RUUTIKANKAAN MASTER PLAN. Hankesuunnitelman luonnos, kesäkuu 2016 Limingan kunta



Samankaltaiset tiedostot
Kymenlaakson ampumarataverkoston nykytila

Ampumaratalaki ja kokemuksia. kehittämisestä

Pohjois-Pohjanmaan ampumaradat, selvitys maakuntakaavan uudistamista varten LUONNOS

Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

Kymenlaakson ampumaratakyselyn vastauksia Ympäristösuunnittelija Anna-Riikka Karhunen Kymenlaakson Liitto

RATAKORTTI 53. Kemihaaran ampumarata Salla Ei tiedossa Paikallinen Muuta: Radan tiedot puuttuvat.

Ison radan arkea. Case Sipoon Keskusampumarata. Curt Sjöblom

POHJOIS- SAVON MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavan tarkistamisen 1.vaihe Ampumarataselvitys

Ampumaurheilun monitoimikeskus

Pohjois-Pohjanmaan ampumaradat, selvitys maakuntakaavan uudistamista varten

AMPUMARATALAIN TUOMAT MUUTOKSET

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

KUOPIO. Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus

RATAKORTTI 50. Pääkäyttötarkoitus: Käyttöajat:

Siviiliseurojen ja -ampujien käytössä ovat seuraavat ampumaradat ja -paikat:

AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS. Jorma Riissanen

80100 Joensuu Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) / /2014

Kymenlaakson ampumarataverkostokyselyn yhteenvetoraportti

Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymätseminaari

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

VEHKATAIPALEEN AMPUMARATA-ALUEEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ alkaen toistaiseksi

VIITASAAREN ILMOLAHDEN AMPUMARADAN LAAJENTAMISSUUNNITELMA. Kivääriradat 150/300 m

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

AMPU-hanke. Ehdotus tulevaisuudelle. Projektipäällikkö Markku Lainevirta

LAPIN LIITTO. Lapin ampumarataselvitys 2014

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL HÄMEENLINNA

Päivämäärä. Oulun Seudun Ampumaurheilukeskus ry. c/o Timo Haataja Haukkasuontie Kempele

Uudistuva lainsäädäntö maankäytön suunnittelun näkökulmasta Ampumarataseminaari Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto

Hämeenlinnan Ampumaseura ry Sinettiseura

2. Ovatko kunnassanne sijaitsevat ampuma- ja moottoriurheiluradat huomioitu asema-ja yleiskaavoissa

TOIMINTA KYRÖNPELLON AMPUMARADOILLA

Maakuntakaava ja ampumaradat. Suunnittelujohtaja Paula Qvick

Kyrönpellon ampumaratojen johtosääntö 2016 LIITE 3 1 (9)

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset

Ampumaratoihin liittyvän ympäristönsuojelulainsäädännön kehittäminen

OULUN SEUDUN AMPUMAURHEILUKESKUS RY RUUTIKANKAAN AMPUMAURHEILUKESKUKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Haapajärven Ampumaseura ry. (HaaAs) TOIMINTALINJA

Uudistuva lainsäädäntö

Tämä teksti kaikkiin VIIKKOVUOROILLE. pistooli ja kivääri

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

AMPUMARADAT JA JÄRJESTÄYTYNEEN AMPUMAHARRASTUKSEN TULEVAISUUS SUOMESSA

AMMUNTA. kivääri- ja pistoolilajit, sisäradat mm. OKM/SLA ry

Temppelivuoren ampumaradan järjestyssääntö rakennusaikainen

KANAVUOREN KOULUTUSKESKUS -HANKE

10.30 Lainsäätäjän näkökulma, Keskustelu Ampumaradat ja ympäristölain uudistus,

Hiukkavaaran ampumarata, Oulu

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä talvi / kesä Ajalla

1 / 16 KL/170/ L/201 7 LAUSUNNOT JA MIELIPITEET KYMENLAAKSON AMPURATAVERKOSTON NYKYTILASELVITYKSESTÄ JA KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA ASIAOTE

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

KASVUN SUUNTA KYSELY

Rakennus- ja ympäristölautakunta Muuntamontie Joensuu Annettu julkipanon jälkeen

Sisäministeriön aseturvallisuustyöryhmän esitykset ja turvallinen ampumarata poliisin näkökulmasta

Liite 1 Uudenmaan ampumaratojen ratakortit

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:58. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008

lautakunta (päivitetty ) Ympäristöluvan myöntäminen ampumaradalle

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä talvi / kesä Ajalla

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä kesä 2015 ( )

Lahnuksen ampumarata, Espoo

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Eduskunnan hallintovaliokunta Asia: Lausunto HE 106/2009 vp laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä 2014 ( )

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Ampumaharrastuksen kehittämishanke

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

Tutustuminen Männikun ampumarataan

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL HÄMEENLINNA

Yritysten kasvun suunta kysely

Liite 1 Ampumaratakohtaiset tiedot (ratakortit)

Aselakikysely. Sukupuoli. Ikäryhmä

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Etelä-Savon ampumaratojen kehittämissuunnitelma

Siviiliseurojen ampumaratavuorot Hälvälä/2012 ( )

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/ ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet:

Reserviläisurheiluliitto ry. Döbelninkatu 2 Helsinki

K-UAS. Keski-Uusimaan Ampumaseura ry. Jäsentiedote 1/2019

Ampumaratojen BAT/BEP melu

Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta

Kanta-Hämeen ampumaratojen kehittämissuunnitelma. Loppuraportti

AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE A PERUSTIETOJA AMPUMATOIMINNASTA JA AMPUMARADOISTA

Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämissuunnitelma. luonnos

LIITE 9A. Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat TIEDOT AMPUMARATOJEN TOIMINNASTA

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Ampumaharrastuksen kehittämishanke

RESUL:n pistooliampumajuoksu- ja viestimestaruuskilpailut Espoossa

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

POHJOIS-SAVON AMPUMARATASELVITYS. Pohjois-Savon maakuntakaava 2040

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

HANKESUUNNITELMA PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

Aseet ja metsästys. Aseet ja vastuullisuus -seminaari, Helsingin messukeskus

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p ,

Liite 1 Uudenmaan ampumaratojen ratakortit

Etelä-Karjalan ampumaradat

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Transkriptio:

RUUTIKANKAAN MASTER PLAN Hankesuunnitelman luonnos, kesäkuu 2016 Limingan kunta

Hakija: Limingan kunta Yhteistyötahot: Lumijoen kunta, Oulun seudun ampumaurheilukeskus ry Suunniteltu toteutusaika: 1.8.201 31.3.2017 Kohdekunnat ja maakunta: Limingan ja Lumijoen kunnat, Pohjois-Pohjanmaa KEHITTÄMISEN TAUSTA JA TARVE Pohjois-Pohjanmaalla on yli 80 ampumarataa. Vaikka ampumaratoja on määrällisesti paljon, ovat ampumaradat monin paikoin heikossa tai erittäin heikossa kunnossa. Ratoja on myös viime vuosien aikana suljettu tai niiden sulkemiselle on erityisiä paineta (esim. ympäristölupien vanheneminen). Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ratatilanne maakunnassa on heikohko ja alueelliset keskukset puuttuvat. Ratojen puutteellisen kunnon ja rataverkoston puutteiden vuoksi niin sanottu villi harrastaminen on lisääntynyt. Pohjois-Pohjanmaan väestöstä noin 50 000 henkilöä harrastaa metsästykseen liittyvää tai muuta ammuntaa. Suurin osa ampumaratojen käyttäjistä kuuluu rekisteröityihin ampuma- ja metsästysseuroihin (Pohjois-Pohjanmaan ampumaradat 2015: 3-4). Metsästys- ja ampumaurheilu on nostanut suosiotaan, eikä kaikille harrastajille löydy asianmukaisia harrastus- ja kilpailupaikkoja. Alueen urheiluseurat ovat perustaneet Oulun seudun ampumaurheilukeskus ry:n vuonna 2015 Ruutikankaan ampumaratakeskuksen edistämiseksi. Tuki ampumaurheilukeskukselle on erittäin laajaa: yhdistyksen hallituksessa on neljä jäsentä Suomen ampumaurheiluliiton (SAL) alaisista yhdistyksistä, viisi metsästäjäliiton alaisista yhdistyksistä ja kolme reserviläisjärjestön edustajaa. Jäsenmäärä on kasvanut nopeasti, sillä jäseniä on perustamisen jälkeen kerääntynyt yhteensä 3 000 ja on jo nyt jäsenmäärältään suurin metsästys- tai ampumaseura Suomessa. Limingan ja Lumijoen kunnat ovat sitoutuneita Ruutikankaan kehittämiseen ja tekevät tiivistä yhteistyötä Oulun seudun ampumaurheilukeskus ry:n kanssa. Ampumaradoilla järjestetään paljon eritasoisia kilpailuja eri ampumalajeissa. Useimmat kilpailut ovat luonteeltaan paikallisia seurojen välisiä kilpailuja. Pohjois-Pohjanmaalla on kuitenkin myös ampumaratoja, joilla on mahdollista järjestää piiri- ja kansallisen tason kilpailuja. Kansallisesti merkittävien ampumaratojen ongelma osassa tapauksissa on, että ne sijaitsevat pohjavesialueilla sekä lähellä asutusta. Pohjavesialueilla sijaitsee maakunnan ampumaradoista lähes joka neljäs (Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys 2015). Pohjavesialueella sijaitseminen estää usein ympäristöluvan saamisen. Monta ampumarataa onkin suljettu viimeisimpien vuosien aikana, mikä asettaa osan maakunnan ampumaharrastajista vaikeaan asemaan. Erityisen vaikea tilanne on Oulun seudulla, sillä ympäristölupansa ovat menettäneet muun muassa Tyrnävän ja Muhoksen ampumaradat. Oulunsalon ampumarata sai uusittua ympäristölupansa vuodelle 2020 saakka. Uusille ampumaradoille (etenkin haulikkoradoille) on tarvetta erityisesti Oulun seudulla, sillä nykyiset radat eivät vastaa kasvavan harrastajamäärän tuomaan kysyntään. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa varten tehdyn ampumarataselvityksen (2015) mukaan ampuma- ja metsästyskulttuurin kannalta keskeisille tapahtumille on tärkeää taata hyvät olosuhteet eri puolilla maakuntaa myös tulevaisuudessa. Ampumaurheilukeskuksen tarve on noteerattu laajasti, sillä esimerkiksi Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) on osoittanut tukensa Ruutikankaan kehittämiselle. Suomen Ampumaurheiluliittoon kuuluu yhteensä 304 seuraa sekä noin 34 000 harrastajaa. Liiton alaisuudessa harrastetaan niin sanottujen Olympialajien (ISSF) lisäksi paraolympia- ja myös metsästysammuntalajeja (FITACS). Ampumaurheiluliitto tekee yhteistyötä myös eri metsästys- ja reserviläisjärjestöjen kanssa, jolloin yhteenlaskettu harrastajamäärä on kaiken 2

kaikkiaan noin puoli miljoonaa. Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja on lausunnossaan todennut, että Ruutikankaan keskuksella tulee olemaan erittäin suuri merkitys, ei yksin Pohjois-Pohjanmaan, vaan koko Pohjois-Suomen ampumaharrastustoiminnalle ja myös koko Suomen urheiluammunnalle. SAL onkin ottanut Ruutikankaan kehittämisen yhdeksi valtakunnallisista kehittämisen kärkikohteiksi. Ampumarataverkoston riittävän kattava ylläpito ja suunnittelu on kirjattu myös Suomen lakiin (Ampumaratalaki 12). RUUTIKANKAAN AMPUMAURHEILUKESKUS Maakuntakaavatyön yhteydessä on määritelty mahdollisten uusien seudullisten ampumakeskusten sijainnit. Yksi suunnitteilla olevista ampumaratakeskuksista on juuri Ruutikankaan ampumaratakeskus. Alue onkin merkitty maakuntakaavaan yhtenä potentiaalisena seudullisena ampumaurheilukeskuksena. Ruutikangas sijaitsee VT 8:n pohjoispuolella Limingan ja Lumijoen kuntien rajalla. Sijainniltaan Ruutikangas on ampumaurheilukeskuksen perustamisen näkökulmasta ideaali, sillä paikka ei sijaitse pohjavesialueella ja lähimpiin asuinalueisiin on matkaa noin kaksi kilometriä. Tämä tarkoittaa sitä, että melutorjuntarakenteilla on mahdollista saavuttaa ohjearvojen mukaiset melutasot. Suunnittelussa on otettu huomioon myös lähelle sijoitettava tuulivoimapuisto ja nämä kaksi toimintoa ovat yhteen sovitettavissa. Alustavan luontoinventoinnin perusteella uudessa ratapaikassa ei sijaitse sellaisia arvokkaita luontokohteita, jotka olisi otettava huomioon rakentamista rajoittavina tekijöinä. Saavutettavuudeltaan Ruutikangas on hyvä, sillä se sijaitsee hyvien kansallisten tieyhteyksien varressa sekä sopivan etäisyyden päästä Oulun seudun ja maakunnan eteläosien harrastajiin nähden. Ruutikankaan ampumaratakeskus on maa-alaltaan noin 100 hehtaaria. Limingan ja Lumijoen kunnat ovat käyneet neuvottelut alueen maanomistajien kanssa ja hankkineet tarvittavat maa-alueet hallintaansa. Ruutikankaasta on suunniteltu Suomen ensimmäinen ja suurin kansainväliset standardit (luokka 1) täyttävä kilpailuun soveltuva ampumarata. Ruutikankaalle sijoitettavalla urheilukeskuksella on mahdollista harrastaa kaikkia ampumaurheilulajeja pois lukien ampumahiihto (alueen tasaisuus). Suunnitelmien mukaan Ruutikankaan ampumaratakeskus käsittää 300 400 erilaista rataa. Tavoitteena on, että keskus on ensimmäinen Suomessa toimiva kansainvälisiä kisoja tässä mittakaavassa järjestävä ampumaratakeskus. Lisäksi keskus mahdollistaa esimerkiksi metsästyskorttien uusimisen ja viranomaisten harjoitustoiminnan. Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen avajaisia juhlitaan kesäkuussa 2019. Ampumaurheilukeskuksessa ammutaan haulikolla arviolta 750 000 laukausta ja kiväärillä arviolta 3,5 miljoonaa laukausta vuodessa. Ampumaradan rakentaminen aloitetaan vuonna 2016, haulikko- ja hirviradat valmistuvat suunnitelman mukaisesti 2017 syksyllä. Muut radat rakennetaan vaiheittain vuosina 2017 2020. Sallituiksi ampuma-ajoiksi esitetään arkisin kello 8-22 ja viikonloppuisin 9-21. URHEILUKESKUKSEN KEHITTÄMISEN JA RAKENTAMISEN VAIHEISTUS Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt Oulun seudun ampumaurheilukeskus ry:lle Ruutikankaan ampumaradan kehittämiselle ympäristöluvan sekä aloitusluvan. Perustamislupa haetaan erikseen 3

Poliisihallitukselta. Limingan ja Lumijoen kunnat ovat hankkineet alueet omistukseensa ja vuokrasopimukset Oulun seudun ampumaurheilukeskus ry:n kanssa on kirjoitettu. Ympäristölupa sisältää muun muassa luvat seuraaville ampumaradoille: - Haulikkorata 7 kpl (optio 9 kpl) - Sporting-rata (10 ampumapaikkaa) - Kiväärirata (50 m, 100m, 150m, 300m, 600m) yhteensä 5 kpl. (150m ja 300m radat yhdistettyinä) o 50 m radalla 40 ampumapaikkaa o 100 m radalla 60 ampumapaikkaa o 150. ja 300 m molempiin 60 ampumapaikkaa o 600 m radalla 25 ampumapaikkaa - Hirvirata 2 kpl (toinen radoista yhdistettynä villikarjuradan kanssa) - Villikarjurata 2 kpl (toinen radoista yhdistettynä hirviradan kanssa) - Pistoolirata 1 kpl - Practical-radat 25 (24+1) kpl Ympäristölupa löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: http://ruutikangas.sporttisaitti.com/@bin/255748/p%c3%a4%c3%a4t%c3%b6s.pdf Ampumaurheilukeskuksen rakentamisen toteutetaan vaiheittain. Ensivaiheessa alueelle suunnitellaan rakennettavaksi infra (tiet, sähköt, vesijohto, aitaus, tarvittavat ojitukset ja vesienkäsittelyalueet) sekä haulikko- ja kivääriradat. Ammuntaa alueella harjoitetaan vuodesta 2017 lähtien, jolloin haulikkoradat otetaan käyttöön. Myöhemmin 2017 2018 rakennetaan luodikko-, pistooli-, ja silhuettiradat sekä erikoisuutena 600 metrin rata, joka soveltuu esimerkiksi viranomaiskäyttöön. Tämän jälkeen alueelle rakennetaan vaiheittain kilpailukeskus, huoltorakennuksia, taukotilat, tuomari- ja lehdistötilat, ravintolatilat sekä kaksi helikopterikenttää. Lisäksi alueelle rakennetaan pysäköintialueita. Rakennusprosessi suunnitellaan ja toteutetaan ympäristö ja elinkeinoelämä huomioon ottaen. Ympäristö otetaan rakennusvaiheessa huomioon esimerkiksi erilaisten rakenteiden avulla, jotka vähentävät maaperän metallikuormitusta (erityisesti lyijy ja arseeni). Rakennusvaiheessa otetaan huomioon myös erilaiset älykkäät ratkaisut esimerkiksi simulaatio-, näyttö- ja mittaustekniikassa. Lisäksi uusiutuvan energian käyttö sekä hulevesien innovatiiviset puhdistamisratkaisut otetaan huomioon kehittämisessä. Lisäksi eri yhteistyötahot kartoitetaan ja otetaan mukaan kehittämistyöhön. KUVAUS HANKKEEN TAVOITTEISTA, ARVIOIDUISTA TULOKSISTA SEKÄ LAADULLISISTA VAIKUTUKSISTA KOHDERYHMÄÄN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Hankkeen tavoitteena on selvittää ja valmistella ne konkreettiset toimet, joita ampumaratakeskuksen kehittäminen ja prosessin käynnistäminen vaatii. Hankkeen tuloksena syntyy Ruutikankaan alueen kehittämisen yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma, budjetti ja aikataulutus, kaupallisten kumppanien kartoitus sekä mahdolliset yhteistyösopimukset, tiedotussuunnitelma sekä suunnitelma jatkorahoituksesta. Lisäksi hankkeessa päivitetään Ruutikankaan aluesuunnitelma. Lopputuloksena syntyy Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen Master Plan, joka sisältää: - Yksityiskohtaisen kehittämissuunnitelman aikatauluineen 4

- Yksityiskohtaisen budjetin ja rahoitussuunnitelman - Toimintasuunnitelman ampumaurheilukeskuksen toiminnalle - Yhteistyökumppanikartoituksen - Päivitetyn aluesuunnitelman - Tarkastelun erilaisten sisältöjen tuottamisesta ja tuotteistamisesta toiminnan tueksi (esim. opetuksellinen, matkailullinen, ohjelmapalvelullinen näkökulma) - Elinkeinoelämäyhteyksien ja kehittämismahdollisuuksien läpikäynnin - Arvion hankeen vaikuttavuudesta aluetalouteen ja elinkeinoelämään (esim. vaikutukset ostovoimaan, uudet investoinnit, majoitus-, ruoka- ja kuljetuspalvelut, muiden uusien palveluiden tarve, matkailullinen näkökulma jne.) Koska hanke on luonteeltaan esiselvityshanke, ovat hankkeen vaikutukset luonteeltaan toimintaa käynnistäviä sekä välillisiä. Hankkeen merkitys on kokonaiskehittämisen kannalta kuitenkin oleellinen, sillä hankkeen tulosten seurauksena kehittäminen saadaan tehokkaasti ja suunnitelmallisesti käyntiin. Lisäksi hankkeen aikana valmistuvat materiaalit, jotka tukevat Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisen piiriin hakeutumista (Valtakunnallinen OKM liikuntapaikkarakentaminen). MITEN HANKE EDISTÄÄ POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEITA? Hanke edistää Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman (2014 2017) tavoitteita erityisesti kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, toimialojen ja erityisesti matkailun kehittämisen sekä maaseudun keskuksien vetovoimaisuuden parantamisen näkökulmista. Koska ampumaurheilukeskuksessa on mahdollista järjestää kansainvälisen tason kilpailuja, tuo urheilukeskus alueelle uusia matkailijoita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Esimerkiksi EM- tai MM-kisat ovat suuruusluokaltaan todella suuria tapahtumia, sillä ampujia voi olla kisojen aikana jopa tuhansia. Lisäksi muun muassa yleisö, toimitsijat sekä tv-ryhmät. Kilpailuihin osallistujat sekä heidän mukanaan saapuvat perheet ja muut henkilöt tarvitsevat esimerkiksi majoitus-, ruoka-, kuljetus- ja oheistoimintapalveluita, joita voidaan tuottaa sekä Limingan ja Lumijoen kuntien alueella että laajemmin maakunnassa. Esimerkiksi majoitus- ja ruokapalveluissa voidaan kartoittaa pienimuotoiset bed and breakfast -tyyppiset ratkaisut lähikuntien alueella. Myös esimerkiksi Limingan Värminkosken leirintäalueen voitaisiin sitoa yhteen Ruutikankaan ja kunnan muun matkailun kehittämisen kanssa. Matkailullisesta näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että ampumaurheilukeskuksen matkailullinen kehittäminen ja markkinointi sidotaan osaksi laajempaa matkailumarkkinointi (esim. Oulun seutu). Lisäksi erityisesti kansainvälisen matkailun edistäminen vaatii suunnitelmallista ja pitkäjänteistä markkinointia. Lisääntyneet matkailijamäärät sekä harrastusmahdollisuuksien parantuminen lisäävät osaltaan kunnan vetovoimaisuutta. Ampumaurheilukeskuksen yhteyteen on mahdollista kehittää erilaiselle yritystoiminnalle sopiva toimintaympäristö sekä koulutuksellinen sisältö (esim. testausympäristö, virtuaaliympäristö jne.). Yritys- ja oheistoiminnan kehittäminen alueelle on tärkeää, jotta ampumaurheilukeskukselle saadaan ympärivuotista käyttöä myös kilpailujen ulkopuolelle. Ampumaurheilun näkökulmasta on kuitenkin huomautettava, että kilpailusäädökset määrittävät esimerkiksi tietynlaisen tekniikan, joka antaa tietyt reunaehdot kehittämiselle. Ampumaurheilukeskuksen ympärille kehittyvää yritystoimintaa voisi olla esimerkiksi puhdistamiseen liittyvät innovaatiot (kosteikot, puhdistuskaivot, hulevesien keräys, jätehuolto, vallien suojaus, luotiloukut, maaperän puhdistaminen jne.), sekä uusiutuvan energian ratkaisut. Lisäksi erilaisten automaattisten taululaitteiden kehitys otetaan huomioon. Esimerkiksi Kronsberg Gruppen Norjasta on 5

tulossa esittelemään tuotteitaan kesäkuussa sekä Promatic International Ltd syksyllä 2016. Myös patruunoiden ja aseiden myyntiä suunnitellaan. Koulutuksellisesta näkökulmasta on pohdittu urheilulukion tai urheilulinjan (ammunta) perustamista. Suomessa ei tällä hetkellä ole ammuntaan keskittyvää urheilulukiota. Tällä olisi merkittävä vaikutus sekä ammuntaurheiluun että kunnalle. Uusien yrittäjien ja toimijoiden kautta maakuntaan on mahdollista saada myös uusia yrityksiä ja investointeja. Ampumaurheilukeskuksella on työllistävä vaikutus erityisesti rakentamisvaiheessa usean vuoden ajan (infra, rakennukset, ampumaradat jne.). Esimerkiksi maansiirtoa tehdään 630 000 m³ ja kustannusarvio tälle työlle on noin 3 miljoonaa euroa. Toiminnassa ampumarata itsessään työllistää 2-10 henkilöä vuodenajasta riippuen. Ampumaurheiluyhdistys toimii hallinnollisena elimenä, eli vastaa henkilöstön palkkauksesta, infran ja ratalaitteiden hoidosta. Jäsenyhdistykset hoitavat pienet kilpailut ja muun toiminnan. Kuten aiemmin mainittiin, Ruutikankaan kehittäminen tehdään ympäristö huomioon ottaen. Ympäristöasiat otetaan huomioon ampumaurheilukeskuksen koko elinkaaren ajan. Esimerkiksi maaperän puhdistamiseen metallijäämistä on ollut suunnitteilla hanke, joka onnistuessaan mahdollistaisi ampumarata-alueiden maaaineksien puhdistamisen laajemmallakin mittakaavalla ja olisi myös mahdollista kaupallistaa. Tämä ja muut kehittämisaihiot käydään läpi perusteellisesti Master Planissa. Maakuntaohjelmaan on lisäksi kirjattu tavoite kuntalaisten hyvinvoinnin, kunnon ja terveyden edistämisestä. Ruutikankaan ampumaurheilukeskus tukee erilaisten ampuma- ja metsästyslajien harrastajien harrastusmahdollisuuksia tuomalla uuden ja turvallisen ympäristön harrastamiselle. Tämän toivotaan myös vähentävän niin sanottua villiä harrastamista. Ympäristöarvoihin sekä turvallisuuteen panostamalla Ruutikangas voi osaltaan myös vähentää ampumaurheilun osittain negatiivista julkisuuskuvaa (esim. kouluampumiset, villi harrastaminen sorakuopilla ja pelloilla, meluhaitat). Aluerakenteen näkökulmasta Ruutikankaan ampumaurheilukeskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella lähellä Oulua ja Oulun eteläpuolisten alueiden harrastajia. Asutukseen ja muihin toimintoihin, esimerkiksi palveluihin nähden se sijaitsee tarpeeksi kaukana (vähäiset meluhaitat), mutta on kuitenkin helposti saavutettavissa. HANKKEEN ALUEELLINEN KOHDENTUMINEN Ruutikankaan Master Plan -esiselvityshanke kohdistuu erityisesti Limingan ja Lumijoen kuntien alueelle, mutta Ruutikankaan kokonaiskehittämisellä on kahta kohdekuntaa huomattavasti laajempi vaikuttavuus. Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen käyttäjäkunta tulee käsittämään Pohjois-Pohjanmaan harrastajien lisäksi harrastajia Pohjois-Suomesta sekä laajemmin myös muualta Suomesta. Urheilukeskuksen kehittäminen onkin maakunnallisesti merkittävä hankekokonaisuus ja kehittämiseen tulee sitouttaa eri toimijoita laajasti. Suomen maajoukkueet tulevat käyttämään rataa valmennuksessa, koska ratakokonaisuus tarjoaa harjoittelulle tarvittavat puitteet. Myös muiden maiden maajoukkueet käyttävät rataa harjoitteluun (esimerkiksi noussut Saudi-Arabia). Ruutikangas on piirteiltään ainutlaatuinen ampumaurheilukokonaisuus, sillä Suomessa ei ole 1 luokan ampumaratoja, lähimmät suuret keskukset sijaitsevat Lahdessa ja Sipoossa. 6

Radan valmistuttua Suomella on mahdollisuus hakea kaikkien lajien EM- ja MM-kisoja. Viranomaiskäyttöön on suunniteltu niin sanottuja toiminnallisia ratoja, joissa on mahdollista harjoitella oman harjoitusohjelman mukaisesti. Koska Oulussa Hiukkavaaran rata ollaan sulkemassa, Ruutikangas on useissa tapauksissa ainoa mahdollinen harjoittelupaikka. TOTEUTTAMISALUEEN MAANTIETEELLINEN TARKENNUS - Toteutusalue Liminka ja Lumijoki - Pohjois-Pohjanmaa HANKKEEN VARSINAISET KOHDERYHMÄT - Limingan ja Lumijoen kunnat (välitön vaikutus) - Ympäristökunnat kuten Tyrnävä, Siikajoki, Kempele, Oulu, Raahe jne. (välittömät vaikutukset sekä parantuneet harrastusmahdollisuudet) - Ampumaurheiluseurat ja -yhdistykset - Ampuma- ja metsästysharrastajat (niin Pohjois-Pohjanmaa kuin koko Pohjois-Suomi) - Kilpailuihin osallistujat (paikalliskisoista MM-kisoihin) - Sidosryhmät - Mukaan tulevat yritykset yhteys elinkeinoelämään - Kuntalaiset ja muut ampumaradan käyttäjät KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Kustannusarvio Palkkakulut = 4 712,5 e Ostopalvelut = 33 900 e Flat Rate 24 % = 1 131 e ------------------------------------------- YHTEENSÄ 39 743,5 euroa Rahoitussuunnitelma Maakunnan kehittämisraha (70 %) 27 820,50 euroa Kuntaraha (15 %) 5 961,5 (Liminka 3 934,6 euroa ja Lumijoki 2 026,9 euroa) Yksityinen rahoitus (15 %) = 5 961,5 euroa -------------------------------------------- YHTEENSÄ 39 743,5 euroa OHJAUSRYHMÄN SUUNNITELTU KOKOONPANO (MIKÄLI PERUSTAMINEN KATSOTAAN TARPEELLISEKSI) - Ampumaratayhdistyksen edustus - Limingan kunnan edustus - Lumijoen kunnan edustus - Rahoittajan edustus 7