LUONNOS 28.2.: Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelma 2014 2017 JOHDANTO Ohjelman suhde Espoo-tarinaan Espoo-tarina on kaupungin strategia vuoteen 2017. Se suuntaa kaupungin toimintaa entistä paremmin ja selkeämmin yhteisiin tavoitteisiin. Kaupungin vision mukaan Espoo on verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon arvoihin kuuluu yhdenvertaisuus. Espoo-tarinan tavoitteet koskevat kaikkia espoolaisia. Tämän ohjelman tarkoituksena on varmistaa maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten yhdenvertaisuus visiossa asetettujen tavoitteiden suhteen. Espoo-tarinan päämääriin kuuluu, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Kukaan ei kuitenkaan jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Tämä kuvaa hyvin myös monikulttuurisuusohjelman lähtökohtia. Maahanmuuttajien kotoutuminen Espooseen ei onnistu ilman maahanmuuttajien aktiivista mukanaoloa. Tämän ohjelman linjauksia toteuttamalla kaupunki tukee tarvittaessa maahanmuuttajien kotoutumista. Ohjelman tarkoitus Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä on säädetty laki. Sen mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma valtuuston hyväksyttäväksi. Espoon kotouttamisohjelmaa kutsutaan monikulttuurisuusohjelmaksi. Sen lähtökohtana on jo toteutunut väestörakenteen muutos sekä ennustettu väestönkehitys. Espoo-tarinan mukaan Espoo on tänään viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama 260 000 asukkaan kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Kaupungin tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Monikulttuurisuusohjelmaan on kirjattu tähän liittyviä tavoitteita ja keinoja. Painopiste on konkreettisessa kehittämistyössä ja tärkeimpien kehityskulkujen seuraamisessa. Maahanmuuttajat Suomessa ja Espoossa Tilastollisesti maahanmuuttajataustaista väestöä kuvataan yleisimmin äidinkielen tai kansalaisuuden perusteella. Kansalaisuuteen perustuvassa tarkastelussa Suomen kansalaisuuden jo saaneet, maahanmuuttajataustaiset henkilöt jäävät tilastojen ulkopuolelle. Vuoden 2013 alussa Suomessa asui 195 511 ulkomaan kansalaista, mutta äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui 266 949 henkilöä. Tässä ohjelmassa seurataan ensisijaisesti vieraskielisen väestön kehitystä ja palveluja. Joidenkin tämän ohjelman tavoitteiden seurantamittareiden kohdalla puhutaan kuitenkin vieraskielisyyden sijaan ulkomaiden kansalaisista sen takia, että monista rekistereistä ja julkisen hallinnon asiakastietojärjestelmistä ei löydy luotettavaa tietoa asukkaiden tai asiakkaiden äidinkielestä. Maahanmuutto on muokannut Espoon väestöä nopeasti. Vuoden 2013 alussa 28 976 kaupunkilaista, eli 11,3 prosenttia väestöstä, puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vuosituhannen vaihteessa vieraskielisten osuus espoolaisista oli alle 4 prosenttia. Viime vuosina vieraskielisten määrä on kasvanut vuosittain noin kolmella tuhannella. Vieraskielisten kaupunkilaisten määrä ylitti 20 000 hengen rajan vuonna 2009 ja 30 000 hengen rajan vuonna 2013. Muutoksen ennustetaan jatkuvan nopeana. Vuonna 2013 julkaistun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Espoossa asuu lähes 65 000 vieraskielistä kaupunkilaista. Ennustettu vieraskielisen väestön kasvu merkitsee, että
kaupunkilaisista 21 prosenttia ja työikäisistä kaupunkilaisista 24 prosenttia on vieraskielisiä vuonna 2030. Maahanmuuttajaväestö keskittyy Suomessa suuriin kaupunkeihin, mikä näkyy myös Espoossa. Vuonna 2013 Espoossa asui 11 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 48 prosenttia koko maan vieraskielisestä väestöstä. Maahanmuuttajat ja kaupungin palvelutuotanto Maahanmuuttajien palveluissa usein kiinnitetään huomiota erityispalveluihin, jotka on suunnattu vain maahanmuuttajille. Varsinkin kotoutumisen alkuvaiheessa normaalipalveluiden pariin siirtymistä tukevat erityispalvelut ovatkin tärkeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi maahanmuuttajien kielikoulutus ja neuvontapalvelut. Julkisten palveluiden suurin haaste on kuitenkin huolehtia laadukkaista peruspalveluista, jotka vastaavat kaikkien kaupunkilaisten tarpeisiin heidän taustastaan riippumatta. Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Eri maahanmuuttajaryhmien lähtökohdat oman hyvinvointinsa turvaamisessa voivat olla heikommat kuin muilla. Tämä voi joissain tilanteissa edellyttää positiivista erityiskohtelua tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Käytännössä positiivinen erityiskohtelu voi olla esimerkiksi pidemmän ajan varaamista asiakaspalveluun, jos asiakas ei puhu suomea/ruotsia hyvin. Se voi myös tarkoittaa tietyille ryhmille suunnattuja koulutuspalveluja. Positiivinen erityiskohtelu ei ole suosimisjärjestelmä, jonka tarkoituksena olisi asettaa joku henkilö tai ryhmä muita parempaan asemaan. Etuoikeuksien antaminen joillekin ei saa johtaa muiden ryhmien syrjimiseen. Tämän vuoksi positiivinen erityiskohtelu tulee aina pystyä perustelemaan hyvin ja sen tulee olla pyrityn tavoitteen kannalta oikein mitoitettua. Ohjelman toimeenpano ja seuranta Kaupunginhallituksen asettamispäätöksen mukaan monikulttuurisuusohjelman valmisteluun osallistuminen, ohjelman seuranta ja toteutumisen arviointi kuuluvat Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunnan tehtäviin. Neuvottelukunta on maahanmuuttajien, järjestöjen, viranomaisten ja kaupungin päättäjien yhteistoimintaelin. Vastuu ohjelman toimeenpanosta ja seurannasta kuuluu kaupungin viranhaltijaorganisaatiossa poikkihallinnolliselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
johtoryhmälle. Ohjelman toimeenpanoa ja tuloksia käydään läpi myös yksittäisten toimialojen ja tulosyksiköiden kanssa. Monikulttuurisuusohjelman rakenne Vastauksena kaupungin suurimpiin haasteisiin Espoossa toteutaan viittä toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa. Kaikissa niissä on maahanmuuttajiin tai monikulttuurisuuteen liittyviä kirjauksia. Monikulttuurisuusohjelman ensimmäinen osa on yhteenveto näistä kirjauksista. Ohjelman toinen osa pitää sisällään tavoitteita ja linjauksia, jotka eivät kuulu yhdenkään Espoo-tarinassa mainitun kehitysohjelman toimintakenttään. ESPOON MONIKULTTUURISUUSOHJELMA OSA 1: Poikkihallinnollisten ohjelmien maahanmuuttajia koskevat linjaukset Osallistuva Espoo Nuorten elinvoimaisuus Elinvoimaa ikääntyville Kestävä kehitys Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys OSA 2: Poikkihallinnollisten ohjelmien toimintakentän ulkopuolelle jäävät linjaukset Henkilöstö Kielitaito Työllisyys ja toimeentulo Terveys ja hyvinvointi Viestintä Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto OSA 1: Poikkihallinnollisten ohjelmien maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta koskevat linjaukset Osallistuva Espoo -kehitysohjelma Osallisuuden suhteen Espoon erityisenä haasteena ovat kaupunkiin muuttavat uudet asukkaat ja se, miten he juurtuvat Espooseen ja kokevat sen omaksi kotikaupungikseen. Yksi kehitysohjelman hyötytavoitteista on huomioida erilaisten ryhmien osallisuus (lapset, nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat, syrjäytyneet, kansainväliset asukkaat). Erilaisten kuntalaisten tarpeet huomioidaan. Espoo toivottaa uudet kuntalaiset tervetulleiksi. Ohjelman mukaan Espoossa arvostetaan kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Ohjelman tavoitteena on, että ulkomaalaisten äänestysprosentti nousee vuoden 2016 kunnallisvaaleissa 20 prosenttiin (vuoden 2012 vaaleissa 16,9 prosenttia). Erilaisten ryhmien osallisuuden huomioimiseksi käynnistetään kokeiluja sekä lisätään toimintaa kansainvälisten asukkaiden kanssa. Yhtenä toimenpiteenä aktivoidaan vähän osallistuvia. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia ja yhteiskuntaan kiinnittymistä neljän tavoitekokonaisuuden puitteissa: 1. Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat
2. Kaikille nuorille turvataan mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta 3. Nuorten asunnottomuus vähenee 4. Nuorten työttömyys vähenee Yllä mainittujen tavoitteiden toteuttamisessa kiinnitetään nuorisotakuun hengessä erityistä huomiota vieraskielisten, vammaisten sekä romaninuorten yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Keväällä 2012 Espoossa jäi toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle yhteishaun jälkeen 10 prosenttia suomenkielisistä ja 26 prosenttia muunkielisistä nuorista. Kaikkiaan keväällä 2013 Espoossa on yli 3000 koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta. Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olleista nuorista oli vuonna 2010 vieraskielisiä 40 prosenttia. Vieraskielisten nuorten riski joutua syrjäytyneeksi on viisinkertainen. Erityisen tärkeäksi vieraskielisten nuorten tilanteen huomioimisen tekee se, että heidän määränsä kasvaa nopeasti. Tuoreen väestöennusteen mukaan alle kolmekymmentävuotiaita vieraskielisiä on Espoossa vuoteen 2030 mennessä yli 25 000 henkilöä. Tuolloin vieraskielisten osuuden kaikista alle kolmekymmentävuotiaista espoolaisista ennustetaan olevan yli 22 prosenttia. Väestöennusteen mukaan vieraskielisten osuus nousee 2030 mennessä vielä korkeammaksi 16 64- vuotiaiden keskuudessa. Työikäisistä espoolaisista joka neljäs puhuu vuonna 2030 äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Tästä syystä työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että myös vieraskieliset nuoret saavat toisen asteen tutkinnon suoritettua ja jatkavat sen jälkeen joko korkeakouluopintoihin tai työelämään. Espoo-tarinassa tavoitteeksi on asetettu nuorten työllisyyden saaminen maan parhaalle tasolle. Vieraskielisten nuorten osalta yksi merkittävimmistä tekijöistä on taata riittävä suomenkielen taito, jotta nuoren on mahdollista päästä kiinni opiskelu- ja työelämään. Nuorisotakuun mukaisesti kaupunki yhdessä työhallinnon kanssa ohjaa aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun, työpajoille sekä opiskelemaan huomioiden erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret. Poikkihallinnollisessa kehitysohjelmassa on yhdeksi tavoitteeksi asetettu turvata oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa maahan tulleiden nuorten mahdollisuus peruskoulun päättötodistuksen suorittamiseen. Tästä lisäämällä Espoon aikuislukion peruskoulun päättötodistukseen tähtäävien opiskelijapaikkojen määrää. Tähän aikuislukion opetukseen osallistuvien nuorten jatkopolut toisen asteen koulutukseen pyritään myös saamaan kuntoon ohjelman puitteissa. Ohjelman konkreettinen tekeminen ja tavoitteet perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymiin hyötytavoitteisiin. Tiettyjä erityisryhmiä (maahanmuuttajataustaiset, romani- ja vammaiset nuoret) huomioivia tarkennuksia voidaan asiantuntijoiden suosituksista tehdä, mikäli toiminta liittyy universaalisti kirjattujen hyötytavoitteiden toteuttamiseen. Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Vanhuuseläkeikäisten joukkoon mahtuu tulevina vuosikymmeninä myös kasvava osuus maahanmuuttajia. Kestävä kehitys -kehitysohjelma Kehitysohjelmassa nostetaan yhdeksi espoolaisten hyvinvoinnin vahvuudeksi vieraskielisten maahanmuutto. Se nuorentaa entisestään Espoon muutenkin nuorta väestöärakennetta ja tuo lisäresursseja nuorten työikäisten pieneneviin ikäryhmiin. Kaupungistuminen ja kasvu tuovat mukanaan kuitenkin myös haasteita, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen ja monenlaiset sosiaaliset ongelmat. Nopea väestönkasvu, ikärakenteen vanheneminen ja samanaikainen lasten määrän sekä vieraskielisen väestön kasvu lisäävät palvelutarpeita ja haastavat palvelutuotannon. Eri väestö- ja ikäryhmien ja alueiden välillä on suuria hyvinvointieroja. Kullakin Espoon kaupunkikeskuksista on oma persoonallisuus ja identiteetti, joita tulisi vahvistaa. Omaleimaisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan huomioiden haasteet, kuten segregaation ehkäisy, hyvinvointierojen kaventaminen ja asuntojen hallinta- ja omistusmuotojen tasainen sijoittaminen.
Verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Tähän liittyen asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehditaan uusilla asuinalueilla sekä täydennysrakentamisen kautta vanhoilla asuinalueilla siten, että samoille asuinalueille rakentuu hallinta- ja omistusmuodoiltaan erilaisia asuntoja. Sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen taloudelliset hyödyt arvioidaan ja luodaan tiekartta sosiaalisesti kestävälle espoolaiselle kaupunkikeskusrakenteelle. Lisäksi arvioidaan mittarit, joilla eri asuntojen omistus- ja hallintamuodot eri kaupunkikeskusten alueella ohjaavat optimaaliseen suhteeseen ja siten hillitään segregaatiota. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma Ohjelman mukaan kaupungin arjen kansainvälisyys houkuttelee osaajia alueelle, mikä edistää kaupungin kilpailukykyä. Kaupungin vetovoimaisuuteen liittyen tavoitteena on investointien, osaavien työntekijöiden ja opiskelijoiden saaminen alueelle. Tämä parantaa espoolaisten yritysten kilpailukykyä. Kaupunki tarjoaa joustavat ja ketterät toimintaedellytykset yrityksille ja huomioi kansainvälisten yritysten ja niiden työntekijöiden tarpeet. Espoo on vetovoimainen kohtaamispaikka kansainvälisille teknologiaosaajille ja tieteentekijöille. Kansainvälisillä markkinoilla menestymistä tavoitellaan osaavien maahanmuuttajien urapolkuja edistämällä. Kaupunki tukee yrittäjyyttä. Yrityspalveluja kehitetään siten, että ne kattavat perustamisvaiheen neuvonnan ja yrityksen muutos- ja kehitysvaiheen palvelut. Myös maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tarpeet huomioidaan. Yhteistyötä valtion työvoimatoimijoiden kanssa lisätään. Tavoitteena on nuorten ja maahanmuuttajien työmarkkina-aseman merkittävä parantaminen. Siinä on välttämätöntä onnistua työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Työmarkkina-aseman parantamisessa käytetään muiden keinojen ohella myös sosiaalisesti vastuullisia hankintoja, joissa yrityksiltä edellytetään työllistämistä tai työssäoppimispaikkojen tarjoamista. OSA 2: Poikkihallinnollisten ohjelmien toimintakentän ulkopuolelle jäävät linjaukset Tähän osioon kirjatuilla linjauksilla ja tavoitteilla pyritään maahanmuuttajien kotoutumisen suhteen toimeenpanemaan Espoo-tarinan päämääriä ja valtuustokauden tavoitteita. Ohjelman toisen osan tavoitteet liittyvät kaupungin henkilöstöön, maahanmuuttajien kielitaitoon, työllisyyteen ja toimeentuloon, terveyteen ja hyvinvointiin, viestintään sekä humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanottoon. Henkilöstö Kaupungin arvoja ja toimintaperiaatteita ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullinen edelläkävijyys ja oikeudenmukaisuus. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten osuuden kasvaessa kaupungin palvelujen asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa väestörakennetta. Esimerkiksi kaupungin vanhuspalvelujen henkilöstöstä vuoden 2013 lopussa 16 prosenttia oli vieraskielisiä. Heidän osaamisensa merkitys kasvaa, kun ikääntyviä vieraskielisiä on entistä enemmän. Moni aikuisena suomen tai ruotsin kielen opetellut voi unohtaa oppimansa kielen ikääntyessään. Näin on käynyt monille aikanaan Suomesta Ruotsiin muuttaneille, vaikka he ovat työskennelleet ruotsin kielellä vuosikymmenten ajan. Espoon henkilöstössä oli vuoden 2014 alussa 717 vieraskielistä työntekijää. Heidän osuutensa kaupungin henkilöstöstä oli yli 5 prosenttia. Työnantajana kaupunki edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön yhdenvertaista asemaa työmarkkinoilla. Kaupungilla on nollatoleranssi etniseen taustaan ja muihin henkilöön liittyviin syihin kohdistuvan syrjintään.
Kaupungin tavoitteena on, että vieraskielisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä lähenisi vieraskielisten osuutta espoolaisista. Tähän vieraskielisten työntekijöiden osuuteen liittyvän tavoitteen lisäksi kaupunki tavoittelee sitä, että vieraskielisiä työntekijöitä löytyisi erilaisista kaupungin yksiköistä ja myös esimies- ja asiantuntijatehtävistä. Tavoitteet eivät merkitse sitä, että kaupungin henkilöstön pätevyysvaatimuksista joustettaisiin vieraskielisten hakijoiden kohdalla. Mittari 1: Suhdeluku vieraskielisten työntekijöiden henkilöstöosuuden ja vieraskielisten kaupunkilaisten väestöosuuden välillä (sekä koko kaupunki että yksittäiset toimialat) Mittari 2: Niiden työyhteisöjen osuus, joissa työskentelee ainakin yksi vieraskielinen työntekijä (sekä koko kaupunki että yksittäiset toimialat) Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen työmarkkinoilla on rakenteellista syrjintää etnisen taustan perusteella. Espoo ehkäisee työnantajana syrjinnän haittoja esimerkiksi maahanmuuttajien rekrytointimallin avulla. Sen toimeenpano on keskeinen osa kaupungin valtion kanssa tekemän metropolipolitiikan yhteistyöhön liittyviä sitoumuksia. Mikäli maahanmuuttajien yliedustus työttömien joukossa alenee merkittävästi tai vieraskielisten henkilöstöosuus saavuttaa vieraskielisten väestöosuuden, harkitaan rekrytointimallin ja muiden maahanmuuttajien palkkaamisen edistämiseksi tehtävien toimien käyttöä uudestaan. Kielitaito Lapset ja nuoret Espoo-tarinassa kaupungin tavoitteena on hyvien lähtökohtien tarjoaminen elämään espoolaisille lapsille ja nuorille turvallisissa ja innostavissa päiväkodeissa ja kouluissa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luodaan pohja sille, että Suomeen muuttaneet lapset ja maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset saavat yhdenvertaiset lähtökohdat aktiiviselle yhteiskunnan jäsenyydelle. Kaupungin tavoitteena on huolehtia siitä, että he oppivat suomea ja ruotsia sekä ylläpitävät ja edelleen kehittävät oman äidinkielensä osaamista. Suomen ja ruotsin osaaminen luo pohjan nuorten pärjäämiselle jatko-opinnoissa ja työelämässä. Vahva oman äidinkielen osaaminen taas tukee identiteetin rakentumista kulttuurisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa, käsitteellisen ajattelun kehittymistä sekä suomen ja ruotsin kielten oppimista. Varhaiskasvatuksessa oman äidinkielen osaamista tuetaan vahvistamalla kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Suomen/ruotsin kielten oppimista edistetään varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa osana arjen toimintaa. Henkilöstön kielikasvatuksen osaamista kehitetään järjestelmällisesti. Perusopetuksessa oman äidinkielen opettajat vastaavat yhteistyössä eri kieliaineiden, muiden oppiaineiden opettajien sekä vanhempien kanssa oppilaan kielikasvatuksesta. Lasten ja nuorten monikielisyyden vaaliminen on tärkeää. Heidän kielitaitonsa on jatkossa merkittävä voimavara suomalaiselle yhteiskunnalle ja yritysten kansainväliselle menestykselle. Mittari 3: Suomi/ruotsi toisena kielen opetuksen toteutunut tuntimäärä opetukseen osallistuvaa oppilasta kohden perusopetuksessa sekä niiden vieraskielisten lasten osuus, joille on varhaiskasvatuksessa tehty yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma Mittari 4: Niiden vieraskielisten lasten ja nuorten osuus, jotka osallistuvat esiopetuksen ja perusopetuksen oman äidinkielen opetukseen Nuorten yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi kaupunki käynnistää maahanmuuttajanuorille lukioon valmistavan koulutuksen järjestämisen. Koulutus alkaa syksyllä 2014 yhdellä ryhmällä Leppävaaran lukiosta ja sitä laajennetaan tarvittaessa. Vuonna 2014 astui voimaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Lain mukaan valmistavat opinnot keskittyvät opetuskielenä käytettävien suomen tai ruotsin ja tarvittaessa muiden kielten opiskeluun. Niissä edistetään lukiossa tarvittavia opiskelutaitoja ja kulttuurintuntemusta sekä ohjataan opiskelijoita. Tällä hetkellä maahanmuuttajia siirtyy lukio- ja korkeakoulutukseen kantaväestöä vähemmän. Maahanmuuttajista on kantaväestöä suurempi osuus ammatillisessa koulutuksessa ja suorittavan työn ammateissa. Nuorten koulutuksellinen tasa-arvo on tärkeä kysymys työelämässä pärjäämisen ja
yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden kannalta. On tärkeää, että nuorten ikäluokkien koko osaamispotentiaali saadaan yhteiskunnan käyttöön. Tästä syystä ohjelmassa seurataan espoolaisnuorten hakeutumista toiseen asteen opintoihin ja pärjäämistä niissä. Nuoret kulkevat toisen asteen opintoihin myös yli kuntarajojen, joten kuntakohtaisia tilastoja asiasta on vaikea saada. Hyvän yleiskuvan tilanteesta saa kuitenkin seuraamalla Espoon toisen asteen oppilaitoksista valmistuvia nuoria. Mittari 5: Vieraskielisten nuorten osuus 18 19-vuotiaista espoolaisista nuorista, vieraskielisten osuus Omnian ammattiopistosta valmistuvista espoolaisista nuorista ja vieraskielisten osuus Espoon lukiosta valmistuvista espoolaisista nuorista Aikuiset maahanmuuttajat Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneiden aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin kielen opetuksesta vastaa kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan ensisijaisesti valtio. Se toteutetaan pääsääntöisesti työvoimakoulutuksena. Tämä on tärkein aikuisten maahanmuuttajien kotouttamispolitiikan väline Suomessa. Koska maahanmuuttajaväestö keskittyy voimakkaasti suurimpiin kaupunkeihin, ovat työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen määrä ja laatu Espoolle ja muille suurimmille kaupungeille tärkeitä edunvalvonnan kysymyksiä. Espoo toimii tiiviissä yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa pyrkiessään varmistamaan, että kotoutumiskoulutus pystyy vastaamaan maahanmuuttajien määrän kasvun asettamaan haasteeseen. Vaikka työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäminen ei ole kaupungin käsissä, seurataan tämän ohjelman toimeenpanossa koulutuksen saatavuutta. Mittari 6: TE-toimiston uusien kotoutumisasiakkaiden odotusaika TE-toimistoon ilmoittautumisesta ensimmäisen koulutuksen alkuun Kaupungin tavoitteena on vastata kielikoulutuksen tarpeen kasvuun niiden aikuisten maahanmuuttajien kohdalla, jotka eivät kuulu työvoimakoulutuksen kohderyhmään. Käytännössä kyse on esimerkiksi työelämässä mukana olevista ja ikääntyneistä maahanmuuttajista sekä kotona lastaan hoitavista vanhemmista. Useimmiten lapsia hoitavat kotona äidit, joten vanhempien kielikoulutuksen järjestäminen on myös tärkeä sukupuolten välisen tasa-arvon kysymys. Kielitaidon vahvistuminen edesauttaa koko perheen hyvinvointia ja kotoutumista sekä kohentaa naisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla perhevapailta palaamisen jälkeen. Edellä mainituille ryhmille suomen kielen koulutusta järjestää Espoon työväenopisto (1.1.2015 alkaen aikuiskoulutuksen osaamiskeskus). Kotona lasta hoitavien vanhempien ja ikäihmisten koulutusta kehitetään yhteistyössä varhaiskasvatuksen, vanhuspalveluiden, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Espoo-tarinan mukaan kaupunki tekee yhteistyötä alueellaan sijaitsevien seurakuntien kanssa muun muassa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Ruotsin kielen opetuksesta vastaa Svenska rum / Arbis. Mittari 7: Suomen/ruotsin kielen koulutuksen tuntimäärä ja kurssilaisten määrä yhteensä aikuiskoulutuksen osaamiskeskuksessa ja arbiksessa. Seurantaluvuista eritellään esiin kotona lasta hoitavien vanhempien suomen kielen koulutuksen tuntimäärä ja kurssilaisten määrä yhteensä aikuiskoulutuksen osaamiskeskuksessa ja arbiksessa jaoteltuna lastenhoidosta vastaavan tahon mukaan (avoin varhaiskasvatus, seurakunnat, järjestöt) Työllisyys ja toimeentulo Espoo-tarinan mukaan tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työttömyyden laskeminen korkeintaan 5 prosenttiin. Nuorison työllisyydessä tavoitellaan maan parasta tasoa. Tavoitteena on myös, että hyvin kotoutuneet maahanmuuttajat tuovat oman osaamisensa käyttöön, ja Espoo menestyy kansainvälisilläkin markkinoilla. Vieraskielisten osuus työikäisestä väestöstä nousee pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella yli 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Työllisyyteen liittyvien kaupungin tavoitteiden toteuttamisessa ei voida onnistua, ellei maahanmuuttajien työllisyydenhoidossa onnistuta aiempaa paremmin.
Edellisellä valtuuskaudella ulkomaalaisten espoolaisten työttömyysaste oli noin kolminkertainen yleiseen työttömyysasteeseen verrattuna. Vuoden 2013 lopussa ulkomaalaisten työttömyys oli Espoossa 21,6 prosenttia, Helsingissä 28,1 prosenttia ja Vantaalla 31,6 prosenttia. Maahanmuuttajien työllisyystilanne kohenee, kun maahantulosta kuluu aikaa (katso alla oleva kuva). Koska huomattava osa Espoossa asuvista maahanmuuttajista on saapunut Suomeen melko hiljattain, antavat tietyn hetken tilannetta kuvaavat poikkileikkaustilastot turhan synkän kuvan maahanmuuttajien työttömyystilanteesta. Espoon maahanmuuttajista noin 20 prosenttia on saapunut Suomeen kahden edellisen vuoden aikana. Suomalaisessa yhteiskunnassa työllä on keskeinen merkitys. Myös Suomessa asuvat maahanmuuttajat korostavat työn tekemisen merkitystä ja arvoa. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2013 julkaiseman maahanmuuttajabarometrin mukaan maahanmuuttajat pitävät työtä tärkeimpänä yksittäisenä onnistuneen kotoutumisen osatekijänä. Tutkimukseen vastasi 915 Suomessa asuvaa Venäjän, Viron, Kiinan, Turkin, Thaimaan, Irakin ja Somalian kansalaista. Suomessa jo asuvissa maahanmuuttajissa on paljon työvoimapotentiaalia ikärakenteen ja nykyisen työllisyysasteen vuoksi. Suomessa asuvista ulkomaalaisista 80 prosenttia on työikäisiä. Vuonna 2012 Suomen ulkomailla syntyneen väestön työllisyysaste oli 63,8 prosenttia ja Suomessa syntyneen väestön 69,6 prosenttia. Opiskelu Suomessa on kasvanut toiseksi yleisimmäksi oleskeluluvan myöntämisen syyksi, joten Suomen oppilaitoksista ja korkeakouluista valmistuu yhä enemmän osaavia ulkomaalaisia työmarkkinoillemme. Vuonna 2012 opiskelun perusteella myönnettiin 32 prosenttia kaikista Suomen oleskeluluvista. Saman vuoden syksyllä Aalto-yliopiston, Laurean, Metropolian ja Omnian Espoossa sijaitsevissa toimipisteissä oli lähes 3 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Kaupungin tavoitteena on laskea merkittävästi maahanmuuttajien työttömyysastetta. Työllistymistä pyritään nopeuttamaan monin eri keinoin. Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa allekirjoittaneet asiaa koskevan kolmivuotisen metropolipolitiikan aiesopimuksen joulukuussa 2012. Kaupunki laatii vuosittain yhteistyösopimuksen työllisyyden tavoitteista ja keinoista Uudenmaan TEtoimiston kanssa. Yksi sopimuksen painopisteistä on maahanmuuttajien työllisyystilanteen parantaminen. Lisäksi kaupunki on aktiivisesti mukana seudullisten kumppaneiden kanssa kehittämässä välineitä osaavien ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien urapolkujen edistämiseksi kansainvälisillä markkinoilla kilpailevissa yrityksissä. Mittari 8: Ulkomaisten työttömien osuus ulkomaisesta työvoimasta (yleiseen työttömyystilanteeseen vertaamiseksi luvut esitetään yhdessä työttömien osuutta työvoimasta kuvaavien lukujen kanssa) Kun henkilö ei pärjää työmarkkinoilla, hän joutuu varsinkin kalliiden elinkustannusten pääkaupunkiseudulla usein turvautumaan toimeentulotukeen. Maahanmuuttajien muuta väestöä
korkeampi työttömyys ja työllistenkin osalta matalampi tulotaso näkyy selvästi kaupungin toimeentulotuen tilastoissa. Vuonna 2012 suomalaisista espoolaisista 6 prosenttia ja ulkomaalaisista espoolaisista 23 prosenttia sai toimeentulotukea. Kaikkein huolestuttavinta on kuitenkin, että vuonna 2012 peräti 46 prosenttia ulkomaalaisista espoolaisista lapsista kasvoi perheissä, jotka olivat toimeentulotuen piirissä. Kaupungin tasapainoinen kehitys voi vaarantua, mikäli maahanmuuttajien huono-osaisuus periytyy, työllisyys ei parane, eikä lasten yhdenvertaisesta asemasta koulutusjärjestelmässä onnistuta huolehtimaan. Mittari 9: Toimeentulotuen asiakkaana olleiden ulkomaalaisten osuus ulkomaalaisista kaupunkilaisista ja toimeentulotuen piirissä olleiden ulkomaalaisten lasten osuus Espoon ulkomaalaisista lapsista (yleiseen kehitykseen vertaamiseksi luvut esitetään yhdessä kantaväestön vastaavien toimeentulotukea kuvaavien tietojen kanssa) Terveys ja hyvinvointi Terveys Espoo-tarinassa palveluiden kehittämisellä tavoittellaan mm. terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista sekä ongelmien ennaltaehkäisyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi vuonna 2012 tutkimuksen Suomessa asuvien maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan 3 000 venäläis-, somalialais- ja kurdintaustausta maahanmuuttajaa. Espoon otokseen kuului 17 prosenttia kaikista tutkimukseen mukaan kutsutuista henkilöistä. Tutkimuksen mukaan erityisen tärkeää terveyspalveluiden ja terveyttä edistävien palveluiden kehittämisessä olisi varmistaa, että maahanmuuttajien mielenterveyspalvelut sekä kansantautien ehkäisy ja hoito toimisivat jatkossa paremmin. Maahanmuuttajien terveyspalvelujen, erityisesti mielenterveyspalvelujen, kehittämisellä on THL:n mukaan kiire, sillä nykyinen palvelujärjestelmä ei tavoita kuin osan palveluja tarvitsevista. Joissain maahanmuuttajaryhmissä vakavia masennus- ja ahdistusoireita esiintyy todella paljon enemmän kuin koko samanikäisessä väestössä. Erot psyykkisen oireilun esiintyvyydessä ovat erittäin suuria maahanmuuttajien lähtöalueiden välillä ja yksittäisissä maahanmuuttajaryhmissä myös sukupuolten välillä. Humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneilla maahanmuuttajilla traumakokemukset voivat korostaa tarvetta mielenterveyspalveluille. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia kiintiöpakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. THL:n mukaan maahanmuuttajilla on vaikeuksia asianmukaisten mielenterveyspalveluiden saamisessa. Perusterveydenhuollossa voi olla vaikeuksia tunnistaa psyykkisen hoidon tarvetta ja hoitoon liittyvät kulttuurisidonnaiset tekijät voivat vaikuttaa hoidon tehokkuuteen. THL pitää maahanmuuttajien määrän kasvuun liittyvien erityishaasteiden ratkaisemista mielenterveyspalveluissa äärimmäisen tärkeänä. Esimerkiksi henkilöstön osaamista tulee kehittää. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri vastaa kasvaneeseen osaamisen tarpeeseen käynnistämällä konsultaatiopoliklinikan. Espoossa haasteeseen vastataan mielenterveyspalveluiden henkilöstön osaamista kehittämällä. Hoitoon ohjaamista perusterveydenhuollosta mielenterveyspalveluiden piiriin kehitetään vuonna 2014. Yhtenä painopisteenä tässä työssä on maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden tarpeen tunnistaminen. Haasteena maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden kehittämistyössä on, että maahanmuuttajien terveys- ja mielenterveyspalveluiden käytöstä ei Espoossa ole saatavilla kattavia seurantatietoja. Seurantaa kehitetään valtuustokauden aikana. Tarkempien seurantatietojen kautta voidaan myös arvioida, tarvitaanko joillekin maahanmuuttajaryhmille henkilökunnan osaamisen ja hoitoon ohjaamisen kehittämisen lisäksi erityisiä räätälöityjä palveluja. THL:n mukaan kansansairaudet ja niiden riskitekijät, kuten diabetes, ylipaino, ruokailutottumukset sekä vähäinen liikunta uhkaavat monien maahanmuuttajien terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Mikäli fyysinen kunto ja toimintakyky ovat heikentyneet jo työiässä, kasaantuvat ongelmat edelleen
toimintakyvyn heikentyessä iän myötä. THL:n tutkimukseen osallistuneista kurdi ja somalialaistaustaisista 45 vuotta täyttäneistä naisista yli 60 % koki vaikeuksia portaiden nousussa. Toimintakyvyn heikentymiseen liittyvän avun ja palveluiden tarve tulee todennäköisesti kasvamaan merkittävästi jatkossa, kun nyt työiässä toimintarajoitteista kärsivät maahanmuuttajataustaiset ryhmät tulevat vanhusikään. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman. Kuntia, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väestöä, suositellaan tekemään yksityiskohtaiset suunnitelmat paikallisen ennaltaehkäisevän työn järjestämiseksi. Tämä työ on Espoossa käynnistynyt ja suunnitelma valmistuu vuoden 2014 aikana. Liikunta Espoossa työikäisten maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kuntoliikunnan avulla huolehditaan ohjaamalla terveyspalveluista asiakkaita liikuntaneuvontaan ja matalan kynnyksen ryhmäliikuntaan, mikäli heidän katsotaan liikkuvan terveyden kannalta riittämättömästi ja tarvitsevan erityistä tukea liikunnan aloittamiseen. Tätä terveyspalveluiden henkilöstöltä kiitosta saanutta yhteistyötä liikuntapalveluiden kanssa laajennetaan ja sen piiriin otetaan tällä valtuustokaudella myös neuvolat. Liikuntaryhmissä myös jaetaan tarvittaessa tietoa oikeasta ravitsemuksesta ja sen merkityksestä. Leikki-ikäisten lasten vanhempia ohjataan ja kannustetaan neuvoloiden tarkastusohjelman puitteissa tarvittaessa liikuntapalveluiden matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Erityistä tukea elämänmuutokseen tarvitsevia ohjataan henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan tai esim. painonhallintaryhmiin. Varhaiskasvatuksen avoimissa palveluissa annetaan elämäntapaohjausta, johon sisältyy liikuntaan kannustaminen yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa. Lisäksi terveyden edistämiseen ja kuntoliikunnan harrastamiseen liittyvää vapaaehtoistyötä tulisi suunnata rohkaisemaan maahanmuuttajataustaista väestöä, ja etenkin naisia, huolehtimaan fyysisestä kunnostaan. Mittari 10: Terveys- ja neuvolapalveluista liikuntapalveluiden liikuntaneuvontaan ohjautuneiden ulkomaalaisten määrä Liikunnalla voi olla maahanmuuttajien kotoutumisessa tärkeä rooli muutenkin kuin yllä mainittujen erityisryhmien osalta. Erityisesti monille lapsille ja nuorille se tarjoaa mahdollisuuksia mielekkääseen harrastustoimintaan ja sosiaalisten suhteiden luomiseen sekä itsetunnon kehittymiseen. Maahanmuuttajien muuta väestöä alhaisemman tulotason takia harrastamisen esteeksi voi kuitenkin muodostua harrastuksen kulut. Liikuntapalvelut tarjoavatkin espoolaisille lapsille mahdollisuuksia maksuttomaan harrastamiseen sporttiskerhoissa ja muuvi-toiminnassa. Maksuttomiksi muuttuvat sporttiskerhot tarjoavat leikinomaista liikuntaa 1-3-luokkalaisille. Syksyn 2014 tavoitteena on 60 kerhon toteutuminen. Muuvi-toiminta on maksutonta lajiharjoittelua 4-6-luokkalaisille. Syksyllä 2013 toiminta aloitettiin kolmen salibandyseuran kanssa, jotka ovat järjestäneet kolme kerhoa sekä tytöille että pojille. Osallistujien ja tarjolla olevien lajien määrää laajennetaan hallitusti. Muuvi-toiminnan ja sporttiskerhojen tavoitteena nuorten liikuntamahdollisuuksien kohentaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja syrjinnän ehkäisy. Vuonna 2014 liikuntapalvelut myös luovat mallin, jossa liikunta-avustuksia voidaan ohjata jatkossa aiempaa enemmän matalan kynnyksen harrastustoimintaa järjestäville seuroille. Liikunta-avustusten jaossa huomioidaan maahanmuuttajien aktivointi liikuntaan avustusten myöntämisperusteiden mukaisesti. Vaikka tavoitteena on saada yleiseen seuratoimintaan maahanmuuttajia aktiivisesti mukaan, myös maahanmuuttajien omien liikuntaryhmien järjestämistä tuetaan tarjoamalla niiden käyttöön tiloja ja ohjaajia. Lapsiperheiden varhainen tuki Maahanmuuttajien osuus lastensuojelun asiakkaista on viime vuosina kasvanut selvästi nopeammin kuin kantaväestön. Kaupungin tavoitteena on kehittää peruspalveluita niin, että maahanmuuttajaperheiden palvelutarpeet tunnistetaan jatkossa paremmin. Heille kohdennetaan
tarkoituksenmukaisia ja oikea-aikaisia palveluja. Maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden palvelutarpeista ei ole riittävästi tietoa. Ohjelmakaudella asiaa tutkitaan tarkemmin ja kehitetään toimintaa saadun tiedon perusteella. Suunnitteilla on mm. kohdennettujen ryhmien (esim. perhevalmennuksen) käynnistäminen. Lapsiperheiden perhetyössä on saatu hyviä kokemuksia maahanmuuttajataustaisesta perhetyöntekijästä. Tällaista matalan kynnyksen palvelua laajennetaan mahdollisuuksien mukaan. Mittari 11: Sijaishuoltoon ohjattujen ulkomaan kansalaisten osuus ulkomaalaisista 0-17 - vuotiaista (yleiseen kehitykseen vertaamiseksi luvut esitetään yhdessä kantaväestön vastaavien sijaishuoltoa kuvaavien tietojen kanssa) Kulttuuri Taiteen ja kulttuurin suuri merkitys terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on osoitettu lukuisin tutkimuksin. Kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen lievittää yksinäisyyttä, tarjoaa mahdollisuuksia yhteisöllisiin kokemuksiin ja auttaa juurtumaan uuteen ympäristöön. Kulttuurin tulosyksikössä pyritään monin eri keinoin varmistamaan, että myös maahanmuuttajataustaiset kaupunkilaiset voivat päästä osalliseksi näistä myönteisistä vaikutuksista. Harkinnanvaraisilla kulttuuriavustuksilla maahanmuuttajataustaisia kuntalaisia voidaan aktivoida omaehtoisesti kulttuurin pariin. Maahanmuuttajataustaiset avustuksen hakijat voivat tarvita kantaväestöä enemmän henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa hakuprosessissa ja omien hankkeiden toteuttamisessa. Kulttuuriavustusten myöntämisperiaatteita päivitetään tämän valtuustokauden aikana. Uudistuksen valmistelutyössä huomioidaan Espoo-tarinan painotukset eri väestöryhmien tarpeista liittyen kaupungin nopeasti muuttuvaan väestörakenteeseen. Kulttuurineuvolatoimintaa toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kulttuurineuvolan keskeinen tavoite on lapsiperheen arjen tukeminen kulttuurin keinoin. Tavoitteena on saavuttaa myös ne perheet, joita tiedotus ei syystä tai toisesta tavoita. Kulttuurin tulosyksikkö on käynnistämässä kulttuurikaveritoimintaa, jonka avulla pyritään rohkaisemaan kulttuurin käyttäjiksi sellaisia henkilöitä, jotka eri syistä eivät yksin tule hakeutuneeksi kulttuuripalvelujen pariin. Kulttuurikaverit ovat kulttuuritarjontaan perehtyneitä vapaaehtoistoimijoita, vertaisohjaajia. Sekä vertaisohjaajiksi että ohjattaviksi pyritään saamaan mukaan myös maahanmuuttajia. Kaupunginmuseo haluaa palveluillaan luoda kontaktipintoja paikallisuuteen ja tuoda näyttelyidensä kautta mahdollisuuden vuoropuheluun erilaisten yleisöryhmien kanssa. Esimerkkinä muutama vuosi sitten maahanmuuttajanuorten kanssa tehtiin yhteisprojekti, jonka tuloksena syntyi näyttely ja uutta maahanmuuttajien elämään liittyvää materiaalia museon kokoelmiin. Kaupunginkirjasto tarjoaa lähes sadalla kielellä tieto- ja kulttuuriaineistoja sekä erikielisiä tapahtumia. Tavoite on tarjota elämyksiä mahdollisimman monelle asiakkaalle hänen omalla äidinkielellään ja tukea näin oman kulttuurin säilymistä. Kotoutumislain mukaan kotoutuminen tarkoittaa paitsi yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietojen ja taitojen antamista maahanmuuttajille, myös hänen oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämisen mahdollisuuksien tukemista. Sellon kirjastoon sijoitettu, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella hoidettu Venäjänkielinen kirjasto on kaikkien Suomen kirjastonkäyttäjien hyödynnettävissä maanlaajuisen kirjastoverkon välityksellä. Kirjasto tukee monin keinoin sekä kantasuomalaisten tutustumista eri kulttuureihin että maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Ikääntyneet maahanmuuttajat Espoo-tarinan mukaan vanhusten kotona selviytymiseen ja yksinäisyyteen vastataan omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Muuta väestöä selvästi nuoremman ikärakenteen takia vieraskielisten osuus Espoon yli 65-vuotiaista asukkaista oli vuoden 2013 alussa vain 2 prosenttia. Yli 65-vuotiaiden vieraskielisten kaupunkilaisten määrä oli tuolloin 686. Väestöennusteen mukaan heidän määränsä kasvaa vuoteen 2030 mennessä lähes viisinkertaiseksi. Samaan aikaan kantaväestön yli 65-vuotiaiden määrän kasvun ennustetaan olevan 69 prosenttia.
Ikääntyneiden kaupunkilaisten omatoimisuutta ja hyvinvointia tuetaan mm. vertaistukeen perustuvilla Intoa elämään -hyvinvointikursseilla, joilla käsitellään ikääntymistä, ravitsemusta, sosiaalisia suhteita, kulttuuria, liikuntaa ja kotiympäristön turvallisuutta. Kaupunki varautuu ikääntyneen vieraskielisen väestön etenkin seuraavalla vuosikymmenellä kiihtyvään kasvuun kehittämällä edelleen omatoimisuutta tukevia ikääntyvien kaupunkilaisten avopalveluita. Ikääntyneiden vieraskielisten määrän kasvaessa myös omakielistä ikääntyvien ryhmätoimintaa kehitetään. Viestintä Kaupunki tavoite on, että tieto suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja kaupungin palveluista tavoittaa espoolaiset maahanmuuttajat. Infopankki on monikielinen verkkosivusto, joka kokoaa yhteen tärkeää tietoa Suomeen muuttoa suunnittelevalle tai täällä jo asuvalle. Sivusto palvelee myös viranomaisia monikielisessä tiedotuksessa. Espoon tavoitteena on yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa saada palvelu vakinaistettua. Suomen ja ruotsin lisäksi Espoon kaupungin omat internet-sivut palvelevat englanniksi. Valtuustokauden aikana selvitetään venäjänkielisen version avaamista kaupungin internet-sivuista. Sähköisiä palveluja kehitettäessä on tärkeää muistaa, että maahanmuuttajataustaisella asiakaskunnalla on keskimääräistä suurempi tarve henkilökohtaiselle ohjaukselle ja neuvonnalle. Espoo avasi Sellon kirjaston ja yhteispalvelupisteen yhteyteen edellisellä valtuustokaudella In Espooneuvontapisteen maahanmuuttajille. Sen käyttäjämäärät ovat kasvaneet 85 prosenttia vuosina 2011 2013. Tällä valtuustokaudella neuvontapalveluja kehitetään edelleen ja etsitään kustannustehokas ratkaisu myös ruotsinkielellä suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutuvien maahanmuuttajien neuvontapalveluiden järjestämiseksi. Neuvontapalveluiden kehittämisen lisäksi kaupungin eri yksiköt kehittävät toimintaansa niin, että erityisesti sähköisillä palveluilla vaikeasti tavoitettavien ryhmien kotoutumista voidaan tukea. Mittari 12: Kaupungin vieraskielisten internet-sivujen, maahanmuuttajille suunnattujen kaupungin internet-sivujen ja Infopankin Espoo-sivujen keskimääräiset kuukausittaiset erilliset kävijät sekä maahanmuuttajien neuvontapalveluiden asiakasmäärä Humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanotto Humanitaarisilla perusteilla Suomessa asuviin maahanmuuttajiin kuuluvat kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet mainittujen ryhmien perheenjäsenet. Espoo on ottanut vastaan näihin ryhmiin kuuluvia ihmisiä vuodesta 1989. Eduskunta päättää vuosittain kiintiöpakolaismäärän budjettikäsittelyn yhteydessä. Viime vuosina kiintiö on ollut 750 henkilöä. Vuonna 2014 kiintiö on poikkeuksellisesti 1050 henkilöä Syyrian kriisin takia. Espooseen saapuu kiintiöpakolaisia kaupungin ja ELY-keskuksen välisen sopimuksen mukaisesti. Voimassa olevan ELY-keskuksen ja kaupungin välisen sopimuksen mukaan Espoo antaa kuntapaikan 30 henkilölle vuodessa. Vuonna 2014 Espoo myöntää poikkeuksellisesti Syyrian kriisiin liittyen 50 kiintiöpakolaiselle kuntapaikan pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien ja työ- ja elinkeinoministeriön käymien neuvottelujen pohjalta. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden tulisi lain mukaan siirtyä kuntiin ELY-keskuksen ja kuntien välisten sopimusten mukaisesti. Tosiasiassa sopimukseen perustuvien kuntapaikkajoen määrä on ollut riittämätön ja valtaosa oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista siirtyy kuntiin itsenäisesti. Vastaanottava kunta ei voi vaikuttaa näin kuntalaiseksi tulevien henkilöiden määrään. Espooseen on 2010-luvulla saapunut vuosittain keskimäärin noin 220 humanitaarisista syistä oleskeluluvan saanutta maahanmuuttajaa. Heistä vain noin 10 prosenttia on tullut espoolaisiksi ELYkeskuksen kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Kuntasijoitusjärjestelmän heikko toimivuus on keskeinen tekijä maahanmuuttajien asunnottomuuden kasvun takana. Vuonna 2011 asunnottomien maahanmuuttajien määrä ylitti Suomessa ensimmäisen kerran 1 000 henkilön rajan. Vuonna 2013
asunnottomia maahanmuuttajia oli jo lähes 2 000 ja heidän osuutensa asunnottomista ylitti 25 prosenttia. Asunnottomissa perheissä maahanmuuttajien osuus oli yli 60 prosenttia. Espoossa oli vuoden 2013 lopussa 299 asunntotonta maahanmuuttajaa, joista 52 oli asunnottomien perheiden lapsia. Mittari 13: Espooseen saapuvien humanitaaristen maahanmuuttajien määrä (sekä ELYkeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa että sopimuksesta riippumatta saapuneet uudet tulijat)