Seurahankkeiden kehitystuen haku

Seurahankkeiden kehitystuen haku 2007-2008 Jarkko Kandelin ja Matti Hakamäki Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 214 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-256-4

SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Hankkeiden kokonaismäärät...4 3. Hankkeiden alueellinen jakautuminen...6 4. Hankkeet lajiliitoittain...8 5. Lopuksi...12 6. Lähteet...12 2

1. Johdanto Lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistuki (aiemmin paikallistuki) on opetusministeriön vuonna 1999 käynnistämä ja rahoittama ohjelma. Sen avulla pyritään parantamaan urheiluseurojen mahdollisuuksia tarjota lapsille ja nuorille entistä mielekkäämpää harrastustoimintaa. Tuki kanavoituu urheiluseuroille Nuoren Suomen kautta. Jakoprosessissa ovat mukana myös lajiliitot ja liikunnan aluejärjestöt. Tuki jaetaan vuodeksi ja hankkeiden toteuttamisaika on 1.9.2007 31.8.2008. Tuen pääkohderyhmä on 6-19-vuotiaat. Tuen määrä kaudella 2007 2008 on noin 450 000 euroa, mikä on tukiohjelman historian toiseksi eniten. Edellinen kausi oli poikkeus 1,4 miljoonan euron ennätyssummalla. 2007 myönnettiin avustuksia 412 hankkeelle, joten hankekohtaiseksi keskiarvoksi tulee lähes 1100 euroa. Kehittämistuki koostuu tänä vuonna kolmesta hankemuodosta. Edellisvuonna tukimuotojen määrä oli viisi. Ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittäminen josta raportissa käytetään lyhennettä OVO on tarkoitettu ensisijaisesti uusien sekä sellaisten ohjaajien kouluttautumisen tukemiseen, joilla on ennestään vähän kokemusta. Sinettiseurahankkeiden tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaa, josta onnistumisen merkiksi myönnetään seuroille Sinettitunnustus. Kolmas hankemuoto on nimeltään Lisää harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Tässä raportissa esitellään tiedot vuonna 2007 haetuista ja myönnetyistä hankkeista. Tarkoituksena on selvittää eri lajiliittojen ja SLU:n alueiden seurojen tekemät hakemukset sekä niille myönnetyt tuet, molemmat summineen ja kappalemäärineen. Tulokset keskittyvät yksittäisten seurojen sijaan lajiliittojen ja alueiden lukuihin. Vertailua suoritetaan lajiliittojen kesken, alueiden välillä sekä suhteessa aiempiin vuosiin. Raportin teosta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) alainen Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö (LINET), kuten on tehnyt vuodesta 2005 alkaen. 3

2. Hankkeiden kokonaismäärät Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 1121 kappaletta. Rahaa niillä haettiin yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa. Edellinen vertailukelpoinen vuosi on 2005, jolloin hakemuksia jätettiin 788 ja haettu summa oli hieman yli 2,2 miljoonaa. Tuolloin myönnetty summa oli 440 000 euroa eli vain hieman tämänkertaista pienempi, joten vertailtavuus on hyvä. Rahaa haettiin lähes 50 % enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Vuonna 2005 myönnettyjen tukien kappalemäärä oli 354 ja nyt 412. Tästä seurauksena on, että myönnetyn tuen keskimääräinen suuruus hanketta kohti on laskenut. Aiempi keskiarvo oli noin 1240 euroa ja nyt se on noin 1100 euroa. Huippuvuonna luku oli 1420 euroa. Entistä pienempien tukisummien lisäksi hylättyjen hakemusten osuutta on kasvatettu. Tuettujen hankkeiden osuus kaikista hakijoista on laskenut kahdessa vuodessa 45 prosentista 36 prosenttiin. Taulukko 1: Kehittämistuen haettujen ja myönnettyjen hankkeiden kokonaismäärä, kokonaistukisumma ja keskiarvo 2007. Hankemäärä Tukisumma ( ) Keskiarvo/hanke Haettu 2007 1121 3,3 milj. 2 944 Myönnetty 2007 412 452 000 1 097 Hanketyypeistä Lisää harrastamisen mahdollisuuksia keräsi 560 hakemusta ja Ohjaajien osaaminen lähes saman verran eli 501. Sinettiseurahankkeen tukea haki 60, mikä jää alle kahden edellisvuoden määrien. Sinettiseurojen määrän kasvun voi olettaa hidastuvan. OVO-hankemuoto on vasta toista kertaa mukana ohjelmassa. Vertailu ensimmäiseen vuoteen on sikäli hankalaa, että silloin oli paljon enemmän rahaa jaossa. Suhteellista vertailua sentään voidaan tehdä. Kappalemäärien vertailussa myönnettyjen OVO-tukien osuus kaikista myönnetyistä on jonkin verran noussut edellisvuodesta. Kolmas hankemuoto ei nykyisessä muodossaan ole suoraan vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. Kuitenkin kolme aiempien vuosien hankemuotoa vastaavat melko hyvin nykyistä Lisää harrastamisen mahdollisuuksia -hankemuotoa. Vuonna 2005 kolmen hankemuodon yhteenlaskettu myönnettyjen määrä oli tasan 300 ja 2007 määrä oli enää 180. Hakemusmäärät olivat 706 ja 560. Myönteisen päätöksen hakemukseensa sai Sinettiseurahankkeessa 38 ja OVO:ssa 194. Sinettiseurahankkeissa hakemuksista hyväksyttiin 63 % ja OVO-hankkeissa 39 %. Harrastustoiminnan lisäämishankkeissa joka kolmas hakija sai tukea. OVO-hankkeille myönnettiin yhteensä 213 500, harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen 181 500 ja Sinettihankkeille 57 000 euroa. 4

Kuvio 1: Haettujen ja myönnettyjen hankevaihtoehtojen kokonaismäärät. Haettujen ja myönnetyjen hankkeiden määrät 2007 kpl 600 500 400 300 200 100 0 Ohjaajien osaaminen Sinettiseurat Lisää harrastamisen mahdollisuuksia Haetut Myönnetyt Hankemuoto Kuten edellä jo todetaan, on hankemuodoissa tapahtunut jonkin verran muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Sinettiseurahanke on ennallaan ja OVO on käynnissä toista kertaa. Sen sijaan pois ovat jääneet Monipuolinen liikuntakerho, Nuorten harrastehanke ja Muu merkittävä hanke. Uutena mukana olevan Lisää harrastamisen mahdollisuuksia-hankemuodon kriteereistä löytyy jonkin verran samoja asioita kuin poistuneiden kriteereistä. Taulukko 2: Kehityshankkeiden tukikriteerit (Nuori Suomi). Ohjaajien osaaminen Sinettiseurahanke Lisää harrastustoimintaa *Rahalla tuettiin ensisijaisesti uusien ja vähän kokemusta omaavien ohjaajien kouluttautumista *Seurat saivat tukirahaa -startti- ja 1-tason koulutuksesta aiheutuviin kuluihin -seuran sisäiseen koulutukseen mm. valmentajakerhot -valmentajien ja ohjaajien työnohjaukseen (=tutorointiin) *Tuen avulla seura kehittää toimintansa laatua tavoitteena Nuori Suomi Sinetti, joka on nuoriso-urheilun laatumerkki *Tukea seura voi käyttää konsultointi- ja koulutuskuluihin, jotka aiheutuvat toiminnan kehittämisestä *Sinettitunnustus edellyttää mm. seuraavia asioita: -jokaisesta mukana olevasta lapsesta huolehtimista -seuratoimintalinjan tekemistä -monipuolista ja kasvatuksellista toimintaa -koulutettuja ohjaajia -seuratyöntekijöiden kannustamista -pelisäännöistä sopimista vanhempien, ohjaajien ja lasten kesken *Tuen avulla seura lisää 6-19- vuotiaiden lasten ja nuorten harrastusmah-dollisuuksia urheiluseuroissa. 1. Tuen avulla edistetään -monipuolisten liikuntakerhojen syntymistä -lajiin liittyviä tutustumisjaksoja/tutustumiskursseja -vapaita harjoitusvuoroja -uusia toimintamalleja 2. Nuorten ikäryhmässä (yli 13 v.) tärkeätä on osallisuusja vaikuttamismahdollisuudet oman toimintansa toteutuksessa. Mukana voivat olla paikalliset tapahtumat osana seuran tarjoamaa perustoimintaa. 5

3. Hankkeiden alueellinen jakautuminen Suurimman yksittäisen alueen, Etelä-Suomen, seurojen saama yhteissumma oli niukasti alle 100 000 euroa, kun se vielä kaksi vuotta aiemmin oli 110 000 ja sitä edellisenä vuonna 117 000. Silti haettu summa oli satojatuhansia euroja suurempi kuin vuosina 2004 ja 2005. Vähiten tukea saanut Pohjois-Karjala (7 500 euroa) jäi nyt paljon jälkeen vertailuvuosista 2004 ja 2005. Sama laskeva suunta oli Kymenlaaksolla ja Kainuulla. Kahden edeltäneen vuoden keskiarvoon nähden tuki kasvoi Pohjanmaalla (yli kaksinkertaiseksi), Keski-Pohjanmaalla, Lounais-Suomen molemmilla alueilla, Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä sekä Etelä-Karjalassa. Euromääräisesti suurimmat muutokset olivat Pohjanmaan 22 000 euron lisäys ja Pohjois-Karjalan 8 000 euron vähennys. Haetut summat kasvoivat muilla paitsi Pohjois-Karjalalla ja Kymenlaaksolla. Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hakumäärät kaksinkertaistuivat ja Porin seudun määrä nousi vielä hieman näitä enemmän. Etelän väkirikkaat rannikkoalueet Etelä-Suomi, Lounais-Suomi (Turku) ja Lounais- Suomi (Pori) sekä Kymenlaakso saivat yhdessä 43,4 % kaikista myönnetyistä tukieuroista. Vuosien 2004 2006 keskiarvo oli noin 47 %, joten laskua on jonkin verran. Etelä-Suomen aluejärjestön saama tuki laski 14 000 eurolla. Suhteellisesti suuri muutos on Pohjois-Karjalan 8 000 euron tuen lasku. Yhteensä näiden kahden vähennys on noin 22 000 euroa eli yli viisi prosenttia kaikesta myönnetystä vuotuisesta tuesta. Samalla ajanjaksolla Pohjanmaan kolmen aluejärjestön saama lisäys oli yhteensä 43 000 euroa. Alueelle myönnettiin tukea eri hankemuotoihin samassa suuruusjärjestyksessä kuin kaikille alueille yhteensä, mutta Sinettiseurahankkeisiin Pohjanmaan hakemuksia hyväksyttiin hankemuodoista suhteellisesti eniten. Samalla alueella eniten tukea saaneet lajiliitot olivat samat kuin kokonaislistankin kärjessä eli Palloliitto, SVoLi ja Urheiluliitto. Tosin Pohjanmaalla SVoLin, Urheiluliiton ja Hiihtoliiton hakemuksia hyväksyttiin suhteessa enemmän kuin maassa keskimäärin. Taulukko 3: Haetun ja myönnetyn tuen määrä alueittain 2007. Alue Haettu ( ) Myönnetty ( ) %:a myönnetyistä Etelä-Suomi 951 871 99 651 22,0 Lounais-Suomi, Turku 317 764 51 000 11,3 Häme 298 289 48 000 10,6 Pohjanmaa 242 130 41 500 9,2 Lounais-Suomi, Pori 233 792 33 000 7,3 Pohjois-Pohjanmaa 227 432 29 500 6,5 Keski-Pohjanmaa 136 954 23 500 5,2 Pohjois-Savo 158 105 22 500 5,0 Päijät-Häme 118 147 20 500 4,5 Keski-Suomi 171 177 18 500 4,1 Etelä-Savo 89 716 13 500 3,0 Kymenlaakso 74 340 12 500 2,8 Etelä-Karjala 104 037 12 000 2,7 Lappi 78 815 11 000 2,4 Kainuu 58 370 8 000 1,8 Pohjois-Karjala 35 935 7 500 1,7 Yhteensä 3 296 874 452 151 100,0 6

Kappalemääräinen jakauma (taulukko 4) seurailee pitkälti euroissa laskettua. Etelä- Suomi on kärjessä sekä haetuissa että myönnetyissä (283/87). Alueen hakemusmäärät nousivat tasaisesti kahtena vuonna. Vuodesta 2004 vuoteen 2007 hakemusten määrä nousi yli sadalla. Hyväksyttyjen hankkeiden määrä on kuitenkin pysynyt noin 90 hankkeen tasolla. Yli sadan hakemuksen pääsivät lisäksi Lounais-Suomi, Turku (116) ja Häme (115). Vähiten hakivat ja saivat Pohjois-Karjala (17/7), Kainuu (20/8) ja Kymenlaakso (30/8). Haetuissa suurin suhteellinen lisäys oli Lounais-Suomi, Porin ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan suunta oli päinvastainen kuin muilla. Kyseisten alueiden seuroilta tuli jopa aiempaa vähemmän hakemuksia. Myönnettyjen määrä nousi 10 alueella. Määrällisesti eniten myönnetyt lisääntyivät Lounais-Suomessa (Turku; + 20), Pohjanmaalla (+ 15) ja Lounais-Suomessa (Pori; +13). Viimeksi mainittu lähes kaksinkertaisti vertailuajankohdan määränsä. Pohjois- Karjalaan ja Kymenlaaksoon myönnettiin avustuksia vain hieman yli puolet vertailujaksosta 2004 2005. Jako on selvä: Länsi-Suomen hyväksyttyjen määrä nousi ja Itä- Suomen laski. Tosin sama tapahtui jo haettujen määrissä. Parhaat hakemusten onnistumisprosentit olivat Päijät-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla, joissa lähes puolet hakemuksista hyväksyttiin. Kymenlaakson hakemuksista hyväksyttiin suhteellisesti vähiten eli hieman yli neljäsosa. Taulukko 4: Haettujen ja myönnettyjen hankkeiden lukumäärä alueittain. Alue Haetut Myönnetyt Etelä-Suomi 283 87 Lounais-Suomi, Turku 116 52 Häme 115 40 Pohjanmaa 84 35 Lounais-Suomi, Pori 77 30 Pohjois-Pohjanmaa 69 26 Keski-Pohjanmaa 52 23 Pohjois-Savo 62 23 Keski-Suomi 58 19 Päijät-Häme 35 16 Lappi 34 14 Etelä-Karjala 31 12 Etelä-Savo 36 12 Kymenlaakso 30 8 Kainuu 22 8 Pohjois-Karjala 17 7 7

4. Hankkeet lajiliitoittain Tukea hakeneiden seurojen lajiliittojen määrä ei juuri muuttunut vuodesta 2005. Tukea hakeneita seuroja oli 49 lajiliitosta, joista 47 sai tukea (taulukko 5). Eniten hakemuksia jätettiin Palloliiton (186), Urheiluliiton (117) ja SVoLin (89) seuroista. Palloliiton seurojen hakemusten määrä on yli kaksinkertaistunut vuosien 2004 ja 2005 keskiarvosta. Kolmetoista lajiliittoa vähintään kaksinkertaisti hakemusmääränsä. Suurista lajeista Urheiluliitto pystyi lähes samaan. Purjehdusliiton hakemusmäärä oli vuonna 2004 vain yksi ja nyt se on jo 17. Hieman harvemman lajiliiton hakemusmäärä on laskenut. AKK-Motorsportin sekä kaukalopallon hakemukset vähenivät eniten. Lisää harrastamisen mahdollisuuksia -hankemuodon hakemuksia ylivoimaisesti eniten lähettivät Palloliiton (72) ja Urheiluliiton (71) seurat. Niiden hakemuksia myös hyväksyttiin eniten: 22 ja 20. Myös ohjaajien ja valmentajien kehittämisen eli OVO:n hakemuksissa Palloliitto oli ensimmäinen (99), seuraavina SVoLi (57) ja Urheiluliitto (42). Myönnettyjä oli samassa järjestyksessä 29, 24 ja 12. Suhteellisesti ottaen ohjaajien osaamista tuettiin voimakkaasti Salibandyliiton seuroissa, joista 29 hakemuksesta 13 sai OVO-tukea. Sinettiseurahankkeessa Palloliiton seurojen hakemusmäärä oli 15 ja hyväksyttyjen 12. Kaikki suunnistuksen viisi Sinettiseuraksi pyrkivää hakijaa saivat tukea. Kaikkia hakijoita ei voi luokitella lajiliiton mukaan. Monen lajin seurat ovat omana luokkanaan. Erityisliikunnan hankkeet on kirjattu muihin järjestöihin. Samaan luokkaan kuuluvat myös muut kuin urheiluseuratyyppiset hakijat. Ne ovat hakeneet tukea lähinnä Löydä Liikunta -kerhojen käynnistämiseen. Kehittämistuen saamisen todennäköisyyteen vaikuttaa seuratoiminnan laadun lisäksi myös kyky kirjata hanke sellaiseen asuun, että sen kehittämisulottuvuus tulee esille. Toiminta sinänsä voi olla ansiokasta, mutta se saatetaan hakemukseen kirjata jatkuvana ja vakiintuneena ja rahan tarve perustella pysyvänä seuratyön edellytyksenä. Kun hakijamäärä kasvaa, korostuu hakemuksenkirjoitustaito entisestään. Mikäli onnistumistodennäköisyys laskee ja samanaikaisesti rahallinen tuki yhtä hanketta kohti vähenee, vastaisuudessa hakematta saattavat jättää ne seurat, joissa hakeminen koetaan työlääksi. 8

Taulukko 5: Haetut ja myönnetyt hankkeet lajiliitoittain. Lajiliitto Haettu Myönnetty Palloliitto 186 63 Voimisteluliitto 89 38 Urheiluliitto 117 34 Salibandyliitto 56 22 Suunnistusliitto 52 21 Jääkiekkoliitto 48 19 Monta lajia 55 18 Nuorisopesis 38 16 Hiihtoliitto 46 14 Lentopalloliitto 40 13 Koripalloliitto 43 12 Ratsastajainliitto 29 11 Uimaliitto 28 10 Golfliitto 24 10 Tennisliitto 23 10 Muu järjestö 30 6 Taitoluisteluliitto 19 6 Purjehtijaliitto 17 6 Ringetteliitto 16 6 Tanssiurheiluliitto 16 6 Ampumaurheiluliitto 10 6 Karateliitto 12 5 Sukeltajaliitto 9 5 Amerikkalaisen Jp. liitto 9 5 Judoliitto 8 5 Sulkapalloliitto 10 4 Kanoottiliitto 8 4 Finlands Svenska Id. 7 4 Suomen Latu 7 3 Painiliitto 7 3 Ampumahiihtoliitto 5 3 Jääpalloliitto 3 3 Moottoriliitto 9 2 Pöytätennisliitto 6 2 Painonnostoliitto 4 2 Pyöräilyunioni 4 2 Keilailuliitto 3 2 AKK-Motorsport ry 2 2 Luisteluliitto 5 1 Nyrkkeilyliitto 5 1 Taekwondoliitto 4 1 Aikidoliitto 2 1 Käsipalloliitto 2 1 Squashliitto 2 1 Taidoliitto 1 1 Jousiampujain Liitto 1 1 Kaukalopalloliitto 1 1 Soutuliitto 2 0 Ilmailuliitto 1 0 Yhteensä 1121 412 9

Lajiliitoista haetun tuen kokonaissumma oli suurin Palloliitolla, lähes 700 000 euroa (taulukko 6). Palloliiton seuroille myönnettiin myös eniten rahaa eli yhteensä 73 000 euroa. Määrä ei juurikaan muuttunut aiemmasta tasosta. Summa on noin kuudesosa kaikesta myönnetystä kehitystuesta. SVoLi sai 43 500 ja Urheiluliitto 38 500 euroa. SVoLin lisäys vertailuajankohtaan oli lähes 50 % eli 14 000 euroa. Vuonna 2004 Tanssiurheiluliitton seurat eivät hakeneet tukea ollenkaan, mutta nyt määrä oli lähes 40 000 ja myönnetty tuki 6500 euroa. Myönnetyissä summissa oli kasvua 30 lajiliiton kohdalla ja laskua noin puolessa siitä. Tukeaan lisänneet sijoittuivat tasaisesti listan alemmalle ja ylemmälle puoliskolle. Tukensa ovat vähintään kaksinkertaistaneet voimistelun lisäksi tanssiurheilu, ampumaurheilu, karate, Finlands Svenska Idrott ja ampumahiihto sekä sulkapallo. Tosin useimmilla eniten nousseista lähtötaso ei ollut erityisen korkea. Kolmessa vuodessa karaten saama tuki nousi 500 eurosta 6 000 euroon. Koripallo sai vuosien 2004 ja 2005 keskiarvoon verrattuna yli 10 000 euroa vähemmän, mikä merkitsee määrän laskeneen alle puoleen vertailuvuosista. Koripalloliiton hakemusten määrä pysyi ennallaan, mutta niistä hyväksyttiin tällä kertaa selvästi pienempi osa (7 %). Saadun tuen hankekohtainen keskiarvo on laskenut 1 400 eurosta lähes 800 euroon. Pois lukien yhden hakemuksen Jousiampujainliitto, parhaiten hakemuksissaan onnistuivat Aikidoliitto, AKK-Motorsport ry sekä Kaukalopalloliitto, joiden seurat saivat noin puolet hakemistaan tuista. Edellä mainittiin, kuinka Kaukalopalloliiton ja AKK- Motorsport ry:n seurojen hakemusten kappalemäärät pienenivät voimakkaimmin. 10

Taulukko 6: Haettu ja myönnetty euromääräinen tuki lajiliitoittain. Lajiliitto Haettu Myönnetty Palloliitto 682 497 73 000 Voimisteluliitto 252 503 43 500 Urheiluliitto 327 486 38 500 Salibandyliitto 206 032 27 500 Jääkiekkoliitto 107 145 23 000 Suunnistusliitto 141 105 22 000 Monta lajia 167 996 20 200 Nuorisopesis 109 945 17 500 Hiihtoliitto 135 535 16 500 Lentopalloliitto 96 378 15 000 Tennisliitto 57 748 11 000 Golfliitto 96 900 10 500 Koripalloliitto 130 367 9 500 Uimaliitto 74 042 8 151 Judoliitto 30 559 7 500 Taitoluisteluliitto 54 449 6 500 Tanssiurheiluliitto 38 813 6 500 Amerikkalaisen Jp. liitto 28 150 6 500 Muu järjestö 66 548 6 000 Ratsastajainliitto 62 875 6 000 Ringetteliitto 36 158 6 000 Karateliitto 31 200 6 000 Ampumaurheiluliitto 28 605 5 500 Purjehtijaliitto 38 330 5 000 Finlands Svenska Id. 12 785 5 000 Kanoottiliitto 18 760 4 800 Sulkapalloliitto 23 050 4 500 Sukeltajaliitto 13 885 4 500 Painiliitto 30 000 4 000 Ampumahiihtoliitto 22 174 4 000 Jääpalloliitto 9 150 3 500 Suomen Latu 11 550 3 000 Moottoriliitto 38 850 2 500 Pöytätennisliitto 13 350 2 500 Pyöräilyunioni 8 124 2 500 Keilailuliitto 5 300 2 000 AKK-Motorsport ry 4 000 2 000 Luisteluliitto 22 760 1 500 Taekwondoliitto 12 945 1 500 Kaukalopalloliitto 3 000 1 500 Nyrkkeilyliitto 18 190 1 000 Painonnostoliitto 7 000 1 000 Käsipalloliitto 2 900 1 000 Aikidoliitto 1 900 1 000 Squashliitto 6 750 500 Taidoliitto 1 135 500 Jousiampujain Liitto 600 500 Soutuliitto 6 500 - Ilmailuliitto 1 000 - Yhteensä 3 297 024 452 151 11

5. Lopuksi Urheiluseurat olivat vuoden 2007 seuratoiminnan kehittämistuen hakuprosessin käynnistyessä muuttuneen tilanteen edessä. Samalla palattiin entiseen, kun edellisen tukikauden merkittävästi normaalia suuremman tuen kokonaissumman jälkeen tuki laski lähes ennalleen. Vuoteen 2005 verrattuna tuki nousi noin 10 prosenttia, mutta hakemusten määrä selvästi enemmän. Toinen muutos koskee hankemuotoja, joiden lukumäärä väheni viidestä kolmeen. Ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämisellä sekä Sinettiseurahankkeilla pyritään kehittämään seuratoimintaa sen perusrakenteiden kautta. OVO-hankemuoto on olemassa vasta toista vuotta, mutta jo nyt näyttää, että se tuli tarpeeseen. OVOhakemuksia lähetettiin 500, lähes puolet kaikista. Kolmas hankemuoto, Lisää harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille, kohdistuu kahta muuta suoremmin konkreettisiin liikuntatapahtumiin. Alueellinen vertailu osoitti, että Länsi-Suomessa ovat kasvaneet sekä hakemusten että hyväksyttyjen hankkeiden määrä, samoin tuen kokonaissumma. Voimakkainta kasvu on ollut Pohjanmaan aluejärjestön seuroissa. Itä-Suomessa sen sijaan lähetettyjen ja hyväksyttyjen hakemusten määrä on laskenut. Lasku näkyy selvimmin Pohjois- Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Etelä-Suomessa hakemusten määrä on lisääntynyt mutta tuki ei. Lajiliitoista SVoLin seurat saivat aiempaa selvästi enemmän tukea. Purjehdusliiton ja Tanssiurheiluliiton seurojen saama tuki on kasvanut hyvin nopeasti. Erityisliikuntajärjestöjen hakemusten määrä on myös vähentynyt lähes olemattomiin. Erityisiliikuntaa sisältäviä hankkeita tosin on muiden lajiliittojen seurojen hakemuksissa. 6. Lähteet Lehtonen, K. 2005. Seurahankkeiden paikallistuen haku 2004-2005. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 177. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Lehtonen, K. 2006. Seurahankkeiden paikallistuen haku 2005-2006. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 173. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Nuori Suomi: Seuratoiminnan kehittämistuen faktat. www.nuorisuomi.fi/files/ns/kehittamistuki/071120_kehittamistukikalvot.ppt [online] 29.4.2008. Nuori Suomi: Seuratoiminnan kehittämistuen kriteerit. www.nuorisuomi.fi/seuratoiminnankehittamistuki [online] 29.4.2008. Julkaisemattomat lähteet: Nuori Suomi ry:n hankerekisteri. 12