Hallitustenvälisen suomalais-venäläisen talouskomission 8. yhteiskokouksen PÖYTÄKIRJA Hallitustenvälisen suomalais-venäläisen talouskomission 8. yhteiskokous pidettiin 18.3.2005 Moskovassa. Suomen valtuuskuntaa johti Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki ja Venäjän valtuuskuntaa Venäjän federaation taloudellisen kehityksen ja kaupan ministeri German Gref. Liitteet: Valtuuskuntien kokoonpanot, muistio innovaatioyhteistyöstä Kokouksessa käsiteltiin seuraavia asioita: 1. Tilanne Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa ja taloussuhteissa 1.1. Osapuolet totesivat tyytyväisinä maiden välisen talousyhteistyön laajentuneen ja keskinäisen kaupan ja investointiyhteistyön kehittyneen nopeasti viime vuosina. Työtä kaupan esteiden poistamiseksi ja investointiedellytysten parantamiseksi on jatkettava entistä aktiivisemmin talouskomission työryhmien puitteissa. 1.2 Sovittiin talouskomission pöytäkirjakäytännön muuttamisesta seuraavasti: - tiivis päätöspöytäkirja valmistellaan ja allekirjoitetaan kokouksen jälkeen; - ennen talouskomission kokousta sektorikohtaiset ja aluetyöryhmät valmistelevat yhteisen lyhyen raportin kuluneen kauden tuloksista ja tulevalle kaudelle asetettavista tavoitteista. 1.3. Suomen osapuoli piti kannatettavana Venäjän osapuolen ehdotusta järjestää Osapuolille sopivana ajankohtana Suomessa Venäjän talouden päivät Venäjän kaupallis-taloudellisten mahdollisuuksien esittelemiseksi. 2. Yhteistyö eri sektoreilla Osapuolet totesivat energia-, liikenne-, tulli- ja metsäyhteistyön kehittyneen voimakkaasti. 2.1. Todettiin suurten, kahdenvälisen yhteistyön rajat ylittävien energiahankkeiden - sellaisten kuin Štokmanin kaasukondensaattiesiintymän kehittäminen ja Pohjois-Euroopan kaasuputken rakentaminen Venäjältä Länsi-Eurooppaan - toteuttamisen olevan molemmille maille tärkeää. Otettiin tiedoksi, että energiatyöryhmän kokouksessa käsiteltiin hanketta rakentaa välille Kernovo (Venäjä) - Mussalö (Suomi) vedenalainen kaapeli suurjännitteiselle tasavirralle sähkön siirtämiseksi Suomenlahden poikki. Osapuolet tulivat keskustelussa siihen tulokseen, että hankkeen edellytyksiä tulee vielä selvittää.
2 2.2. Osapuolet totesivat tyytyväisinä liikenneyhteistyön kehittyneen myönteisesti. Todettiin mm., että - Suomen, Venäjän ja Viron hallintoviranomaisten toimet kansallisten merenkulun turvallisuusjärjestelmien integroimiseksi ja yhtenäisen Suomenlahden alusten valvonta- ja informaatiojärjestelmän luomiseksi ovat olleet oikea-aikaisia - ja että Suomenlahden alusohjaus- ja ilmoittautumisjärjestelmän rakentamista tulee aktivoida sen saamiseksi käyttöön kaikilta osiltaan vuonna 2005, - että on syytä käsitellä kyseisen järjestelmän kattavuuden laajentamista siten, että siihen liittyisi uusia valtioita. Lentoliikenteen kehittämisestä 11.-12.11.2004 käydyt konsultaatiot huomioon ottaen Osapuolet vahvistivat Suomen ja Venäjän ilmailuviranomaisten valmiuden jatkaa aktiivista työtä kahdenvälisen siviili-ilmailualan yhteistyön normatiivis-oikeudellisen perustan kehittämiseksi siten, että molempien maiden velvoitteet ja edut huomioidaan. Todettiin, että maantieliikenteen kuljetuslupien määrästä päättävät maittemme välisen kansainvälisen maantieliikennesopimuksen ja sen liitepöytäkirjan mukaisesti asianomaiset viranomaiset eli liikenneministeriöt. Vuoden 2005 lopullisesta lupakiintiöstä käydään neuvottelut 22.-23.11.2004 sovitun mukaisesti huhti-toukokuun aikana. Rautatieliikenteen osalta Osapuolet vahvistivat pyrkivänsä aktiiviseen yhteistyöhön nopeajunahankkeen toteuttamiseksi Pietarin ja Helsingin välisessä matkustajaliikenteessä vaiheittain vuodesta 2008 alkaen. Osapuolet pitivät tärkeänä, että rautateiden tavaraliikenteen rajanylitykseen liittyvistä kysymyksistä keskustellaan tarkemmin. Suomi korosti sitä, että tavaraliikenteen rajanylityksen tulisi edelleen tapahtua Vainikkala-Buslovskaja raja-asemien kautta. Suomen osapuoli katsoo, että rautatieliikenteen kaksoistariffit rasittavat Suomen ja Venäjän kahdenvälistä tavaraliikennettä, ja toivoo, että rautatietariffit harmonisoidaan mahdollisimman pian. Venäjän osapuoli ilmoitti, että näitä kysymyksiä on tarkoitus käsitellä Helsingissä 25.-26. huhtikuuta järjestettävässä Suomen ja Venäjän välistä suoraa rautatieyhteyttä käsittelevässä kokouksessa. Osapuolet totesivat tyytyväisinä, että logistiikka-alan yhteistyöstä on käyty kahdenvälisiä konsultaatioita, joissa on hahmoteltu logististen keskusten mahdollista perustamista koskevia yhteisiä toimia. Osapuolet vahvistivat aikeen jatkaa neuvotteluja Saimaan kanavan vuokrasopimuksen mahdollisesta jatkamisesta. 2.3. Osapuolet totesivat Suomen ja Venäjän tullilaitosten yhteistyön kehittyneen menestyksellisesti ja molempien osapuolien hyödyksi. Osapuolet pitävät prioriteettina tulliyhteistyötä, jolla nopeutetaan ja yksinkertaistetaan lainkuuliaisten ulkomaankaupan toimijoiden Suomen ja Venäjän välisiin tavarakuljetuksiin sovellettavaa tullimenettelyä, ja siksi osapuolet edistävät Vihreä linja - hankkeen menestyksellistä toteuttamista ja sen tulosten soveltamista jatkossa Venäjän ja EU:n välisessä yhteistyössä. Osapuolet totesivat tullilaitosten yhteisten tullirikollisuutta vastaan suunnattujen toimien tehokkuuden. 2.4. Metsäalan yhteistyökysymyksiä käsiteltäessä Osapuolet totesivat, että Suomen ja Venäjän hallitusten päämiesten johdolla Suomessa lokakuussa 2004 pidetty 2. suomalaisvenäläinen metsähuippukokous oli merkittävä ja kokouksessa tehtyjen päätösten toteuttamista tulee jatkaa.
Metsähuippukokouksen loppuasiakirjassa todetaan lähitulevaisuuden tärkeimmät yhteistyöalat niin kestävän metsätalouden kuin puukaupan ja investointienkin osalta. Venäjän osapuoli on kiinnostunut jatkamaan työtä, jossa pyritään sopimaan pyöreän puutavaran mittausmenetelmistä ja vastaanottosäännöistä mm. kuoren huomioonottamisen osalta. 2.5. Talouskomission kokouksessa käsiteltiin ensimmäistä kertaa Osapuolten välistä innovaatioyhteistyötä ja allekirjoitettiin Suomen ja Venäjän välistä innovaatioyhteistyötä koskeva muistio. Todettiin, että alalla saadun kokemuksen vaihto ja yhteistyö tukee Suomen ja Venäjän taloudellisen kilpailukyvyn parantamista. Osapuolet toteavat kahdenvälisten kontaktien lisäämisen tärkeäksi. Tässä yhteydessä merkittävä oli taloudellisen kehityksen ja kaupan ministeriön valtuuskunnan tutustuminen maaliskuussa 2005 Suomen kokemuksiin innovaatioalalla. Osapuolet sopivat, että alan kahdenvälisen yhteistyön aktivoimiseksi investointityöryhmän alaisuuteen perustetaan innovaatioyhteistyön kysymyksiä käsittelevä alaryhmä. 2.6 Osapuolet toivat esille kiinnostuksensa yhteistyöhön Kioton pöytäkirjaan liittyvissä kysymyksissä ja yhteistoteutushankkeiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Osapuolet ilmaisivat olevansa valmiita keskustelemaan vastaavan hallitustenvälisen sopimuksen (muistion) valmistelusta ja solmimisesta sekä tiedonvaihtoyhteistyön järjestämisestä. 3 3. Kaupan esteiden poistaminen 3.1. Osapuolet käsittelivät sähkötoimituksia Venäjältä Suomeen. Venäjän osapuoli pitää suomalaisen Fingrid-verkkoyhtiön toimia venäläisiä Suomeen sähköä toimittavia yhtiöitä syrjivinä. Sovittiin erityisen venäläisen ja suomalaisen kantaverkkoyhtiön sekä asianomaisten viranomaistahojen edustajista koostuvan työryhmän perustamisesta ongelman seikkaperäiseksi analysoimiseksi ja molemmille osapuolille hyväksyttävien ratkaisujen löytämiseksi. 3.2. Osapuolet totesivat, että 1.3.2005 alkaen voimaantulleet EU:n uudet kasvinterveysvaatimukset eivät toistaiseksi juurikaan ole muuttaneet Venäjän Euroopan puoleiselta osalta peräisin olevan puutavaran vientimenettelyä. Venäjän osapuoli toi kuitenkin esille huolestuneisuutensa uusien määräysten, mm. metsätuotteiden uuden sertifiointijärjestelmän ja pakkausmerkintämääräysten mahdollisista kielteisistä vaikutuksista keskinäiseen kauppaan. Osapuolet sopivat seuraavansa tilanteen kehittymistä ja pyrkivänsä ratkaisemaan joustavasti ongelmat, mikäli niitä syntyy. 3.3. Suomen osapuoli katsoi, että määräys, jonka mukaan teollisuuden laitetoimitusten edullisen tullikohtelun edellytyksenä on maahantuonti 10 vuorokauden kuluessa aiheuttaa investoinneille ylimääräisiä kustannuksia. Suomalaisyritysten toimintaa Venäjällä vaikeuttavat ongelmat nykyisessä arvonlisäveron palautuskäytännössä sekä komponenttien heikko saatavuus. Venäjän osapuoli ilmoitti, että tällä hetkellä nk. kokonaiskohteiden tullaus antaa mahdollisuuden tuoda laitekokonaisuuksia erillisinä komponentteina ja erillisinä toimituserinä 6 kuukauden kuluessa ensimmäisen erän tullauksen alkamisajankohdasta laskettuna, ja tätä aikaa voidaan jatkaa ulkomaankauppasopimuksen voimassaoloajan rajoissa.
4 3.4. Osapuolet sopivat käyvänsä talouskomission varapuheenjohtajatasolla neuvotteluja tarkoituksena löytää keinoja, joiden avulla voitaisiin poistaa kaupan esteitä yhteiskokouksessa käsitellyissä kysymyksissä niiden muistioiden mukaisesti, joita Osapuolet yhteiskokouksessa vaihtoivat. 4. Suomen ja Venäjän välinen alueyhteistyö 4.1. Osapuolet totesivat tyytyväisinä Suomen ja Venäjän federaation alueiden välisen yhteistyön nopean kehityksen. Vuosina 2004-2005 kokoontui seitsemän eri aluetyöryhmää: Tatarstanin, Baškortostanin ja Komin tasavaltojen, Nenetsian autonomisen piirikunnan, Nižni Novgorodin, Samaran ja Sverdlovin alueiden ja Suomen kauppa- ja teollisuusministeriön väliset työryhmät. 4.2. Osapuolet sopivat laativansa yhteisen toimintaohjelman alueyhteistyön aktivoimiseksi. 5. Suomella ent. Neuvostoliitolta olevien velkasaatavien hoitamisen jatkaminen korkean teknologian laitteiden ja palvelujen toimituksilla Venäjältä 5.1. Osapuolet toteavat, että Suomen tasavallan ja Venäjän federaation hallitustenvälisiä 28.11.2000 ja 28.3.2003 tehtyjä sopimuksia Suomen tasavallan entiseltä Neuvostoliitolta olevien velkasaatavien osittaisesta hoitamisesta on toteutettu menestyksekkäästi, ja toteavat lisäksi helmikuussa parafoidun uuden sopimuksen Suomen tasavallalla entiseltä Neuvostoliitolta olevien velkasaatavien osittaisesta hoitamisesta venäläisin tavara- ja palvelutoimituksin, joiden arvo on yhteensä 30 milj. USD. On sovittu, että Osapuolet allekirjoittavat tämän sopimuksen lähiaikoina, kun tarvittavat valtionsisäiset menettelyt on saatettu päätökseen. 5.2. Ottaen huomioon uudet, korkean teknologian laitteita ja palveluja koskevat venäläisten toimittajien ehdotukset ja suomalaisyritysten ja -organisaatioiden niitä kohtaan osoittama mielenkiinto olisi Venäjän osapuolen mielestä tarpeen jatkaa konversiokäytäntöä Suomella ent. Neuvostoliitolta olevien velkasaatavien hoitamisessa. Mahdollinen lisäkonversiovara vaatisi ensin Pariisin klubin konsensuspäätöksen. 6. EU-Venäjä-yhteistyö 6.1 Todettiin tarkoituksenmukaiseksi tiivistää keskinäistä vuoropuhelua EU:n ja Venäjän välistä kauppaa ja talousyhteistyötä koskevissa kysymyksissä mm. Suomen valmistautuessa tulevaan EU-puheenjohtajuuteensa. 6.2 Suomen osapuoli toivoi, että Venäjä hyväksyisi vuoden 2004 Tacis-ohjelman rajaalueyhteistyötä koskevan rahoitussopimuksen. 6.3. Osapuolet totesivat tyytyväisinä EU:n tuen Venäjän mahdollisimman nopealle liittymiselle WTO:hon ja ilmaisivat olevansa vakuuttuneita siitä, että edellytykset Venäjän jäsenyysehtoja koskevien neuvottelujen menestyksekkäälle loppuun saattamiselle lähiaikoina ovat olemassa. Samalla todettiin, että Venäjän WTO-jäsenyys on tärkeä askel Venäjän integroitumisessa maailmantalouteen sekä vähennettäessä kaupan ja investointiyhteistyön esteitä.
5 7. Hallitustenvälisen suomalais-venäläisen talouskomission 9. kokouksen aika ja paikka Osapuolet sopivat, että talouskomission 9. kokous pidetään vuoden 2006 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomessa. Komission Suomen osapuolen puheenjohtaja Komission Venäjän osapuolen puheenjohtaja Paula Lehtomäki German Gref