MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA RESISTENSSIN SYNTYÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ? MITEN JO KEHITTYNEESTÄ RESISTENSSITILANTEESTA SELVITÄÄN?
TORJUNTA-AINE- RESISTENSSIRISKIT KASVINSUOJELUSSA Torjunta-ainekestävyyden eli resistenssin kehittyminen on eräänlainen evoluutioprosessi. Luonnon eliöt pyrkivät säilymään ja siten ne kehittävät selviytymiskeinoja myös niitä uhkaavia kemikaaleja vastaan. Torjunta-aineresistenssi voi johtua sattumanvaraisista mutaatioista tai pitkällisen altistuksen aiheuttamasta sietokyvyn muutoksesta. Jokainen torjunta-aineen käyttökerta aiheuttaa aina valintapaineen torjuttavassa tauti-, tuholais- tai rikkapopulaatiossa. Osa torjuttavista eliöistä voi säilyä, jos riittävä ainemäärä ei osu niihin, mutta jotkut yksilöt voivat säilyä torjunta-aineesta huolimatta normaaleista poikkeavien ominaisuuksiensa ansiosta. Jos nämä poikkeavat yksilöt pystyvät säilymään ja lisääntymään, voi koko populaation kestävyys kyseistä torjunta-ainetta kohtaan muuttua. Herbisidi - eli rikka-aineresistenssi -tilanne Suomessa Kun saman vaikutustavan omaavaa rikka-ainetta käytetään samalla lohkolla toistuvasti vuosia peräkkäin, voi valintapaineen seurauksena syntyä torjunta-aineelle kestäviä rikkakasvikantoja. Pohjoisen sijaintimme vuoksi suppeahko rikkakasvilajisto ja vähäinen rikka-aineiden käyttö on toistaiseksi suojellut peltojamme meitä eteläisempien maiden kasvavilta resistenssiongelmilta. Resistenssiriski kasvaa Ilmaston lämpeneminen ja siirtyminen vähitellen syyskylvöisiin viljelykasveihin sekä suorakylvöön lisäävät riskiä rikka-aineresistenssistä meilläkin. Muissa pohjoismaissa on havaittu jo useita resistenssitapauksia. Suomessa ei ole kartoitettu ilmiön esiintymistä, eikä laajoja ongelmia ole pelloillamme vielä havaittu. 2000-luvulla on löytynyt joitakin vahvoja epäilyjä resistenssistä pihatähtimön eli vesiheinän (Stellaria media) jäätyä toistuvasti torjumatta ruiskutuksista huolimatta. Yksi todennäköinen esiintymä löytyi varsinaissuomalaiselta viljapellolta vuonna 2003. Noin 20 vuotta yhtäjaksoisesti jatkuneen pienannosaineiden käytön jäljiltä esiintyi mattona pihatähtimöä, joka jäi torjumatta moninkertaisenkin annoksen jälkeen. Gramma-aineresistenssi Suurimman resistenssiriskin aiheuttavat pienannosaineet eli sulfonyyliureat. Ne estävät tietyn entsyymin toiminnan kasvissa (ALS-inhibiittorit) ja sitä kautta kolmen aminohapon syntymisen. Niitä on ollut markkinoillamme vuodesta 1983 alkaen eli jo 30 vuotta. Tällä hetkellä tähän ryhmään kuuluvia eri tehoaineita sisältäviä valmisteita on Suomessa markkinoilla noin 15. Pihatähtimöstä on useimmin löytynyt näitä valmisteita kestäviä kantoja 10-20 vuotta jatkuneen toistuvan käytön seurauksena. Myös yksi pillike- ja saunioresistenssitapaus on rekisteröity muualla Pohjoismaissa. Kuvassa vesiheinää, jolla on todettu gramma-ainekestävyyttä. Express SX 15 g/ha annoksella ei vaikuttanut mitenkään vesiheinään.
Valikoivien juolavehnäaineiden resistenssi Toinen resistenssiriskiä voimakkaasti lisäävä rikka-aineryhmä on rasvahapposynteesin estäjät (ACCase-inhibiittorit). Tähän ryhmään kuuluvat miltei kaikki heinämäisten rikkakasvien (mm. juolavehnä, hukkakaura ja luoho) torjunta-aineet glyfosaattia lukuun ottamatta. Ryhmään kuuluvat -dim, -fop ja -den loppuiset tehoaineet, mm. kaikki kolme meillä viljojen hukkakaurantorjuntaan markkinoitua valmistetta Axial, Grasp ja Puma. Rikkapuntarpäästä (Alopecurus myosuroides) on yleisimmin löytynyt resistenttejä kantoja Pohjois-Euroopassa. Onneksemme se on meillä vielä melko harvinainen laji. Resistenssin hallinta on ongelmallista hukkakauran torjunnassa, sillä miltei kaikki heiniä torjuvat herbisidit eli graminisidit kuuluvat tähän ACCase-ryhmään. Rikkakasvien siemenet leviävät yleensä vain lyhyitä matkoja. Tällöin viljelijän omat toimenpiteet ovat ratkaisevia siinä syntyykö pellolle gramma-aine kestävyyttä vai ei. Huolellisella ohjeiden noudattamisella voidaan varmistaa edullisten ja tehokkaiden valmisteiden säilyminen keinovalikoimassa. ENNALTAEHKÄISE VUOROTTELEMALLA VILJELYKASVEJA JA VALMISTEITA Helpoin ja pitkällä aikavälillä halvin keino rikka-aineresistenssiä vastaan on sen ennaltaehkäisy. Monipuolinen viljelykierto mahdollistaa laajemman torjunta-ainevalikoiman käytön ja siten helpottaa taistelua resistenssin hallitsemiseksi. Samalla lohkolla ei pidä käyttää 3-5 vuoden jaksoa pidempään yksistään esimerkiksi pienannosaineiden ryhmään kuuluvaa valmistetta. Muita kuin sulfonyyliureoita tulee käyttää seuraavaksi vähintään 2-3 vuotta. Pienannosaineita voidaan käyttää myös jatkossa, kunhan niitä käytetään tankkiseoksena toisella tavalla vaikuttavan aineen kanssa joka tehoaa hyvin pihatähtimöön. Näin estetään kestävien rikkakasvikantojen uusien siementen muodostuminen. Muista seurata ruiskutusten onnistumista lohkokohtaisesti. Jos yksi rikkakasvilaji runsastuu ja jää jäljelle ruiskutuksesta toistuvasti, tulee hälytyskellojen soida. Jos sulfonyyliurearesistenssiä jo esiintyy, lohkolla tulee ruiskuttaa vähintään 5 vuoden ajan kestävän rikkakasvilajin, esimerkiksi pihatähtimön torjuvaa, toisen vaikutustavan omaavaa valmistetta, kuten esimerkiksi Ariane S. Gramma-aineita voi edelleen käyttää myös lohkoilla, joissa on havaittu kestävää vesiheinää. Silloin ne ruiskutetaan seoksena esim. Ariane S-valmisteen tai Starane XL -valmisteen kanssa. Nämä seokset sopivat käytettäväksi myös pohjavesialueilla. Kun Express SX :ään lisättiin Starane 180 0,5/ha oli torjuntateho vakuuttava.
OLE TARKKANA VALITESSASI SOPIVAA AINETTA Valittaessa rikka-ainetta pelkkä valmisteen vaihto ei riitä. Silloin tulee tietää mihin ryhmään valitun rikka-aineen tehoaineet kuuluvat. Saman ryhmän sisällä tehty vaihtelu ei auta resistenssin ehkäisyssä tai resistenssi tilanteen katkaisussa. Pienannosaineet eli gramma-aineet eli sulfonyyliureat Tähän ryhmään kuuluvat viljoilla käytettävistä aineista: Express SX, Premium Classic TM SX, Ratio 50 SX, Logran, Tooler, Sekator ja Monitor. Muilla kasveilla käytettävistä aineista tähän ryhmään kuuluvat: Harmony 50 SX, Titus ja Safari. Suomessa on todettu pihatähtimöllä eli vesiheinällä kestävyyttä sulfonyyliureoille. Muualla pohjoismaissa on todettu kestävyyttä myös pillikkeellä, saunakukalla sekä jauhosavikalla. Gramma-aineita voidaan edelleen käyttää, kunhan niiden kanssa käytetään toiseen tehoaineryhmään kuuluvaa hyvin pihatähtimöön tehoavaa ainetta. Toinen pienannosaineryhmä triatsalopyrimidiinit Tähän tehoaineryhmään kuuluvia tehoaineita (florasulami ja pyroksulami) on Cantorissa, Mustang Fortessa, Primuksessa, Starane XL:ssä ja Broadwayssa. Nämä tehoaineet ovat edellä mainittujen sulfonyyliureoiden kanssa saman tyyppisiä, mutta ne kuuluvat eri alaryhmään. Näiden tehoaineiden teho säilyy edelleen kun sulfunyyliureat eivät enää tehoa. Myös tälle ryhmälle voi syntyä kestävyyttä jos tehoaineryhmään kuuluvia valmisteita käytetään yksipuolisesti. Myös tämän tehoaineryhmän tuotteiden kanssa tulee aika ajoin käyttää muihin ryhmiin kuuluvia valmisteita. Hormonivalmisteet eli synteettiset auksiinit Hormonivalmisteita sisältävät monet eri valmisteet, mutta vain osassa niistä on pihatähtimöön eli vesiheinään hyvin tehoavia tehoaineita Pihatähtimöön hyvin tehoavaa fluroksipyyriä sisältäviä valmisteita ovat mm. Ariane S, Starane XL ja Starane 180. Lisäksi pihatähtimöön tehoaa mekoproppia sisältävät hormoniseokset eli trio-valmisteet. Nitriilit Tähän ryhmään kuuluvista aineista on viljoille rekisteröity ainoastaan Oxitril. Se tehoaa vesiheinään sen ollessa pienellä taimella, mutta kevätviljojen normaalina ruiskutusaikana se on yleensä liian suurta. Kestävän vesiheinän torjuntaan se ei sovellu lainkaan, koska vaadittavaa yli 90 % torjuntatehoa ei saada. Suositukset jo muodostuneen resistenssin pysäyttämiseen: Ariane S 2 l/ha Starane XL 0,6 ltr/ha + Ratio SX, Express SX tai Classic TM SX Starane 180 0,5 ltr/ha + Ratio SX, Express SX tai Classic TM SX Täydellinen liukenevuus SX Premium-valmisteiden kanssa saat nopeamman tehon lisäksi varmuutta ja ajansäästöä ruiskunpesuun. SX :n kaikki tehoaine saadaan hyödynnettyä rikkakasvien torjuntaan eikä sitä jää ongelmaksi ruiskun sisäosiin. Sopivan tankkiseoksen kanssa myös resistenssiongelmat on hallittavissa.
BERNERIN KOETOIMINNASSA SAATUJA KOKEMUKSIA Berner Oy:n koetoiminnassa asiaan herättiin todella vuonna 2010. Eräällä tilalla, jossa testattiin öljykasveilla käytettäviä herbisidejä tilanne tuli hyvin esiin. Koeruuduilla esiintyi runsaasti vesiheinää, jonka torjuntaan etsittiin Galeran tehoa parantamaan toisia aineita. Mukana oli DuPontilta uusi gramma-aine, joka tehoaa hyvin vesiheinään. Tässä kokeessa ei kuitenkaan saatu mitään tehoa vesiheinään edes suurimmilla annoksilla. Resistenssi varmistui, kun rapsille ruiskutettiin pienelle alueelle Express 50 T -valmistetta ohjeenmukainen sekä kaksinkertainen annos. Seurauksena ruiskutuksesta oli, että rapsi kuoli mutta vesiheinälle ei tapahtunut mitään. Varmemmaksi vakuudeksi pellolta kerättiin vielä vesiheinän siemeniä, jotka laboratoriossa osoittivat selviä merkkejä gramma-aineresistenssistä. Samalla lohkolla kasvoi kesällä 2011 ohraa ja kokeita jatkettiin. Tänäkään vuonna gramma-aineet (Ratio SX ) eivät antaneet mitään tehoa vesiheinään. Kun Ratio -valmisteen lisäksi ruiskun tankkiin lisättiin toista ainetta (esim. Ariane S tai Starane XL), saatiin vesiheinä torjuttua. (Katso kuvat edellisellä sivulla). Resistenssiä Suomessakin jo luultua enemmän? Bernerin kasvinsuojeluneuvontaan on kesän aikana tullut useita puheluita, jossa viljelijät ovat raportoineet gramma-aineiden heikosta tehosta vesiheinään. Kun taustoja tapahtuneelle on selvitetty, on usein lohkolla tai tilalla yhtäjaksoisesti käytetty gramma-aineita monta vuotta. Viljelijöiden on syytä tarkkailla lohkojaan ja tehdä monipuolisia tankkiseoksia eri tehoaineryhmiin kuuluvien aineiden välillä. Rikkakasviaineiden teho resistenssikestävyyteen pihatähtimöllä Käsittelemätön 4% Oxitril 0,5l/ha 51% Ariane S 2 l/ha 96% Ariane S 0,8l/ha 95% Starane XL 1l/ha 98% Starane XL 0,6l/h 98% Starane 180 0,5l/ha 95% Sito Plus 0,1l + 19% Sito Plus 0,1l + Oxitril 0,5l/ha 64% Sito Plus 0,1l + Ariane S 2 l/ha 96% Sito Plus 0,1l + Ariane S 0,8l/ha 94% Sito Plus 0,1l + Starane XL 1l/ha 97% Sito Plus 0,1l + Starane XL 0,6l/h 97% Sito Plus 0,1l + Starane 180 0,5l/ha 97% Primus 75ml + Sito Plus 0,1l/ha 94,5% Teho pihatähtimöön 100-80 % Teho pihatähtimöön 30-80 % Teho pihatähtimöön 0-30 %
RAPSIKUORIAISRESISTENSSIIN TARVITAAN UUSIA RATKAISUJA Rapsikuoriaisten torjunta-ainekestävyys pyretroideja vastaan on meillä jo iso ongelma. Tämä ei ole tullut yllätyksenä sillä naapurimaissa sama tilanne on ilmaantunut jo muutama vuosi sitten. Käytännössä ongelma ilmenee niin, että vaikka torjuntatyö on tehty huolellisesti ja ohjeenmukaisella annoksella, ei toivottua tehoa saada. Samanlaista torjuntatehon heikkenemistä on todettu myös jossain määrin kirppojen, kaalikärpäsen sekä porkkanakempin torjuntaruiskutuksissa. Tuholaisten torjunnassa on käytetty liian pitkään samankaltaisia valmisteita ja hyönteispopulaatiossa alkavat yleistyä sellaiset yksilöt, jotka sietävät näitä aineita, koska muita vaihtoehtoja ei ole ollut. Rapsikuoriaisten osalta MTT on tutkinut vuosina 2009 2012 rapsikuoriaisten kestävyyttä pyretroideja vastaan. Tulosten mukaan kestävien kantojen osuus on noussut nopeasti. Viime vuonna tutkituista rapsikuoriaiskannoista selvästi yli puolet oli kestäviä eli resistenttejä pyretroideille. Miten tästä eteenpäin? Tehokas viljelykierto on yksi resistenssin muodostumisen ehkäisemiskeino. Yksipuolisessa viljelyssä tuhohyönteiset altistuvat usein ruiskutuksille ja kestävien kantojen kehittyminen nopeutuu.
Resistenssin hidastamiseksi on syytä käyttää torjuntaohjelmassa erityyppisiä valmisteita ja vuorotella niitä. Rapsikuoriaisten torjunnassa vaikutustapaan perustuvia ja IRAC (Insecticide Resistance Action Committee) jaottelun mukaisia tehoaineryhmiä ovat kolmosryhmään kuuluvat synteettiset pyretriinit kuten Decis Mega, Karate 2,5 WG, Karate Zeon, Kestac 50, Fastac 50, Sumi Alpha 5 FW, Cyperkll 250 EC sekä luonnon pyretriiniä sisältävä Bioruiskute S. Ryhmään neljä kuuluvat neonikotinoidien Mospilan ja Biscaya OD 240. Nämä aineet tehoavat hyvin pyretroidi-valmisteita kestäviin rapsikuoriaisiin. Näille aineille syntyy myös helposti kestävyyttä, jos niitä käytetään liian usein. Siksi rapsikuoriaisten torjunnassa voidaan joko Mospilania tai Biscaya OD 240 käyttää vain kerran kasvukauden aikana. Uusi tehoaine indoksakarbi, joka kuuluu IRAC: luokittelussa ryhmään 22, on Suomessa rekisteröitävänä. Se on jo markkinoilla mm. Ruotsissa ja muuallakin lähialueilla. Öljykasveille tarkoitettu formulaatti on nimeltään Avaunt ja erikoiskasveille samaa tehoainetta on Steward -valmisteessa. Pyretroideja kestävät kuoriaiset saadaan hyvin torjuttua uudella ohjeistuksella Avaunt -valmistetta suositellaan rapsikuoriaisten torjunnassa ensimmäiseen ruiskutukseen. Sillä on pitkä ruiskutusaika, aikaisesta nuppuvaiheesta aina nuppujen puhkeamiseen saakka. Kovassa rapsikuoriaispaineessa suositellaan aikaista käsittelyä. Avaunt -valmistetta voidaan käyttää kasvukauden aikana vain yhden kerran. Jos torjunta on tehtävä uudelleen, on se tehtävä toiseen tehoaineryhmään kuuluvalla valmisteella, esim. Mospilanilla. Avaunt tulee markkinoille rekisteröinnin saatuaan. Rapsikuoriaisten oikea torjunta-ajankohta on aikaisesta nuppuvaiheesta nuppujen puhkeamiseen saakka.
Bernerin kasvinsuojeluneuvontaa kasvukautena myös iltaisin puh. 020 791 4040, tai käänny aluepäälliköidemme puoleen. Jarmo Aho 0500 289078 Kari Erkkilä 0500 958300 Kyösti Skippari 0500 193163 Päivi Koivusalo 0500 158 427 Pertti Tamminen 0500 320 543 farmit.net Berner Oy Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä 2013 DuPont. All rights reserved. DuPont Oval Logo, DuPont TM, The miracles of science TM, Express SX, Ratio SX, Classic TM SX, Harmony 50 SX, Safari, Titus, Avaunt and Steward are trademarks of DuPont or its affiliates.