SUOMEN PANKK 1949 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEEWNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 1950
HELSNK 1950 VALTONEUVOSTON KRJAPANO
Täten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kolmaskymmenes vuosikerta, joka on laadittu pääasiallisesti saman suunnitelman mukaan kuin edeltäjänsäkin. Sen pää osana on taulusto, johon on kerätty seikkaperäisiä tietoja Suomen Pankin asemasta ja toiminnasta vuonna 1949. Sen lisäksi taulusto sisältää erinäisiä katsauksia Suomen Pankin kehitykseen edellisten vuosien aikana samaten kuin eräitä liikepankkien toimintaa valaisevia lukusarjoja. Tauluston ohella tässä julkaisussa on tekstiosasto, jossa luodaan lyhyt katsaus tärkeimpiin Suomen talouselämän kehitystä vuonna 1949 valaiseviin seikkoihin sekä selvitellään Suomen Pankin viimevuotisen toiminnan eri puolia ja tuloksia. Vuosikirja on laadittu Suomen Pankin Taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa, ja siitä vastaa lähinnä allekirjoittanut tutkimuslaitoksen johtaja. Vuosikirja julkaistaan paitsi suomen- ja ruotsinkielisenä myös englanninkielisenä painoksena; tauluston otsikot ja muu teksti on painettu myös ranskaksi. Helsingissä, Suomen Pankin Taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa toukokuun 10 p:nä 1950. A." E. TUDEER
SSÄLLYSLUETTELO. TABLE DE8 MATERE8. TEKST OSASTO. TEXTE. 1. Katsaus Suomen taloudellisiin oloihin vuonna 1949. Rewe 1 generale de la situation economique en 1949..... Suomen Pankki vuonna 1949. La Banque de Finlanile en 1949. 1. Setelinanto. EmiBsion des billets.... 28 2. Setelinantoa vastaavat. varat. Oouverture des biuets... 35 3. Kotimainen luotonanto. Pr~ts interieurs... 38 4. Obligaatiovaranto. Obligations en porteleuille... 42 5. Vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Engagements a vue... 43 6. Pankin tila ja omat varat. Bilan et londa................... 48 7. Tulot ja menot ynnä voittovarojen käyttö. Recettes, depenses, Mnelice net 50 8. Erinäiset pankkitoimet. Operations diverses... 53 TAULUOSASTO. TABLEA UX. Setelinanfo. Emission des billets. 1 taulu. Setelinanto v. 1949. EmiBsion des biuets en 1949... 2 2» Liikkeessä oleva setelistö kunkin kuukauden lopussa vv. 1942-1949. Oirculation des billets ala in de chaque moib en 1942-1949... 6 3 4 Yleiskatsaus setelinanto-oikeuteen vv. 1938-1949. Droit d'emibsion en 1938-1949... ~.................................. 7 Yleiskatsaus liikkeessä olevaan setelistöön vv. 1938-1949. Oirculation des billets en 1938-1949... 7 5» Liikkeessä olevan setelistön kuukausikeskimäärät vv. 1942-1949. Oirculation des billets montant moyen pour chaque mois en 1942-1949 8 6» Liikkeessä olevan setelistön kokoonpano vv:n 1945-1949 lopussa. Detail de la circulation des billets ala in des annees 1945-1949.. 8
V 7 taulu. 8 9 1) 10». 11» 12 1) Setelinvalmistus vv. 1942-1949. Fabrication des billets pendant les annees 1942-1949... 9 Setelinpoltto vv. 1942-1949. Annulation et destruction des biuets pendant Les annees 1942-1949... 9 Yleiskatsaus setelinantoreserviin vv. 1938-1949. Reserve d'emibsion des biuets en 1938-1949... 10 Setelinantoreservin suhde setelinanto-oikeuteen vv. 1938-1949. Rapport entre la reserve d'emission des billets et le droit d'emission total en 1938-1949... 10 Setelinantoreservin suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv. 1938-1949. Rapport entre la reserve d'emission des biuets et la circulation des billets en 1938-1949... 11 Setelinantoreservin suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 1938-1949. Rapport entre la reserve d'emission des biuets et les engagements dvue en 1938-1949.............................. 11 13 taulu. 14» 15 1) 16 1) 17 1) 18 1) 19 20 1) 21 1) Setelinantoa vastaavat varat. Oouverture de8 billet8. Setelinantoa vastaavat varat v. 1949. Oouverture des biuets en 1949 12 Yleiskatsauskultakassaan vv.1938-1949. Encaisse oren 1938-1949 16 Kultakassan suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv. 1938-1949. Rapport entre l'encaisse or et la circulation des biuets en 1938-1949 16 Kultakassan, suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 1938-1949. Rapport entre l'encaisse or et les engagements d vue en 1938-1939......... 17 Yleiskatsaus ulkomaisiin kirjeenvaihtajiin vv. 1938-1949. Oomptes courant/j debiteurs i l'etranger' en 1938-1949................... 17 Yleiskatsaus katteeseen vv. 1938-1949. Oouverture des biuets en 1938-1949................................................. 18 Katteen suhde liikkeessä olevaan setelistöön vv. 1938-1949. Rapport entre la couverture des billets et la circulation des biuets en 1938-1949... 18 Katteen suhde vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 1938-1949. Rapport entre la couverture des biuets et Les engagements d vue en 1938-1949............................. 19 Liikkeessä oleva aluminiumipronssiraha vv. 1942-1949. Oirculation de la monnaie de bronze d'aluminium en 1942-1949 19 Vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Engagements a vue. 22 taulu. Vaadittaessa maksettavat sitoumukset v. 1949. Engagements d vue en 1949... '~.......................... 20 25 Yleiskatsaus vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin vv. 1938-1949. Engagements i vue en 1938-1949...................... 29 26 1) Yleiskatsaus pano- ja ottotileihin vv. 1938-1949. Oomptes courants en 1938-1949.............................................. 29 Kotimainen lainananto ja eräät muut varat. Pret8 interieur8 et certains autres actif8. 23 taulu. Kotimainen lainananto ja eräät muut varat v. 1949. Pr~ts interieurs et certains autres acti/s en 1949... 24
V 24 taulu. Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv. 1942-1949. Total des prets inrerieurs i la in de chaque moib en 1942-1949.. 28 27 Yleiskatsaus koko lainanantoon vv. 1938-1949. Total des pretb interieurs en 1938-1949..................................... 30 28 Yleiskatsaus suoraan diskontattuihin vekseleihin vv. 1938-1949. EffetB directement escompres en 1938-1949...,............. 30 Kotimainen clearing-liike. Olearing interieur. 29 taulu. Kotimainen clearing.iike vv. 1946-1949. Opbations de Olearing interieur en 1946-1949... 31 Konttorien liikevaihto. Mouvement general aux sieges de la Banque. 30 taulu. Pääkonttorin ja haarakonttorien liikevaihto vv. 1938-1949. Mouvement general au 8iege central et dans les BUccursales en 1938-1949 32 Pankin tila ja omat varat. Bilan et fonds. 31 taulu. Tila vv:n 1942-1949 lopussa. Bilan i la in de8 exercices 1942-1949 34 32 Voitto- ja tappiotili vv. 1942-1949. Oompte de prolits et pertes en 1942-1949................................................. 38 33 Voittovarojen käyttö vv. 1908-1949. Repartition des benefices de la Banque de Finlande en 1908-1949... 40 34 Yleiskatsaus omiin varoihin vv:n 1877-1949 lopussa. Fond8 i la in de8 exercice8 1877-1949... 42 35 taulu. 36 37 Valuuttakurssit. Oours du ckange. Valuuttakurssit v. 1949. Oours du change en 1949............ 44 Avista myyntikurssit keskimäärin kunakin kuukautena vv. 1945-1949. Oours moyen8 du change i vue pour chaque moib en 1945-1949 45 Yleiskatsaus avista myyntikursseihin vv. 1891-1949. Resume des cours du change i vue en 1891-1949... 48 Korkomäärät. Taux d' excompte. 38 taulu. Alin diskonttokorko vv. 1867-1949. Variation du taux inlerieur de l'e8compte en 1867-1949... 52 39 Alin diskonttokorko keskimäärin vv. 1867-1949. Moyenne du taux injerieur de l'escompte en 1867-1949... 53 Liikepankit. Banque8 commerciales. 40 taulu. Kotimainen lainanotto kunkin kuukauden lopussa vv. 1942-1949. DepotB i la in de chaque moi8 en 1942-1949............. 54 41 Kotimainen lainananto kunkin kuukauden lopussa vv. 1942-1949. PretB interieurs ala in de chaque moib en 1942-1949... 54
V 42 taulu. Saatavat ulkomailta kunkin kuukauden lopussa vv. 1942-1949. Or6dits a l'etranger ala in de chaque mois en 1942-1949... " 55 43 Velat ulkomaille kunkin kuukauden lopussa vv. 1942-1949. DeUes a l'etranger a la jin de chaque moib en 1942-1949............. 55 Eduskunnan pankkivaltuusmiehet ja Suomen Pankin j0htokunta vuoden 1949 lopussa. Les De16gues de la Oharnhre des Deputes et la Direction de la Banque de Finlanile a la fin de l'annee 1949... :... 56
1. KATSAUS SUOMEN TALOUDEL LSN OLOHN VUONNA 1949. Vuonna 1949 sai Suomen talouselämä leimansa pääasiallisej;lti kahdesta tekijästä: toisaalta jälleenrakentamisesta ja tuotannon jatkuvasta elpymisestä, toisaalta kanj;lainvälisten suhdanteiden kehitykj;lestä. Suhdanteiden heikkeneminen meille tärkeiden vientituotteiden osalta oli omansa supistamaan niiden kysyntää ja alentamaan niiden hintoja sekä sen johdosta rajoittamaan niiden valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden ja itse tuotteiden tuotantoa. Seurauksena oli työllisyystilanteen huononeminen ja koko kansantalouden aseman heikkeneminen. Tämä kehitys oli samalla välittömänä aiheena devalvaatioihin, joiden syvimpänä syynä oli jo aikaisemmin syntynyt epäsuhde markan kotimaisen ja ulkomaisen arvon välillä. Kertomusvuoden lopulla tapahtui käänne parempaan johtuen osaksi juuri devalvaatioista, osaksi suhdanteiden paranemisesta ulkomailla. Sato oli hallavahinkojen takia hiukan huonompi kuin edellisenä vuonna. Sitä vastoin karjatalous edistyi huomattavasti. Teollisuuden tuotanto heikentyi kevään ja kesän kuluessa, mutta parani syksyllä jälleen, niin että se keskimäärin oli vähän runsaampi kuin edellisenä vuonna. Vientituotannon eräät haarat jäivät kuitenkin aemmalle tasolle kuin vuonna 1948. Tuonti oli arvoltaan sama, mutta määrältään pienempi kuin edellisenä vuonna, kun sen sijaan vientimäärä tuntuvasti lisääntyi kohottaen viennin kokonaisarvoa melkoisesti hintainlaskusta huolimatta. Tavaroiden saanti markkinoille oli huomattavasti runsaampaa kuin minään aikaisempana vuonna sotien jälkeen, minkä takia Säännöstelyä
2 voitiin jatkuvasti purkaa. Kauppatase oli melkein tasapainossa, ja maksutaseen juoksevat tulot riittivät hyvin peittämään sen menot. Rahamarkkinoilla vallitsi jatkuvasti kireyttä, koska luottojen tarve taloustoiminnan elpymisen ja jatkuvan jälleenrakentamisen johdosta oli suuri. Kun luottolaitosten luotonsaanti yleisöltä oli vilkasta ja talouselämä oli vakaantumassa, voitiin vuoden varrella alentaa korkokantaa. Tämä vakavuuj;l häiriintyi kuitenkin loppuvuodesta, kun eräät hinnat kohosivat devalvaatioiden takia aiheuttaen levottomuutta palkkarintamalla. Valtiontalouden tasapaino oli edelleen vaillinainen, ja valtion menotalous laajeni entisestään. Valtion talouspolitiikka. Niinkuin edellisinäkin vuosina valtion talous-. politiikka kohdistui sotakorvausten suorittamiseen, siirto väestön toimeentulon järjestämiseen ja yleensä talouselämän vakauttamiseen. Viimeksi mainitussa tarkoituksessa asetettiin helmikuussa llj;!. yleisohjelmakomitea tutkimaan tilannetta ja laatimaan ohjelma vallitsevien epäkohtien poistamiseksi. Komitean ehdotusten pohjalla pyrittiinkin taloudellisia oloja tasapainoittamaan. Tärkeimpiä toimenpiteitä oli viljanhinnan korottaminen, jonka vaikutus elintasoon kompensoitiin eräiden karjataloustuotteiden hintojen samaten kuin liikevaihtoveron alentamisella. Edelleen alennettiin korkotasoa ja toisaalta korotettiin vuokratasoa 38 %. Ohjelman muut kohdat jäivät kuitenkin toteuttamatta, ja vuoden lopussa hyväksytty palkankorotus ei ollut sopusoinnussa vakauttamisohjelman kanssa. Rakennustoiminnan edistämiseksi järjestettiin ns. Aravalainoitus. - Säännöstelyä purettiin pitkin vuotta sekä elintarvikkeisiin, vaatetustavaroihin että raaka-aineisiin, paperiin ja rakennustoimintaan nähden, joten vuoden päättyessä tavarain säännöstely oli supistunut harvoihin tavaralaatuihin, mm. sokeriin, kahviin ja margariiniin. Hinta- ja palkkasäännöstely oli kuitenkin edelleen voimassa, samoin ulkomaankaupan ja valuuttakaupan säännöstely. Vuoden vaihteessa lopetettiin kansanhuoltoministeriö. Ulkomaankauppa perustui jatkuvasti bilateraalijärjestelmään, ja sen laajentaminen oli riippuvainen kauppa- ja maksusopimusten aikaansaamisesta muiden maiden kanssa. Tällaisia sopimuksia tehtiinkin runsaasti, osaksi sellaisten maiden kanssa, joihin kauppapolitiikka ei aikaisemmin ollut ulottunut.
Sotakorvaukset. Huolimatta niistä helpotuksista sotakorvausten suorittamisessa, jotka Neuvostoliitto myönsi keflällä 1948, ja vaikka investointeja korvaustuotteita valmistavaan teollisuuteen tarvittiin tuntuvasti vähemmän kuin aikaisemmin, sotakorvausten suorittaminen edelleen oli raskaana taakkana Suomen. tuotantokoneistolle. Tämä johtui siitä, että supistusten jälkeen korvaustuotteiden valmistaminen oli keskitettynä. metalli- ja kone- sekä laivanrakennusteollisuuteen jättäen varsinaisen vientiteollisuuden kokonaan flyrjään. Jälkimmäinen vuosipuolisko 1949 oli erityisen raskas, koska ennen sen loppua oli toimitettava Neuvosto ~ liitoll~ sellaisia kokonaisia tehdaskoneistoja, joita ei Suomessa aikaisemmin ollut valmistettu. Suoritusten edistymistä ja jakaantumista valaisee seuraava asetelma, jonka summat ovat miljoonia sotakorvausdollareita. 3 Toimitukset 19/91944-30/6 1948 Koneet ja laitteet... 37.6 Kaapelituotteet.......... 12. 9 Vanhat laivat... 13.9 Uudet laivat... 25. 9 Paperituotteet... 34. 2 Puutavaratuotteet... 27.9 Toimitukset 1/7 1948- SO/6 194!!. 10.6 8.1 0.7 Toimitukset 1/71949-31/12 1949 6.5 6.0 Toimitettava 1/11950-18/9 1952 15.9 25.1 Vapaat toimitukset... 0.6 0.3 0.1 0.2 ~------------------------------------------- Yhteensä 153.0 19.7 12.6 41. 2 Kauppatilaston mukaan vuonna 1949 toimitettujen sotakorvaustuotteiden arvo oli 12226 milj. markkaa, mikä vuoden keski kurssin mukaan vastasi 72.8 miljoonaa nykydollaria. Elinkeinot. Maataloudelle kasvukauden alku oli suotuisa, mutta sittemmin poikkeuksellisen vaikeat kesähallat aiheuttivat melkoisia vahinkoja varsinkin Pohjois-Suomessa. Katokomitean arvion mukaan hallanvahingot nousivat 2.7 miljardiin markkaan. Sato jäi tästä flyystä vähän pienemmäbi kuin vuonna 1948, jolloin se ensimmäistä kertaa sotien jälkeen läheni sodanedellisiä satolukuja. KertomusvuOina leipäviljan sato oli hiukan pienempi kuin vuonna 1948, lähinnä seurauksena ohran viljelysalan supistumisesta, osittain myös hehtaarisatojen vähenemisen takia. Perunasato, joka vuonna 1948 oli ollut ennätyksellinen, supistui
4 lähes 40 %, sokerijuurikkaista ym. juurikasveista saatiin niinikään vähän heikompi sato, kun sitä vastöin peltoheinästä saatiin 16 % runsaampi sato. Ennakkoarvion mukaan kertomusvuoden sato viljayksikköinä laskettuna n~usi 3246 miljoonaan, so. melkein samalle tasolle kuin edelli"lenä vuonna, mutta jäi 12 % pienemmäksi kuin viimeisinä vuosina ennen sotia saatu sato. Tärkeimpien viljelyskasvien satomäärät tonneissa viime vuosina näkyvät seuraavasta asetelmasta, jossa viime vuotta koskevat luvut ovat ennakkotietoja. Vehnää Ruista Ohraa Kauraa Perunoita Juurikasveja Pelto- heinää 1944 159800 167000 149000 345300 638500 339400 2832600 1945 165400 156400 151400 330600 780300 393200 2332900 1946 178200 144000 150700 333800 891100 450800 2093500 1947 196000 195500 159900 431200 1113700 490700 1720100 1948 265000 199100 214400 640400 1950400 864700 2308100 1949 248000 200800 175400 616200 1 183700 805600 2681300 Karjataloude88a oli havaittavissa. nouseva suunta. Karjakanta, joka aina vuoteen 1948 saakka oli supis'tunut, on jälleen alkanut kasvaa. Maaliskuusta 1948 maaliskuuhun 1949 lehmäluku lisääntyi noin 2.5 % sekä nuoren karjan inäärä noin 22 %. Sikakanta lielääntyi runsaalla kolmanneksella, kanakanta lähes 40 % ja lampaat noin 6 %. Ruokinnan parannuttua saatiin markkinoille enemmän karjataloustuotteita kuin minään vuonna.sotien jälkeen, mutta useimmissa suhteissa jäätiin kuitenkin sodanedellisen tason alapuolelle. Maidontuotanto nousi 1 800 milj. kilosta vuonna 1948 2 100 ~joonaan vuonna 1949, voin tuotanto vastaavasti 29.4 milj. kilosta 35.0 miljoonaan ja juuston valinistus 7.8 miljoonasta 10.5 milj. kiloon. Kananmunia tuotettiin 15.1 milj. kiloa vastaten 10.7 miljoonaa edellisenä vuonna, ja lihan tuotanto nousi 109.8 miljoonasta 121.0 milj. kiloon. Sianlihan tuotanto ylitti sod.an~dellisen tason: Näissä oloissa elintarviketilanne parani huomattavasti tehden säännöstelyn purkamisen tällä alalla mahdolliseksi, niinkuin toisesba paikassa on mainittu. Metsät yöt vähenivät melkoisesti, ensi sijassa seurauksena vientimarkkinoiden heikkoudesta ja siitä johtuneesta vientituotannonraaka-aineen
tarpeen pienentymisestä. Samaan suuntaan vaikuttivat toisaalta vientiteollisuuden suuret raaka-ainevarastot, toisaalta laskettua suuremmat polttopuuvarastot. Kun hakkuu kautena 1947/48 hakattiin 34.5 milj. pino-m 3, väheni hakkuu määrä seuraavana kautena 29.0 milj. pino-m 3 :iin, ja tätä vähenevää suuntaa jatkui kulumassa olevana hakkuu kautena. Vuoden 1949 loppuun mennessä oli hakattu vain 45 % siitä määrästä,. mikä vastaavana aikana vuonna 1948 oli saatu hakatuksi. Seurauksena on tietenkin ollut, että metsätöihin on tarvittu paljon v ähemmän työvoimaa kuin edellisinä vuosina. Tammikuussa 1949 oli metsätöissä noin 180000 henkeä vastaten 216000 vuotta aikaisemmin, ja huhtikuussa tämä Juku oli pudonnut 55000:een vastaten 132000 huhtikuussa 1948. Syksyllä 1949 oli metsätöissä vielä vähemmän työvoimaa, ja joulukuun lopussa, jolloin töitä jo oli lisätty, kaikissa metsätöissä yhteensä työskenteli 67000 henkeä vastaten 115000 henkeä vuotta aikaisemmin. Teolli8uU8tuotannon kehitys oli kertomusvuonna epäyhtenäinen, eräillä aloilla tapahtui jatkuvasti laajenemista, kun taas ulkomaiden suhdannekehitys toisilla aloilla painoi leimansa myös Suomen tuotannon vilkkauteen. Loppukesän työtaistelut alensivat osaltaan tuloksia. Vuoden alussa tuotanto saavutti korkeamman tason kuin kertaakaan aikaisemmin Unitaksen indeksin noustessa 154 pisteeseen (1935 = 100) oltuaan 138 vuoden 1948 ensimmäisenä neljänneksenä. Seuraavina neljänneksinä tuotanto kuitenkin supistui melko jyrkästi, kunnes syksyllä jälleen tapahtui käänne. Keskimäärin tuotantoindeksi oli 142 pistettä vastaten 135 pistettä vuonna 1948. Teollisuuden kokonaistuotanto oli huomattavasti suurempi kuin viimeisinä vuosina ennen sotia. Kotimarkkinateolli8uU8, jonka tuotanto oli edellisinäkin vuosina noussut voimakkaasti suurelta osalta sen johdosta, että sen eräät alat 'lotakorvausten takia ovat kehittyneet vientiä varten työskenteleviksi, nousi kertomusvuonna uusiin huippuihin. Tosin toinen ja varsinkin kolmas vuol'lineljännes osoittivat tavallista kausivaihtelua suurempaa supistumista, mutta vuoden viimeisenä neljänneksenä tuotanto taas nousi. Koko vuoden keskimääräinen tuotantoindeksi oli 178 pistettä oltuaan edellisenä vuonna 166 ja vuonna 1947 vain 138 pistettä. Huomattava on, ettei mikään kotimarkkinateollisuuden tärkeämmistä haaroista taantunut. Enimmin edistyivät kemiallinen teollisuus, kutomateollisuul'l ja nautintoaineteollisuus. 1)
6 Vientiteollisuuden tuotanto oli kertomusvuoden ensimmäisenä nelj ännebenä runsas, mutta seuraavina nelj änneksinä maailmanmar kkinoiden heikkenevä suunta painoi siihen leimansa. Kun kysyntä väheni ja hinnat alenivat, tuotantoa eräillä aloilla supistettiin, pantiinpa jokin tehdal seillomaan, kun valmistuvia tuotteita ei enää voitu varastoida. Viimeisen nelj änneksen aikana tilanne taas alkoi parantua, kyllyntä vilkastui ja jotkut hinnat vahvistuivat, varsinkin kun devalvaatiot olivat omansa kohottamaan markkamääräisiä myyntihintoja. Tuotanto jäi kuitenkin koko vuodelta hiukan pienemmäksi kuin vuonna 1948; Unitaksen indeksi oli 89 vastaten 90 pistettä edellisenä vuonna. Sahatavarateolli8uus ei sanottavasti kärsinyt vientisuhdanteiden heikkenemillestä. Hinnoissa ilmeni tosin keväällä vähän laskeva suunta, mutta se pysähtyi pian, ja loppuvuodesta hintataso oli entistä korkeampi. Kysyntä oli vilkas sekä ulkomailla että kotimaalsa. Tuotanto sujui pitkin vuotta säännöllisellti nousten ennakkotietojen mukaan hiukan edellisen vuoden tuotantoa suuremmaksi, kaikkiaan 820 000 standerttiin. Vientiä voitiin li/3ätä melkoi/3esti, niin että se nousi 607000 standerttiin vastaten 470000 standerttia edellisenä vuonna. Kun hintatallo keskimäärin oli korkeampi kuin edellisenä vuonna, saatiin sahatavarain viennistä maahan silloista enemmän tuloja. Kauppatilaston mukaan puheena olevan viennin arvo oli 14 989 milj. markkaa vastaten 10 374 miljoonaa vuonna 1948. Vanerin tuotanto on pitkin vuotta pysynyt korkeammalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Menekki oli hyvä, ja vaneria valmistettiin kaikkiaan noin 231 000 m 3 vastaten 212000 m 3 edellisenä vuonna. Tuotanto nousi siten suunnilleen parhaimpien sodanedellisten vuosien tasolle. Ulkomaille vietiin vaneria 208000 m 3 vastaten 175000 m 3 vuonna 1948. Viennin lisäys johtui osaksi sotakorvausviennin poisjäämise/3tä ja se sijoitettiin osaksi laajentamalla markkinoita kaukaisiin maihin. Vanerin vienti tuotti maahan 5 521 milj. markkaa vastaten 4 468 miljoonaa edellisenä vuonna. Puutalojen ja -parakkien vienti oli kertomusvuoden alkae/3sa heikkoa, mutta markkinat paranivat jälkipuolella vuotta. Tuotanto laajeni viennin kohotessa 159 200 tonnista 180 200 tonniin. Hintataso oli keskimäärin vähän parempi kuin edellisenä vuonna. Puheena olevan viennin arvo nousi siten melkoisesti, 3566 milj. markasta vuonna 1948 4343 miljoonaan vuonna 1949.
Puuhiokkeen tuotantoedellytykset paranivat kertomusvuoden alussa sikäli, että vesivoiman saanti parani. Kysyntä muodostui kuitenkin niin heikoksi, että tehtaiden oli pakko jokl!!ikin aikaa supistaa tuotantonsa puoleen. Hintakehityskin oli samasta syystä a.leneva, ja kesällä oli pakko myydä osa varastoista huomattavin tappioin. Syksyllä markkinat taas kiintenivät ja hintoja voitiin hiukan korottaa. Puuhiokkeen kokonaisvalmistus oli melkein sama kuin edellisenä vuonna, nimittäin 598 000 tonnia vastaten 595 200 tonnia. Vienti, joka syksyn kuukausina vilkastui tuntuvasti, nousi kaikkiaan 160 300 tonniin ylittäen!!iten huomattavasti edellisen vuoden vastaavan viennin, joka määrältään oli 97100 tonnia. Tämän voimakkaan lisäyksen johdosta puuhiokkeen viennistä saatiin maahan 1418 milj. markkaa vastaten 1177 miljoonaa vuonna 1948. Selluloosatuotannon markkinat olivat jo syksyllä 1948 tuntuvasti heikentyneet, kun ostajat, joilla oli hallussaan huomattavia varastoja, eivät olleet halukkaita uusiin ostoihin. Alkupuolella kertomusvuotta tilanne yhä huononi aiheuttaen hintojen jatkuvaa laskua. Niinpä kesällä oli pakko rajoittaa sulfaattiselluloosan ja valkaisemattoman sulfiittiselluloosan tuotantoa; valkaistun sulfiittiselluloosi:tn kohdalla markkinat olivat jonkin verran paremmat. Syksyllä tilanne alkoi parantua, kun ostajien varastot tyhjenivät, hinnoissa ilmeni nousua, joka ei kuitenkaan korvannut aikaisemmin tapahtunutta laskua. Selluloosaa tuotettiin kaikkiaan 1015000 tonnia, joten tuotanto jäi pienemmäksi kuin edellisenä vuonna, jonka vastaava luku oli 1 080 100 tonnia. Vähennys johtui sulfaattiselluloosasta, jota valmistettiin 389'000 tonnia vastaten 4;61 000 tonnia edellisenä vuonna. Sen sijaan sulfiittiselluloosan valmistus kohosi 619 100 tonnista 626000 tonniin. Ulkomaille vietiin 449500 tonnia sulfiittiselluloosaa vastaten 371 400 tonnia edellisenä vuonna, kun taas sulfaattiselluloosan vienti supistui 331 000 tonnista 310700 tonniin. Hintatason alenemisen johdosta puheena olevan viennin raha-arvo, 12 793 milj. markkaa, oli melkoista pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli saavuttanut 14738 milj. markan huipun. Paperiteollis't(/uden markkinat kehittyivät suurin piirtein samalla tavalla: vuonna 1948 alkanutta kysynnän vähenemistä ja hintainlaskua jatkui alkupuolen vuotta 1949. Seurauksena oli, että monet tehtaat vähensivät tuotantoaan. Syksyllä markkinat jälleen paranivat ja tilausvarasto kasvoi. Vaikka paperiteollisuuden tuotantokyky oli kasvanut, 7
8 PAPERVANUKKBBN HNTAN KEHTYS VUOSNA 1947-1949. MK TONNLTA. MK 1947 1948 1949 r l! m nr v 1l'll! ll1l X : 111! ly V ll'll! lldl X X Xllf[ 1 l! m ly V 1ll V!V!1lX 1.:11 m MK 20000 15000 10000 c=.'------,.--' r' i\ [==='~ "._~ \.7,---' L,..--.--- _-:...--r ------ "".. K. -----:ii' J ---.---------- -... 2 0000 5000.:1>, ~--"~~.~ 0000 5000 sooo o nmnrv"\l!1ll!v!lx;x.:nml nmyv1l1llv!lllxyxllf[1 nmlllv1ll1lll'll!!l1x1.:n:xn. 1947 1948 1949 o Sulfiittlselluloosa. Sulfaattselluloosa Märkä puuvanuke, kuiva paino.... K Kuiva puuvanuke. ei vuoden tuotantomäärä, kaikkiaan 566 000 tonnia, näissä oloissa nous-. sut enempää kuin 4000 tonnia edellisen vuoden tasoa korkeammaksi. Huomattava on, että sanomalehtipaperin valmistus nousi 329 000 tonnista 384 000 tonniin, kun sitä vastoin muiden paperilaatujen tuotanto melkoisesti väheni niiden markkinoiden ollessa erityisen huonot. Paperin vienti, joka vuonna 1948 oli 416 500 tonnia~ nousi kertomusvuonna 454 700 tonniin. Tästä huolimatta paperinviennistä saatiin maahan vähemmän pääomia kuin edellisenä vuonna, nimittäin 7923 milj. markkaa, vastaten 10 041 miljoonaa vuonna 1948. Myös pahvin ja kartongin tuotanto kärsi samanlaisista suhdannevaikeuksista kuin yleeujä muukin vientiteollisuus. Alkuvuoden heikkoja markkinoita ja tuotannon supistumif!ia seurasi syksyllä vilkkaampi myynti ja tuotannon nostaminen täyteen tehoon. Valmistus välteni kuitenkin 140000 tonnista vuonna 1948 105000 tonniin viime vuonna. Vienti supistui hiukan vähemmän, 108100 tonnista 91 400 tonniin. Pahvin ja kartongin viennistä saatu tulo väheni 2 642 milj. markasta 2 083 milj. markkaan.
9 PAPERN HNTAN KEHTYS VUOSNA 1947-1949. MK TONNLTA. 1947 1948 1949! mwy1zl1lllyllllj:xxlxl 1! mwy1l1llyllllj:xxllm 1 UmWYYLY'lXXXllm MK.. MK... -..........: 0" "..."...... oooo- ----r '- -t--~ 'i:_----~...,40000 30000f...,...,o!'---------,-=-_iiO_... _...... _.._... _.._-'_... _._... J-.,... ~-------.".--~ ~-,---,---------130000 ---' '---'-, 20000~--------_+--./7------..,.====~~~... 920000 OOOO----------j----------t-;-------------!'OOOO r n 1 ll' Y 1l YY X X X X 1 n m 1Y V 'l. ll '\l X x: X Xl 1 m m V 1Zl Yl 'll X X X lm 1 9 4 7 1 9 4 8 19 4 9 Kirjoituspaperi. - - - - - - Voimapaperi. Sanomalehtipaperi. Rakennustoiminnan edellytykset paranivat huomattavasti, minkä. johdosta rakennussäännöstelyä asteittain purettiin, niin että Kymron toiminta kertomusvuoden lopussa päättyi. Rakennustoiminta vilkastui asutuskeskusten kerrostalojen kohdalla, lähinnä seurauksena Aravalainoituksesta, samaten kuin kuntien oman rakennustarpeen tyydyttämise'n vuoksi, kun sitä vastoin teollisuusrakennusten valmistaminen oli vähäisempää kuin lähinnä edellisinä vuosina, jolloin sotakorvausteollisuudessa tarvittiin runsaita investointeja. Rakennuslupia Kymro kertomusvuoden aikana myönsi 23.1 milj. m 3 :n rakennuksille, joista 9.2 milj. m 3 oli kivestä. ja 13.9 mij. m 3 puurakennuksia. Suurin osa, noin 16.0 milj. m 3, rakennukllista oli maaseutua varten, n. 4.8 milj. m 3 kaupl:lnkirakennuksia, 1.3 milj. m 3 teollisuus- ja 0.2 milj. m 3 voimalaitosrakennuksia sekä loput erilaisiin tarkoituksiin. Koska kaikkiin rakennustöihin ei tarvittu rakennuslupaa, oli todellinen rakennustoiminta ilmeisesti lupien määrää suurempi, niin että kokonaisrakentaminen todennäköisesti ylitti edellisen vuoden tason. Asuntojen puutetta ei kuitenkaan voitu vähentää, uutta tarvetta kun aina esiintyy, saatikka litten poistaa, mikä vaatii monien vuosien työn. 2
10 Asutuakeskuksissa (18 kaupungissa ja 8 kauppalassa, joi!3ta on saatu tarkempia tietoja) valmistuneiden rakennusten kuutio tilavuus oli runsaasti 2.5 milj. m 3 ja siten vähän suurempi kuin edellisenä vuonna. Tämä rakennustoiminta perustui pääasiallisesti Aravalainoitukseen, joka määrältään no~si 3 miljardiin markkaan. Valmi!3tuneissa taloissa oli 5150 asuinhuoneistoa ja 14584 asuinhuonetta, joten lisäys edellisestä vuodesta oli 13.3 ja 18.4 %. Syyspuolella sattuneiden työtaistelujen, varsinkin pitkälliseksi käyneen putkimiesten lakon johdosta jäi erinäisten rakennu!3ten valmistuminen kesken, niin että tosiasiallinen rakennu!3toiminta oli melkoista vilkkaampaa kuin yllä olevat luvut osoittavat. Myös maaseudulla tapahtuva maanhankintalain mukainen rakentaminen saavutti laajemmat mittasuhteet kuin edellisinä vuosina. Tätä rakennustoimintaa varten myönnettiin lainoja 5.8 miljardia markkaa, ja valmistui kaikkiaan 25800 rakennusta, joista 11 000 asuin- ja 5600 kotieläinrakennusta. Pohjois-Suomen jälleenrakentaminen saatiin melkein loppuun suoritetubi; vuoden varrella valmistui vielä noin tuhat rakennusta. Rakennustoiminnan vilkastumista osoittaa osaltaan sementin tuotannon kasvu 527000 tonnista 644000 tonniin, joskin on huomattava, että sementin käyttöä määrättyihin rakennustarkoituksiin on lisätty. Työmarkkinat. Työmarkkinoiden tilassa tapahtui viime vuoden kuluel3sa huomattava käänne. Jo vuoden 1948 lopussa ilmeni ensimmäisiä merkkejä siitä, että sotien jälkeiselle ajalle ominainen täystyöllisyys tai ylityöllisyyskin oli päättymässä. Silloin alkoi näet ilmetä Suomen talouselämälle vanhastaan tuttua talvityöttömyyttä, ja vuoden lopussa oli työttömyyskortistoihin merkittynä 13800 työtöntä. Tämä epäedullinen kehitys johtui pääasiallisesti, niinkuin edellä on mainittu, vientimarkkinoiden heikkenemisen aiheuttamasta metsätöiden supistumisesta, johon sittemmin liittyi eräiden vientituotteiden valmistuksen hidastuttaminen. Kertomusvuoden alkukuukaul"lina työttömien luku vähitellen lisääntyi nousten maalil"lkuun lopusl"la 51400 henkeen, Joil"lta huomattava osa, 35300 henkeä, oli sijoitettu valtion ja kuntien järjestämiin aputöihin. Kesään mennessä työttömyys hävisi, mutta syksyllä se samoista syil"ltä jälleen nopeasti lisääntyi varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa hallan tuhot
tekivät väestön toimeentulon vaikeaksi. Vuoden taitteessa työttömien luku oli saavuttanut uuden huipun nousten yli 58 OOO:n. Työmarkkinat olivat vuoden alkupuolella suhteellisen rauhalliset, joskin joitakin työtaisteluja esiintyi. Loppukesästä syntyi melko laajoja työtaisteluita, joiden pohja oli poliittisluontoinen. Pitkin syksyä eräät sitkeät lakot, jotka käsittivät luhteellisen pieniä työntekijäryhmiä, häiritsivät tuotantoa, mm. rakennustoimintaa. Muutenkin mieliala työläispiireissä loppuvuodesta kävi rauhattomammaksi. Syynä oli lähinnä eräiden kulutustavaroiden kallistuminen, ilman että palkkoja vastaavasti korotettiin, niinkuin yleisellti odotettiin palkkojen ollessa sidotut hintoihin. Tämä odotus oli kuitenkin aiheeton, kollka se hintaindeksi, johon palkat olivat sidotut, ei ollut noussut palkankorotuksen edellyttämään pisteeseen. Päinvastoin olivat palkat monilla aloilla kohonneet hinta-. indeksistä riippumatta - esim. teollisuuden palveluksessa olevien miesten palkat olivat kolmannella neljänneksellä kolme ja naisten puolineljättä prosenttia korkeammat kuin vuoden 1948 lopussa. Joulukuussa paine palkkarintamalla kävi niin voimakkaaksi, että hallitus määräsi aikapalkat kuoppatasoitusten aikaansaamiseksi nostettaviksi enintään 7 %%. Ulkomaankauppa. lnkomainen kauppavaihto lisääntyi huomattavasti len kokonaisarvon noustessa runsaasti 7 %. Kehitys oli kuitenkin hyvin epäyhtenäinen. Mainittu lisäys johtui yksipuolisesti viennin kasvamisesta, lähinnä vientimäärien voimakkaasta lisääntymisestä syyskuukausina, kun sitä vastoin vientituotteiden hintakehitys oli epäedullinen, joskin syksy toi mukanaan käänteen parempaan päin. lnkomaankaupan yleistä kehitystä viime vuosina valaisee seuraava asetelma. Kaupallinen Koko kauppa- Tuonnin Tuonti. vienti vaihto enemmyys (-) milj. mk milj. mk milj. mk milj.mk 1944... 8918 6332 15250-2586 1945... 6821 5228 12049-1593 1946... 24274 23050 47324-1224 1947... 46971 45228 92199-1743 1948... 66369 56505 122874-9864 1949... 66277 65603 131880-674 Tuonti oli raha-arvoltaan melkein sama kuin edellisenä vuonna. Kuitenkin oli tapahtunut se huomattava muutos, että tuontihinnat, lähinnä 11
12 vuoden varrella suoritettujen devalvaatioiden johdosta, olivat keskimäärin lähes 7 % korkeammat kuin vuonna 1948, mikä merkitsee sitä, että tuonnin volyymi oli vähentynyt ja että siis saatiin maahan vähemmän tavaroita kuin edellisenä vuonna. Vientiin nähden kehitys oli päinvastainen. Vientihinnat olivat kertomusvuonna keskimäärin lähes 4 % alemmat kuin edellisenä vuonna siitä huolimatta, että devalvaatiot olivat omansa korottamaan viennin arvoa markoissa lukien. Viennin arvon nousu oli saatu aikaan vientimäärää lisäämällä noin 18 %. Tästä huolimatta vientimäärä oli runsaasti neljänneksen pienempi kuin keskimäärin vuosina 1936-1938, jolloin vienti saavutti huippunsa, eikä tuontikaan määrältään vielä päässyt mainittujen vuosien tasolle, vaan jäi 17 % sitä alemmaksi. Kaupalliseen vientiin on luettu ns. saksalaissaatavien suoritus, mikä nousi 1 148 milj. markkaan vastaten 1 253 miljoonaa vuonna 1948. Sen sijaan sotakorvaustuotteiden vienti on ulkopuolella kaupallisen viennin. Tämä vienti on kauppatilal3ton mukaan arvoltaan 12226 milj. markkaa, so. jonkin verran suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin vastaavan viennin arvo oli 11 546 miljoonaa. Kauppatase päättyi kertomusvuonna 674 milj. markan tuontienemmyyteen, joten vienti ja tuonti olivat melkein tasapainossa. Tässä suhteessa muutos edellisestä vuodesta oli huomattava, silloin kun kauppatase päättyi 9864 miljoonan tuontienemmyyteen. Jos sotakorvaul3- vientikin otetaan huomioon, saadaan tulokseksi, että kauppatase oli aktiivinen vientienemmyyden noul3tessa 11 552 milj. markkaan, kun näin laskettu vientienemmyys vuonna 1948 oli sangen vaatimaton, V'ain 1 682 miljoonaa. Edellisessä on jo esitetty erinäisiä tärkeimpien vientituotteiden kehitystä valaisevia lukuja. Näitä täydentää seuraava asetelma, jossa vienti on laatunsa mukaan jaettu neljään pääryhmään. Eläimistä saatuja Puutavaraa Paperi l[uita ruoka ja puu teollisuus tavaroita tavaroita teoksia tuotteita Yhteensä m1lj. mk m1lj. mk mij. mk milj. mk mij. mk 1944 0 0 2087 2350 1895 6332 1945 0 64 1908 2530 726 5228 1946 "... 141 9744 11199 1966 23050 1947... 55 19467 21723 3983 45228 1948 0 56 23797 28940 3712 56505 1949 0 1590 31045 26713 6255 65603
Puutavaroiden ja puuteosten vienti, joka vanhastaan oli tärkein ryhmä, mutta sotavuosina menetti tämän asemansa, on jälleen noussut ensimmäiselle sijalle edustaen 4.7.8 % koko kaupallisen viennin arvosta. Tämän ryhmän nousu, kaikkiaan 724.8 milj. markkaa eli runsaasti 30%, johtui sekä vientimäärän että vientihintojen kohoamisesta. Paperiteollisuustuotteiden ryhmän vienti, joka viime aikoina on ollut ensimmäisellä sijalla, lisääntyi määrältään melkoisesti, mutta hintojen yleinen lasku johti vientiarvon vähenemiseen 2 226 milj. markalla eli lähes 8 %:lla. Puheena oleva ryhmä, joka vuonna 1948 oli edustanut 5l.2 % viennin arvosta, ei kertomusvuonna noussut enempään kuin 40.7 %:iin siitä.. &Muiden tavaroiden» vienti lisääntyi arvoltaan 2 54.3 milj. markkaa kohoten siten 9.6 %:iin viennin arvosta. Myös eläimistä saatujen ruokatavaroiden vienti, joka viime aikoina on ollut käytännöllisesti ottaen olematon, lisääntyi tuntuvasti. Sen osuus kokonaisviennistä jäi kuitenkin niin pieneksi kuin 2.4 %:ksi. Myös tuonnin rakenteessa tapahtui eräitä huomion arvoisia muutoksia. Näitä valaisee seuraava asetelma, jossa tuontitavarat on jaettu käyttötarkoituksen mukaan. Tuotantotavaroita Kulutustavaroita Raaka-aineita Koneita, ru- Ravinto- ja jetusneuvoja nautinto- Muuta kuluym, aineita tustavaraa Yhteensä milj. mk milj. mk milj, mk milj. mk nlu, mk 1944 3003 1610 2629 1676 8918 1945 2859 869 2636 457 6821 1946 10754 4887 6311 2322 24274 1947 22719 10105 9635 4512 46971 1948 32244 12641 13199 8285 66369 1949 30248 15191 9370 11468 66277 Suurimpana ryhmänä olivat tavallisuuden mukaan raaka-aineet. Kuitenkin näiden tuonti on vähentynyt edellisestä vuodesta arvoltaan noin 6 % ja määrältään vielä enemmän. Tästä vähenemisestä huolimatta tämän ryhmän osalle tuli 45.7 % koko tuonnista. Toi~ena sijalla ollut ravinto- ja nautintoaineiden ryhmä supistui paljon jyrkemmin, lähinnä seurauksena kotimaisen tuotannon edistymisestä, minkä johdosta esim. rukiin ja voin tuonti painui aivan vähäiseksi. Puheena olevan ryhmän tuonnin volyymi pieneni noin kolmanneksella, mutta hintojen keskimäärän noustua sen raha-arvo aleni 3829 milj. markkaa eli 29 % eikä edus- 13
14 tanut enempää kuin 14.1 % tuonnin kokonaisarvosta. Koneiden ja kuljetusneuvojen tuonti, joka viime aikoina enimmäkseen on saanut tyytyä kolmanteen sijaan, lisääntyi arvoltaan melkoisesti, pääasiallisesti. seurauksena hintojen kohoamiaesta. Lisäys oli 2 550 milj. markkaa eli melkein 20 %. Siten tämän ryhmän osalle tuli 22.9 % tuonnin arvosta, joten se nousi toiselle sijalle. Myös neljännen pääryhmän )Duuta kulutustavaraa)), johon mm. kaikenlaiset kudonnaiset, rihkamat ym. tavarat kuuluvat, tuonti lisääntyi h~omattavasti sekä määrältään että, hintojen kohotessa jonkin verran, vielä enemmän arvoltaan. Lisäys oli 3183 milj. markkaa eli runsaasti. 38 %; tämän ryhmän osalle tuli 17.8 % tuonnin arvosta. Nämä muutokset osoittavat, että tuonnin rakenteessa on otettu askel kohti 'sodanedellisiä oloja. Tuonnin ja viennin kehitystä valaisee seuraava asetelma, josta selvästi tulee ilmi varsinkin viennin tuntuva vilkastuminen syyskauden aikana. 1949 Tammikuu.... Helmikuu.... Maaliskuu.... Huhtikuu.... Toukokuu.... Kesäkuu.... Heinäkuu.... Elokuu.... Syyskuu..... Lokakuu..... Marraskuu.... Joulukuu Yhteensä Tuonti milj.mk 4113 4200 4806 4604 5320 4591 5783 4803 6364 7394 6782 7517 66277 Kaupallinen vienti miij. mk 3124 3681 3876 4016 4106 4667 6063 5502 7443 8134 8183 6808 65603 Viennin (+) tai tuonnin (-) enemmyys mllj. mk 989 519 930 588-1214 + 76 + 280 + 699 +1079 + 740 +1401 709-674 Sotakorvaustavarat miij. mk 756 321 968 780 1132 1152 758 834 948 1251.2402 924 12226 Myös kotimaankautptpa vilkastui luonnollisena seurauksena kotimaassa tuotettujen ja ulkomailta tuotujen tavaramäärien lisääntymisestä. Tukkuliikkeiden myynti nousi kaikkiaan noin 126 miljardiin markkaan, joten markkamääräinen lisäys oli noin 18 miljardia markkaa. Kun tukkuhinnat keskimäärin olivat melkein sama.t kuin edellisenä vuonna - nousu oli vain 0.7 % -voidaan sanoa tukkukaupassa myydyn tavaramäärän olleen runsaasti 16 % suuremman kuin edellisenä vuonna.
Liikenne. Merenkulku oli eräissä suhteissa vähän hiljaisempaa kuin edellisenä vuonna, mutta toisissa suhteissa hiukan silloista vilkkaampaa. Lähteneiden laivojen kokonaisluku oli 5 597 vastaten 5275 alusta vuonna 1948, mutta niiden kantavuus oli vähän pienempi, vajaat 4.0 milj. nettorekisteritonnia verrattuna 4.1 miljoonaan edellisenä vuonna. Tuonnin supistuessa volyymiltaan oli lastissa saapuneiden laivojen kantavuus n. 13 % pienempi, kun taas viennin volyymin lisääntymisen takia lastissa lähteneiden laivojen kantavuus oli kohonnut lähes 17 %. Suomalaisten laivojen osuus oli vähän.pienempi kuin edellisenä vuonna. - Kauppalaivaston muutokset olivat vähäiset, nettolisäys oli vain 14 500 bruttotonnia. Siten kauppalaivastoon kertomusvuoden päättyessä luettiin 657 alusta vetomäärältään 534 500 bruttotonnia, mutta varsinainen merikelpoinen kauppalaivasto käsitti vain 205 alusta veto määrältään 471 200 tonnia. Verrattuna viimeisiin vuosiin ennen sotia kauppalaivasto edelleen oli noin kolmannesta pienempi. Rautatieliikenteessä ilmeni jonkin verran alenemista. Kalustoa lisättiin, mutta kuljetustarve supistui sekä matkustajaliikenteen että tavaraliikenteen kohdalla. Kuljetettujen matkustajien luku väheni noin 7 % painuen 41.7 niilj. henkeen, kun taas rahti- ja pikatavaraa kuljetettiin noin 13.9 milj. tonnia eli noin 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Autokantaa voitiin vain vähäiseltä osalta uusia, niin että se jatkuvasti on vanhaa ja kulunutta. Tästä huolimatta autoliikenne vilkastui tuntuvasti.. Kertomusvuoden päättyessä oli liikkeessä olevien autojen kokonaisluku n. 56200 eli lähes % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näistä oli kuorma-autoja 25900, henkilövaunuja 23200 ja linja-autoja 2900. Edelliseen vuoteen verrattuna ensimmäinen ryhmä oli supistunut loppuun kuluneiden vaunujen jäädessä pois käytöstä, kun taas jälkimmäiset ryhmät olivat vähän lisääntyneet. Rahamarkkinat. Rahamarkkinoille antoi kertomusvuonna leiman jatkuva kireys. Pääomia kertyi luottolaitoksille runsaammin kirin aikaisemmin, mutta samalla luotonkysyntä jälleenrakennus- ym. sijoitustarkoituksiin sekä liike-elämän laajentamiseen pysyi koko kertomusvuoden ajan erittäin vilkkaana. Korkokannan aleneminen vuoden varrella, josta edempänä puhutaan, oli omansa tätä kysyntää lisäämään. Se rauhattomuus, joka vuoden lopussa vallitsi seurauksena devalvaatioista ja hin- 15
16 tojen nousevasta suunnasta sekä palkankorotusvaatimuksista ja joka ilmeni heräävänä inflaatiopelkona, ei suinkaan ollut omansa luotonkysyntää vähentämään. Rahamarkkinoiden yleistä kehitystä vuonna 1949 verrattuna edellisiin vuosiin valaisevat seuraavalla sivulla oleva kuvio sekä seuraava asetelma. Rahamarkkinat vuosina 1944-1949, milj. mk. Liikepankkien luotonotto Suomen Pankin Luoton- oton Liike- enem- Luoton- Vuoden tai Muut pank- myys otto Suorakuukauden Yleisön Yleisön luott.o- kien luoton- Suomen nainen Setelinpäättyessä talletus- shekkl- latok- Yhteensä luoton- antoon P!J.n- luoton- antotilit tilit set ') anto verrat- kilta anto reservi tuna 1944... 13068 8733 4270 26071 16822 9249 400 19926 1677 1945... 16558 11566 7183 35307 22293 13014-22397 5018 1946... 17564 13695 4171 35430 29530 5900 2896 26038 4245 1947... 19982 17754 6601 44337 37660 6677 3502 31400 5926 1948... 24468 19577 6080 50125 46458 3667 1533 33326 5963 1949 Tammikuu 25017 20839 7315 53171 49554 3617 699 33737 6317 Helmikuu 25663 17452 7040 50155 50683-528 3597 31775 6828 Maaliskuu 26406 20641 8114 55161 52371 2790 910 35284 6018 Huhtikuu 26889 21400 8118 56407 54944 1463 114 37552 6498 Toukokuu 27027 19554 7409 53990 55095-1105 2489 35380 7023 Kesäkuu.. 27137 21822 6807 55766 54410 1356 1132 36060 6484 Heinäkuu 27755 23725 7963 59443 55648 3795 33 39570 6746 Elokuu... 28861 21574 7790 58225 55464 2761 323 39570 7337 Syyskuu.. 29050 21380 7392 57822 57005 817 700 39015 5076 Lokakuu.. 29037 24106 7916 61059 58935 2124 808 39748 5167 Marraskuu 29306 23367 7100 59773 59780-7 1804 38237 4622 Joulukuu 31079 23276 7625 61980 59796 2184 1842 37875 4964 1) Paitsi Suomen Pankki. Liikepankkien koko ottolainaus lil'lääntyi viime vuonna kaikkiaan 11 855 milj. markkaa, kun lisäys vuonna 19408 oli ollut vain puolet siitä, 5788 milj. markkaa. Suhteellinen lisäys oli 23.6 % vastaten 13.1 % edellisenä vuonna. Runsaasti puolet lisäyksestä tuli varsinaisten talletul'lten osalle, jotka kasvoivat 6611 milj. markkaa eli 27.0 %, kun shekkitilien kasvu oli 3699 miljoonaa eli 18.9 %.. Kumpikin lisäys oli tuntuvasti voimakkaampi kuin edellisenä vuonna, jolloin liikepankkien talle-
17 RAHAMARKKNAT VUOSNA 1948 JA 1949. MLL. MK 1948 1949 nmnv~wmnx~nlnrnnv~w~~x~e MLL. MK 80000~---------r--------~~--------~---------480000 70000~---------r--------~~--------~--------~70000 60000~----------r----------;--~~ ~----+-~~~~~., -'--~'=~~ _J 50000~--~~~~~--~~~~~~----~--------_150000 ~~ L----+----------;-----------~---------140000 30000!------------+----------+----------!---------=,...:::j3o 000...',----- ---- ----."..----.,,,,.,... -. -'.'"..._."...,."..--.,.,. 20000~--~-~------------r----~~ ~~ ~~~~--~ --- '~r ~------------~20000 --. "'.-...-.... OOOO~--------_t_--------~r_--------;---------_110000 o rr rn N Y Y W~ ]X X X Xl 1 n m N Y 'V wm X X ~ n 0 1948 1949 ------....... 1. Liikepankkien koko luotonanto. ja obigaatlovaranto. luotonotto muilta kuin Suomen Pankilta. kassat. Yleisön talletustilit iikepankeissa. shekkitilit. Muiden luottolaitosten ottolainaus yleisöltä. Liikepankkien luotonotio Suomen Pankilta. 3 '1874-50
18 tukset lisääntyivät 4486 miljoonaa ja shekkitileillä olevat varat 1 823 milj. markkaa. Myös liikepankkien kolmas luotonoton muoto, muiden luottolaitosten talletus- ja shekkivarat, osoitti huomattavaa, 1 545 milj. markan, nousua, kun niiden määrä edellisenä vuonna oli vähentynyt 521 milj. markkaa. Huomattava on, että liikepankkien luotonotto ilmeisesti olisi lisääntynyt vieläkin, voimakkaammin, elleivät kolme suurinta pankkia olisi lisänneet o~a varojaan emittoimalla uusia osakkeita. Suurin osa siitä puolentoista miljardin markan summasta, millä liikepankkien omat' varat kertomusvuoden aikana lisääntyivät, olisi epäilemättä lisännyt liikepankkien ottolainaustilej ä. Vielä jyrkemmin kuin luotonotto kasvoi liikepankkien luotonanto. Lisäys oli,kaikkiaan 13 338 milj. markkaa eli 28.7 %, kun se vuonna 1948 oli ollut vain 8 798 miljoonaa vastaten 23.4 %. Luotonannon täten lisääntyessä voimakkaammin kuin luotonotto näiden välinen jännitys lisääntyi. Siten luotonanto silloin tällöin oli luotonottoa suurempi, mikä tunnetusti on merkkinä rahamarkkinain kireydestä. Tämän,jännityksen tasoittamiseksi liikepankit vähensivät obligaatiosalkkujaan, sikäli kuin obligaatioiden lunastaminen teki sen mahdolliseksi, ja vähennys olisi ollut paljon suurempi, ellei Säästöpånkkien Keskus-Osake-Pankki, joka luonteeltaan poikkeaa varsinaisil'lta liikepankeista, olisi huomattavasti lisännyt obligaatiosalkkuaan. Tasoittavasti ovat myös vaikuttaneet osakepääomien korotukset; joihin edellä viitattiin ja joiden päätarkoitus oli omien varojen ja sitoumusten väjisen suhteen saattaminen lähemmäksi pankkilain määräyksiä. Lisäksi on todettava" että liikepankit eivät koko vuoden aikana kokonaan vapautuneet Suomen Pankin avusta, vaikka niiden keskul'lpankilta saaman,luoton määrä voimakkaasti vaihteli olosuhteiden, mm. veronkantoaikojen, mukaan. Edellä olevan taulukon luotonottoa. Suomen Pankista osoittava lukusarja, joka ei tarkalleen vastaa keskuspankin rediskonttausten kulloisia määriä, valaisee mainittuja vaihteluita. Sen mukaan luotonotto vuoden varrella kohosi 1533 milj. markasta 1 842, miljoonaan. Liikepankkien ulkomaiset saatavat ja velat olivat kertomusvuoden lopussa kummatkin jonkin verran suuremmat kuin vuotta aikaisemmin, mikä ainakin osaksi johtui valuuttakurssien korotuksista. Edelliset nousivat 2194 miljoonasta 2714 milj. markkaan, jälkimmäiset jonkin verran vähemmän, 2 087 miljoonasta 2 220 miljoonaan. Seurauksena oli,
että ulkomainen nettosaatava kohosi 107 milj. markasta 496 miljoonaan. Pääomien kerääntyminen ei suinkaan rajoittunut liikepankkeihin, vaan muidenkin luottolaitosten luotonotto nousi ennätysmäisesti. Tätä valaisee seuraava asetelma, jossa kaksinkertaisen laskemisen välttämiseksi on otettu huomioon vain yleisön talletukset ja shekkitilit. Ottolainaus Li s ä y s (+) tai v ä h e n n y s (-) 31.12.1949 mllj. mk 1949 milj. mk 1948 milj.mk 1947 milj. mk 1946 milj. mk Säästöpankit....... 37478 + 8144 + 4410 + 4143 +1'952 Postisäästöpankki...... 1223'7 + 2644 + 1199 + 1181 +1781 Osuuskassat... 18156 + 4128 + 2655 + 2982 +1431 Osuuskassojen Keskus Oy 191 23 22 + 131 + 26 Osuuskauppojen säästökassat -... 4649 + 984 + 909 + 493 + 226 Hypoteekkilaitokset... 10 + 3 + 2 + 1 Yhteensä 72721 +15880 + 9151 + 8932 +5417 L"iikepankit... 54355 +10 310 + 6309 + 6477 +3135 Kaikkiaan 127076 +26190 +15460 +15409 +8552 Kaikkien luottolaitosten yhteenlaskettu luotonotto yleisöltä lisääntyi harvinaisen voimakkaasti. Lisäys oli 26.0 % vastaten 18.1 ja 22.0 % vuosina 1948 ja 194.7. Nousu eri luottolaitosryhmien kohdalla oli viime vuonna, niin kuin myös vuonna 194.8, sangen tasaista. Voimakkaimmin kasvoivat osuuskassojen vastaanottamat säästövarat (29.4 %), mutta säästöpankkien (27.8 %), postisäästöpankin (27.6 %) ja o~uuskauppojen (26.8 %) vastaavat suhteelliset lisäykset olivat melkein samalla tasolla. Hiukan hitaammin lisääntyi liikepankkien luotonotto, mutta niinkuin edellisestä on käynyt ilmi, tämä johtui niiden shekkivarojen pienemm.ästä kasvusta., Niidenkin kohdalla talletusvarojen lisäys oli samalla tasolla kuin muidenkin luottolaitosten (27.0 %), vaikka talletustilivaroja käytettiin uusien osakkeiden merkitsemiseen. Obligaatiomarkkinoilm ei ilmennyt mitään vilkastumista, vaan niillä vallitsi sama hiljaisuus kuin edellisinäkin vuosina. Tosin kertomusvuonnakin emittoitiin eräitä uusia obligaatiolainoja, mutta näiden obligaatiot eivät joutuneet markkinoille, vaan jäivät suurimmalta osaltaan luotonantajan salkkuun. Tällaisia obligaatiolainoja, joiden antajana olivat kansaneläkelaitos, postisäästöpankki ja eräät luottolaitokset, saivat 19
20 Loviisan kaupunki 60 milj. markkaa, Suomen Kiinteistöpankki Oy 100 miljoonaa, Osuuskassojen Keskus Oy 1200 miljoonaa, Tyrvään Voima Oy 125 miljoonaa ja Suur-Savon Sähkö Oy 30 miljoonaa, yhteensä 1 515 milj. markkaa. Valtio möi pitkin vuotta säästöpankkilainan obligaatioita sekä emittoi uuden säästöpankki- ja postisäästöpankkilainan. Nämä obligaatiot, joiden yhteismäärä oli 4; 042 milj. markkaa, joutuivat enimmäkseen valtion omien rahastojen haltuun. Samoihin aikoihin lunastettiin tuntuvasti suurempi määrä valtion obligaatioita, nimittäin 5735 milj. markan arvosta valtion omien kotimaisten lainojen ja 1 634 milj. markan nettoarvosta ja korvauslainan obligaatioita. Korkotaso kääntyi kertomusvuonna laskevaan suuntaan. Edellisenä vuonna toimeenpantu korkojen korotus, jonka pääasiallisena tarkoituk-. sena oli rahan arvon tukeminen hillitsemällä kiihtynyttä investoimistoimi~taa ja edistämällä säästämistä, johti tuloksiin, joita voidaan pitää suotuisina. Tämän johdosta Suomen Pankin johtokunnan mielestä ei ollut aihetta jatkuvasti ylläpitää näin korkeata korko kantaa. Sen ehdotuksesta pankkivaltuusmiehet kertomusvuoden alussa, tammikuun 27 pävänä, päättivät alentaa Suomen Pankin soveltamia korkoja Yz %, joten alin diskonttokorko laski 6 % %:iin helinikuun 1 päivästä lukien. Saadaksensa muut luottolaitokset seuraamaan esimerkkiä Suomen Pankki samalla muutti rediskonttauskorkoa siten, että luottolaitosten, saadaksensa laskea hyväkseen Yz %:n alennuksen, oli alennettava omat vekselikorkonsa vähintään 8 Yz %:iin. Rahalaitosten yhteinen korkolautakunta, joka tosin oli sitä mieltä, että rahamarkkinoilla jatkuva kireys ei vielä olisi puoltanut korkojen alentamista, päätti kuitenkin maaliskuun 15 päivänä pitämässään kokouksessa suositella luotonannon huippukorkojen alentamista. Siten ensiluokkaisten kiinnityslainojen ja tavaravekselien ylin korko määrättiin 8 Yz %:ksi. Ottolainauskorkoihin ei koskettu. Tämä päätös tuli voimaan huhtikuun alus!'\a. Toukokuussa olosuhteet olivat kypsyneet korkotason uuteen alentamiseen. Toukokuun 4 päivänä pankkivaltuusmiehet johtokunnan ehdotuksen mukaisesti päättivät alentaa kaikkia Suomen Pankin soveltamia korkomääriä 1 %. Päätöksen toimeenpano lykättiin heinäkuun 1 päivään, jotta muut luottolaitokset voisivat samalla kertaa tehdä vastaavat muutokset. Korkolautakunta päättikin toukokuun 11 päivänä suositella sekä lainauskoron että luotonottokoron alentamista pitkin linjaa yhdellä