Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen
Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita nimitettiin savakoiksi ja Kannakselta tulleita äyrämöisiksi. Yhdessä nämä ryhmät muodostivat pohjan Inkerinmaan suomalaisväestölle eli inkerinsuomalaisille. Toisesta maailmansodasta lähtien inkeriläiset ovatkin olleet hajaannuksessa.
Paluumuuttaja on ulkomailta Suomeen muuttava ulkosuomalainen, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen. Paluumuuttaja -käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin inkerinsuomalaisiin. Presidentti Mauno Koivisto antoi keväällä 1990 julkisuudessa lausunnon, jossa hän totesi, että inkerinsuomalaisia voidaan pitää paluumuuttajina.
Suomalainen syntyperä otettiin maahanmuuton erityiseksi kriteeriksi ulkomaalaislakiin vuonna 1996. Nykyään paluumuuttajan tulee suorittaa inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielitesti (IPAKI). Taloudellisen tilanteen Venäjällä ja Virossa parannuttua jopa puolet muuttojonossa olevista inkeriläisistä on jättäytynyt jonon ulkopuolelle
Oleskeluluvan saadakseen paluumuuttajan tulee todistaa, että hän itse, toinen hänen vanhemmistaan tai vähintään kaksi isovanhempaa on merkitty asiakirjoihin suomalaiseksi. Toisen maailmansodan aikana Suomeen siirretyt henkilöt sekä Suomen armeijassa sodan aikana palvelleet (ns. heimoveteraanit) voivat saada oleskeluluvan. Paluumuuttajaksi hakevalta ei edellytetä selvitystä toimeentulosta mutta hänellä täytyy olla tiedossa asunto Suomessa. Paluumuuttajan perheenjäsenet, puoliso ja alle 18-vuotiaat lapset, saavat jatkuvan oleskeluluvan.
Lapset, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa, ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun sen alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Perusopetus on maksutonta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä tavallisessa luokassa opiskelemiseen. Valmistava opetus kestää yhden lukuvuoden. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas jatkaa opiskelua tavallisella luokalla. Aikuiset maahanmuuttajat voivat osallistua suomenkieliseen peruskoulu- ja lukio-opetukseen aikuislukioissa ja he voivat suorittaa peruskoulun ja lukion oppimäärän sekä kirjoittaa ylioppilaaksi.
Siirtolaisuus on vapaaehtoista enemmän tai vähemmän pysyvää muuttoa pois alkuperäiseltä asuinsijalta, ja se merkitsee yleensä välittömän elämänympäristön suurta muutosta niin, että muuttajan koko elämäntilanne muuttuu. Siirtolainen kohtaa uudessa asuinmaassaan rajoituksia asumisessa, työssä, sosiaalisissa, taloudellisissa ja poliittisissa oikeuksissa. Siirtolaisuus merkitsee yksilölle toimintaympäristön rajua muutosta. Hänen on opittava sopeuttamaan elämänsä uusien rakenteiden ja rajoitusten puutteisiin. Tätä ei ole helppo toteuttaa kotimaasta tuoduin eväin, vaan uutta joutuu opettelemaan pitkään ennen kuin hallitsee uuden elämäntilanteen. Tätä prosessia kutsutaan akkulturaatioksi.
Suomessa on laki maahanmuuttajien kotouttamisesta. Sen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Muualla hankittu ammatti tai tutkinto voidaan saattaa suomalaisen työelämän vaatimuksia vastaavaksi joko lisäkoulutuksella tai tutkintojen tunnustamisella. Ensisijaisesti työntekijöiden liikkumista edistetään EUalueella. EU-kansalaisilla ja heidän perheenjäsenillään on EY-perustamissopimisen mukainen oikeus liikkua vapaasti unionin alueella. EU-kansalaisiin rinnastetaan Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset. Myös ulkomaille muuttaneiden suomalaisten paluumuuttoa kotimaahan tulee edistää samoin kuin ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä Suomen työmarkkinoille valmistumisensa jälkeen. Ennen kaikkea Suomeen työhön tulevat tarvitsevat realistista ja selkeää tietoa työskentelymahdollisuuksista ja työelämästä Suomessa sekä alkuvaiheen opastus- ja neuvontapalveluja maahanmuuton yhteydessä.
Punainen Risti tarvittaessa perustaa ja ylläpitää turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia eri puolilla Suomea. Toiminta perustuu sopimukseen valtion kanssa. Järjestö tukee näin viranomaisia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. Suomessa valtio vastaa pakolaisten suojelusta sekä turvapaikkajärjestelmän ylläpidosta ja hakemusten käsittely kuuluu Maahanmuuttovirastolle www.migri.fi.
1990-luvulta lähtien inkeriläisiä on muuttanut paluumuuttajina Suomeen yli 25 000. Suomessa olevien inkerinsuomalaisten paluumuuttajien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä paluumuutto oli 1990 -luvun alussa hallitsematonta. Lisäksi maahanmuuttajia ei tilastoida kansallisuuden vaan esim. kansalaisuuden perusteella. Näin ollen inkerinsuomalaiset merkitään tilastoihin Venäjän, Viron tai entisen NL:n kansalaisina, kunnes heille myönnetään Suomen kansalaisuus.
Tämä oli paluumuuttaja Ingridin tarina. Lisää aiheesta löydät www.punainenristi.fi