TeollisuusPartneri Näkemyksellisiä ratkaisuja teollisuuteen 1/2013 www.siemens.fi/teollisuus s Innovaatiot menestyksen avain Ohjelmistoilla tehoa suunnitteluun TIA Portal -ohjelmistoalusta on Maisema vaihtoon Jyväskylässä Teatterissa lavasteet Uusia tuotteita messuilla Nürnbergin teollisuusmessuilla helpottanut teollisuusratkaisujen suunnittelua. vaihtuvat teollisuusteknologian avulla. esiteltiin uusia tuotteita ja ratkaisuja.
Pääkirjoitus Janne Öhman Johtaja Industry Sector Innovaatiot ja niiden hyödyntäminen ovat suomalaisen teollisuuden menestyksen avain. Ilman niitä meillä ei olisi nykyisenlaista valmistavaa teollisuutta. Suomalaisen teollisuuden menestys riippuu siitä, miten se pystyy reagoimaan maailmanlaajuiseen kilpailuun. Meidän on nostettava automaatioastetta entisestään, kehitettävä materiaali- ja energiatehokkuutta sekä oltava edelläkävijä uusien teknologioiden hyödyntämisessä. Teollisuus menestyy maailmalla, kun se on joko erittäin kustannustehokasta, tai pystyy tekemään tuotteita ja tarjoamaan palveluita, joita muilla ei vielä ole. Jälkimmäinen on Suomelle luontaisempi tie, sillä ainakaan vielä emme pysty kilpailemaan tuotantohinnoissa kehittyvien talouksien kanssa. Pystymme siis valmistamaan uusia tai monimutkaisia tuotteita kilpailukykyisesti. Tämä vaatii osaamista sekä innovaatioita ja niiden hyödyntämistä. Meidän onkin tärkeää muistaa, että pelkät tuoteinnovaatiot eivät riitä. Niitä on osattava hyödyntää, ja ne on osattava markkinoida. Toinen tapa ajatella on myös se, että uudenlaiset ja tehokkaat palvelut parantavat kilpailukykyä. Tässä auttavat tietenkin teknologiainnovaatiot, mutta myös uskallus ottaa niitä käyttöön. Innovaatioita on monenlaisia. Yritykset voivat kehittää uusia tuotteita, tehostaa uusien ajatusten avulla toimintaansa, hyödyntää olemassa olevia resursseja aiempaa paremmin tai keksiä uudenlaisia palveluita. Näitä kaikkia on järkevää tehdä luotettavien partnereiden kanssa. Yhteistyöllä syntyy parhaimpia tuloksia. Meille siemensläisille innovointi on osa jokapäiväistä työtä. Yhtiössä työskentelee lähes 30 000 tuotekehittäjää tai tutkijaa. He tekivät viime tilivuoden aikana lähes 9 000 keksintöä siis yli 40 jokaisena työpäivänä. Näitä hyödynnetään yhtiön ratkaisuissa, kuten uudessa Simatic S7-1500 -sarjassa (s.7). Innovaatioilla menestystä Yksi suomalaisen teollisuuden kilpailuvalteista on korkean teknologian hyödyntäminen ja paras mahdollinen työn tuottavuus. Tämä tuo mukanaan kilpailukykyä. Yksi hyvä esimerkki siitä on jo useiden suurten vientiyritysten käyttämä TIA Portal -ohjelmistoalusta (s.10), jolla tehostetaan suunnittelua. Myös elinkaarenhallintaohjelmistot auttavat kansainvälisessä kilpailussa. VTT:n johtaja Petri Kalliokoski kertoo tässä lehdessä, että palveluliiketoiminnan kehittyminen on mahdollista vain vahvan valmistavan teollisuuden ympärille (s.4). Tämä onnistuu vain hyödyntämällä osaamista ja innovaatioita. Yksi tärkeä asia on tietenkin se, miten innovaatioita hyödynnetään. Miten ne otetaan käyttöön. Siinä Siemensin maaorganisaatiot, kuten me Suomessa, ja yhtiömme kumppanit osaavat auttaa asiakkaitaan. Hyvä esimerkki on se, kuinka teollisuusmoottoreita on käytetty Jyväskylän kaupunginteatterissa (s.8). Siellä näytelmien lavasteet on mahdollista vaihtaa tilanteen mukaan moottoreiden avustuksella. Toinen esimerkki on, miten automaatiolla on helpotettu Turun yliopistollisen keskussairaalan välinehuoltoa (s.14). Uusilla ratkaisuilla parannetaan työmukavuutta ja vähennetään työperäisiä sairauspoissaoloja. 2 TeollisuusPartneri 1/2013
Sisältö Innovatiiviset ratkaisut 4 Innovaatiot teollisuuden menestyksen avain Suomalainen yhteiskunta on rakentunut niin, että teollisuuden on valmistettava monimutkaisia ratkaisuja sekä hyödynnettävä innovaatiota. 8 Teollisuusmagiaa teatterissa Jyväskylän kaupunginteatterissa käytetään teollisuusmoottoreita voimanlähteinä lavastuksien vaihdossa. Uudet tuotteet 7 Uusi logiikkasarja markkinajohtajalta Automaation maailman ja Suomen markkinajohtaja on esitellyt uuden, merkittävän logiikkaohjainsarjan. 12 Saksassa teollisuusmessut vetivät väkeä Nürnbergin SPS-messuilla esiteltiin tuote- ja palveluinnovaatioita. 15 Huolettomia aikoja vaihdemoottoreiden käyttäjille Uudenlaista tehokkuutta 10 TIA Portal -ohjelmistoalusta helpottaa suunnittelua Viime vuonna julkaistusta TIA Portal -ohjelmistoalustasta on hyviä kokemuksia useissa projekteissa. 13 Yhteistyöllä tehokkuutta investointeihin Yhteistyö ohjelmistoissa parantaa asiakkaiden kannattavuutta ja tehostaa prosesseja. 14 Välinehuoltajan unelma Turun Yliopistollisen keskussairaalan uusi automatisoitu välinehuoltamo on välinehuoltajan taivas. Siemens Osakeyhtiön asiakasjulkaisu teollisuuteen Julkaisija Siemens Osakeyhtiö, PL 60, 02601 Espoo, puhelin 010 511 5151 Toimitus Siemens Osakeyhtiö, viestintä Kannen kuva Sami Heiskanen Siemens Osakeyhtiö on teknologia- ja palveluyritys, joka toimii teollisuuden, energian, kaupunkiratkaisujen ja terveydenhuollon aloilla. Yhtiön liikevaihto Suomessa ja Baltiassa on noin 274 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 660. Emoyhtiö Siemens AG:n liikevaihto on 78,3 miljardia euroa ja henkilöstön määrä noin 370 000. Siemens toimii noin 190 maassa. Siemens Industry Sector on johtava teknologiaratkaisujen toimittaja teollisuudelle. Yhtiön toimialaosaaminen ja palvelut varmistavat asiakkaiden menestyksen. Yhteensopivat tuotteet, järjestelmät ja palvelut lisäävät tuottavuutta ja turvallisuutta sekä säästävät energiaa. TeollisuusPartneri 1/2013 3
Innovatiiviset ratkaisut Innovaatiot elintärkeitä Suomen teollisuudelle Suomalaisen yhteiskunnan rakenne on sellainen, että se tarvitsee myös menestyvän valmistavan teollisuuden. Menestyäkseen teollisuuden on innovoitava ja hyödynnettävä uusia innovaatiota, arvelee Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kehitysjohtaja Petri Kalliokoski. 4 TeollisuusPartneri 1/2013
Pöydän toisella puolella VTT:n neuvotteluhuoneessa istuu lähes tauottomasti puhuva, innostunut mies. Vuosia innovaatioiden ja niiden hyödyntämisen parissa töitä tehnyt asiantuntija tiputtelee esimerkkejä innovaatiosta, yrityksistä ja kansakunnista liukuhihnalla. VTT:n innovaatiotoiminnasta vastaava johtaja Petri Kalliokoski pysähtyy hetkeksi miettimään vain kun hän miettii omia ideoitaan. Tuntuu siltä, että isosta joukosta on valittava yksi hyvä esimerkki. Olen muun muassa perustanut yhden spin-off-yrityksen, mutta siitä ei tullut innovaatiota. Voisi sanoa, että yrityksemme oli merkittävästi aikaansa edellä. Kaupallistimme vuosina 2006 2007 sitä, miten yritykset voisivat käyttää sosiaalista mediaa tuote- ja palvelukehityksessä. Teimme joitakin pilotteja, mutta olimme kolme - neljä vuotta aikaa edellä. Yksi Kalliokosken keskeisistä viesteistä liittyy läheisesti epäonnistumiseen. Innovointi ei hänen mukaansa onnistu, jos ei ole lupaa myös epäonnistua, lupaa yrittää. Oman yrityksen keskeinen oppi oli, että hyväkään idea ei riitä, jos sitä toteuttamassa ei ole oikeaa tiimiä tai markkina ei ole kypsä. Johtajuus on tärkeää Kalliokoski on oman toimensa ohella mukana myös yritysten hallituksissa ja neuvonantajana. Hänen mukaansa innovatiivisuudesta on useita hyviä esimerkkejä. Kalliokoski kertoo, että monissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on jo otettu käyttöön innovaatiojärjestelmiä, kuten sisäisiä ja ulkoisia innovaatiokilpailuja, tai otettu käyttöön innovaatioiden keruujärjestelmiä. Nämä ovat kuitenkin hänen mielestään vain työkaluja. Tärkeintä innovatiivisuudelle on oikeanlainen johtajuus. Tärkeintä on yritys- ja johtamiskulttuuri, joka kannustaa uusiin juttuihin. Johtajuudella voi tukea innovaatiota. Tätä voidaan sitten vauhdittaa järjestelmillä. Kirjassani Making Sense of Innovation Management johtopäätös on, että innovaatiojohtaminen on liiketoiminnan kehittämistä ei sen kummempaa tiedettä. Useita teitä hyödyntää innovaatioita Kalliokosken puhenopeus vain kiihtyy, kun hän kertoo esimerkeistä yrityksistä, joissa on ollut mukana kehitystyössä tai joiden kehitystä hän on seurannut. Esimerkiksi Vantaalla sijaitseva pkyritys Hakaniemen Metalli Oy on laajentanut toimintaansa asiakkaiden tuotteiden tuotekehitykseen. He hyödyntävät laserhitsausta innovatiivisella tavalla, tavoitteena aiempaa kevyemmät ja kustannustehokkaammat rakenteet. Tämän avulla on ollut mahdollista myös auttaa asiakkaita kehittämään omista tuotteistaan kevyempiä ja esimerkiksi ympäristöystävällisempiä. Toinen menestystie voisi alihankkijalle olla oman tuotteen kehittäminen. Yksi ratkaisu on myös laajentaa tuotteista palveluihin. Hitsauslaitteita tekevä lahtelainen Kemppi on laajentanut tarjoamaansa vahvasti palveluliiketoimintaan ja tuottavuuden kehittämiseen. Lisäksi Kempillä ja henkilöstönvuokrausyritys Baronalla on yhteinen HumanWeld -hitsaajapalvelu. Haluan korostaa myönteisten sattumien merkitystä. Kun ajattelee laatikon ulkopuolelta, niin voi syntyä uusia kovia juttuja. Hyvät ideat ja innovaatiot voivat tulla mistä päin organisaatiota tahansa, kun johtamisen kulttuuriin kuuluu se, että kaikki saavat esittää ideoita, eikä johto saa ampua niitä heti alas. Suomessa on yrityksissä matalat rakenteet ja tämä tukee innovointia. Erityisesti VTT:n johtaja korostaa kuitenkin positiivisuutta. Uusien juttujen kehittelylle idean alas ampuminen ja syyttely ovat pahimpia mahdollisia reaktioita. Yrityskulttuurin pitäisi kannustaa hyviin suorituksiin. Synkkyyteen vaipuminen ei kannata. Tutkijoilla mahdollisia innovaatioita pöytälaatikoissa Kalliokoski kehuu suomalaisten kekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta. Kuten niin moni muukin, hän näkee, Suomen teollinen järjestelmä on rakennettu niin, että menestys ei voi perustua mihinkään muuhun kuin äärimmäisen hyvään osaamiseen. että niiden hyödyntämisessä on kuitenkin paljon parannettavaa. Kalliokosken mukaan esimerkiksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoilla on paljon hyviä ideoita ja potentiaalisia innovaatioita, joita voisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Hän kehottaakin yrityksiä arvioimaan tutkijoiden laareja. TeollisuusPartneri 1/2013 5
Petri Kalliokoski Executive Vice President Strategy and Business Development Vastaa strategiasta, liiketoiminnan kehityksestä ja kansainvälisistä asioista. Aiemmin VTT:n innovaatiojohtaja - ensimmäisiä Suomen innovaatiojohtajia. Koulutukseltaan diplomi-insinööri. Aloitti VTT:llä 1999 tutkimalla liiketaloutta. VTT testannut Kalliokosken johdolla useita eri innovaatiomalleja. Emme osaa Suomessa ottaa koppia parhaalla mahdollisella tavalla siitä, että ideat hyödynnetään perustamalla joko yritys tekemään tai kaupataan se eteenpäin. Prosessi jää usein kesken. Olemme VTT:llä kiinnittämässä hyödyntämisprosessiin paremmin huomiota. Tarjoamme esimerkiksi aiempaa helpommin innovaatioitamme yritysten käyttöön. Palvelut teollisuuden ympärille Kalliokoski näkee Suomelle tärkeänä, että maan teollisuus menestyy. Palveluliiketoiminta-hype ollut Suomessa liiankin voimakasta. Täällä on unohdettu valmistava teollisuus. Suomalainen palveluliiketoiminta voi kehittyä vain, jos se perustuu vahvan teollisen ytimen ympärille. Jos valmistaminen katoaa, niin Suomelle käy todella heikosti. Ja valmistaminen, joka suomalaisille sopii, on monimutkaista ja liittyy uusiin tuotteisiin ja niiden kehittämiseen. Teollisuus puolestaan menestyy vain innovaatioiden avulla. Suomen teollinen järjestelmä on rakennettu niin, että menestys ei voi perustua mihinkään muuhun kuin äärimmäisen hyvään osaamiseen. Suomalaisten yritysten on haettava omaa erikoistumistaan korkeaa osaamista vaativasta tuotannosta, uusista tuotteista ja innovoimisesta. Keskisuurista suuria Kalliokosken mukaan Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on hyvät edellytykset menestykseen innovaatioden kautta. Maassa on korkea koulutustaso, ihmiset ovat fiksuja sekä rajapinnat toimivat julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Haaste on se, että olemme pieni kansakunta, pieni koemarkkina ja samanmielistä porukkaa. Meidän kotimarkkinaetu on hyvin pieni. Jos kehitämme täällä jotain, niin sitä on vaikea testata kotimaassa. Toinen haaste on se, että Suomessa on rahaa rajattu määrä. Tämän vuoksi olisi järkevää miettiä, mitkä innovaatioalueet ovat hyviä nimenomaan Suomelle. Me too -tutkimusta ei saa olla liikaa. Lähes samaan hengenvetoon innostunut innovaatiojohtaja listaa näkemyksensä seuraavista mahdollisista menestysaloista: painettu elektroniikka, biotalous ja uusiutuva energia ja ICT:n hyödyntäminen teollisissa sovelluksissa. Eetu Helminen 6 TeollisuusPartneri 1/2013
Uudet tuotteet Markkinajohtajalta uusi logiikkasarja Teollisuuden automaatioratkaisujen maailmanmarkkinajohtaja Siemens tuo markkinoille uuden logiikkaohjainsarjan. Simatic S7-1500 on seuraaja teollisuuden suosimille Siemens-ratkaisuille vaativissa automaatiosovelluksissa. Tähän asti vastaavat ratkaisut on toteutettu Simatic S7-300 ja S7-400 -sarjoilla. Ne säilyvät myynnissä vuosikymmenen lopulle. Siemens on teollisuusautomaation teknologia- ja markkinajohtaja. Aina kun markkinajohtaja tuo näinkin merkittävän uutuuden tarjolle, se on alalle suuri asia. Tämä uusi logiikkasarja tuo automaatioon monia uusia mahdollisuuksia ja toimii hyvin monissa erilaisissa kohteissa, Siemens Osakeyhtiön teollisuusratkaisuja ja palveluita tarjoavan sektorin johtaja Janne Öhman pohtii. Logiikkasarjaan on otettu mukaan useita toimintoja, jotka on aiemmin esimerkiksi ohjelmoitu itse tai niitä varten on hankittu lisäpaketti. Simatic S7-1500 -sarjassa on valmiina mukana esimerkiksi PID-säädin ja siinä autotuning. Ohjaimella on myös erittäin helppo toteuttaa yksinkertaiset liikkeenohjaussovellukset. Siihen kuuluu valmiina ominaisuudet paikoitukseen ja nopeussäätöön. Uudessa ohjainsarjassa on aina värinäyttö integroituna CPU:lle. Näytöltä on luettavissa muun muuassa järjestelmään integroidut diagnostiikkatiedot. Logiikasta on siis nähtävissä englanniksi selkeät tiedot siitä, mikä laitteistossa on mahdollisesti vikana, Siemens Osakeyhtiön tuotepäällikkö Matti Kleemola kertoo. Aiempaan tapaan kone- ja prosessiturvallisuus on huomioitu suunnittelussa. Tarjolle tulee eri tehoisista CPU-yksiköistä myös turvahyväksytyt versiot koneturvallisuuden viranomaisvaatimusten täyttämistä varten. Turvaominaisuudet on integroitu logiikkaan, mikä vähentää varaosien ja väyläasennusten tarvetta ja helpottaa ohjelmointia. Lisäksi esimerkiksi tietoturvaominaisuudet on ajateltu hyvin pitkälle. Logiikkaohjainsarja on suunniteltu käytettäväksi useissa eri kohteissa. Esimerkiksi sen järjestelmäarkkitehtuuri on tehty niin, että järjestelmän kapasiteettia voidaan tulevaisuudessa kasvattaa täyttämään kaikki tulevaisuudenkin tarpeet. Tämän ansiosta järjestelmän odotettava elinkaari on todella pitkä, Kleemola täsmentää. Simatic S7-1500-logiikkaohjainsarjaa ohjelmoidaan Siemensin TIA Portal -ympäristössä. Tämä helpottaa suunnittelua. Samalla käyttöliittymällä ovat ohjelmoitavissa niin logiikat, taajuusmuuttajat kuin käyttöliittymätkin. Simatic S7-1500 -tuotteiden toimitukset alkavat alkuvuonna 2013. Uusi logiikkaohjainsarja esiteltiin virallisesti Saksassa SPS-messuilla. Suomessa uutta tuotetta esitellään tarkemmin eri paikkakunnilla Siemensin Innovation Tourilla keväällä 2013, Kleemola kertoo. Eetu Helminen TeollisuusPartneri 1/2013 7
Innovatiiviset ratkaisut Tekniikan taikaa teatterissa Jyväskylän kaupunginteatterissa taikuus tehdään teollisuusteknologialla. Uudet tilanteet ja lavasteet vaihtuvat helposti, koska lavan osat nousevat ja kallistuvat tarkasti sekä lähes äänettömästi. 8 TeollisuusPartneri 1/2013
Veljeni Leijonamieli on koskettava näytelmä veljesten välisestä ystävyydestä, kuolemasta ja pelon voittamisesta. Tarina johdattaa katsojat kuoleman jälkeiseen sadunomaiseen maailmaan, jossa jännittävä seikkailu vie veljekset vuorilta metsiin ja laaksoihin. Rohkeutta kasvattavan taistelun jälkeen he löytävät viimein tähtitaivaan takaa maailman, jossa voivat olla onnellisia. Veljeni Leijonamielen lavastuksessa hyödynnettiin todella paljon näyttämötekniikkaa. Näyttämön saksilavojen siirrolla oli suuri merkitys erilaisten maailmojen luomisessa. Tasoja nostettiin, laskettiin ja liikuteltiin esityksen kuluessa useaan kertaan, kertoo käyttöpäällikkö Pekka Tamminen Jyväskylän kaupunginteatterista. Liikuteltavien saksilavojen avulla lavastus voidaan toteuttaa monessa eri tasossa. Näkymää voidaan muokata helposti ja nopeasti myös näytelmän aikana nostamalla lavasteita ylös näyttämölle. Jyväskylän kaupunginteatterin päänäyttämö koostuu 12 liikuteltavasta saksilavasta, joista yhdeksän on takanäyttämöllä ja kolme orkesterisyvennyksessä. Hyödyntämällä saksilavoja lavastuksen toteutuksessa säästämme merkittäviä summia rakennuskustannuksissa, Pekka Tamminen toteaa. Vaihto uuteen kannatti Jyväskylän kaupunginteatterin päänäyttämön saksilavatekniikan uusinta toteutettiin osina ja aloitettiin ohjausjärjestelmästä. Uudesta järjestelmästä on kertynyt myönteistä kokemusta jo viiden vuoden ajalta. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä tekniseen toteutukseen. Uusi järjestelmä on parantanut huomattavasti toimintavarmuutta. Se on lähes äänetön, tarkka ja monikäyttöinen, kehuu Pekka Tamminen. Turvaosioissa lavojen liikkeille on määritelty tarkat raja-arvot. Saksilavoja siirretään Sinamics-servokäytöillä yhden millimetrin toleranssilla. Kallistuksia hallitaan oikosulkumoottoreilla. Paikoitustiedon mittaukseen hyödynnetään Profibus DP -antureita. Uusi lavatekniikka sisältää paljon Siemens-teknologiaa. Teatterin saksilavoja siirreltiin ennen uudistusta 30 vuotta vanhalla järjestelmällä, jossa jokaisella lavalla oli oma hydraulinen moottori. Moottorit olivat hyvin äänekkäitä, öljyisiä ja niiden toimintavarmuus oli heikko. Teknisten häiriöiden vuoksi emme sentään peruuttaneet kovin montaa esitystä. Lavojen liikkeitä muutettiin viime hetkellä tai niitä ei siirrelty lainkaan. Tästä aiheutui usein ylimääräisiä paineita, huokaisee Pekka Tamminen. Toimittajan vankka kokemus vakuutti Uuden järjestelmän kilpailutuksen voitti Konecranes Service Oy, joka oli toimittanut aikoinaan myös vanhan järjestelmän. Toimittajalla oli runsaasti kokemusta ja tietoa teatterin lavatekniikasta ja toiminnasta. Pitkäaikaisen yhteistyön tuoma varmuus Konecranesin osaamisesta ja taidoista vakuutti meidät. He osaavat vastata tarpeisiimme ja asettua asemaamme, pohtii Pekka Tamminen. Käyttöpäällikkö Tamminen muistelee ihmetelleensä, kuinka toimittaja pystyi rakentamaan ohjausjärjestelmän, jossa uusin teknologia liikuttaa 30 vuotta vanhoja laitteita. Ensimmäisessä vaiheessa uusittiin ohjausjärjestelmä, joka ohjasi vanhoja hydraulisia moottoreita. Vaiheittainen toteutus oli taloudellisesti helpompi ratkaisu projektin rahoittaneelle Jyväskylän kaupungille. Kaiken kaikkiaan toteutus kesti neljä kesää. Ei huolta häiriöistä Uusittu lavatekniikkajärjestelmä on ollut huomattavasti luotettavampi ja kustannustehokkaampi kuin vanha hydraulinen ratkaisu, jossa vikoja oli lähes päivittäin. Kokemuksia uudesta järjestelmästä on karttunut jo usean vuoden ajalta eikä järjestelmässä ole ilmennyt suurempia huoltotarpeita tai häiriöitä. Huoltotoimenpiteet on ulkoistettu järjestelmän toteuttaneelle toimittajalle. Heti uusintaprojektin päätyttyä teimme paikallisen Konecranes Service Oy:n kanssa vuosihuoltosopimuksen, joka kattaa kesäisin tehtävän perushuollon. Häiriötilanteissa saamme huoltohenkilöstön nopeasti paikalle. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä huoltopalveluihin, toteaa Pekka Tamminen. Teatterin peruskorjaus tulee mahdollisesti lähivuosina kaupungin budjettikäsittelyyn. Päätöksentekoa remontin osalta varmaan helpottaa kunnossa oleva lavatekniikka. Katarina Nurmi Kuvat: Sami Heiskanen TeollisuusPartneri 1/2013 9
Uudenlaista tehokkuutta TIA Portal V11 helpottanut usean automaatioammattilaisen työtä Siemensin TIA Portal -työkalu tuotiin markkinoille Suomessa keväällä 2011. Ohjelmistoalusta on nopeuttanut ja helpottanut teollisuuden automatisointiprojekteja jo useissa eri kohteissa. TIA (Totally Integrated Automation) Portal yhdistää ohjelmoitavat logiikat, käyttöliittymät, turvatekniikan, käytöt ja väyläliitynnät samaan suunnitelutyökaluun. Se soveltuu lukemattomiin sovelluksiin erilaisissa teollisuuslaitoksissa. Holiday Club Villas Saimaa Pohjoismaiden suurimman matkailuhankkeen, Holiday Club Saimaan, avajaisia juhlittiin marraskuussa 2011. Kylpylähotellin yhteyteen rakennetun lomakeskuksen Villashuoneistojen savunpoistojärjestelmä toteutettiin TIA Portal V11 -ohjelmistoalustalla. Saimaan rannalla sijaitsevan kylpylän yhteyteen rakennettiin 63 huoneiston siipi. Kiinteistön yhteensä kahdenkymmenen savunpoistoluukun ohjauksessa päädyttiin TIA Portaliin sen luotettavuuden ja tulevaisuuden näkymien vuoksi. Valitsimme projektiin TIA Portal -ohjelmistoalustan tulevaisuutta varten, jotta tuotteen kehitys olisi helppoa, kertoo Miko Huomo Etec Automation Oy:stä. Projektin haasteena oli tiukka aikataulu Tarvitsimme nopeasti ja helposti luotettavat tuotteet, Huomo sanoo. Savunpoistoluukun ohjauksen suunnittelu aloitettiin lokakuussa 2011, jolloin myös TIA Portal -ohjelmistoalusta tilattiin. Käyttöönotto ja käytönopastus tapahtuivat jo marraskuussa. Projektin läpivienti oli nopea ja lopputulos vastasi tavoitteita. Luukkujen ohjaus ja asettelu oli helppoa graafisen käyttöliittymän ansiosta, Huomo kiittelee. Loppukäyttäjät arvostavat työkalun personointiominaisuutta, minkä avulla heidän logonsa ja muu mahdollinen informaatio saadaan tarvittaessa näkymään paneelin etusivulla. 10 TeollisuusPartneri 1/2013
Raisioagro Oy Kouvola Raisioagro Oy tarjoaa tuottajille muun muassa korkealaatuista rehua. Siemensin virallinen partneri Elomatic Oy modernisoi yhtiön Kouvolan rehutehtaan hälytyskeskuksen joulukuussa 2011. Tehtaan 1970-luvun tekniikalla toteutettu hälytyskeskus kaipasi uudistusta. Sen automaatio modernisoitiin TIA Portal V11 -ohjelmointityökalulla. Uuteen ohjelmaan siirrettiin myös vanhan järjestelmän toimintoja. Sekä Raisioagro Oy että Elomatic Oy ovat olleet projektin toteutukseen tyytyväisiä. TIA Portal helpotti merkittävästi muun muassa operointipaneelin konfigurointia, koska käytettävät muuttujat (HMI tags) saadaan lisättyä ohjelmaan suoraan logiikkaohjelmasta, kertoo Elomatic Oy:n Jari Jokikivi. Lopputulos oli tavoitteiden mukainen ja vanhan järjestelmän toiminnot integroituivat sujuvasti uuteen järjestelmään. Vanhaan laitteistoon verrattuna lisäominaisuuksina saatiin käyttöön muun muassa hälytysten aikaleimat ja hälytyshistoriatietoja, Raisioagro Oy:n kunnossapitoteknikko Jorma Kiiski kehuu. Yhtenä modernisoinnin tavoitteena oli säilyttää hälytyskeskuksen toimintoja ennallaan mahdollisuuksien mukaan. Tällöin käyttäjäkoulutukselle ei juuri ole tarvetta. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä niukasta palautteesta huolimatta, toteaa Jorma Kiiski. Paras tilanne on useimmiten se, kun käyttäjät eivät anna palautetta silloin kaikki toimii hyvin. Jucat Oy Lapua / Valtra Oy Ab Suolahti Valtran traktoritehtaan moottorinnostoapuväline on toteutettu Siemensin TIA Portal -ohjelmointialustalla. Apuvälineen toimittivat yhteistyössä lapuainen Jucat Oy ja yhtiön automaatiosuunnittelu- ja asennuspartneri Apex Automation Oy Haluamme olla edelläkävijänä mukana uudessa, toimivaksi testatussa teknologiassa, kertoo Jucat Oy:n toimitusjohtaja Juha Lemponen. Jucat Oy:n toimittama Valtran moottorinnostoapuväline roikkuu nosturissa. Näin ollen turvatiedonsiirto tuli saada operointipaneelille langattomasti. Oli luonnollista valita projektiin Siemens-automaatio, sillä Siemensiltä löytyvät valmiit komponentit langattomaan turvatiedonsiirtoon, kertoo projektin automaatiosuunnittelija Pasi Kiuru, Siemensin järjestelmäpartneri, Apex Automation Oy:stä. Projektin toteutusta helpotti huomattavasti se, että normaalin ohjelmoinnin lisäksi myös paneeli- ja WLAN-kommunikointi sekä turvaohjelman lisääminen onnistuivat kaikki samalla, TIA Portal V11 -ohjelmointityökalulla. Lapualainen Jucat Oy valmistaa tuotannon automatisointiratkaisuja, pääasiassa kappaleenkäsittelylaitteita suomalaisille vientiyrityksille, heidän verkostoillensa sekä muille merkittäville konepajoille. Laitteiden automatisoinnissa on päädytty TIA Portal-ohjelmointityökaluun. TIA Portal V11 on todettu hyväksi alustaksi joustavuuden ja jatkokehityksen kannalta mitä moninaisimmissa asiakasprojekteissamme, sanoo Lemponen. Eevastiina Ahlqvist TeollisuusPartneri 1/2013 11
JUKKA SINAM KULJET SÄHKÖMOOTTOREIDEN ENERGIANSÄÄSTÖ KIINNOSTI MATTI KLEEMOLA ESITTELEE UUSIA PANEELEITA JA TIA PORTALIA SIMOCODE SOPII ERINOMAISESTI MYÖS KASETTILÄHTÖKESKUSKSIIN Uudet tuotteet Uutuuksia teollisuusmessuilla Saksassa SPS-teollisuusmessuilla Nürnbergissä Saksassa kävi lähes 60 000 vierasta. Marraskuun lopun tapahtumassa esiteltiin useita uutuustuotteita uotteita ja ratkaisuja. Yksi merkittävimmistä oli Simatic S7-1500 -logiikkaohjainsarja. arja. MESSUILLA KÄVI KOLMEN PÄIVÄN AIKANA LÄHES 60 000 VIERASTA ANSAITTUA MIELENKIINTOA UUSILLE SIMATIC S7-1500:LLE JA TIA PORTALILLE 12 TeollisuusPartneri 1/2013 SIEMENSIN OSASTOLLA RIITTI NÄHTÄVÄÄ PÄIVIKSI
Uudenlaista tehokkuutta Yhteistyöllä tehokkuutta investointeihin Siemens Osakeyhtiö ja Ideal PLM Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen Comos-ohjelmistojen jälleenmyynnistä sekä markkinoinnista Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi Ideal PLM vastaa projektien teknisestä toteutuksesta ja loppuasiakkaiden tukemisesta. AUTOMAATION UUTUUDET UDET MESSUVIERAILLE SUOMEKSI Comos on kokonaisvaltainen ohjelmistoratkaisu laitosten suunnitteluun ja elinkaarenhallintaan. Se mahdollistaa eri suunnittelutoimintojen ja projektivaiheiden välisen saumattoman tiedonvaihdon ja yhteistyön. Comos-ratkaisuilla Ideal PLM tarjoaa laajempia kokonaisratkaisuja, jotka lisäävät yrityksen kannattavuutta ja tehostavat prosesseja. Tavoitteenamme on tarjota yrityksille ratkaisuja, jotka todella hyödyttävät heidän liiketoimintaansa. Kokonaisvaltaisesta investoinnista saatava vuosittainen hyöty on prosentti liikevaihdosta. Comos-tuotteiden myötä etu tulee olemaan vielä suurempi, sanoo Ideal PLM:n toimitusjohtaja Tapio Juurakko Ideal PLM Oy oli kumppani, joka sitoutui alusta asti voimakkaaseen liiketoiminnan kehittämiseen. Tähän sisältyi myös uusien henkilöiden palkkaaminen. Pitkäaikainen kokemus Siemensin PLM-ohjelmistoista vaikutti myös valintaan, kertoo Siemensin Comos-ryhmän Pohjoismaiden ja Baltian kanavamyynnistä vastaava johtaja Mika Luukko. Comos-tuotteiden lisäksi Ideal PLM on tarjonnut jo kahdenkymmenen vuoden ajan yrityksille tuotteen elinkaaren aikaisia ratkaisuja, joilla parannetaan kannattavuutta. Ratkaisut perustuvat Siemens PLM Software -tuotteisiin. PUSA ESITTELEE ICSILLA TEHDYN NJÄRJESTELMÄN NASAN MARS-MÖNKIJÄ ON SUUNNITELTU SIEMENSIN PLM-OHJELMISTOLLA Kuvassa vasemmalta oikealle Siemensin Mika Luukko ja Matti Hämäläinen sekä IDEAL PLM:n Tapio Juurakko. TeollisuusPartneri 1/2013 13
Välinehuoltajan maanpäällinen taivas Välinehuoltokeskuksen automatisointi on otettu innolla vastaan välinehuoltajien keskuudessa. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus välinehuoltajana saada olla mukana tällaisessa projektissa. On niin ihanaa, kun ei tarvitse nostella painavia tavaroita. Tämä on välinehuoltajalle kuin maanpäällinen taivas, TYKS:n välinehuoltaja Ilse-Marie Östermalm kehuu. Uuden välinehuoltokeskuksen virallinen käyttöönotto tapahtuu alkuvuonna 2013, mutta testiajoja ja toiminnallisia testauksia on tehty jo aiemmin. Östermalm on ollut mukana testaamassa automatisoitua keskusta. On ollut uskomattoman upeaa tehdä töitä ilman raskaiden välineiden kantamista, Östermalm sanoo Odotan innolla, että pääsemme aloittamaan työt täällä. Lisää tehokkuutta välinehuoltoprosessiin Uudenlaista tehokkuutta Välinehuoltajan maanpäällinen taivas Sairaaloiden välinehuolto on fyysisesti rankkaa työtä. Turun yliopistollisen keskussairaalan välinehuoltokeskuksen automatisoinnilla pyritään parantamaan välinehuoltajien työergonomiaa ja vähentämään siten henkilökunnan tukija liikuntaelinsairauksia. Sairaaloiden välinehuolto on fyysisesti rankkaa työtä. Jopa 20 kiloa painavien korien ja laatikoiden nosteleminen ajoittain jopa hartiatason yläpuolelle aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinvammoja. Turun yliopistollisen keskussairaalan johto heräsi välinehuoltajiensa sairauspoissaolojen määriin ja halusi parantaa työntekijöidensä työergonomiaa. Automatisoitu välinehuoltokeskus helpottaa välinehuoltajien työtä korvaamatta heidän tärkeimpiä työvälineitänsä, silmiä ja käsiä. Turun yliopistollisen keskussairaalan välinehuoltoyksikkö on yksi TYKS-SAPA -liikelaitoksen palvelualueista. Sen ensisijainen tehtävä on tuottaa asiakkaillensa puhtaita ja steriilejä välineitä. Aiemmin suuressa sairaalassa oli useampia pieniä välinehuoltokeskuksia ja käytössä oli niin sanottuja yhden välinehuoltajan pisteitä. Tällöin prosessi oli haavoittuvainen, kun yksittäiset sairauspoissaolot vaikuttivat huoltoketjun kulkuun. Keskittämällä välinehuoltotoiminnan yhteen suurempaan keskukseen ja automatisoimalla prosessin tekee TYKS ensilaatuista välinehuoltotyötä. Niin työntekijöiden työergonomia kuin prosessin tehokkuus paranevat huomattavasti uudistuksella. Tehokkuuden kasvaessa TYKS-SAPA voi palvella enemmän uusia asiakkaita. Välinehuoltoprosessin ollessa kerralla laadukasta, myös tehokkuus paranee. Uudessa keskuksessa henkilöstö voi keskittyä välinehuollon laadun kehittämiseen kun raskaat ja vaaralliset työvaiheet jäävät pois. Siemensin ohjaus- ja seurantajärjestelmillä toteutettu automatisoitu välinehuoltokeskus ei vaaranna välinehuoltajien työpaikkoja, päinvastoin. 14 TeollisuusPartneri 1/2013
Asiantuntijan näkemys Suunnitelmissa on, että välinehuoltoa tehdään jatkossa kahdessa vuorossa 14 tuntia vuorokaudessa aiemman 8 tunnin sijaan, joten tarvetta on lisärekrytoinneille, Östermalm kertoo. Pekko Luumi Tuotepäällikkö Siemens Osakeyhtiö Industry Sector Hyvää yhteistyötä Elmont Oy:n kanssa Keskitetyn välinehuoltokeskuksen suunnittelutyöt alkoivat vuonna 2007. Ensimmäiset suunnittelupalaverit Siemensin virallisen järjestelmäpartnerin Elmont Oy:n ja loppukäyttäjien välillä käytiin elokuussa 2011. Me olemme iloisia, että meitä, välinehuoltoprosessin asiantuntijoita on kuultu ja mielipiteitämme ei ole jätetty huomiotta, Östermalm kertoo. Elmont Oy:n Kari Koski kertoo tavan olevan osa yritykselle yleistä käytäntöä. Pyrimme aina pitämään loppukäyttäjät mukana projektien suunnittelu- ja kehitystyössä. Eevastiina Ahlqvist Huolettomia aikoja vaihdemoottoreiden käyttäjille Välinehuoltoprosessi Sairaaloiden välinehuoltotyö alkaa vastaanottamalla välineet pesuosastolle. Siellä välineet puretaan mahdollisimman pieniin osiin parhaan mahdollisen pesutuloksen saamiseksi. Tämän jälkeen ne lajitellaan pesukoneisiin. Seuraavaksi välinehuoltajat tyhjentävät pesukoneet kuivauskaappeihin, joista välineiden matka jatkuu pakkaamon eri työpöydille. Työpöydiltä välineet, pakkaukset, korit ja laatikot joko siirretään käsin tai kuljetetaan kärryillä autoklaavien radalle. Kun autoklaavit purkavat kuorman, välinehuoltajat nostavat ja siirtävät korit kuljetusvaunuihin. Jatkossa pakkaamon nosto-, siirto- ja kuljetusvaiheet tehdään automaation avulla. Tällä tavalla sairaalan henkilöstöä ei kuormiteta fyysisesti, vaan se pääsee keskittymään tarkkuutta vaativiin tehtäviin. Näin välinehuollon suorittaman työn kokonaislaatu paranee merkittävästi. Vaihdemoottoreita käytetään monissa teollisuuslaitoksissa toiminnan kannalta elintärkeissä käyttökohteissa. Mitä voidaan tehdä, jotta odottamattomat tuotantokatkokset voidaan estää? Vaihdemoottoreiden, kuten kaiken muunkin käyttötekniikan käytettävyyden kannalta tärkeimmät päätökset tehdään jo mitoitus- ja valintavaiheessa. Mitoitusta helpottavat IT-mitoitustyökalut, joilla monimutkaistenkin tuotantokoneiden toimintaa voidaan mallintaa varsin yksinkertaisin keinoin. Parhaatkaan laskentaohjelmistot eivät kuitenkaan korvaa kokemusta erilaisista käyttökohteista. Käyttötekniikkaa valittaessa toimimmekin usein hyvin läheisessä yhteistyössä laitevalmistajien kanssa. Kun yhdistetään heidän vahva prosessiosaamisensa Siemensin käyttötekniikkaosaamiseen, tuloksena on useasti käytettävyydeltään ja luotettavuudeltaan aivan omaa luokkaansa olevia koneita ja tuotantolinjoja. Myös käyttökohteen olosuhteet vaikuttavat valintaan. Ulkona sään armoilla olevat laitteet vaativat esimerkiksi maalipinnalta huomattavasti parempaa kulutuksen ja auringonvalon kestävyyttä kuin sisällä olevat. Vaihdemoottoreissa akselitiivisteet ovat tyypillinen huomiota vaativa kohta. Siemensin uuden Simogear-sarjan kehitystyössä tehtiin paljon tutkimusta tiivistevaurioiden syistä. Tätä tietoa on nyt hyödynnetty, ja tämän ansiosta jokaiseen Simogearvaihdemoottoriin voidaan valita juuri oikeanlainen tiivistetyyppi kaikkiin sovelluksiin ja olosuhteisiin. Mikäli valinta on tehty oikein, vaihteissa käytettävät hammaspyörät ovat käytännössä ikuisia. Ainoastaan voiteluaineesta on pidettävä huolta. Kun puhutaan pyörivistä laitteista, niin tiivisteet ja laakerit ovat tietysti kuluvia osia. Näillekin voidaan kuitenkin jo valintatilanteessa laskea vaatimusten mukainen odotettu elinikä varsin tarkasti. Siemens toi toukokuussa markkinoille täysin uuden Simogear-vaihdemoottorisarjan. Maailman moderneimmassa vaihdemoottorisarjassa yhdistyvät poikkeuksellisen hyvä hyötysuhde, kompakti koko ja erittäin korkea laatu. Universaalien asennusmittojen ansiosta Simogear-vaihdemoottorit on helppo sijoittaa sekä olemassa oleviin että uusiin käyttökohteisiin. TeollisuusPartneri 1/2013 15
Tuoteuutiset Uusi versio TIA Portalista Siemensin Totally Integrated Automation Portal -ohjelmistoalustasta on julkaistu uusi versio. Step7 V12 mahdollistaa uuden logiikkasarjan S7-1500-ohjelmoinnin. S7-1500-ympäristössä ohjelmointi on symbolista kuten S7-1200-logiikkasarjallakin. Trace-ominaisuudet mahdollistavat nopeidenkin tapahtumien seuraamisen ohjelmasta käsin. Asioiden yksinkertaiseen ja graafiseen määrittelyyn on kiinnitetty huomiota ja tietoturvamääritykset ovat myös selkeästi kehittyneet. Eri laitteiden väliset diagnostiikkatiedot on helppo konfiguroida ja ottaa käyttöön. Käyttöliittymissä WinCC V12 tukee sekä V11- että V12-projekteja. Basic-paneelien backup voidaan nyt tallentaa myös S7-1500 -logiikan muistikortille. Sähkökäyttöjen ohjelmisto Startdrive V12 on laajentunut käsittämään koko SINAMICS G120 -sarjan. Nyt sähkökäyttöjen parametrointi tehdään samalla tavalla kuin automaatiossakin. Tarkka vahvistin pinnankorkeuden mittaukseen U udet Sitrans LUT400 -sarjan vahvistimet on kehitetty pinnankorkeuden mittaamiseen ultraäänen avulla. Vahvistimet ovat markkinoiden tarkimpia. Mittaustarkkuus on yksi millimetri. Ne varmistavat jatkuvan oikean mittaustuloksen. Kompakteja vahvistimia voidaan käyttää nesteiden ja kiintoaineiden pinnankorkeuden mittaukseen, valvontaan ja säätöön. Ne soveltuvat useille eri teollisuudenaloille. Vahvistimia on kolmea mallia: Sitrans LUT 420 soveltuu pinnankorkeuden mittaukseen, Sitrans LUT430 pinnankorkeuden ja virtauksen mittaukseen sekä pumppusäätimeksi, Sitrans LUT440 näiden lisäksi vielä avokanavamittaukseen. Uusi vahvistinsarja on suunniteltu lukuisiin eri vedenja jätevedenkäsittely-, valmistusprosessi- ja varastointisovelluksiin. Tehopaketti kuljetinsovelluksiin Sinamics G120D -taajuusmuuttajasta on julkaistu uudistettu tehopaketti. Paketti sisältää hajautetun, kentälle asennettavan taajuusmuuttajan verkkoonsyöttöominaisuuksilla, paikoitustoiminnoilla, turvatoiminnoilla, pulssianturiliitännällä sekä useita I/O-pisteitä ja analogiaohjeen. Tuote soveltuu erityisen hyvin hajautettuihin kuljetin- tai nostinkäyttöihin sekä vaunukäyttöihin, joissa halutaan muokattavuutta sovellusten suhteen sekä minimoida kaapelointi- ja kaapituskustannukset. Helppoja turvaratkaisuja Uusi turvareleperhe tarjoaa helppoja turvaratkaisuja. Sirius 3SK1 -turvareleperhe täyttää kansainväliset IEC 62061- ja ISO 13849-1 -standardit. Tuoteperhe on jaettu kahteen osaan, joista toinen on vakioreleet ja toinen on parametroivat turvareleet. Yhteinen piirre tuotteille on yksinkertaisuus ja kytkennän helppous. Turvapiirejä on helppo laajentaa lisäämällä perusyksikköön sopiva turvatulojen tai -lähtöjen laajennusyksikkö. SIRIUS 3SK1 -turvareleillä voidaan korvata Siemensin aikaisemmat turvareleratkaisut. 16 TeollisuusPartneri 1/2013
Väyläliityntäyksiköillä lisää liitäntämahdollisuuksia Siemens on tuonut myyntiin uusia väyläliityntäyksikköjä, joilla ET 200S I/O-asemat voidaan liittää mm. Allen-Bradley -logiikkaohjaimiin. Tuotteet helpottavat automaatioratkaisujen standardointia yrityksissä, jotka vievät tuotteita mm. Amerikan markkinoille. Uudet väyläliityntäyksiköt soveltuvat sekä DeviceNet- että EtherNet/IP-liityntään. Molemmat mahdollistavat lähes kaikkien ET 200S I/O -aseman moduulien hyödyntämisen. Turvamoduulien käyttö ei kuitenkaan ole mahdollista. PC liikkuvalle ammattilaiselle Laajakulmanäkymiä automaatiojärjestelmän visualisointiin Uudet ja suorituskykyisemmät 16:9 kuvasuhteen teollisuusmonitorit ja Thin client -paneelikäyttöliittymät mahdollistavat hyvin tarkan prosessiseurannan. Tuotteet on suunniteltu operointi- ja valvontalaitteeksi sekä etäkäyttöön ja SCADA-järjestelmiin. Uudistunut tuote on voittanut kansainvälisesti arvostetun if product design award 2012 -muotoilupalkinnon. Teollisuusmonitoreita on saatavilla 15, 19 ja 22 tuuman kokoisina pelkäksi näyttöpäätteeksi tai kosketusnäytöllä varustetuna prosessin operointiin. Uudessa Thin Client Simatic ITC:ssä ei ole kuluvia mekaanisia osia, kuten tuulettimia tai kiintolevyjä, mikä tekee niistä erittäin kestäviä ja huoltovapaita. Simatic ITC on kosketusnäytöllinen ja paneelien koot ovat 12, 15, 19 tai 22 tuumaa. Field PG M4 on teollisuuskäyttöön optimoitu kannettava PC liikkuvalle ammattilaiselle. Tietokone on lujatekoinen, metallikuorinen ja kestää vaativia olosuhteita. Se on varustettu uusimalla PC-tekniikalla ja optiona ovat mm. tehokas Intel Core i7-3520m -prosessori, korkearesoluutioinen laajakuvanäyttö ja SSD-levy Field PG M4:ssä on tehokas akku, kantokahva, nopeasti vaihdettava kiintolevy sekä kestävä ja tilava selkäreppu. Uudessa PC:ssä on integroituna ohjelmointiliitynnät Profinet- ja Profibus DP / MPI -portti S7-logiikan ohjelmointia varten. Field PG:ssä on aina Simatic-työkalut valmiiksi asennettuna, joten ne sisältävät kaiken tarvittavan yhdessä paketissa. TeollisuusPartneri 1/2013 17
Partnerit Siemens Osakeyhtiö Jälleenmyyjät PL 60 02601 Espoo Katuosoite: Majurinkatu 6 Puh. 010 511 5151 Faksi 010 511 2398 Osoitteenmuutokset: aira.sundback@siemens.com Faksi 010 511 3130 www.siemens.fi Myynti Toimistomyynti Puh. 010 511 3077 admyynti.fi@siemens.com www.siemens.fi/industrymall Metalliteollisuuden projektit Hannu Heikkilä Puh. 010 511 3719 hannu.heikkila@siemens.com Jani Kestilä Puh. 010 511 6851 jani.kestila@siemens.com Paperiteollisuuden projektit Esko Ruotinen Puh. 010 511 3440 esko.ruotinen@siemens.com Elintarviketeollisuus, sementtiteollisuus Pekka Pajala Puh. 010 511 3645 pekka.pajala@siemens.com Laivateollisuus Jari Hakulinen Puh. 010 511 7561 jari.hakulinen@siemens.com Lasiteollisuus Kimmo Lehtonen Puh. 010 511 4210 kimmo.lehtonen@siemens.com Lääketeollisuus, Veden- ja jätevedenkäsittely Pekka Moilanen Puh. 010 511 3436 pekka.moilanen@siemens.com AUSER OY Moottorit PJ-kojeet Instrumentointi Kellomäentie 1, 54920 Taipalsaari Puh. 05 3410 400, www.auser.fi KOKKOLAN SÄHKÖ JA AUTOMAATIO OY Moottorit PJ-kojeet Instrumentointi Kahvitie 44 67600 Kokkola Puh. 010 422 5540 www.ksaoy.fi LABKOTEC OY Instrumentointi Siemens Milltronics -pinnanmittaustuotteet Myllyhaantie 6 33960 Pirkkala Puh. 02 900 6260 www.labkotec.fi Haaransuontie 9 90240 Oulu Puh. 02 9006 6037 Teknobulevardi 3-5 01530 Vantaa Puh. 02 9006 6034 LSK ELECTRICS OY Moottorit PJ-kojeet Instrumentointi Vesijärvenkatu 38, PL 176 15101 Lahti Puh. 020 781 4200 Paikkakuntakohtaiset 24 h päivystysnumerot: www.lsk.fi Villenkatu 36 18200 Heinola Puh. 020 781 4320 Saaristenkatu 19 13100 Hämeenlinna Puh. 020 781 4330 Vasarantie 2 48400 Kotka Puh. 020 781 4340 PJ CONTROL OY Moottorit PJ-kojeet Instrumentointi Sivacon-jakelukiskot Koivuvaarankuja 2 C 01640 Vantaa Puh. 010 5915 330 www.pjc.fi PLC SÄHKÖ OY PJ-kojeet Instrumentointi Konetie 32 90620 Oulu Puh. 08 531 3000 www.plc.fi POHJOIS-KYMEN SÄHKÖTARVIKE OY Moottorit PJ-kojeet Instrumentointi Savonkatu 20 45100 Kouvola Puh. 05 744 220 24 h päivystysnumero: Puh. 05 334 353 Puh. 050 592 0221 Puh. 050 592 0219 www.pkst.fi Marjankatu 1 53600 Lappeenranta Puh. 05 744 220 SATA-AUTOMAATIO OY PJ-kojeet Instrumentointi Sammontie 3 28400 Ulvila Puh. 02 531 8200 www.sata-automaatio.fi Kalatori 1 26100 Rauma Puh. 02 536 3362 SERVICEPOINT KUOPIO OY Moottorit PJ-kojeet Instrumentointi PL 24, Itkonniemenkatu 21 70501 Kuopio Puh. 044 7868 274 www.servicepoint.fi SINTROL OY Instrumentointi Clamp-on-virtausmittaukset Kaasuanalysaattorit Ruosilantie 15 00390 Helsinki Puh. 09 561 7360 www.sintrol.com SITEK-PALVELU OY PJ-kojeet Instrumentointi Laukaantie 4 40320 Jyväskylä Puh. 014 337 2300 www.sitek.fi Hatanpäänvaltatie 34 A 33100 Tampere Puh. 03 265 4069 TORNION SÄHKÖPOJAT OY Moottorit Taajuusmuuttajat PJ-kojeet Raidekatu 29 95420 Tornio Puh. 0400 222 401 24 h päivystys: Puh. 0400 300 511 www.sahkopojat.fi TURUN SÄHKÖTUKKU OY PJ-kojeet Pitkämäenkatu 4 20250 Turku Puh. 02 337 661 www.sahko.fi Fonseenintie 1 00370 Helsinki Puh. 050 408 1261 TURUN TEOLLISUUSTUKKU OY Taajuusmuuttajat Moottorit PJ-kojeet Instrumentointi Rautatehtaankatu 4 20200 Turku Puh. 02 469 0190 24 h päivystys www.turunteollisuustukku.fi TÄUBLER OY PJ-kojeet Vuorimiehenkatu 21 00140 Helsinki Puh. 09 175 491 24 h päivystys www.taubler.fi VAASAN SÄHKÖ JA AUTOMAATIO OY Moottorit PJ-kojeet Instrumentointi Kahvitie 44 67600 Kokkola Puh. 010 422 55 www.vsaoy.fi VUORENMAA YHTIÖT OY Taajuusmuuttajat Moottorit Sarankulmankatu 12 33900 Tampere Puh. 0207 101 650 www.vuorenmaayhtiot.fi Sorastajantie 1 40320 Jyväskylä Puh. 0207 101 670 Latojantie 1 62100 Lapua Puh. 0207 101 600 Yrittäjäntie 13 67100 Kokkola Puh. 0207 101 690 Myllärinkatu 21 65100 Vaasa Puh. 0207 101 680 18 TeollisuusPartneri 1/2013
Järjestelmäpartnerit A&D AUTOMATION OY Sukkulankatu 3 55120 Imatra Puh. 05 543 0400 www.adautomation.fi ALTE VISETEC OY Päivölänkatu 40 60120 Seinäjoki Puh. 020 786 3400 Fax 020 786 3401 www.altevisetec.fi APEX AUTOMATION OY Terminaalikatu 3 67700 Kokkola Puh. 0207 288 288 www.apexautomation.fi ASITEK OY Tasalanaukio 5 B 21200 Raisio Puh. 02 437 8400 www.asitek.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 Nastola Puh. 03 871 540 www.dosetec.fi ELMONT OY Tyynentie 12 15230 Lahti Puh. 03 553 51 www.elmont.fi ELOMATIC OY Itäinen Rantakatu 72 20810 Turku Puh. 02 412 411 www.elomatic.com Vernissakatu 1 01300 Vantaa Kangasvuorentie 10 40320 Jyväskylä Elektroniikkatie 8 90590 Oulu Kirkkokatu 14 53100 Lappeenranta Hatanpäänkatu 3 33900 Tampere ESYS OY Tarmontie 6 15860 Hollola Puh. 0400 836 704 www.esys.fi MES-järjestelmät FIMATIC OY Valimotie 2 00380 Helsinki Puh. 050 527 0627 www.fimatic.fi FAP AUTOMATION OY Larin Kyöstin tie 4 00650 Helsinki Puh. 020 7924 710 www.fapautomation.fi Raisiontori 5 21200 Raisio Puh. 020 792 4717 FIMATIC OY Valimotie 2 00380 Helsinki Puh. 050 527 0627 www.fimatic.fi INDEL AUTOMATION OY Vesijärvenkatu 38 15140 Lahti Puh. 020 781 4400 www.indel.fi INSTA AUTOMATION OY Rälssitie 7 B 01510 Vantaa Puh. 020 771 7250 www.insta.fi Sarakulmankatu 20 33900 Tampere Puh. 020 771 7111 Keihästie 9 40950 Muurame Puh. 020 771 7111 Wredenkatu 2 (PL 1) 78201 Varkaus Puh. 020 771 7420 Piuhatie 8 90630 Oulu Puh. 020 771 7205 Teollisuuskatu 1 29200 Harjavalta Puh. 020 771 7111 KARELPLAN OY Koulukatu 5-7 53100 Lappeenranta Puh. 05 614 6600 www.karelplan.fi LAHTI PRECISION OY Ahjokatu 4 15800 Lahti Puh. 03 382 921 www.lahtiprecision.fi LOGICA SUOMI OY Karvaamokuja 2, PL 38 00381 Helsinki Puh. 010 30 2010 www.logica.fi LOGICA SUOMI OY Karvaamokuja 2, PL 38 00381 Helsinki Puh. 010 30 2010 www.logica.fi MAINTPARTNER OY Ahventie 4 B 02170 Espoo Puh. 09 2311 5000 www.maintpartner.fi PCS-ENGINEERING OY Paulaharjuntie 20 90530 OULU Puh. 040 584 4716 Puh. 040 584 4762 www.pcs-engineering.fi Kankitie 3 40320 Jyväskylä Puh. 040 865 7958 PLC PLAN OY Konetie 32 90620 Oulu Puh. 08 531 3000 www.plc.fi PROTACON OY Seenintie 2, PL 122 40351 Jyväskylä Puh. 010 3472 600 www.protacon.com Renforsin Ranta -yrityspuisto Tehdaskatu 15 Rata 3 C 71 87100 Kajaani Karhulan teollisuuspuisto Pajatie 69 48600 Kotka SATMATIC OY Sammontie 9 28400 Ulvila Puh. 02 5379 800 Myllynummentie 4 04250 Kerava Puh. 02 5379 800 www.satmatic.fi SERVICEPOINT KUOPIO OY PL 24, Itkonniemenkatu 21 70501 Kuopio Puh. 044 7868 200 www.servicepoint.fi VEO OY Runsorintie 5 65380 Vaasa Puh. 0207 1901 www.veo.fi Tiedekatu 2 60320 Seinäjoki Vistantie 19 21530 Paimio Kerintie 20 15500 Lahti = Solution Partner = Service Partner Sivacon-sähkökeskusvalmistus Moottorikorjauspartnerit LSK ELECTRICS OY Vesijärvenkatu 38, PL 176 15101 Lahti Puh. 020 781 4200 www.lsk.fi Katso muut paikkakunnat kohdasta jälleenmyyjät RAUMAN SÄHKÖKONEHUOLTO OY Kairakatu 18 26100 Rauma Puh. 02 8378 7250 www.raumansahkokonehuolto.fi TORNION SÄHKÖPOJAT OY Raidekatu 29 95420 Tornio Puh. 0400 222 401 www.sahkopojat.fi PLM-järjestelmät IDEAL PLM OY Jaakonkatu 2 01620 VANTAA Puh. 09 540 4840 www. ideal.fi SATMATIC OY Sammontie 9 28400 Ulvila Puh. 02 5379 800 www.satmatic.fi Myllynummentie 4 04250 Kerava Puh. 02 5379 800 Sähkötukut ELEKTROSKANDIA OY Varastokatu 9 05801 Hyvinkää Puh. 010 509 311 www.elektroskandia.fi ONNINEN Kysy lähin myyntipiste Puh. 020 485 5111 tai katso osoitteesta www.onninen.fi SLO OY Kysy lähin myyntipiste Puh. 010 283 11 tai katso osoitteesta www.slo.fi TeollisuusPartneri 1/2013 19
s Uusia mahdollisuuksia teollisuusautomaatioon Innovation Tour 2013: Logiikkaohjainsarja Simatic S7-1500 käytännössä www.siemens.fi/innovationtour2013 Teollisuuden automaatioratkaisujen maailmanmarkkinajohtaja tuo tarjolle uuden logiikkaohjainsarjan. Simatic S7-1500 on seuraaja teollisuuden suosimille Siemens-ratkaisuille vaativissa automaatiosovelluksissa. Kevään 2013 Innovation Tourilla uusi logiikkaohjainsarja esitellään käytännössä. Industry Sector