Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 601/2009 vp Arvonlisäveron palautuksen maksaminen ajallaan Eduskunnan puhemiehelle Arvonlisävero on kulutusvero, joka maksetaan tavaran tai palvelun hankinnan yhteydessä. Yrittäjä tilittää myyntinsä mukaisen arvonlisäveron valtiolle kuukausittain. Yleinen arvonlisäveroprosentti on 22. Elintarvikkeista ja rehuista maksetaan 17 prosenttia arvonlisäveroa. Arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotka liiketoiminnan muodossa harjoittavat tavaroiden tai palveluiden myyntiä. Palvelun myyntiä ovat esimerkiksi tarjoilu-, konsultointi- ja kuljetuspalvelut. Yrittäjä tilittää myynnin yhteydessä keräämänsä arvonlisäverot valtiolle maksamalla ne kuukausittain myyntiä seuraavan toisen kuukauden 15. päivään mennessä veroviraston tilille. Tavaroiden ja palvelujen myynti on yleensä arvonlisäverollista. Verotuksen ulkopuolelle on jätetty joitakin lainsäädännössä erikseen mainittuja toimintoja, mm. kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaalihuoltopalvelut. Jos yritys myy ainoastaan verotuksen ulkopuolisia tavaroita tai palveluita, se ei ole arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäveron valvontailmoitus annetaan jokaiselta kalenterikuukaudelta myös silloin, kun toiminta on tilapäisesti keskeytynyt tai kun kuukaudelle laskettu arvonlisävero on negatiivinen. Vero tulee negatiiviseksi silloin, kun kuukauden myyntiin sisältynyt vero on pienempi kuin kuukauden ostoihin sisältynyt vero. Jos kalenterikuukauden vähennettävät verot ovat suuremmat kuin myynnistä suoritettavat verot, verovelvollinen voi vähentää vähentämättä jääneen veron seuraavilta kuukausilta tilitettävästä verosta. Kuukaudelta vähentämättä jäänyt vero palautetaan tilikauden aikana vain poikkeustapauksissa. Vaikka kalenterikuukaudelta ilmoitettu vähentämättä jäänyt vero pääsääntöisesti siirretään seuraaville kuukausille ja myös seuraavien tilikausien kuukausille, voi veron saada takaisin hakemuksesta tilikauden päätyttyä. Palautushakemuksilla haettua veroa ei saa enää vähentää seuraavilla tilikausilla. Lääninverovirasto maksaa hakemuksen tai muun saadun selvityksen perusteella tilikauden päätyttyä tilikaudelta vähentämättä jääneen veron. Lain mukaan alkutuottajat ovat arvonlisäveron osalta vuosivalvonnan piirissä. Se tarkoittaa sitä, että heidän tulee tehdä koko kalenterivuodelta kertyvistä verollisista myynneistä ja ostoista laskelma ja ilmoitus aina helmikuun loppuun mennessä. Mikäli koko vuodelta kertyy maksettavaa veroa, on se maksettava helmikuun loppuun mennessä. Mikäli taas laskelma osoittaa veron palautusta, verottaja tilittää palautuksen verovelvolliselle keväällä. Alkutuottajilta tulleiden palautteiden perusteella arvonlisäveron palautusten maksamisessa on ollut suuriakin ajallisia eroja. Esimerkiksi erään suurehkon veropiirin alueella toimivista alkutuottajista valtaosa on saanut viime vuoden osalta hakemansa palautuksen jo kuluvan vuoden toukokuun alussa. Kuitenkin pienelle ryhmälle alkutuottajayrittäjiä arvonlisäveron palautusta ei ole vieläkään, kesäkuun puolivälissä, maksettu. Arvonlisäveron palautukset saattavat Versio 2.0

olla merkittäviäkin summia, jopa satatuhatta euroa, ja siten niillä on varsinkin pienemmille yrittäjille taloudenpidon kannalta erittäin suuri merkitys. Kyseisissä viivytyksissä ei ole kyse minkäänlaisista epäselvyyksistä verotuksen, kirjanpidon tai alv-ilmoituksen osalta, eikä verottaja ole esittänyt ko. verovelvolliselle yhtään suullista tai kirjallista kysymystä. Näin ollen syntyy käsitys, että verottaja käyttää harkintavaltaa kyseenalaisella tavalla pantatessaan ilman syytä maksun palautuksia jopa kuukausia. Viivästymisistä ei myöskään makseta korkoa. Arvonlisäveron palautukset tulee maksaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun veroviranomaisella on edellytykset palautuksen maksamiseen. Yrittäjiä tulee kohdella samalla tavalla ja oikeudenmukaisesti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että arvonlisäveron palautusten maksatusajoissa on suuriakin eroja ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että arvonlisäveron palautukset maksetaan viivyttelemättä kyseisen verotuksen valmistuttua niin, että verovelvollisia kohdellaan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti? Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2009 Pertti Hemmilä /kok 2

Ministerin vastaus KK 601/2009 vp Pertti Hemmilä /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 601/2009 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että arvonlisäveron palautusten maksatusajoissa on suuriakin eroja ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että arvonlisäveron palautukset maksetaan viivyttelemättä kyseisen verotuksen valmistuttua niin, että verovelvollista kohdellaan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Arvonlisäverolain (1501/1993) 162 :n 4 momenttiin sisältyvän pääsäännön mukaan alkutuotantoa harjoittavan luonnollisen henkilön, kuolinpesän tai yhtymän verokausi on kalenterivuosi. Veroilmoitus on tällöin annettava ja vero maksettava kalenterivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Lain 149 :n mukaan verovelvollisella on oikeus saada tilikauden päätyttyä tilikaudelta vähentämättä jäänyt arvonlisävero palautuksena hakemuksen tai muun saadun selvityksen perusteella. Tällöin veroa ei saa vähentää seuraavilta tilikausilta. Lain 208 a :n mukaan kalenterivuosimenettelyä soveltavan alkutuottajan tilikausi on kalenterivuosi. Arvonlisäverolain 187 :n mukaan verovelvolliselle takaisin maksettava vero on maksettava viivytyksettä. Saman lainkohdan mukaan takaisin maksettavalle määrälle maksetaan veronkantolain 22 :ssä säädetty korko tarkemmin säädetystä ajankohdasta lukien. Kalenterivuosimenettelyä soveltavalle alkutuottajalle korkoa maksetaan 1 päivästä maaliskuuta lukien siihen päivään asti, jona palautus maksetaan verovelvolliselle. Suurimman osan vuoteen 2008 kohdistuvista alkutuottajien arvonlisäveron palautuksista Verohallinto on palauttanut saapuneiden hakemusten mukaisina verovelvollisten tileille huhti- ja toukokuun 2009 aikana. Käytännössä tuloverotuksen toimittaminen voi joissain tilanteissa aiheuttaa jälkikäteen muutoksia arvonlisäveron palautuksen määrään. Palautettava määrä nimittäin tarkistetaan tuloverotuksen yhteydessä annettujen tietojen perusteella. Edellä mainitusta poiketen sellaiset arvonlisäveron palautushakemukset, jotka koskevat yli 20 000 euron suuruista palautusta, käsitellään vasta sitten, kun myös tuloveroilmoituksella ilmoitettavat tiedot ovat Verohallinnon käytettävissä. Tuloverotuksen toimittaminen voidaan aloittaa kesäkuun alussa. Edellä mainitut palautukset maksetaan välittömästi sen jälkeen, kun palautettavan veron määrä on voitu tarkistaa tuloverotuksen yhteydessä annettujen tietojen avulla. Jos palautus maksettaisiin aiemmin ja palautettava määrä pienenisi tuloverotuksen toimittamisen seurauksena, verovelvollisen olisi maksettava liikaa palautetun arvonlisäveron määrälle koronluonteiset seuraamukset. Vuonna 2009 palautushakemuksia, jotka koskevat yli 20 000 euron suuruista palautusta, on saapunut Verohallinnolle 787 kappaletta. Näiden hakemusten perusteella palautettava määrä on pääsääntöisesti maksettu verovelvollisten tileille heinäkuun 2009 alkuun mennessä. Valvontatoimenpiteen kohteina heinäkuun alussa oli enää 50 hakemusta. Mainittujen 50 hakemuksen 3

Ministerin vastaus osalta valvontatoimenpiteet on tarkoitus saattaa loppuun mahdollisimman pian. Edellä mainituilla perusteilla hallitus katsoo, että vuonna 2009 arvonlisäveron palautusten maksamisajankohdat eivät poikkea normaalista käytännöstä. Verovalvonnallisista syistä kalenterivuosimenettelyä soveltavien alkutuottajien arvonlisäveron palautusten maksamisajankohtaan vaikuttaa jonkin verran palautuksena haettavan määrän suuruus. Erot ovat kuitenkin käytännössä suhteellisen pieniä, ja verovelvollisten tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu on turvattu siten, että valvontatoimenpiteiden vaatimalta ajalta maksetaan korkoa. Lopuksi on syytä tuoda esille, että vuonna 2010 voimaan tulevan verotilijärjestelmän seurauksena palautusmenettely yksinkertaistuu. Verokaudelta vähentämättä jääneen arvonlisäveron palautusta ei enää ole haettava erillisellä hakemuksella. Palautettava määrä ilmoitetaan kausiveroilmoituksella, ja se maksetaan valvontatoimenpiteiden jälkeen verotilijärjestelmän kautta verovelvolliselle. Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2009 Valtiovarainministerin sijaisena Ministeri Mari Kiviniemi 4

Ministerns svar KK 601/2009 vp Pertti Hemmilä /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 601/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml: Är regeringen medveten om att det i fråga om tidpunkten för utbetalning av mervärdesskatteåterbäring finns till och med stora skillnader och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att mervärdesskatteåterbäringen betalas utan dröjsmål när beskattningen i fråga är färdig så att de skattskyldiga behandlas jämlikt och rättvist? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt huvudregeln i 162 4 mom. i mervärdesskattelagen (1501/1993) är skatteperioden för en fysisk person, ett dödsbo eller en sammanslutning som bedriver primärproduktion ett kalenderår. Skattedeklarationen ska då lämnas in och skatten betalas före utgången av februari månad året efter kalenderåret. Enligt 149 i lagen har den skattskyldige rätt att efter räkenskapsperiodens utgång på ansökan eller på basis av någon annan inlämnad utredning få återbäring för den mervärdesskatt som inte har avdragits. I så fall får skatten inte dras av under följande räkenskapsperioder. Enligt 208 a i lagen är räkenskapsperioden för en primärproducent som tillämpar kalenderårsförfarandet ett kalenderår. Enligt 187 i mervärdesskattelagen ska skatt som ska återbäras till en skattskyldig betalas utan dröjsmål. Enligt samma paragraf betalas på beloppet som ska återbäras ränta enligt 22 i lagen om skatteuppbörd från och med en närmare bestämd tidpunkt. Till en primärproducent som tilllämpar kalenderårsförfarandet betalas ränta från och med den 1 mars till den dag då återbäringen till den skattskyldige betalas ut. Skatteförvaltningen har i enlighet med ansökningarna som lämnats in återbetalat största delen av primärproducenternas mervärdesskatteåterbäring för år 2008 till de skattskyldigas konton under tiden april maj 2009. I praktiken kan verkställandet av inkomstbeskattningen i vissa situationer i efterhand orsaka ändringar av beloppet för mervärdesskatteåterbäringen. Beloppet som återbärs granskas nämligen med stöd av de uppgifter som getts i samband med inkomstbeskattningen. Till skillnad från detta behandlas sådana ansökningar om mervärdesskatteåterbäring, som rör en återbäring på mer än 20 000 euro, först då Skatteförvaltningen också har tillgång till de uppgifter som angetts i inkomstskattedeklarationen. Verkställandet av inkomstbeskattningen kan inledas i början av juni. De nämnda återbäringarna betalas omedelbart efter det att beloppet för den skatt som ska återbäras har kunnat granskas med hjälp av de uppgifter som getts i samband med inkomstbeskattningen. Om återbäringen skulle betalas tidigare och det återburna beloppet skulle minska till följd av verkställandet av inkomstbeskattningen, skulle den skattskyldiga bli tvungen att betala påföljder av räntenatur för den mervärdesskatt som återburits till ett för stort belopp. År 2009 har det till Skatteförvaltningen lämnats in 787 ansökningar om återbäring som rör återbäring för mer än 20 000 euro. Med stöd av dessa ansökningar har det belopp som ska återbäras huvudsakligen betalats in på de skattskyldi- 5

Ministerns svar gas konton före ingången av juli 2009. Föremål för tillsynsåtgärder var i början av juli endast 50 ansökningar. Avsikten är att slutföra tillsynsåtgärderna för dessa 50 ansökningar så snabbt som möjligt. Med stöd av detta anser regeringen att tidpunkterna för utbetalningen av mervärdesskatteåterbäring år 2009 inte avviker från normal praxis. Av orsaker som rör skattekontroll påverkar storleken på beloppet som söks i återbäring i någon mån tiderna för utbetalningen av mervärdesskatteåterbäringen för primärproducenter som tillämpar kalenderårsförfarandet. Skillnaderna är likväl relativt små och jämlik och rättvis behandling av de skatteskyldiga har säkerställts så att ränta betalas för den tid som krävs för tillsynsåtgärderna. Slutligen är det skäl att föra fram att återbäringsförfarandet förenklas till följd av skattekontosystemet som träder i kraft år 2010. Återbäring för mervärdesskatt som inte har avdragits under skatteperioden behöver inte längre sökas på en separat blankett. Beloppet som återbärs anges i periodskattedeklarationen och det betalas efter tillsynsåtgärderna ut via skattekontosystemet till den skattskyldige. Helsingfors den 13 juni 2009 Finansministerns ställföreträdare Minister Mari Kiviniemi 6