Verovaje 24.5.2016 Elina Pylkkänen Eduskunnan Tarkastusvaliokunnalle Vero-osasto
Verovaje Verovajeella tarkoitetaan lainmukaisen verokertymän ja toteutuneen verokertymän erotusta Verovaje aiheutuu mm. asiakkaiden maksukyvyttömyydestä, osaamattomuudesta, tahattomista virheistä sekä tahallisuudesta eli harmaasta taloudesta Verovaje jaetaan kahteen erään, verojäämiin sekä ilmoitusvirheisiin ja -laiminlyönteihin. Verojäämät syntyvät, kun verovelvollinen ei pysty maksamaan ilmoittamiaan veroja tai Tullin ja Verohallinnon valvonta- ja perintätoimien perusteella määrättyjä veroja. 2
Lainmukaisen verokertymän, verovajeen sekä todellisen verokertymän osat 3
Suomen verovajeselvitys Verohallinto asetti 2013 verovajetyöryhmän: VH, Tulli, Vm, VATT ja Tilastokeskus Verohallinto julkaisi verovajeen arviointimenetelmien kehittämisestä työryhmän loppuraportin 21.3.2014 (https://www.vero.fi/download/loppuraportti_vero vajeen_arviointimenetelmien_kehittaminen/%7b7 880270F-569B-44AF-9DEA- 5D9FAF393172%7D/9492). Raportti sisältää myös Tullin keräämien verojen verovajearvioinnin. Sekä Tullissa että Verohallinnossa verovajeiden arviointityö on vakiintunut säännönmukaiseksi tehtäväksi. 4
Laskentatuloksia, IMF & Verohallinto Revenue Administration Gap Analysis Program The Value Added Tax Gap, Helmikuu 2016 Kansainvälisesti käytössä olevalla menetelmällä lasketun arvion arvonlisäverovajeesta vuosina 2008 2012. Tulosten mukaan Suomen verovaje on suhteellisen matala kansainvälisesti Vajeen suuruus on noin viisi prosenttia ja BKT:een suhteutettuna noin puolen prosentin luokkaa. Verovaje on pienentynyt vuodesta 2008 vuoteen 2012. 5
Verovaje Suomessa Vajetta ilmenee eniten rakennusalalla ja tietyillä palvelualoilla. Rakennusalalla käyttöönotettu käännetty arvonlisäverovelvollisuus on pienentänyt verovajetta. ALV-vajetta mitataan myös nk. politiikkavajeena, jonka aiheuttavat alennetut verokannat suhteessa vakiokannan potentiaaliseen verotuottoon. Tarkastelujaksolla elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden arvonlisäveroa alennettiin, mikä on kasvattanut politiikkavajetta. Muista Verohallinnon keräämistä veroista verovajearviointia ei ole vielä pystytty tekemään, mutta selvitystyö laajenee muihin verolajeihin. 6
Value-Added Tax Compliance Gap 2008 2014, Finland 7
Value-Added Tax Policy Gap 2008 2014, Finland 8
Jäämät, Jäämät suhteessa kertymään, % ALV-jäämät, ja suhteessa kertymään Verojäämä on maksuunpantu vero, joka on jätetty maksamatta 200 000 000 1,20% 180 000 000 160 000 000 1,00% 140 000 000 0,80% 120 000 000 100 000 000 0,60% 80 000 000 60 000 000 0,40% 40 000 000 0,20% 20 000 000 0 0,00% Alv-jäämät Jäämät/alv-kertymä 9
Tullin keräämien valmisteverojen verovaje 2014 Valmisteverotukseen liittyvä verovaje: n. 181-261 miljoonaa Tupakka: n. 57-62 miljoonaa Nuuska: n. 24-38 miljoonaa Alkoholi: n. 68-90 miljoonaa Makeis-, jäätelö- ja virv.juoma: n. 5-10 miljoonaa Juomapakkaus: n. 10-12 miljoonaa Nestemäiset polttoaineet: n. 14-43 miljoonaa Muut: n. 3-6 miljoonaa 10
Tullin keräämien valmisteverojen verovaje 2015 Valmisteverotukseen liittyvä verovaje: n. 194-265 miljoonaa Tupakka: n. 60-65 miljoonaa Nuuska: n. 36-41 miljoonaa Alkoholi: n. 66-88 miljoonaa Makeis-, jäätelö- ja virv.juoma: n. 5-10 miljoonaa Juomapakkaus: n. 9-11 miljoonaa Nestemäiset polttoaineet: n. 15-44 miljoonaa Muut: n. 3-6 miljoonaa 11
Tullin keräämien autoverojen verovaje 2014 Vuonna 2014 n. 16,5 miljoonaa Uudet ajoneuvot: n. 0,5 miljoonaa Käytetyt ajoneuvot: n. 1 miljoonaa Ulkom. rekist. perusteeton veroton käyttö: n. 15 miljoonaa Vuonna 2015 n. 17 miljoonaa Uudet ajoneuvot: n. 0,5 miljoonaa Käytetyt ajoneuvot: n. 1 miljoonaa Ulkom. rekist. perusteeton veroton käyttö: n. 15,5 miljoonaa 12
Toimenpiteitä torjumiseksi mm. Rakennusalan ilmoitusmenettely 1.7.2014 lähtien Valvonnan ja ennakoivan ohjauksen kehittäminen Valvontakäynnit KV tietojen vaihto Tullin harmaan talouden torjuntahankkeen toimintasuunnitelmaan pohjautuneiden projektien toimien laskennallinen euromääräinen vaikuttavuus oli vuonna 2015 yhteensä noin 55,3 miljoonaa euroa ja vuosina 2012 2015 yhteensä noin 93,4 miljoonaa euroa: reaaliaikaisilla ja jälkikäteisillä valvonta-, tarkastus- ja rikostorjuntatoimilla, joiden avulla kontrolloidaan asiakkaiden toiminnan oikeellisuutta mm. verotuksellisesta näkökulmasta. 13
Verovajearviointi vakiintuu ja kehittyy osaksi säännöllistä toimintaa Verohallinto asetti oman työryhmän jonka tehtävänä on ohjata verovajeen arviointityötä Tavoitteena on, että arvioinnit tehdään pääasiassa osana yksiköiden riskienhallintaa ja muuta kehittämistoimintaa Kokonaisvastuu mm. raportoinnista ja kokonaiskuvan muodostamisesta Vuonna 2016 VH tekee 500 tarkastusta, jotka on valittu satunnaisotannalla. Tulosten avulla pystytään tarkentamaan kuvaa alv-vajeen syistä. Siirtohinnoittelusta johtuvassa verovajeen arvioinnissa tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää KOVEn riskianalyysien tuloksia VM asettaa keväällä 2016 ohjausryhmän, jossa jäsenet: vm, VH, Tulli, VATT, Tilastokeskus 14
Tax Compliance, Verohallinnon kysely, 2015 - Suomalaisten veromyönteisyys on huippuluokkaa ja vahvistunut entisestään. - Verohallinto saa parhaat arvosanat toimintansa oikeellisuudesta, tehokkuudesta ja asiakkaiden ohjaamisesta - Heikommat arviot Verohallinto saa muuntautumiskyvystään ajan haasteisiin, väärinkäytösten kitkemisestä ja tasapuolisuudesta. - Parhaana keinona veromyönteisyyden ylläpitämiseksi pidetään tehokasta viestintää verojärjestelmästä ja sen toimivuudesta 15
Suomalaisten veromyönteisyys aiemmalla tasolla: Veronsa mielellään maksavien vastaajien osuus kasvaa KANSALAISTEN VEROMYÖNTEISYYS: täysin + jokseenkin samaa mieltä olevat 1/2 (%), n=1052, 1059, 1053, 1053 0 20 40 60 80 100 Verojen kerääminen on tärkeätä, koska siten voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. Verojen maksaminen on kansalaisen tärkeä velvollisuus. Maksan aina veroni* ajallaan. 96 95 96 95 95 95 95 93 95 94 Verohallinnon Asiakastutkimus 2015 Verohallintoon voi luottaa. Maksan mielelläni veroni. (*kuten mätkyt tai kiinteistövero) 77 73 69 71 82 84 85 81 2015 2014 2013 2010 16
Tulosten kehitystrendi on hyvä KANSALAISTEN VEROMYÖNTEISYYS: täysin + jokseenkin samaa mieltä olevat 2/2 (%), n=1052, 1059, 1053, 1053 0 20 40 60 80 100 Tunnen saaneeni vastinetta maksamilleni veroille. Erimielisyystilanteissa tavallinen kansalainen häviää yleensä Verohallinnolle. 75 72 71 71 74 72 72 70 Voisin maksaa jopa hieman enemmän veroja, jos tietäisin, että rahat menevät minulle tärkeisiin tarkoituksiin. Olen usein vihainen tai turhautunut siitä, että joudun maksamaan niin paljon veroja. Mielestäni on oikein, että viivästytän verojeni* maksamista oman taloudellisen tilanteeni mukaan. Verohallinnon Asiakastutkimus 2015 29 32 57 53 51 52 38 38 36 35 (*kuten mätkyt tai kiinteistövero) 2015 2014 2013 2010 17
Suomessa hyvä tilanne Korkea veromoraali Kuinka pystytään ylläpitämään? Kansainvälinen tietojen vaihto ja paljastukset veroparatiiseista eivät tue moraalia Ei ole arviota kuinka paljon verotuloja menetetään Pitäisikö kansalaisia kuunnella herkemmällä korvalla verotuksen suunnittelussa: taso vs. rakenne? 18
Elina Pylkkänen Finanssineuvos Puh. 0295 16001 (vaihde) Lisätieto: elina.pylkkanen@vm.fi www.vm.fi Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero (arkisin 8 16) 02955 30500