Seppo Silvonen Energiantehokkuus kunnissa Bioenergian ajankohtaispäivä Rovaniemi 25.1.2011
Motiva Oy on asiantuntijayritys, joka tarjoaa palveluita energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motivan palveluja hyödyntävät julkinen hallinto, yritykset ja yhteisöt sekä kuluttajat.
Motiva Oy 100 % valtion omistama konsernin liikevaihto 6,2 milj. euroa (2010) henkilöstö runsaat 43 Asiantuntijapalveluita pääosin valtionhallinnolle (ministeriöt, virastot ja laitokset) suurin asiakas TEM/Energiaosasto Motiva Services Oy Motiva Oy:n tytäryhtiö (100 %) Asiantuntijapalveluita yrityksille järjestöille ja liitoille kunnille vientihankkeisiin ym. 7,0 6,0 5,0 4,0 4,0 5,1 Liikevaihto, milj. 5,9 6,2 Ennuste 3,0 2,0 1,0 0,0 2007 2008 2009 konserni 2010 konserni
Motiva MOTIVA OY Tj. Jouko Kinnunen MOTIVA SERVICES OY Tj. Petri Väisänen HALLINTO Minna Malkki (4) Ympäristömerkintä (12) ENERGIA- TEHOKKUUS - TEOLLISUUS ENERGIA- TEHOKKUUS -PALVELUT JA KULUTTAJAT UUSIUTUVA ENERGIA SEURANTA JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MATERIAALI- TEHOKKUUS VIESTINTÄ Hille Hyytiä (8) Päivi Laitila (11) Timo Määttä (5) Ulla Suomi (4) Henrik Österlund (4) Jochim Donner (6) Henkilöstö 56
Toimintatapa menetelmien teknologian viestinnän yhdistäminen tehokkaaksi kokonaisuudeksi
Motivan palvelut Energiatehokkuussopimukset markkinointi ja toimeenpanon tuki Energiakatselmus- ja analyysitoiminta kehittäminen, koulutus ja laadunvalvonta Energiaa säästävä tekniikka käyttöönoton vauhdittaminen Uusiutuva energia käytön lisääminen Materiaalitehokkuuden edistäminen Ympäristömerkkien käyttöönoton edistäminen Viestintä Asenteisiin ja käyttötottumuksiin vaikuttaminen Seuranta ja vaikutusten arviointi
TEMin päävastuulla olevat energiatehokkuussopimukset 2008 2016 ELINKEINOELÄMÄN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS PALVELUT ENERGIA-ALA KUNTASEKTORIN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT HÖYLÄ III ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS VALMISTEILLA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT TOIMITILAKIINTEISTÖT LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU
Kunta-alan energiatehokkuussopimus ja -ohjelma 2008 2016 TEM - Kaupunki/kunta/kuntayhtymä ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (KETS) TEM - Kuntaliitto - Motiva PUITESOPIMUS KUNTA-ALAN SOPIMUS- JÄRJESTELMÄ Kaupungit Kunnat Kuntayhtymät Yli 20 000 asukaan kunnat Yli 20 000 MWh/a kuntayhtymät 5 000 20 000 asukaan kunta 5 000 20 000 MWh/a kuntayhtymä voi valita KETS tai KEO ENERGIAOHJELMA (KEO) Kaupungit Kunnat Kuntayhtymät Alle 5 000 asukkaan kunnat Alle 5 000 MWh/a kuntayhtymät TEM:n allekirjoitus Kunnan allekirjoitus Motivan LIITTYMISREKISTERI Kunnan LIITTYMISASIAKIRJA ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS (KETS) Kunta liittyy ENERGIAOHJELMA (KEO)
Energiatehokkuussopimukset muiden ministeriöiden alla Liikenne (vastuuministeriö LVM) tavarankuljetukset ja logistiikka 2008 2016 joukkoliikenne 2008 2016 Maatalous (vastuuministeriö MMM) 2010 2016 Vuokra-asuntoyhteisöt (vastuuministeriö YM) 2010 2016 toimenpideohjelma kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa
Sopimuksen (KETS) solmineet ja ohjelmaan (KEO) liittyneet Kattavuus: n. 67 % kuntien asukasmäärästä KETS Akaa, Espoo, Eura, Hamina, Hankasalmi, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Imatra, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kangasala, Kauniainen, Kemi, Kirkkonummi, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Laukaa, Lempäälä, Lieksa, Lohja, Mikkeli, Mynämäki, Mäntsälä, Nokia, Oulu, Pieksämäki, Pori, Porvoo, Raisio, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Siilinjärvi, Tampere, Turku, Uusikaupunki, Vaasa, Vantaa, Varkaus, Ylöjärvi, Äänekoski 52 HUS-kuntayhtymä, Kemi-Torniolaakson kky, Kymenlaakson shp, Oulun seudun kky, Pirkanmaan shp:n ky, Pohjois-Pohjanmaan shp:n ky, Pohjois- Savon shp:n ky, Päijät-Hämeen kkky, Rovaniemen kky 9
Sopimuksen (KETS) solmineet ja ohjelmaan (KEO) liittyneet KEO Asikkala, Haukipudas, Iitti, Ilmajoki, Ilomantsi, Inari, Isojoki, Jokioinen, Jurva, Jämsä, Kalajoki, Karijoki, Karkkila, Kauhajoki, Kemijärvi, Kuhmoinen, Kuusamo, Laihia, Leppävirta, Lestijärvi, Liminka, Nurmes, Orivesi, Padasjoki, Pelkosenniemi, Pirkkala, Pudasjärvi, Rautjärvi, Sievi, Simo, Teuva, Toholampi, Urjala, Utajärvi, Veteli, Vähäkyrö Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ky, Ylä-Savon terveydenhuollon ky 2
KEOn sisältö Kiinteä MWh-määrä vuoden 2016 loppuun mennessä Kunta asettaa ohjeellisen 9 %:n energiankäytön tehostamistavoitteen jaksolle 2008-2016 ja välitavoitteen vuodelle 2013 Energiankulutuksen ei edellytetä olevan 2016 määrällisesti 9 % alhaisempi kuin 2006. Energiansäästöksi luetaan myös ns. laskennallista säästöä. Tietojen tarkistaminen/täsmentäminen sopimusaikana mahdollista Varhaistoimia voidaan ottaa huomioon. Kunta pyrkii lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta käyttämästään energiasta Kunta nimeää ohjelmatoiminnan vastuuhenkilön Kunta lähettää allekirjoitetun liittymisasiakirjan Motivaan
KEOn sisältö Kunta laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimenpidesuunnitelman energiankäyttönsä tehostamiseksi ohjelmakaudella Kunta laatii kahden vuoden kuluessa ohjelmaan liittymisestään suunnitelman keskeisimmistä toimenpiteistä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi Kunta ottaa suunnitelmien toteuttamisen ja tulosten seurannan tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi kunnan johtamista sisällyttää keskeiset tiedot toimintasuunnitelmaan ja esim. kunnan vuosikertomukseen
KEOn sisältö Kunta käynnistää kulutusseurannan siten, että rakennuskohtaiset lämmön ja sähkön vuotuiset ominaiskulutukset ovat seurannassa viimeistään toiseen vuosiraportointiin mennessä. Kunta kehittää keskeisimpien rakennusten kulutusseurannan kuukausitasoiseksi vuoteen 20.. mennessä niiltä osin kuin se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää, sekä kattamaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa myös kunnan muun kuin rakennusten energiankäytön (kuten ulko- ja katuvalaistus). Kunta hankkii käyttönsä julkisista hankinnoista laaditut energiatehokkuusohjeet ja soveltaa niitä Kunta pyrkii huomioimaan uudis- ja perusparannushankkeisiin liittyvissä järjestelmä- ja laitevalinnoissa investointikustannusten lisäksi myös tulevat energiakustannukset
KEOn sisältö Kunta ottaa harkittavaksi energiapalveluyritysten tarjoamien ESCOpalvelujen käyttämisen. Kunta pyrkii vaikuttamaan kaavoitus- ja liikennesuunnittelussaan kunnan yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen. Kunta kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet kuntakatselmuksella vuoteen 2013 mennessä. Kunta asettaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiselle tavoitteet vuosille 2013 ja 2016. Kunta ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Kunta myötävaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon kunnan alueella.
KEOn sisältö Kunta asettaa tavoitteeksi, että energiakatselmus on tehty 80 %:ssa kunnan omistamista rakennuksista vuoden 2013 loppuun mennessä. Kunta toteuttaa ne energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Kunta kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet kuntakatselmuksella vuoteen 2013 mennessä. Kunta ottaa huomioon mahdollisuuden laatia energiatodistuksen energiakatselmuksen yhteydessä. Kunta sitoutuu järjestämään yhteyshenkilölle mahdollisuuden osallistua ohjelman toimeenpanoon liittyvään koulutukseen. Kunta huolehtii ohjelmaan liittyvästä tiedottamisesta henkilöstölleen, luottamushenkilöille ja muille kohderyhmille.
Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) ja ohjelma (KEO) Toimenpiteitä 1. Kulutusseuranta 2. Energiakatselmusten ja niissä ehdotettujen energiansäästötoimien toteuttaminen 3. Energiatehokkuuden huomioon ottaminen kunnan hankinnoissa ja suunnittelun ohjauksessa 4. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto 5. Koulutus ja tiedotus 6. Kehittämishankkeiden toteutus Energiansäästö- ja -tehokkuustoimet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen tai energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön
Esimerkkejä 1: Organisointi ja johtamisjärjestelmät - energiansäästötyöryhmä, energiatyöryhmä, energiaryhmä, energiatehokkuuden valmistelu- ja seurantaryhmä, energiatehokkuuden ohjausryhmä (+ hallintoyksikkökohtaiset energiatehokkuusryhmät) hallintoyksikköjen (-kuntien) edustus mukana ulkopuolinen asiantuntija (Energiakolmio/Mikkeli) kokouksia 2-6 /v vastuut suunnittelusta, budjetoinnista, toteutuksesta ja raportoinnista palkitsemisjärjestelmä toimenpidesuunnitelman toteutuksessa raportointi vuosittain kaupungin-/kunnanhallitukselle 9.11.2010
Esimerkkejä 1: Organisointi ja johtamisjärjestelmät Ohjausryhmän kokoonpano strateginen johto, talous, elinkeinojohto, tekninen keskus, kaavoitus, yhdyskuntatekniikka, tilapalvelu, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, sivistystoimi, sosiaalitoimi, ateriahuolto, hankinnat ja logistiikka, vesilaitos liikuntapalvelukeskus, terveystoimi, tilalaitos, kiinteistölaitos, vesilaitos, vuokrataloyhtiöt, satama, varikko, kunnanvaltuutettu Yhdyshenkilö osa-/kokoaikainen vastuuhenkilö kommunikaatio TEMin ja Motivan kanssa raporttien toimittaminen liitynnät kaupungin/kunnan ilmasto- ja energiaohjelmaan, seudullisiin ohjelmiin, projekteihin energiansäästötoiminnan koordinoinnin ulkoistaminen Esim. Ekokumppanit Tampereella, Energiakolmio Mikkelissä 9.11.2010
Esimerkkejä 2: Varhaistoimet - Esitetty/raportoitu erittäin vähän Esimerkkejä 3: Hankinnat - Johtavien viranhaltijoiden ja päättäjien tulee sitoutua siihen, että kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan hankinnoissa ja että niiden käyttöä edellytetään kaikissa tarjouspyynnöissä, vaikka se saattaa vaikuttaa hintaa korottavasti. (ilmasto- ja ympäristöohjelma/turku) Esim. Kaikki sähkönhankinta uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2013 mennessä - järjestelmän luominen siihen, miten hankinnoilla saavutetut säästöt raportoidaan - henkilö- ja tavaraliikennepalvelujen toimittajien tukeminen toimialojensa energiatehokkuussopimuksiiin liittymiseksi 9.11.2010
Hankintojen ohjeistaminen
http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/julkiset_hankinnat/neuvontaa_julkisiin_ymparistoteknologiahankintoihi
Hankinnat
Esimerkkilaskelma: Lamppulan kaupunki Asukasluku 50000 kpl Rakennusten pinta-ala 300000 m² Rakennustilavuus 1100000 m³ Rakennusten sähkönkulutus 23000 MWh/a - josta valaistukseen 25 % Sisävalaistuksen kulutus 5750 MWh/a Katu- ja puistovalaistus 6300 MWh/a Sisävalaistuksesta uusitaan 30 % Energiankäytön tehostuminen 40 % Säästövaikutus 690 MWh/a Katuvalaistuksesta uusitaan 50 % Energiankäytön tehostuminen 45 % Säästövaikutus 1418 MWh/a Säästynyt energia 2108 MWh/a Säästynyt raha (75 /MWh) 158063 /a
Esimerkkejä 4: Suunnittelun ohjaus - energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskeva ohjeistus on huomioitu jo kaavoitusvaiheessa - tonttien osalta huomioidaan passiivinen aurinkoenergian hyödyntäminen - rakennusten energiasuunnitteluohje: uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen - elinkaarikustannus- ja energiavertailujen teettäminen suunnittelutarveratkaisuista - hankekohtainen energiavastuuhenkilö 9.11.2010
LIVE Liikkumisen ohjauksen verkosto Suomessa perustettiin vuoden 2009 loppupuolella liikkumisen ohjauksen verkosto LIVE (www.motiva.fi/live) Tavoitteena: Liikkumisen ohjauksen parissa työskentelevien kokoaminen eri sektoreilta ja seuduilta Yhteistyön lisääminen ja toiminnan koordinoiminen Tiedonvaihto ja tiedon levittäminen Liikkumisen ohjauksen tunnetuksi tekeminen ja merkityksen esiintuominen Liikkumisen ohjauksen edistäminen Kansainvälisen verkottumisen ja tiedonvaihdon edistäminen
Esimerkkejä 5: Energiakatselmukset ja toimenpideehdotusten toteutus - aikataulu kaikille katselmointitarpeessa oleville kiinteistöille vuosille 2010-2013 - ohjelma kaikkien uusien rakennusten (yli 1 000 krs-m 2 ) ja isojen peruskorjauskohteiden käyttöönottokatselmuksista - vuosittainen walk through -katselmus käyttöhekilökunnan ja käyttäjähenkilöstön edustajien kanssa 9.11.2010
Energiakatselmusten kattavuus vuoden 2009 lopussa 100 % KETS- ja KEO-tavoitteeseen (80 % kattavuus 2013) on monella haastetta 10 KETS toimijaa ja 2 KEO toimijaa saavuttanut jo 2009 lopussa tavoitteen 16 KETS toimijaa ja 14 KEO-toimijaa eivät ole käynnistäneet ollenkaan energiakatselmuksia Kattavuuden laskentaan lisätään mahdollisuus ottaa huomioon myös muut kuin ns. Motiva-malliset rakennusten kokonaisvaltaiset energiakatselmukset, mikäli niistä raportoidaan seurantajärjestelmään: mm. kohteen nimi, osoite, m 3, kokonaisvaltaisuus KETS (lämpö, sähkö, vesi) ja myös toimenpide-ehdotukset KEO 12,0 100 % 0,5 90 % 80 % 10,0 90 % 80 % 0,5 0,4 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 8 22 19 32 25 33 23 3 12 1 36 5 17 4 11 7 24 18 37 40 38 44 26 41 28 14 31 30 26 39 20 29 21 34 9 10 13 15 16 27 35 42 43 45 46 47 48 49 50 51 Katselmoitu osuus julkisesta rakennuskannasta 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 milj. m3 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 6 1 3 7 4 2 5 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Katselmoitu rakennuskanta 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0
Energiakatselmukset kunta-alalla Nykyinen kulutus KUNTASEKTORI 3124 Säästöpotentiaali 1992-2007 Lämpöenergia 2 611 178 MWh/a 397 081 MWh/a 15,2 % 72 313 447 /a 10 483 061 /a 14,5 % Sähköenergia 1 013 995 MWh/a 74 817 MWh/a 7,4 % 59 642 779 /a 5 653 031 /a 9,5 % Vedenkulutus 9 907 952 m 3 /a 743 189 m 3 /a 7,5 % 18 916 438 /a 1 445 179 /a 7,6 % Kulutukset yhteensä Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä 150 872 663 /a 17 581 271 /a 11,7 % 33 439 687
Esimerkkejä 6: Säästötakuu- ja rahoitusmenettelyjen käyttö Energiatuet ESCO rahoittaa hankkeen, joka maksetaan energiakustannussäästöistä ESCO rahoittaa hankkeen, joka maksetaan energiakustannussäästöistä
Energiatuet Esimerkkejä 6: Säästötakuu- ja rahoitusmenettelyjen käyttö
Esimerkkejä 6: Säästötakuu- ja rahoitusmenettelyjen käyttö - ESCO-sopimuksia: LTO, maalämpöpumppu, vesi-ilmalämpöpumppu, ilma-ilmalämpöpumppu, jäähdytyslaitteiden LTO, patteriverkoston perussäätö, LEDkatuvalaistus - kunnan lämpölaitoksen toiminta ESCOna asiakkaanaan kunta - rakennusten kokonaisenergiatalouden parantaminen käytönohjausta kehittämällä 9.11.2010
Esimerkkejä 7: Kulutusseuranta ja tunnusluvut - ammattikeittiöiden energiankäytön ohjeistus ja mittaus - vedenkulutuksen vähentäminen virtaamia pienentävin ratkaisuin - henkilö- ja tavarakuljetusten rationalisointi 9.11.2010
Esimerkkejä 8: Uudet toimintamallit - kiinteistöjen lämpötilojen ja ilmanvaihtoilmavirtojen mittaaminen - huoltomiesten tulospalkkiojärjestelmä - palvelupyynnöt ja palautteet järjestelmä - virkapolkupyörät 9.11.2010
Esimerkkejä 9: Koulutus- ja tiedotustoiminta - energiatietoa kunnan intranetiin ja internet-sivuille - aktiviteetteja energiansäästöviikolla ja autottomana päivänä, Earth hour osallistuminen - tiedottaminen uusiutuvista energiavaihtoehdoista, passiivisen energian hyödyntämismahdollisuuksista, matalaenergiarakentamisesta, energiatodistuksista ja energiansäästöstä sekä mahdollisuudesta liittyä aluelämpöjärjestelmään rakennus- ja ympäristölupien sekä tontinluovutuksen yhteydessä 9.11.2010
Hankinnat
Esimerkkejä 9: Koulutus- ja tiedotustoiminta - keke-vastaavien koulutus - koulutusta pientalorakentajille - ympäristöpäivä kunnan työntekijöille - taloudellisen ajotavan koulutus - kansalaisaktivointikampanja Pieniä tekoja suuria vaikutuksia (Turku) - Ilmankos-projekti (Tampere) - Kulutus kuriin -kilpailu (Jyväskylä) - energiataloudellisen ja terveellisen sisäilman asukasopas (Äänekoski) - energiansäästö-brändille oma logo (Äänekoski) 9.11.2010
Energiansäästötyön tulokset näkyviin
Esimerkkejä 10: Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto - bioenergiakortti öljylämmitetyille kiinteistöille (Keski-Suomen energiatoimisto) - jätevesilämpöpumppu - ESSI-hanke (energy Self-Sufficiency Initiative) o Levón-instituutti o amk: Tampere, Jyväskylä, Seinäjoki o EAKR, Pohjanmaan liitto 9.11.2010
Aurinkolämmön käyttö Toimiva ratkaisu esimerkiksi yhdessä pelletin tai öljylämmityksen kanssa voi korvata päälämmitysmuodon kokonaan lämmöntarpeen ollessa vähäistä (kesällä) Pitkäikäinen investointi Uudenlaiset keräimet toimivat suoraan vesikatteena Polttoaineiden kallistuminen ei vaikuta aurinkolämpöön Markkinahintojen nousu tulevaisuudessa voi lyhentää takaisinmaksuaikaa merkittävästi Hyvä suunnittelu ja ammattitaitoinen asennus erittäin tärkeitä parhaan hyötysuhteen saavuttamiseksi Aurinkolämpökeräimiä Kuva: Vesa Erkkilä
Kunnan toiminnan vaikutus kolmansien osapuolien energiankäyttöön Sopimuksen mukaisesti energiansäästö, joka on seurausta liittyjän toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske sen omaa energiankäyttöä, voidaan laskea liittyjän eduksi, ellei säästö kuulu muun sopimusalan piiriin Tällaisten toimien tulee käyttää erityistä harkintaa ja pitäytyä vain sellaisten muiden toimijoiden energiankäyttöön kohdistuvissa toimissa, joilla tosiasiallisesti on tavoitteena energiansäästö Yksi toimija raportoinut vuoden 2009 lopussa rakennusvalvonnan ohjauksella saavutettua säästöä, jonka vaikutus vuoden 2009 lopussa on 24,4 GWh/a eli lähes kaksikertainen verrattuna kaikkien KETS toimijoiden oman toiminnan yhteiseen säästöön vuoden 2009 lopussa sopimuskaudella
Pohjoismainen energiakunta 2011 Pohjoismaiden ministerineuvoston järjestämä kilpailu - kilpailuehdotus: kahden viime vuoden aikana kunnassa toteutettu, energian tuotantoon tai käyttöön liittyvä, kestävää kehitystä tukeva toimenpide, jonka toteutumiseen kunta on vaikuttanut - kilpailuaika: ehdotusten viimeinen jättöpäivä 20.1.2011 - organisaatio: koordinaatio Motivassa, ehdotusten arviointi Motivan ja Kuntaliiton yhteistyönä, kolme parasta ehdotusta pohjoismaisen raadin arvioitaviksi - ehdotus jätettävä kunnan nimissä - kolme parhaaksi arvioitua kotimaista ehdotusta selvillä helmikuun loppuun mennessä, pohjoismaiset valinnat kevään kuluessa 9.11.2010
Energiankulutus 2009 2009 raportoidut tiedot: rakennuskanta muu energiankäyttö* KETS: Sähkö 1 481 (+29 %)** GWh Lämpö + polttoaineet 3 619 (+13 %) GWh KETS yhteensä (+40 %) GWh 4 895 (+21%) GWh 796 Energiankulutus yhteensä KETS-liittymisasiakirjojen mukaan (raportoineille): rakennuskanta 4 859 (+21 %) GWh (tiedot vuodelta 2005 tai osittain 2006/2007) muu energiankäyttö 652 GWh KEO: Sähkö 40,8 (+38 %) GWh Lämpö + polttoaineet 93,4 (+23 %) GWh KEO yhteensä GWh 135 (+27 %) GWh 16,6 (+115 %) Energiankulutus yhteensä KEO-liittymisasiakirjojen mukaan (raportoineille): rakennuskanta 149 GWh (tiedot vuodelta 2005 tai osittain 2006/2007) muu energiankäyttö 12,8 (+58%) GWh *esim. katu- ja muu ulkovalaistus, vesihuolto, omat työkoneet ja ajoneuvot ** suluissa verrattuna vuoden 2008 raportoineiden tietoon
Energiakatselmustuki kunta-alan sekä elinkeinoelämän palvelujen ja keskisuuren teollisuuden liittyneille 2008 2009 yhteensä KETS, kuntakats. 0,3 % 1 hanke 1 kohde Kohteiden lukumäärä yht. 361 KETS 47 % KEO 2 % 2 hanketta 9 kohdetta KEO, kuntakats. 2 % 2 hanketta 8 kohdetta Keskisuuri teollisuus yht. 28 % KETS 26 % 456 898 eur Katselmustuki yht. 1,77 milj. eur KETS, kuntakats. 0,5 % 8 100 eur 11 840 eur KEO KEO, kuntakats. 1 % 3 % 47 260 eur Keskisuuri teollisuus yht 57 % 25 hanketta 166 kohdetta Palveluala yht. 21 % Palveluala yht. 13 % KETS-hankkeita 2009 15 (141 kohdetta), katselmustuki yht. 373 578 eur (sis. uusiutuvan kuntakats.) KEO-hankkeita 2009 5 (16 kohdetta), katselmustuki yht. 51 840 eur (sis. uusiutuvan kuntakats.) 156 080 eur
Investointitukituki energiansäästöön kunta-alan sekä elinkeinoelämän palvelujen ja keskisuuren teollisuuden liittyneille 2008 2009 yhteensä KETS 32 % 16 hanketta Hankkeiden lukumäärä yht. 50 KEO 0 % Keskisuuri teollisuus yht. 50 % KETS 43 % 1, 89 milj. eur Investointituki energiansäästöön yht. 4,37 milj. eur KEO 0 % Keskisuuri teollisuus yht. 28 % Palveluala yht. 18 % Palveluala yht. 29 % KETS hankkeita 2009 13, joille tuki yht. 1,74 milj. eur
Jatkuva parantaminen - energiankulutuksen seuranta KETS: 80 % rakennuskannasta kuukausitason seurannassa saavuttanut tai ylittänyt palvelurakennuskannasta 38 (83%) ja asunrakennuskannasta 26 (57 %) liittyjää 100 % saavuttanut sekä palvelurakennus- että asunrakennuskannasta 15 liittyjää tavoitteen saavuttaminen 2013 näyttää melko hyvältä Muun kulutuksen seuranta raportoinnin perusteella lisääntynyt ulkovalaistuksen kulutusseurannan kattavuus yli 80 % 23 (62 %) liittyneestä kunnasta/kaupungista ja liikennevaloja vastaavasti 13 (35 %) KEO: 80 % rakennuskannasta kuukausitason seurannassa saavuttanut tai ylittänyt palvelurakennuskannasta 11 (79 %) ja asunrakennuskannasta 8 (57 %) liittyjää 100 % saavuttanut sekä palvelurakennus- että asunrakennuskannasta 7 liittyjää Muun kulutuksen seuranta raportoinnin perusteella lisääntynyt ulkovalaistuksen kulutusseurannan kattavuus yli 80 % 7 (54 %) liittyneestä kunnasta, mutta liikennevalojen energiankulutusta seuraa vain yksi liittynyt
Tarjoamme tietoa malleista ja työkaluista sekä avustamme niiden soveltamisessa http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/koulut_ja_oppilaitokset
Hankinnat
Energiankäytön tehostaminen esimerkkikunnassa 30 000 asukkaan kunta, jolla kiinteistöjä 700 000 m³ kulutukset: lämpö 33 GWh/v, sähkö 13 GWh/v ja vesi 112 000 m³/v energiakustannukset vuodessa 2,8 M hiilidioksidia syntyy 14 100 t/v Tehostamissuunnitelman toteutus kiinteistöjen energiakatselmukset (80 % kiinteistöistä) uusiutuvan energian kuntakatselmus taloudellisen ajon koulutus henkilöstölle informaatiotoiminta kuntalaisille ja henkilöstölle hankintamenettelyn kehittäminen
Energiankäytön tehostaminen esimerkkikunnassa Lopputulos säästöpotentiaalit: lämpö 13 %, sähkö 9 %, vesi 6 % energiakustannusten säästöt 301 000 /v hiilidioksidipäästöjen vähenemä 1730 t/v katselmuskustannukset 105 000, josta TEMin tuki 42 000 toteutettujen investointien kustannukset 630 000 koulutuksen, tiedotuksen ja menetelmien kehittämisen kustannukset 42 000 kustannukset yhteensä 777 000, säästöt yhteensä 301 000 /v suora takaisinmaksuaika 2,6 v
KUNTAKATSELMUS Uusiutuvan energian kuntakatselmus on tarkoitettu kuntien energiankäytön, erityisesti polttoaineiden käytön, nykytilan ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksien selvittämiseen energiantuotannossa ja kiinteistöjen lämmityksessä. Kuntakatselmuksen tavoitteena on - selvittää kunnan tai muun katselmusalueen energiantuotannon ja kiinteistöjen lämmityksen energiataseet, - arvioida käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat sekä - löytää kohteita, joissa uusiutuvilla energialähteillä voitaisiin taloudellisesti kannattavasti korvata uusiutumattomien energialähteiden käyttöä.
KUNTAKATSELMUKSEN SISÄLTÖ Kuntakatselmuksessa etsitään ja analysoidaan systemaattisesti uusiutuvan energian käytön lisäämismahdollisuuksia, jotka - ovat taloudellisesti kannattavia toteuttaa nykyisellä teknologialla ja kustannustasolla, - alentavat hiilidioksidipäästöjä, - ovat muutenkin ympäristövaikutuksiltaan myönteisiä ja - edesauttavat energiankäytön tehostumista
KUNTAKATSELMUSRAPORTIN RAKENNE 1. Yhteenveto 2. Kohteen perustiedot 3. Energiantuotannon ja käytön nykytila 4. Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö 5. Uusiutuvan energian käytön lisäämismahdollisuuksien analysointi 6. Jatkotoimenpide-ehdotukset 7. Uusiutuvan energian käytön seuranta
KUNTAKATSELMUKSESSA TARKASTELLAAN Uusiutuvat energialähteet ja niiden teknis-taloudelliset tuotantomahdollisuudet: Puupolttoaineet - Jätepolttoaineet - Peltobiomassa - Biokaasu - Tuulienergia - Aurinkoenergia - Vesivoima Kaukolämpö Sähkö Polttoaineet Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Kiinteistöjen lämmitys Sähkön erillistuotanto Polttoaineet Polttoaineet Polttoaineet Sähkö Sähkö Sähkön tuonti/vienti Lämpö Kaukolämmön ja teollisuuden erillislämmön tuotanto Lämpö
Motivan rooli energiatehokkuussopimuksissa Osallistuminen yhdessä sopimuskumppaneiden kanssa: sopimusten valmisteluun sopimusten markkinointiin sopimuksen toimeenpanoa tukevien työkalujen ja palvelujen kehittämiseen liittyneiden tukemiseen sopimuksen toimeenpanossa sopimusten liittyjäkohtaisen vuosiraportoinnin kehittämiseen Lisäksi: seurantajärjestelmän kehittäminen ja ylläpito säästösopimustoiminnalla saavutettujen tulosten seuranta, vaikutusten arviointi ja yhteenvedot yleinen tiedotus (esitteet, tiedotteet, www-sivut jne.)
Työkaluja sopimustoiminnan toteuttamiseen 1. Tehostamissuunnitelma 2. Energiakatselmukset katselmus- ja analyysituki investointituki 3. Kulutusseuranta 4. Uusiutuvan energian kuntakatselmus 5. Ohjeistetut hankinnat 6. Energiansäästöviikko 7. Raportointi
Sopimustoiminnan hyödyt kunnalle Tavoitteisiin vapaaehtoisesti Tuloksia ja kustannussäästöjä systemaattisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla Vertailutietoa toimenpiteistä ja tuloksista Työ- ja elinkeinoministeriön tuki energiakatselmuksiin energiansäästöinvestointeihin uusiutuvan energian käyttöä lisääviin investointeihin sopimuskuntien yhteisiin kehittämishankkeisiin
Hankinnat
Jatkuva parantaminen Projektista prosessiksi Energiakustannusten synty hallitaan Energiankulutusmuutokset havaitaan ja syyt tunnistetaan (kulutusseurannasta tehokkuuden seurantaan) Energian hankinta optimoidaan Turhaa energian käyttöä rajoitetaan Energia-asiat mukana hankintapolitiikassa, ympäristöohjelmissa, yrityksen jatkuvissa toiminnoissa omalla painoarvollaan
Energiatuet Energiatuki on harkinnanvarainen tuki ja sen myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Energiansäästöön liittyvien investointitukien pääpaino on uuden teknologian käyttöönotossa, jossa tuki voi olla maksimissaan 40 %. Uudella teknologialla tarkoitetaan sellaisia teknisiä ja muita ratkaisuja, joita ei ole aiemmin laajemmin sovellettu kaupallisessa mittakaavassa Suomessa. Käytännössä tuki uudelle teknologialle on useimmiten 25 35 % ja se koskee vain hankkeen uutta teknologiaa sisältävää osuutta. Hankkeen ns. tavanomaiseksi teknologiaksi arvioidulle osuudelle tukitaso on alempi ja määräytyy tavanomaisen teknologian tuen mukaisesti. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset tai toimipaikat voivat tapauskohtaisen harkinnan perusteella saada investointitukea myös tavanomaisten säästöinvestointien toteuttamiseen. Tämä tuki on yleensä enimmillään 25 %.
Energiatuet Tuki TEM:n energiakatselmusten yleisohjeiden mukaan suoritetuille energiakatselmuksille ja -analyyseille on pääsääntöisesti enintään 40 % hyväksytyistä katselmuksen työkustannuksista. Tästä poikkeuksena energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneille kunnille sekä mikro- ja pkt-yrityksille tuki on enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi energiatehokkuussopimuksiin liittyneille kunnille tuki uusiutuvan energian kuntakatselmuksiin on enintään 60 %.
Energiatuet ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden tuki voi olla ns. tavanomaisen tekniikan tukea korkeampi, mikäli hakija on liittynyt energiatehokkuussopimusjärjestelmään, eli käytännössä enimmillään 30 %. ESCO-palvelulla toteutettavissa hankkeissa voi myös ESCO-yritys olla tuen hakijana. Muissa kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyvissä kohteissa ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden tuki on enintään 15 %.
Energiatuet Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että sillä arvioidaan olevan hankkeen käynnistymiselle tärkeä merkitys. Tuki myönnetään vain sille osuudelle investoinnista, joka on energiansäästöön aikaansaamiseksi välttämätön. Tämän osuuden koroton takaisinmaksuaika on oltava yli 2 vuotta. Tuettavan investointihankkeen minimikoko on 20 000 euroa. Vuosittaiselle maksimituelle yhdelle yritykselle tai kunnalle ei ole enää ylärajaa. Pienempiä säästöinvestointeja on mahdollisuus yhdistää siten, että edellä mainittu hankkeen minimikoko täyttyy.
Kiitos! www.motiva.fi www.energiatehokkuussopimukset.fi