2015 Nykytilakuvaus vanhuspalveluiden osalta Lapissa KOORDINAATTORI/SENIORIKASTE HANKKEEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SENIORIKASTE HANKE
Sisällys 1 Palvelukokonaisuuden kuvaus ja lainsäädännöstä nousevat velvoitteet... 3 1.1 Ehkäisevät palvelut... 3 1.2 Palvelutarpeen arviointi... 3 1.3 Terveyspalvelut... 4 1.4 Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito + lääkäri) ja tukipalvelut... 4 1.5 Veteraanipalvelut ja -etuudet... 4 1.6 Muistisairaiden palvelut... 4 1.7 Asumispalvelut ja perhehoito sekä pitkäaikainen laitoshoito... 5 1.8 Omaishoidon tuki... 5 1.9 Kolmas sektori ja muu toimijat... 5 2 Tilastollinen, tutkimuksellinen ja kokemuksellinen taustoitus ja analyysi... 5 2.1 Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde... 5 2.2 Väestö ikääntyy ja vähenee Lapissa... 9 2.3 Väestötiheys Lapissa... 11 2.4 Muistisairaudet... 12 2.5 THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi ja Dementiaindeksi... 14 2.6 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus... 16 2.7 Ikääntynden asuminen ja palveluprofiili... 18 2.8 Kuntoutus ja terapiapalvelut... 22 2.9 Kotihoito... 24 3 Kuvaus siitä miten asiakkaat/palvelujen käyttäjät ovat mukana työskentelyssä... 28 4 Työryhmän johtopäätökset... 28 Kuvioluettelo Kuvio 1. Demografinen huoltosuhde... 6 Kuvio 2. Taloudellinen huoltosuhde... 7 Kuvio 3. Väestöllinen huoltosuhde Suomessa vuosina 1987 2012 ja ennuste vuoteen 2040 (työikäinen väestö 18 67-vuotiaat) Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto... 7 Kuvio 4. Eläkeläisten määrä työikäisiä kohden 2013 ja 2040... 8 Kuvio 5. 65 vuotta täyttäneet vuonna 2013 ja ennuste vuonna 2030... 9 Kuvio 6. 75 vuotta täyttäneet vuonna 2013 ja ennuste vuonna 2030... 10 Kuvio 7. 80 vuotta täyttäneet vuonna 2013 ja ennuste vuonna 2030... 10 Kuvio 8. Lapin kuntien taajama-aste 31.12.2013 (Peruspalvelujen tila Lapissa vuonna 2013)... 11 Kuvio 9. Väestön muutos vuodesta 2013 vuosiin 2030 ja 2040... 12 Kuvio 10. Muistihoitajien työajan riittävyys ja muistikoordinaattorikoulutuksen käyneet (SenioriKaste-hanke)... 13 Kuvio 11. Kuntien muistitiimit ja matalana kynnyksen muistipoliklinikat (SenioriKaste-hankkeen selvityksiä) 14 Kuvio 12. Lapin kuntien työttömyysasteet 2013 (Lähde Peruspalvelujen tila Lapissa vuonna 2013)... 15 Kuvio 13. Perusasteen jälkeen tutkinnon suorittanden osuus kunnittain vuonna 2012... 16 Kuvio 14. Keskitasoinen tai sitä huonompi koettu terveys (%) Maakunnat 2013 2015... 17 Kuvio 15. Päivittäin tupakoivat (%) Maakunnat 2013 2015... 17 Kuvio 16. Huonot liikenneyhteydet haittaavat (%) Maakunnat 2013 2015... 18 Kuvio 17. Kotona asuvat 75 v. täyttäneet STM:n suosituksen mukaan... 18 Kuvio 18. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75v täyttäneet STM:n suosituksen mukaan... 19 Kuvio 19. Omaishoidon tuen asiakkaat STM:n suosituksen mukaan vuoteen 2017 mennessä... 19 Kuvio 20. Tavallinen palveluasuminen Lapin kunnissa... 20 Kuvio 21. Tehostettu palveluasuminen STM:n suosituksen mukaan... 20 Kuvio 22. Kuntien palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen riittävyys... 21
Kuvio 23. Kuntien asumispalvelujen tilanne ja kiintstöjen kunto... 21 Kuvio 24 Asumispaikkojen riittävyys ja asumispalveluiden myöntämisen kriteerit... 21 Kuvio 25. Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat STM:n suosituksen mukaan... 22 Kuvio 26. Terveyskeskussairaalat kuntoutusyksikköinä ja kotisairaala-toiminta... 22 Kuvio 27. Lapin kuntien ESH- kustannukset / yli 75 n as. Lähde: Lapin liitto ja Sito Oy... 23 Kuvio 28. Kotiutushoitajat kunnissa ja kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyminen... 24 Kuvio 29. Lapin kuntien päivystyskäynnit / 100 as. Lähde Lapin liitto & Sito Oy... 24 Kuvio 30. Omalääkäritoiminta ja erityisasiantuntijoiden käyttö kunnissa... 25 Kuvio 31. Yksityiset kotihoidon ja terveyspalveluiden tarjoajat... 25 Kuvio 32. Yksityisten tuottamat tukipalvelut ja palvelusetelijärjestelmä... 25 Kuvio 33. Kotipalvelun/kotihoidon ja omaishoidon myöntämisen kriteerit... 26 Kuvio 34. Raisoft-ohjelma ja SAS-työryhmä... 26 Kuvio 35. Palveluohjaajien nimeäminen ja koulutus... 26 Kuvio 36. Palveluohjaajan työkokemus ja osaaminen... 27 Kuvio 37. Mobiili kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä ja yöpartiotoiminta... 27 Kuvio 38. Lapin kuntien vanhuspalvelut / yli 75v as... 28 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Muistisairaiden määrä Lapin kunnissa 2014 ja ennuste 2020 ja 2030... 12 Taulukko 2. Kuntien dementiaindeksit ja THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksit... 14 Taulukko 3. Kuntoutuksen ja terapeuttien palvelut kunnissa... 23
1 Palvelukokonaisuuden kuvaus ja lainsäädännöstä nousevat velvoitteet Iäkkäiden ihmisten sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloturvasta. Palvelut järjestetään osana sosiaali ja terveydenhuoltoa. Kunnat voivat tuottaa palvelut itse tai ostaa ne muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Yksityisten palveluntuottajien toimintaa säätelee laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 1. Sosiaali ja terveydenhuollon kunnallisista palveluista säädetään Sosiaalihuoltolaissa 2, Terveydenhuoltolaissa 3, Kansanterveyslaissa 4 ja Erikoissairaanhoitolaissa 5. Oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjat suomen tai ruotsin kielellä sekä oikeudesta tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 :ssä. Oikeudesta käyttää saamen kieltä säädetään saamen kielilaissa (1086/2003). 1.1 Ehkäisevät palvelut Ehkäiseviin palveluihin sisältyvät mm. neuvontapalvelut (kuten seniori infot), hyvinvointia edistävät kotikäynnit, päiväkeskukset, rokotukset jne. Vanhuspalvelulain 6 mukaan kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Lisäksi kunnan on tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti niille ikääntyneeseen väestöön kuuluville, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen arvioidaan tutkimustiedon tai ylsen elämänkokemuksen perusteella liittyvän palveluntarvetta lisääviä riskitekijöitä. 1.2 Palvelutarpeen arviointi Jos iäkäs ihminen tarvitsee kotipalveluja, omaishoitoa, laitoshoitoa, vammaispalveluja, toimeentulotukea tai muita sosiaalihuollon palveluja, näiden myöntämistä varten kunnan viranomainen arvioi palveluntarpeen. Palveluntarpden selvittämisestä vastaa työntekijä, jolla on laaja alaista asiantuntemusta sekä tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005) tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 :ssä tarkoitettu kelpoisuus. Sosiaalihuoltolaki turvaa 75 vuotta täyttänlle pääsyn sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin stsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta kuntaan. Terveyspalvelujen pääsyn aikarajoista, hoitotakuusta, terveydenhuoltolaissa. Sosiaalipalvelujen saannin aikarajat ja Terveyspalvelujen saannin aikarajat. 1 Laki yksityisten sosiaalipalvelujenvalvonnasta 603/1996 2 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 3 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 4 Kansanterveyslaki 66/1972 5 Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 6 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista 980/2012
1.3 Terveyspalvelut Terveyspalveluihin sisältyvät oman kunnan terveyskeskuksen palvelut, kuten terveystarkastukset, hammashuolto, kotisairaanhoito, kuntoutuspalvelut ja apuvälineet, akuuttisairaalahoito, poliklinikka, vastaanotot, ensihoito, lyhytaikainen sairaalahoito ja sairaalakuntoutus. Tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut järjestää sairaanhoitopiiri. 1.4 Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito + lääkäri) ja tukipalvelut Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali ja terveydenhuollon avopalveluilla. Monissa kunnissa kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi, jota täydentävät tukipalvelut. Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Erityisasiantuntemusta on oltava ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. 1.5 Veteraanipalvelut ja etuudet Veteraanipalvelut ja etuudet on tarkoitettu vuoden 1939 1945 sodissa palvellden kuntoutukseen, hoitoon ja toimeentuloon. Sotainvalidien kuntoutuksesta, elinkorosta ja sosiaali ja terveyspalveluista ja niiden korvauksista kunnille säädetään sotilasvammalaissa. Rintamaveteraanien kuntoutuksesta säädetään laissa rintamaveteraanien kuntoutuksesta sekä laissa eräissä Suomen sotiin liittynssä tehtävissä palvellden kuntoutuksesta. Sotilasvammalaki 7, Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta 8 ja Laki eräissä Suomen sotiin liittynssä tehtävissä palvellden kuntoutuksesta 9. Rintamasotilaslisästä säädetään rintamasotilaseläkelaissa 10 ja laissa ulkomaille maksettavasta rintamalisästä 11. 1.6 Muistisairaiden palvelut Sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö ohjaa ja neuvoo muistisairaiden tarvitsemissa erityispalveluissa. Usssa kunnissa on muistihoitajia, neuvojia tai koordinaattorta. Myös muistihäiriö ja dementiayhdistysten alueelliset asiantuntija ja tukikeskukset eli Muistiluotsit tarjoavat neuvontaa ja ohjausta. 7 Sotilasvammalaki 404/1948 8 Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta 1184/1988 9 Laki eräissä Suomen sotiin liittynssä tehtävissä palvellden kuntoutuksesta 1039/1997 10 Rintamasotilaseläkelaki 119/1977 11 Laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä 988/1988
1.7 Asumispalvelut ja perhehoito sekä pitkäaikainen laitoshoito Asumispalveluilla tuetaan ikääntynden itsenäistä asumista myöntämällä korvausta asunnon muutostöihin tai tarjoamalla palveluasunto. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja lähsiin ihmissuhtsiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhttaan, perhehoitolaki (263/2015). Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet (30.12.2014/1351). 1.8 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen järjestelyistä säädetään laissa omaishoidontuesta 12. Nämä lait vät oikeuta palveluihin iän, vaan palvelun tarpeen mukaan. 1.9 Kolmas sektori ja muu toimijat Kunnan eri toimialojen on toimittava yhtstyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Lisäksi kunnan on tehtävä yhtstyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden ylshyödyllisten yhtsöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. 2 Tilastollinen, tutkimuksellinen ja kokemuksellinen taustoitus ja analyysi 2.1 Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee Suomessa lähivuosikymmeninä. Sodan jälkeen syntynstä suurista ikäluokista jo suurin osa on eläkkeellä. Tällä hetkellä työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat näitä pienempiä. Väistämättä näyttää siis siltä, että tulevaisuudessa huoltosuhde hkkenee. Eri maakuntien ja kuntien välillä on kuitenkin huoltosuhteessa suuria eroja vätkä erot näytä juuri kaventuvan seuraavina vuosikymmeninä. 13 Koko väestön ikärakenteen kuvaamiseen yhdellä luvulla on kehitetty joukko mittarta, joista ylsempään käyttöön ovat jääneet väestöllinen huoltosuhde ja taloudellinen huoltosuhde. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkkäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään. Taloudellinen huoltosuhde puolestaan kuvaa työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhdetta työllisten määrään. 14 12 Laki omaishoidon tuesta 937/2005 13 Tilastokeskus http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013 02 21_001.html 14
Demografinen eli väestöllisen huoltosuhde ( työikäisten ja työikäisten määrän suhde) tulee hkkenemään voimakkaasti suuressa osin Lapin kuntia. Huoltosuhteen pienin muutos tapahtuu Kittilässä ja Rovaniemellä (Kuvio 1). Huoltosuhteen muutos haastaa yksittäisten kuntien kyvykkyyden vastata sote palveluistaan (Väestöennuste 2012, Väestöllinen huoltosuhde aluttain 2015 2040). Kuvio 1. Demografinen huoltosuhde Kuntien taloudellinen huoltosuhde tulee hkkenemään myös voimakkaasti. Taloudelliselta huoltosuhteeltaan hkoimpien kuntien joukkoon kuuluvat Lapissa Pello, Salla ja Ranua (Kuvio 2). Taloudellinen huoltosuhde vertaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää työllisten määrään. Työssäkäyvien määrä hjastuu kunnan maksukykyyn. Mitä vähemmän on työssäkäyvää väestöä, sitä pienempi on kunnan tuloverokertymä. Tällä on merkitystä siihen, miten kunnat kykenevät palveluita tuottamaan. 15 15 Taloudellinen huoltosuhde, laskelmavuosille 2012 2040. Tilastokeskus ja Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040 Kunnallisalan kehittämissäätiön raportteja 2015. Sari Kujala: Palveluverkon löydöksiä Lapin alueella 7.2.2014
Kuvio 2. Taloudellinen huoltosuhde Vuodesta 1987 lähtien väestöllinen huoltosuhde on pysytellyt hieman yli 50:ssä (kuvio 3). Vuonna 1987 lapsia ja vanhuksia oli 50 sataa työikäistä kohden, vuoteen 2011 mennessä huoltosuhde oli noussut 53:een. Tämä merkitsee sitä, että lapsia ja vanhuksia on noin kolmannes koko väestöstä. Etenkin vanhusväestön määrän huomattava kasvu nostaa väestöllistä huoltosuhdetta tulevaisuudessa. Vuodelta 2012 olevan uusimman väestöennusteen mukaan jo vuonna 2020 koko maan huoltosuhteen arvioidaan olevan 62,8 ja vuonna 2030 hieman yli 70. Tämä tarkoittaa, että työikäisen väestön osuus väestöstä pienenee nykyisestä noin 65 prosentista alle 60 prosentin. 16 Kuvio 3. Väestöllinen huoltosuhde Suomessa vuosina 1987 2012 ja ennuste vuoteen 2040 (työikäinen väestö 18 67 vuotiaat) Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto 16 Tilastokeskus http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013 02 21_001.html
Huoltosuhde kuitenkaan suoraan kerro alueen väestörakenteesta. Joillakin alulla väestöllistä huoltosuhdetta rasittaa suuri lasten määrä, toisaalla puolestaan suuri eläkkäisten määrä. Taloudelliseen huoltosuhteeseen puolestaan vaikuttaa alueen ikärakenteen lisäksi myös alueen työllisyystilanne. Vuoden 2011 lopussa noin 44 prosenttia Suomen väestöstä kävi töissä. Loput 56 prosenttia väestöstä oli alle 15 vuotiaita, työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita tai muita työvoiman ulkopuolisia henkilöitä. Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla työllisiä oli lähes puolet väestöstä, mutta monissa Itä ja Pohjois Suomen maakunnissa työssäkäyviä oli alle 40 prosenttia. Eläkkeelle siirtyvien ikäluokat ovat nykyisin ja myös tulevaisuudessa suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Ell työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä tulevaisuudessa pienene nopeammin kuin eläkeläisten määrä kasvaa, johtaa se vääjäämättä huoltosuhteen hkkenemiseen. Monessa Lapin kunnassa eläkeläisten määrä työikäisiä kohden tulee kasvamaan voimakkaasti (Kuvio 4). Kuvio 4. Eläkeläisten määrä työikäisiä kohden 2013 ja 2040 Nykyisen aluttaisen väestökehityksen valossa näyttää siltä, että suurimmassa osassa kuntia työllisyysasteen olisi noustava jopa 10 20 prosenttiyksikköä nykyisen huoltosuhteen ylläpitämiseksi. Koska tämä monenkaan kunnan osalta liene realistista, tarkoittaa se todellisuudessa sitä, että lähes kaikkien kuntien taloudellinen huoltosuhde hkkenee nykyisestä. 17 17 Tilastokeskus http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013 02 21_001.html
2.2 Väestö ikääntyy ja vähenee Lapissa Lähivuosikymmeninä toisen maailmansodan jälkeen syntyneet ikäluokat jäävät eläkkeelle. Tällöin yli 65 vuotiaiden suhteellinen määrä väestöstä lisääntyy huomattavasti. Sosiaali ja terveyspalveluiden kannalta olennaisimmat väestörakenteen muutokset ovat väestön vanheneminen ja työikäisten suhteellisen osuuden pieneneminen. Yli 65 vuotiaiden väestöosuus vaihtelee melkoisesti kuntien välillä ollen Pellossa 32,2 % ja Rovaniemellä 16,6 %. Muiden kuntien yli 65 vuotiaiden määrät asettuvat näiden kahden kunnan lukemien väliin. 18 Kuvio 5. 65 vuotta täyttäneet vuonna 2013 ja ennuste vuonna 2030 Väestön vanheneminen aiheuttaa palvelutarpeen kasvun vanhusten palveluissa. Palvelurakenteen kannalta väestörakenteen muutoksen aiheuttamia haastta ovatkin ennen kaikkea jatkuva palvelutarpeen kasvu, kuntien henkilöstön siirtyminen eläkkeelle sekä sosiaali ja terveydenhuollon rahoitus. 18 Lapin Muistibarometri 2014 ja Tilastokeskus
Kuvio 6. 75 vuotta täyttäneet vuonna 2013 ja ennuste vuonna 2030 Kaikissa ikäryhmissä yli 65 vuotiaiden, 75 vuotiaiden ja 80 vuotiaiden määrät nousevat tasaisesti seuraavan viidentoista vuoden aikana. 80 vuotta täyttänden määrät lisääntyvät kaikissa Lapin kunnissa. Eniten kasvua on Kemijärvellä, Pellossa, Posiolla ja Sallassa. 19 Kuvio 7. 80 vuotta täyttäneet vuonna 2013 ja ennuste vuonna 2030 19 Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS erva), Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015
2.3 Väestötiheys Lapissa Lappi on hyvin harvaan asuttua aluetta. Keskimääräinen väestötiheys on vain kaksi asukasta neliökilometriä kohden, kun koko maassa neliökilometrillä on 18 asukasta. Erityisesti alueen pohjois ja itäosissa sijaitsee laajoja aumattomia aluta. Toisaalta Lapissa on myös selktä väestökeskittymiä (Kuvio 8). Väestön keskittyminen kaupunkhin ja niiden lähsyydessä sijaitseville alulle sekä kuntakeskuksiin on jatkunut tasaisesti ja jatkunee tulevina vuosinakin. Toisaalta täysin asumattomien aluden määrä lisääntyy 20. Kuvio 8. Lapin kuntien taajama aste 31.12.2013 (Peruspalvelujen tila Lapissa vuonna 2013) Ennustden mukaan kuntien väestömäärä pienenee Rovaniemeä, Kittilää, Utsjokea ja Kolaria lukuun ottamatta. Suurimmat väestökadot kohdistuvat Ranuaan, Pelloon ja Sallaan. 21 20 Peruspalvelujen tila Lapissa vuonna 2013. Aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi. 21 Tilastokeskus 2014 ja Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015: Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS erva).
Kuvio 9. Väestön muutos vuodesta 2013 vuosiin 2030 ja 2040 2.4 Muistisairaudet Väestön ikääntymisen myötä erityisesti muistisairaudet aiheuttavat kasvavia ongelmia toimintakyvylle. Taulukkoon yksi on kuvattuna Lapin kunnissa diagnosoitujen määrät 2014 ja ennusteet. Muistiongelmat ylstyvät erittäin jyrkästi iän mukana, niin että 65 74 vuotiaista noin 4 %, 75 84 vuotiaista runsaat 10 % ja yli 85 vuotiaista noin kolmasosa kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. Iäkkäimmistä dementiapotilaista enemmistö on laitoshoidossa. Dementoitunden määrä suurenee huomattavasti väestön ikärakenteen vanhetessa, mikä saattaa merkitä myös laitoshoidon lisätarvetta. Lapin muistiyhdistyksen barometrin (2014) mukaan muistisairaiden määrä Lapissa tulee kasvamaan. 22 Taulukko 1. Muistisairaiden määrä Lapin kunnissa 2014 ja ennuste 2020 ja 2030 Kunnat Väestö 2014 Yli 65 vuotiaat % 2014, sulussa lkm. Enontekiö 1892 22,3 ( 450) Inari 6818 21,6 (1533) Kemijärvi 7889 31,9 (2617) Muistisairautta sairastavien määrä 2013, suluissa alle 65v 43 (2), joista 85 v. tai yli 17 as. 60 146 (9), joista 85v.tai yli 51 as. 204 260 (10), joista 85v.tai yli 94 as. 364 Lievän muistisairauden esiintyvyys 2013, kerroin 1,4 Ennuste muisti sairaiden määristä 2020 henkilöä 55 71 174 251 310 343 Ennuste muisti sairaiden määristä 2030 henkilöä 22 Lapin muistibarometri 2014, Duodecim: Terveyskirjasto
Kittilä 6469 18,7(1241) Kolari 3842 23,2 (937) Muonio 2375 22,1 (544) Pelkosenniemi 948 29,9 (296) Pello 2896 32,2 (1247) Posio 3636 30,8 (1163) Ranua 4093 21,8 (930) Rovaniemi 61568 16,6 (10574) Salla 3789 31,9 (1258) Savukoski 1100 28 (317) Sodankylä 8825 22,6 (2091) Utsjoki 1259 25,6 (313) 129 (8), joista 85v. tai yli 47 as. 181 87 (8), joista 85v.tai yli 24 as. 118 54 (3), joista 85v. tai yli 22 as. 76 27(1), joista 85v.tai yli 8 as. 38 125(4), joista 85v.tai yli 46 as. 175 108 (5), joista 85v.tai yli 35 as. 151 96 (5), joista 85v.tai yli 35 as. 134 1078 (71), joista 85v.tai yli 409 as. 1509 140 (5), joista 85v.tai yli 56 as. 196 33 (1), joista 85v.tai yli 14 as. 46 201 (11), joista 85v.tai yli 66 as. 281 33 (2), joista 85v.tai yli 12 as. 46 147 180 104 142 64 79 38 39 148 170 133 158 109 126 1293 1728 163 164 37 48 243 334 41 56 Kunnat ovat nimenneet muistihoitajia mutta pääasiallisesti hdän työaikansa ole asiakastarpsiin nähden riittävä. Muistikoordinaattoritoimintaan ole osoitettu myöskään riittävää panostusta kä henkilökuntaa ole koulutettu. Muistikoordinaattoritoiminta koetaan vielä kunnissa vieraana asiana mutta joissakin kunnissa muistihoitajat tekevät myös muistikoordinaattorin tehtäviä, mikäli ehtivät. Onko kunnassanne työskentelevän muistihoitaja työaika riittävä asiakastarpsiin nähden? Onko kunnassanne koulutuksen käynyt muistikoordinaattori? 17 % 58 % 25 % tyhjä 83 % 17 % Kuvio 10. Muistihoitajien työajan riittävyys ja muistikoordinaattorikoulutuksen käyneet (SenioriKaste hanke) Kolmasosa Lapin kuntien nimetyistä muistihoitajista ovat kouluttamattomia muistihoitajan tehtävään ja lähes puolella hstä ole työnkuvaan sisällytetty kehittämistyötä. 58 %:sta kunnista puuttui toimiva muistipoliklinikka ja yhtä monessa poliklinikka toiminut matalan kynnyksen periaatteella. Muistisairaan hoitoa tukeva muistipolku puuttui kolmasosasta kunnista samoin kuin muistitiimi. 42 % kunnista vastasi, ett hllä toimi ikäihmisten seniorineuvola, joka voisi toimia samalla muistipoliklinikkana. Vastausten perusteella voidaan todeta, että muistisairaiden hoidon kehittämiseen tulee kunnissa merkittävästi enemmän panostaa seuraavien vuosien aikana (SenioriKaste hankkeen selvityksiä 2015).
Onko kunnassanne toimiva muistitiimi? Toimiiko muistipoliklinikka ns. matalan kynnyksen periaatteella? 67 % 33 % 58 % 8 % 34 % tyhjä Kuvio 11. Kuntien muistitiimit ja matalana kynnyksen muistipoliklinikat (SenioriKaste hankkeen selvityksiä) 2.5 THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi ja Dementiaindeksi Kunnan syrjäisyys ja sairastavuus ovat merkittävimpiä tekijöitä palveluiden saavutettavuuden ja saatavuuden arvioinnissa. Tässäkin on Lapin alueella kuntakohtaisia ja voimakkaita eroja. Taulukkoon kaksi (Taulukko 2) on kuvattuna kuntien tämän hetkiset dementiaindeksit sekä THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksit. THL:n sairastavuusindeksi on kehitetty kuvaamaan väestön sairastavuuden alue eroja ja se tarjoaa kunnille välineen arvioida omaa sairaustaakkaansa ja paikantaa terveystyön tehostamisen tarpta. 23 Taulukko 2. Kuntien dementiaindeksit ja THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksit THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi Sairastavuus indeksi Sairastavuus indeksi Kunnat Dementiaindeksi muu Lappi muu Suomi Enontekiö 111,9 107 107 100 Inari 76,6 109 107 100 Kemijärvi 70,5 102 107 100 Kittilä 103,9 101 107 100 Kolari 107,3 104 107 100 Muonio 99 80 107 100 Pelkosenniemi 111,6 131 107 100 Pello 91 117 107 100 Posio 146,3 130 107 100 Ranua 140,7 126 107 100 Rovaniemi 122,7 103 107 100 Salla 73,3 119 107 100 Savukoski 91,2 95 107 100 Sodankylä 161 116 107 100 Utsjoki 86,7 108 107 107 23 THL:n sairastavuusindeksi: https://www.thl.fi/fi/tilastot/tietoa tilastoista/laatuselosteet/thl n sairastavuusindeksi
THL:n sairastavuusindeksissä on otettu huomioon stsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän ylsyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuollsuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Sairastavuuden erojen taustalla on monia syitä mutta myös sairastavuudesta riippumattomia eroja terveydenhuollon hoitokäytännöissä, sairauksien diagnostiikassa ja kirjaamiskäytännöissä, ja nekin voivat osin selittää yksittäisten kuntien poikkeavia lukuja. Esimerkiksi mielenterveysindeksin kunnittaiset erot voivat osin johtua erilaisista kirjaamiskäytännöistä. 24 Myös väestön ikärakenne, työllisyystilanne sekä koulutus ja tulotaso vaikuttavat sairastavuuteen. Monet terveysriskit ja sairaudet kasaantuvat vähemmän koulutetuille, pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille. Näiden skkojen vuoksi indeksistä pidä tehdä vahvoja johtopäätöksiä terveydenhuollon toimivuudesta eri alulla, vaan on syytä tarkastella myös muita sairastavuuteen vaikuttavia tekijöitä erojen taustalla. Kuvio 12. Lapin kuntien työttömyysasteet 2013 (Lähde Peruspalvelujen tila Lapissa vuonna 2013) Koulutustasossa, pienituloisuusasteessa ja työttömyysasteessa on kuntakohtaisia ja voimakkaita eroja. Näillä on vaikutusta alueen sosioekonomiaan ja terveyskuormitukseen ja sitä kautta palveluiden tarpeeseen. 24 Peruspalvelujen tila Lapissa vuonna 2013. Aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi Sari Kujala: Palveluverkon löydöksiä Lapin alueella 7.2.2014
Kuvio 13. Perusasteen jälkeen tutkinnon suorittanden osuus kunnittain vuonna 2012 25 Dementiaindeksi kuvaa Alzhmer taudin takia myönnettyjen lääkkden erityiskorvausoikeuksien esiintyvyyttä 65 vuotta täyttäneessä väestössä. Väestön ikääntyessä erityisesti etenevät ja pysyvät muistisairaudet aiheuttavat kunnissa lisääntyvää palveluntarvetta. Alzhmer on näistä ylsin (n. 70 % kaikista). Ylsimmät dementiaindeksin ulkopuolelle jäävistä muistisairauksista ovat aivoverenkiertosairauteen liittyvä vaskulaarinen kognitiivinen hkentymä (15 20 %) sekä osa Parkinsonin tautiin liittyvistä muistisairauksista. Dementiasairastavuus on voimakkaan ikäriippuvaista, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa aluden välisistä eroista, joka johdu ikärakentden erilaisuudesta. Ikävakioimaton indeksi (id:258) puolestaan hjastaa paremmin alueen dementiasairastavuudesta johtuvaa sairastavuustaakkaa, ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Aluden sairastavuuden vertailuun soveltuu paremmin indeksin ikävakioitu versio (id: 243), johon aluden ikärakentden erot vät vaikuta. 2.6 Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus ATH:n mukaan Lapissa väestö kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Koettu terveys tiivistää terveydentilan eri puolia, ja se ennustaa yksilötasolla hyvin kuollsuutta, toimintakykyä, laitoshoitoon päätymistä ja terveyspalvelujen käyttöä yksilötasolla. Väestön hkko koettu terveys hjastaa erilaisten terveys ja sosiaalipalvelujen käyttöä lisäävien sekä työ ja elinvuosia vähentävien sairauksien, oirden ja toimintakyvyn rajoittden ylsyyttä. 25 Peruspalvelujen tila Lapissa vuonna 2013
Kuvio 14. Keskitasoinen tai sitä huonompi koettu terveys (%) Maakunnat 2013 2015 Väestön koetun terveyden ja hyvinvoinnin sekä sairastavuuden seuraaminen kunta ja aluetasolla on tärkeää. Muutokset väestön koetussa terveydessä tai suuret erot muihin alusiin verrattuna antavat aiheen tarkempiin selvityksiin, jotta tunnistetaan ongelman taustalla olevat tekijät ja osataan kohdentaa toimenpiteet oikn. Elintavoista etenkin tupakointi sekä alkoholin runsas käyttö lisäävät sairastumisia. Koettuun hyvinvointiin vaikuttavat myös elinympäristön tekijät mm. liikenneyhteydet. 26 Kuvio 15. Päivittäin tupakoivat (%) Maakunnat 2013 2015 26 Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus
Kuvio 16. Huonot liikenneyhteydet haittaavat (%) Maakunnat 2013 2015 2.7 Ikääntynden asuminen ja palveluprofiili STM:n suosituksen mukaan 91 92 % 75 vuotiaista ikäihmisistä tulee asua kotona vuoteen 2017 mennessä. Joissakin Suomen kunnista tavoite on nostettu jo 95 %:n. Kuviossa 17 on kuvattuna Lapin kuntien tilanne. Tavoitteeseen tällä hetkellä pääsevät selkeästi Kolari, Pello, Sodankylä ja Utsjoki. Kuvio 17. Kotona asuvat 75 v. täyttäneet STM:n suosituksen mukaan
STM:n suosituksen mukaan säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttänstä tulisi olla 13 14 % vuoteen 2017 mennessä. Kuviossa 18 on kuvattuna Lapin kuntien tilanne. Kuntakohtaiset erot ovat varsin suuret. Kotona asumisen turvaamiseksi kotihoitoa tulisi monessa kunnassa kehittää. Kuvio 18. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75v täyttäneet STM:n suosituksen mukaan STM:n suosituksen mukaan omaishoidon tuen asiakkaita tulisi olla 6 7 % yli 75 vuotta täyttänstä vuoteen 2017 mennessä. Saamelaisalueen kunnissa omaishoidon piirissä on suhteellisen paljon ikäihmisiä. Utsjoelle yli 14 % ja Enontekiöllä myös lähelle 14 %. Kuvio 19. Omaishoidon tuen asiakkaat STM:n suosituksen mukaan vuoteen 2017 mennessä
Lapissa säännöllistä kotihoitoa saavia, omaishoidon tuen asiakkaita ja ikääntynden tehostetussa palveluasumisessa olevia on suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Sen sijaa vanhainkodssa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa hoidettavien osuus on koko maata matalampi ja pitkäaikaislaitospaikkoja on viime vuosina supistettu. Kuviossa 20 on kuvattu Lapin kuntien tilanne tavallisen palveluasumisen osalta. Kuvio 20. Tavallinen palveluasuminen Lapin kunnissa STM:n suosituksen mukaan tehostetussa palveluasumisessa yli 75 v osuus tulisi olla 6 7 % vuoteen 2017 mennessä. Kuvioon 21 on kuvattuna Lapin kuntien tilanne. Kuntakohtaiset erot ovat varsin suuret. Kuvio 21. Tehostettu palveluasuminen STM:n suosituksen mukaan
SenioriKaste hankkeen selvityksen mukaan 58 % kunnista vastasi, ett hllä ole riittävästi tarjolla tavallista palveluasumista. Kunnista 50 % vastasi, ett myöskään ole riittävästi tehostettua palveluasumista. Onko kunnassanne riittävästi tavallista palveluasumista? Onko kunnassanne riittävästi tehostettua palveluasumista? 8 % 42 % 58 % 50 % 42 % tyhjä Kuvio 22. Kuntien palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen riittävyys 50 % kunnista vastasi, ett ikääntyvien asumispalvelujen tilanne ole yleensäkään hyvä ja 42 % kunnista totesi, ettvät kiintstöt ole hyvässä kunnossa. Onko kuntanne asumispalvelujen tilanne hyvä? Ovatko kiintstöt hyvässä kunnossa? 8 % 50 % 42 % tyhjä 42 % 58 % Kuvio 23. Kuntien asumispalvelujen tilanne ja kiintstöjen kunto Kun mietitään asumispaikkoja tulevaisuuttakin (2030) silmällä pitäen 67 % kunnista arvioi, ett paikkoja ole tällä hetkellä riittävästi tarjolla. 42 % kunnista ole ottanut käyttöön asumispalveluiden myöntämisen kriteertä (SenioriKaste hankkeen selvityksiä 2015). Onko paikkoja riittävästi tulevaisuuttakin (2030) silmällä pitäen? 8 % Onko kunnassanne käytössä asumispalveluiden myöntämisen kriteerit? 67 % 25 % 42 % tyhjä 58 % Kuvio 24 Asumispaikkojen riittävyys ja asumispalveluiden myöntämisen kriteerit STM:n suosituksen mukaan vanhainkodssa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa tulisi olla 75 vuotiaista vuonna 2017 2 3 %. Tavoitteeseen tässä vaiheessa parhaiten pääsevät Inari, Kolari, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Sodankylä. Enontekiöllä pitkäaikaislaitospaikkojen osuus on 9 % suurempi kuin Lapin keskiarvon.
Kuvio 25. Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat STM:n suosituksen mukaan 2.8 Kuntoutus ja terapiapalvelut Kotona hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia ja sairaalassa vietetyt hoitojaksot ovat lyhentyneet. 42 % Lapin kunnista vastasi SenioriKaste hankkeen kyselyyn terveyskeskussairaalan toimivan kuntoutusyksikkönä/ sairaalana. Vain 17 % kunnista ilmoitti, että kunnassa on kotisairaala toimintaa. Kunnilla ole tällä hetkellä riittäviä valmiuksia ja resursseja hoitaa kotona monisairaita vanhuksia kotisairaalatyyppisellä toimintatavalla vätkä terveyskeskussairaalat toimi riittävästi kuntouttavina yksikköinä. Kuntoutuksen jatkuvuutta siirryttäessä laitoksesta kotiin ole riittävällä tavalla turvattu. Toimiiko terveyskeskussairaala kuntoutusyksikkönä / kuntoutussairaalana Onko kunnassa kotisairaala toimintaa 33 % 25 % 42 % tyhjä 25 % 17 % 58 % tyhjä Kuvio 26. Terveyskeskussairaalat kuntoutusyksikköinä ja kotisairaala toiminta SenioriKaste hankkeen selvityksen mukaan vain harva Lapin kunta on nimennyt kuntoutuksen ammattilaiselle vastuualueeksi vanhustyön ja ylsesti ottaen vanhustyön toimijat toivovat enemmän yhtstyötä kuntoutuksen ammattilaisten kanssa. Kuntien varaamat resurssit vaihtelevat suuresti ja muita kuin fysioterapiapalveluja on käytettävissä vain muutamissa kunnissa. Ravintoterapeuttien palveluja ole käytössä missään
kunnissa. Taulukkoon 3 on kerätty tietoja kuntien fysioterapeuttien ja muiden terapeuttien tarjoamista palveluista kunnittain ostopalvelut myös huomioiden. Taulukko 3. Kuntoutuksen ja terapeuttien palvelut kunnissa muut terapeutit yht. fysioterapeutit ft:t/palveluasumi nen ft:t/kotihoito ft/työterveys ryhmätoimintaa muuta kuntouttavaa TUNTURILAPPI ft/asukas Enontekiö 1 pth 1/1890 on? Muonio 2 pth 1/1187 on? Kolari 3 (2,2 pth) 1/1280 0,4 puhet. 0,5 0,3 on? Kittilä 3,5 1/1848 1 toimt. 0,4 puhet. on ostopalv. 2000 3000 avokunt, 180 000 lääk.kunt. POHJOISLAPPI Utsjoki 1 1/1764 ostopalv.? erityisryh. Ohj. Inari 4 1/1703 1 puhet. tulossa 2016 ostopalv. on Fysioter. 1 pv/vk toimintater. Sodankylä 4 pth 1 tth 1/1764 0,5 toimt. 1 on muistikunt. 20 000 ITÄLAPPI lh päiväkunt. Lh Kemijärvi 6 (2,5 pth) 1/1315 1 1 0,5 on kotiutustiim. toimintaterapeutin palveluja Pelkosenniemi 1 1/947 erityistä Posio 3 ft +1 kh 1/1211 0,2 on Salla 2 ft + 1 kh 1/1890 eri henkilöstö Savukoski 1 1/1764 erityistä ROVASEUTU Ranua 3ft + 1 kh 1/1364 0,5 Rovaniemi 24 ft + 4 kh 1 ft/2564 4 tt ja 2 puheter. 6 ft, 2 kh ja 1 tt vo:lla 1 (2) ft ja 1 tt eri henkilöstö on päiväpalv. ryhmiä ja muuta kuntoutt. hlöstöä puhe ja jalkaterapeutin palveluja Ostopalveluja n. 1 milj. Lapin kuntien erikoissairaanhoidon kulut vaihtelevat kunnittain melko voimakkaasti. Suurimmat kustannukset kohdistuvat Rovaniemelle ja Sallaan (Kuvio 27). 2500 2000 1500 1000 500 0 ESH kustannukset / yli 75v as Kuvio 27. Lapin kuntien ESH kustannukset / yli 75 n as. Lähde: Lapin liitto ja Sito Oy
2.9 Kotihoito Laitoshoitoa purettaessa tulisi huolehtia siitä, että ikääntynden hoivajärjestelmä pystyy tulevaisuudessa vastaamaan hoivatarpsiin. Tarvetta on lisätä panostusta kotihoitoon, kuntoutukseen ja muistisairaiden hoitoon. Lisäksi tarvitaan panostusta kohdennettuun ennaltaehkäisyyn kaikissa kunnissa jotta vältetään tarpeettomilta siirtymiltä raskaampiin palveluihin. SenioriKaste hankkeen tekemässä kyselyssä 17 % kunnista vastasi, ett hllä ole kunnassa kotiutushoitajaa/kotiutustiimiä. 42 % kunnista ilmoitti, ettvät kotipalvelu ja kotisairaanhoito ole yhdistyneet. Kaikissa kunnissa ole kotihoidossa riittävästi sairaanhoidollista osaamista jolloin kotona voida hoitaa kovinkaan huonokuntoisia vanhuksia. Siirtymiset toimintayksiköistä toiseen ja kotihoitoon tulisi toteuttaa hallitusti jotta kotona asuminen olisi turvallista vätkä asiakkaat palautuisi nopeasti uudelleen sairaalahoitoon. Onko kotiutushoitajaa, kotiutustiimiä? Onko kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistetty? 25 % 17 % 58 % tyhjä 42 % 58 % Kuvio 28. Kotiutushoitajat kunnissa ja kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyminen Kotihoidon lääkäripalveluiden toteutus 24/7 on myös kysymysmerkki monissa kunnissa. Kun lääkäripalveluja ole kuin virka aikana ja arkipäivisin niin päivystyksen käyttö lisääntyy iltaisin ja viikonloppuisin. Myös ikääntynden yksinäisyys ja turvattomuus voivat lisätä päivystyskäyntejä kun riittävää turvaverkostoa ole. Lapin kuntien keskiarvo päivystyskäyntien osalta on 27,8. Keskitasoa runsaampi päivystyskäyntien määrä kuvaa vastaanottopalveluiden tarvetta ja/tai palvelurakennetta (Kuvio 29). 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Päivystyskäynnit/ 100 as Kuvio 29. Lapin kuntien päivystyskäynnit / 100 as. Lähde Lapin liitto & Sito Oy
Iäkkäiden monisairaitten vanhusten kohdalla tulisi hyödyntää entistä enemmän hoidon arvioinnissa moniammatillista asiantuntemusta. Kunnissa kuitenkaan osata vielä riittävästi tunnistaa asiakkaita jotka hyötyisivät erityisasiantuntijapalveluista mm. geriatrin palveluista. Kaikissa ammattiryhmissä niin sosiaali kuin terveyspalveluissa on geriatrisen osaamisen tarvetta. Onko kunnassanne käytössä omalääkäritoiminta? 8 % Onko kunnassanne käytössä erityisasiantuntemusta? 58 % 34 % tyhjä 36 % 55 % tyhjä 9 % Kuvio 30. Omalääkäritoiminta ja erityisasiantuntijoiden käyttö kunnissa SenioriKaste hankkeen tekemässä kyselyssä 58 % kunnista ilmoitti, että yksityisiä kotihoidon tarjoajia on käytettävissä. Terveyspalveluiden tuottamisen osalta yksityisiin palveluihin on mahdollista 50 % kunnista. Apteekin lääkeannostusjakelu on käytössä 58 % kunnista. Ylsesti ottaen yksityisiä palveluiden tuottajia on niukasti tarjolla harvaan asutuilla alulla. Onko yksityisiä kotihoidon tarjoajia? Yksityiset terveyspalvelujen tuottajat 42 % 58 % 17 % 33 % 50 % tyhjä Kuvio 31. Yksityiset kotihoidon ja terveyspalveluiden tarjoajat Yksityisiä tukipalvelujen tuottajia mm. siivouspalveluiden osalta on käytössä 92 % kunnista. Puolella Lapin kunnista on palvelusetelijärjestelmä käytössä. Yksityisten tuottamat tukipalvelut 8 % Onko palvelusetelijärjestelmä käytössä? 92 % 50 % 50 % Kuvio 32. Yksityisten tuottamat tukipalvelut ja palvelusetelijärjestelmä
SenioriKaste hankkeen selvityksen mukaan kolmasosalla Lapin kunnista puuttuu kotihoidon palveluiden myöntämisen kriteerit mutta kaikilla kunnilla on käytössä omaishoidon myöntämiseen kriteerit. Tarvetta olisi alueellisesti yhteneväisille palveluiden myöntämisen kriteerlle. Jotta yhteneväisiä kriteertä voidaan laatia, kunnilla tulisi olla käytössä yhteneväiset työvälineet palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointiin. Onko kunnassanne käytössä kotipalvelun /kotihoidon myöntämisen kriteerit? Onko kunnassanne käytössä omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit? 33 % 67 % 100 % Kuvio 33. Kotipalvelun/kotihoidon ja omaishoidon myöntämisen kriteerit Tällä hetkellä 50 % Lapin kunnista on ottanut käyttöön Raisoft ohjelman, jota voidaan hyödyntää mm. palvelutarpeen arvioinnissa. SAS työryhmä on kunnissa kesknen toimija mm. asiakkaiden sijoituspaikkojen selvittelyssä. Onko kunnassanne käytössä Raisoft ohjelma? 8 % Toimiiko kunnassanne SAS työryhmä? 8 % 42 % 50 % tyhjä 92 % Kuvio 34. Raisoft ohjelma ja SAS työryhmä 50 % kunnista ilmoitti SenioriKaste hankkeen kyselyssä, ett hllä ole nimettyä palveluohjaajaa. 50 % ilmoitti myös, ett palveluohjaajalla ole palveluohjaajakoulutusta. Toimiiko kunnassanne nimetty palveluohjaaja? Onko palveluohjaajalla palveluohjaajan koulutusta? 8 % 50 % 42 % tyhjä 17 % 50 % 33 % tyhjä Kuvio 35. Palveluohjaajien nimeäminen ja koulutus
41 % kunnista vastasi palveluohjaajalla olevan pitkä työkokemus ja riittävästi osaamista tehtävässä. Vanhussosiaalityöhön on puolestaan nimetty henkilö 50 %:ssa kunnista. Onko palveluohjaajalla pitkä työkokemus vanhuspalveluissa / osaamista riittävästi? Onko kunnassanne vanhussosiaalityöhön nimettyä henkilöä? 8 % 17 % 42 % 41 % tyhjä 42 % 50 % tyhjä Kuvio 36. Palveluohjaajan työkokemus ja osaaminen Palvelurakenteen muutoksen myötä asiakaspaine kotihoitoon on kasvanut. Samalla on tullut tarvetta tehostaa ja optimoida kotihoidon työtä jotta yhä suurempi asiakasmäärä voidaan hoitaa henkilökuntaa lisäämättä. 42 % kunnista on ottanut käyttöön Mobiili kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän. 67 %:ssa kunnista on käytössä yöpartiotoimintaa. Onko kunnassanne käytössä Mobiili kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä? Onko kunnassanne yöpartiotoimintaa? 58 % 42 % 8 % 25 % 67 % tyhjä Kuvio 37. Mobiili kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä ja yöpartiotoiminta Kotona asuminen edellyttää palvelujen saamista tarvittaessa kotiin ja että kotona asuminen on turvallista. Osa ikääntynden kotona asumisen mahdollistamista on tarvittavien kuljetusten järjestäminen niiden palvelujen luokse, joita voida tai ole tarkoituksenmukaista tarjota kotiin. Ikäihmistenpalvelut työryhmän tekemien seutukuntakierrosten tuloksena tuli esille, ett kuljetusongelmaa ole edelleenkään ratkaistu. Esille nousi myös pitkien etäisyyksien aiheuttamat ongelmat sekä epävarmuus mm. puhelinyhteyksien toimivuudesta. Teknologiaa vielä osata hyödyntää riittävästi. Vanhuspalvelut kokonaisuudessaan painottuvat kuntien palvelutarpeena. Lapin keskiarvo vanhuspalveluiden kulussa on 13755 /yli 75 as (Kuvio 38). Lapin alueella löytyy hyvin erilaisia palvelurakentta, pttävyyksiä ja kustannuksia vätkä kustannukset ja palvelurakenteet aina kohtaa. Pitkäaikaislaitoshoidon korkea osuus (> 10 %) nostaa kustannuksia Enontekiöllä ja Savukoskella. Kokonaispalvelupttävyydet säännöllisessä hoidossa ovat erilaiset ja paikoin hyvin korkeat. 27 27 Kujala, Sari: Palveluverkon löydöksiä Lapin alueella 7.2.2014, http://luotsi.lappi.fi/julkinen palvelurakenne, Peruspalvelujen tila Lapissa 2013. Aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi
Vanhuspalvelut / yli 75v as 25000 20000 15000 10000 5000 0 Kuvio 38. Lapin kuntien vanhuspalvelut / yli 75v as 3 Kuvaus siitä miten asiakkaat/palvelujen käyttäjät ovat mukana työskentelyssä Asiakasprosessityöryhmässä ole ollut mukana kehittäjäasiakkaita. 4 Työryhmän johtopäätökset Tällä hetkellä Lapin hyvinvointipalvelujen rakentta voidaan pitää pääsääntöisesti hyvin toimivina. Lakisäätsiä sosiaali ja terveyspalveluja tarjotaan kaikissa kunnissa. Sosiaali ja terveyspalvelujen laadussa ja saatavuudessa on kuitenkin eroja Lapin alueen kuntien välillä sekä lakisäätsissä että harkinnanvaraisissa palveluissa. Pienissä kunnissa ole yksityisiä palvelujen tuottajia samalla tavalla tarjolla kuin isommilla paikkakunnilla samoin kuin vapaaehtoistyötä tekeviä ja muita järjestötoimijoita. Palvelut tuotetaan pieniin kuntiin pääasiallisesti julkisilla voimavaroilla. Kolmannen sektorin toimintaa sekä muuta vapaaehtoistyötä toteutetaan kaikissa kunnissa mutta kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia aina tunnisteta. Tarvetta olisi järjestökoordinaattorille taikka kunnissa tulisi miettiä miten eri toimijoiden tarjoamista palveluista saadaan tietoa niihin toimipaikkoihin, joissa tavataan ikäihmisiä ja hoidetaan hdän asioitaan (palveluohjaajat, muistihoitajat, seniorineuvolat, kotihoidon esimiehet ym.). Kun riittävästi ole tietoa kolmannen sektorin toiminnasta asiakkaita aina osata ohjata kevyempiin palveluihin. Ennaltaehkäisevää työtä tulee kuitenkin kehittää kunnissa ja tärkeä rooli tässä on kolmannella sektorilla, joten yhtstyön muotoihin julkisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin välillä tulee kiinnittää huomiota. Lapin kunnissa palvelurakenne on tähän mennessä ollut laitospainottsta, mutta viime vuosien aikana kunnat ovat siirtäneet vanhustenhoidon painopistettä yhä enemmän avohoitoon. Kotihoidon kehittäminen ja
sinne resurssien siirtäminen ole kulkenut samassa mittasuhteessa. Vielä on kuntia joissa kotipalvelu ja kotisairaanhoito vät ole yhdistyneet ja vain muutamissa kunnissa on pystytty toteuttamaan pienessä muodossa muistikoordinaattoritoimintaa. Vanhuspalveluiden omat fysioterapeutit ja muut kuntoutuksen ammattilaiset ovat vasta tulollaan kotihoitoon. Erilaisia kevyempiä asumisvaihtoehtoja tarvitaan yhä enemmän mm. erilaisia yhtsasumisen muotoja jotka mahdollistavat itsenäistä toimintaa. Perhehoitoa Lapissa on tarjolla vain Sodankylän kunnassa. Pitkät välimatkat, huonosti toimivat tietoliikenneyhteydet ja pienet toimintayksiköt sekä supistuvat taloudelliset resurssit aiheuttavat haastta palvelujen tuottamiselle. Haastta aiheuttavat lisäksi sosiaali ja terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden puuttuminen lähipalveluista. Muun muassa geriatrien palveluja on vähän käytössä ja vain muutama Lapin kunta on osannut hyödyntää hankkden tarjoamat ilmaiset geriatrin konsultaatiopalvelut. Tarvitaan uudenlaista asenteellista muutosta vanhustenhoitoon ja näkemystä siihen, miten asiakkaita tulee hoitaa ja palveluita kehittää siirryttäessä laitosvaltaisesta, passivoivasta toimintakulttuurista avohoitoon, asiakkaiden omaa toimintaa aktivoivampaan toimintamalliin. Pienten kuntien etuna on pysyvä henkilökunta, joka tuntee asiakkaat hyvin. Osaavien ja asiakaskunnan hyvin tuntevien, pitkään työssä olevien ammattilaisten siirtyminen eläkkeelle lisää haastta hiljaisen tiedon siirtymisen osalta. Toisaalta uudet työntekijät voivat tuoda työyhtsöihin ja organisaatioihin uutta osaamista ja näkökulmaa. Kunnat ovat pikkuhiljaa panostamassa etäyhteyksiin ja yhä useampaan kuntaan on tullut Virtu palvelupisttä. Jotta kuvapuhelinpalveluita voitaisiin yhä enemmän hyödyntää lähipalveluissa konsultaatioon tarvittavia työvälintä tulisi lisätä kunnissa eri toimintayksiköihin mm. kotihoitoon. Kuntien sisällä eri toimijoiden välillä sekä erikoissairaanhoidon ja erityisasiantuntijapalveluiden hyödyntäminen lähelle asiakkaita kuvapuhelinpalveluiden avulla olisi mahdollista toteuttaa sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Etäyhteydet mahdollistavat joissakin tilantssa palveluiden saamisen paikkoihin joissa liikenneyhteydet ovat ongelmana. Moniammatillisella geriatrisella arvioinnilla ja ennakoivalla ennaltaehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa vanhusasiakkaiden terveydentilaan ja mahdollisiin toimintakyvyn muutoksiin sekä arjessa selviytymisen vaikeuksiin. Geriatrista osaamista on kehitettävä kaikissa ammattiryhmissä samoin kuin moniammatillisessa työryhmässä työskentelyn taitoja, hoito, palvelu ja kuntoutussuunnitelmien laadintaa sekä niiden hyödyntämistä kaikissa sosiaali ja terveyspalveluissa. Asiakastiedon liikkumista toimintayksiköiden ja organisaatioiden välillä tulee kehittää. Pienissä kunnissa eri ammattilaisilla on vastattavana monenlaisia työtehtäviä ja erilaisia asiakasryhmiä. Esim. sosiaalityöntekijän on hallittava pienillä paikkakunnilla kaikki sosiaalipalvelujen työalueet, mutta isommissa kunnissa on mahdollista eriytyä lastensuojeluun, vanhustenhuoltoon tai vammaispalveluun. Sosiaalityöntekijöiden vanhuspalveluiden asiakkaille tarjoama työaika on pääasiallisesti Lapin kunnissa melko niukkaa (5 50 % työajasta). Jos vanhuspalveluissa ole nimettynä omia ammattilaisia vastuutehtäviin (fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät, muistihoitajat, muistikoordinaattorit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat) joiden asiantuntemusta tarvitaan erilaisissa asiakastilantssa, on syytä sopia selkstä yhtstyön muodoista. Selkeää linjausta kaivataan kunnissa siihen millaisissa tilantssa eri ammattilaiset ovat mukana mm. arvioimassa asiakkaiden tilannetta
niin että ennakoivasti ja etupainottsesti voidaan vaikuttaa niihin tilantsiin jotka uhkaavat itsenäistä kotona selviytymistä. Kunnissa on viime vuosien aikana otettu käyttöön mobiili kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmiä tai niiden käyttöön ottamista suunnitellaan. Kotihoitoon kohdistuvat vaatimukset kasvavat, ja on löydettävä entistä tehokkaampia knoja tarjota kotihoidon palveluja. Samaan aikaan on kuitenkin ratkaisevan tärkeää varmistaa, että asiakkaat saavat kotonaan inhimillistä ja turvallista hoitoa. Nykyisiä palvelurakentta ja järjestelmiä on mietittävä kriittisesti ja suunniteltava uusia toimintamuotoja. Kuntien sosiaali ja terveyspalveluissa toimivien työntekijöiden joustavaa liikkumista ja palvelujen antamista sinne missä sille milloinkin on tarvetta tulisi kehittää koko ajan. Resurssien tarkastelu ja tehokkaampi käytönsuunnittelu ovat asioita joihin pyritään vaikuttamaan asiakasmäärien kasvaessa. Uudenlaisia toimintamuotoja henkilöstöresurssien suhteen tulee tarkastella avoimesti. Kotihoidon toiminnan suunnittelu ja kehittäminen ovat ensiarvoisen tärktä toteuttaa kokonaisvalaisesti, jolloin johtamisen vastuu tulisi olla henkilöllä, joka hallitsee sosiaali ja terveydenhuollon kokonaisuuden parhaiten. Integraation eteenpäin viemisessä on syytä huomioida eri toimijoiden välisen yhtstyön kehittäminen. Kunnissa esim. ensihoidon henkilökunnalla ole aina sairausajoja. Miten ensihoidon henkilökunta saadaan mukaan toteuttamaan kunnissa mm. kotihoitoon vietävää kotisairaanhoidollista palvelua taikka osallistumaan kuntoutukseen tai muuhun toimintaan? Miten terveyskeskusten (hyvinvointikeskusten) asiantuntijapalvelut liikkuvat asiakkaiden luokse vätkä asiakkaat aina palvelujen luokse? Miten suuriin kaupunkhin keskittyvät palvelut mm. aivoston magneettikuvaukset saadaan liikkuvina palveluina lähelle asiakkaita? Miten kuntoutuspalveluita kehitetään niin että kuntoutus jatkuu katkeamattomasti asiakkaan siirtyessä toimintayksiköstä toiseen? Tarkasteltaessa vanhuspalveluita alueelliselta näkökulmalta tärkeää olisi laatia yhteneväisiä kriteertä ja sopia käytännöistä mm. kotihoidon palveluiden saannin osalta samoin kuin asiakasmaksuja tulisi yhteneväistää. Tarvetta olisi kunnissa panostaa palveluohjaukseen ja eräänlaiseen portinvartija malliin missä tehokkaasti eri tilantssa paneudutaan asiakkaiden asioihin niin että raskaampien palveluiden tarve saadaan poistumaan taikka siirtymään. Samoin tulisi miettiä mitä palveluita voidaan järjestää keskitetysti. Usta eri asiantuntijapalveluita voitaisiin järjestää etäyhteyksien avulla mm. geriatrin, farmaseutin ja ravintoterapeutin. Joitakin palveluita voitaisiin järjestää seutukunnittain tai yhtstyössä muutaman pienen kunnan kesken esim. palveluohjausta ja muistikoordinaattoritoimintaa. Hyvät, toimivat prosessit ja käytännöt ylsesti lakisäätset sosiaali ja terveyspalvelut toimivat hyvin kaikissa kunnissa kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa järjestetään kaikissa kunnissa lääkärden ja muun terveydenhuollon ammattilaisten vastaanottopalveluita on kaikissa kunnissa saatavilla ensihoito ja muut erikoissairaanhoidon palvelut ovat kuntalaisten käytettävissä kolmannen sektorin kanssa tehdään kunnissa yhtstyötä omaishoitoon panostetaan hyvin Lapin kunnissa ja omaishoitajaksi ryhtyminen mahdollistetaan sosiaalityöntekijöiden palveluita on käytettävissä kunnissa
Kehittämiskohteet kotihoitoa on kehitettävä niin että siellä toteutuu moniammatillisuus ja palveluohjauksellinen ote moniammatillinen geriatrinen arviointi hoidon jatkuvuus ja asiakastiedon liikkuminen palveluohjauksen kehittäminen vaihtoehtoiset asumismuodot teknologiset palvelut erikoisasiantuntijapalveluiden järjestäminen joko kunnan omana toimintana taikka alueellisesti, yhteneväisten toimintakäytäntöjen toteutus ja juurruttaminen sekä osaamisen varmistaminen alueellisesti Ikäosaamiskeskus o järjestää asiantuntijat joiden palveluita kunnat voivat hyödyntää o turvaa yhteneväiset toimintakäytännöt järjestämällä mm. eri ammattilaisten työkokouksia, laatii toimintasuunnitelmia ja ohjta o järjestää koulutusta eri toimijoiden välisen yhtstyön kehittäminen integraation toteutus käytännössä o erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja vanhuspalvelut o monitoimijuus muistisairaiden hoidon kehittäminen alueellisen muistipolun mukaisesti kuntoutuksen kehittäminen alueellisen kuntoutusmallin mukaisesti