-vuotiaiden nuorten osuus, jotka eivät opiskele lukiossa tai toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2014. TK. Toimeentulotuki = Toimeentulotukea vuonna 2014 saaneiden osuus 15-29-vuotiaista. Hgin sote.
Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työhön Työttömien osuus tutkinnon suorittaneista vuosi valmistumisen jälkeen Toisen asteen tutkinnon suorittaneet Helsingissä, korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Helsingin seudulla. www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_02_09_tilastoja_7_ranto.pdf
Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista vuosi valmistumisen jälkeen www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_02_09_tilastoja_7_ranto.pdf
Henkilöä 12 000 Alle 30-vuotiaiden työttömien määrä Helsingissä kuukausittain vuosina 2008 2016/1 10 000 8 000 Alle 25-v. 25-29-v. 6 000 4 000 2 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: TEM www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/16_03_21_tilastoja_12_salorinne.pdf
Elämäntaidot koulusta www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/itsensa-kehittaminen/elamantaidot-koulusta
Kolme neljästä Helsingin 15 29- vuotiaasta arvioi vapaa-aikansa vähintäänkin kahdeksan arvoiseksi Tyytyväisyys vapaa-aikaan iän mukaan kouluarvosana-asteikolla 4-10 Lähde: Helsingin nuorisobarometri 2015, Helsingin lisäotos N=1002
Terrorismi, tulevaisuus ja sodat ovat 15-29 vuotiaiden helsinkiläisnuorten huolenaiheita Kuvio: 15-29-vuotiaita huolestuttavat asiat kieliryhmän mukaan Lähde: Helsingin turvallisuustutkimus 2015, julkaisematon
Itsenäistyminen - yhteenveto Toisen asteen koulutukseen pääsy on parantunut parin viime vuoden aikana Asumisen ongelmat kasvavat, kohtuuhintaisten pienten asuntojen pula jatkuu ja kohdistuu vaikeasti nuoriin Työllisyystilanne on vaikea nuorilla, vaikuttaa nyt myös korkeakoulututkinnon suorittaneisiin vastavalmistuneisiin Perheiden toimeentulossa isoja vaihteluita Helsingissä, itsenäistyvän nuoren kotoa saama taloudellinen tuki vaihtelee myös paljon Alueelliset erot ovat hitaasti pienentymässä joillakin mittareilla, erot kaventuvat heikompien alueiden kiriessä parempia kiinni Nuoret tietävät kenen puoleen kääntyä jos on vaikeuksia ja osaavat omasta mielestään tehdä omaan elämään liittyviä päätöksiä Nuoret suhtautuvat varsin myönteisesti tulevaisuuteensa Nuorten mielestä Helsingissä on hyvät mahdollisuudet kehittää itseään ja harrastaa Terrorismi, tulevaisuus ja sodat ovat 15-29 vuotiaiden helsinkiläisnuorten huolenaiheita
Lisätietoja Helsingin kaupungin tietokeskus Sanna Ranto sanna.ranto@hel.fi Stina Högnabba stina.hognabba@hel.fi