MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa.



Samankaltaiset tiedostot
MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

Matematiikan pitkä oppimäärä

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.

PITKÄ MATEMATIIKKA. Pakolliset kurssit

MATEMATIIKKA. MAA Matematiikan pitkä oppimäärä

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä

Kurssit MAA1 MAA14 ja MAB1- MAB9 arvostellaan numeroarvosanalla Soveltava kurssi MAA 15 arvostellaan suoritettu / hylätty.

Matematiikan pitkä oppimäärä

3.6 Matematiikka. Esimerkkien ja sovellustehtävien avulla kestävän kehityksen näkökulma tulee esille kursseissa MAA6 ja MAA8 sekä MAB3 ja MAB5.

Lyhyt matematematiikka. Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat

3. Lausekkeet ja yhtälöt (ma3) Keskeiset sisällöt polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku

6.4 Matematiikka. Arviointi

6.4 Matematiikka. Arviointi

Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS

Matematiikka. Matematiikan pitkä oppimäärä. Pakolliset kurssit

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.

5.6. Matematiikka Pitkä matematiikka

Matematiikka vuosiluokat 7 9

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä

Merkitys, arvot ja asenteet 7 Ei vaikuta arvosanan

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

MATEMATIIKKA VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

5. Matematiikkalukio. 5.1 Opetus. Matematiikkalukion tarkoitus

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla

MAS- linjan matematiikan kurssit

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle hyvä (8)

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA

Kommentteja Markku Halmetojan ops-ehdotuksesta

ÄIDINKIELI LAHDEN RUDOLF STEINER KOULUN LUKION KURSSISISÄLLÖT

KERAMIIKKA JA LIIKUNTAPAINOTTEINEN

Verkkokurssien sisältö

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 matematiikassa vuosiluokilla 7 9

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN

MATEMATIIKKA. Oppiaineen tehtävä

Matematiikka 7-9. Matematiikan tehtävä. Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

LAHDEN RUDOLF STEINER KOULUN LUKION KURSSISISÄLLÖT

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA

1. ja 2. kurssi (I-osa) Perusasiat kuntoon

MATEMATIIKKA/Vuosiluokat 7-9

Tornion yhteislyseon lukion opetussuunnitelma 2016

MAB 9 kertaus MAB 1. Murtolukujen laskutoimitukset: Yhteen- ja vähennyslaskuissa luvut lavennettava samannimisiksi

1. ja 2. kurssi (I-osa) Perusasiat kuntoon

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

5 Differentiaalilaskentaa

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

KURSSIVALINTAOPAS (OPS

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 matemaattisissa aineissa Opetusneuvos Tiina Tähkä

Matematiikan peruskurssi 2

KURSSIVALINTAOPAS (UUSI OPS 2016)

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Funktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?

KURSSIVALINTAOPAS (UUSI OPS 2016)

KURSSIVALINTAOPAS (UUSI OPS 2016)

KURSSIVALINTAOPAS (UUSI OPS 2016)

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio

Luonnos pitkän matematiikan opetussuunnitelmaksi. Pitkän matematiikan pakollinen oppimäärä

PORIN SUOMALAISEN YHTEISLYSEON LUKIO

KURSSISELOSTEET Päivitetty Päivitetty Päivitetty Päivitetty

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Raja arvokäsitteen laajennuksia

LEPPÄVIRRAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA ÄIDINKIELI ENGLANTI. Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja kurssinumero

Muista tutkia ihan aluksi määrittelyjoukot, kun törmäät seuraaviin funktioihin:

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN

KURSSISELOSTEET

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA. Tutkinnon osa. Toteutus. 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT

Matematiikan tukikurssi

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Matematiikan tukikurssi

KURSSISELOSTEET

Epäyhtälöt 1/7 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna

PII JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Vääksyn Yhteiskoulun lukion kirjalista lukuvuodelle Kirja ja ISBN-numero BIOLOGIA ENGLANTI FILOSOFIA FYSIIKKA HISTORIA KEMIA

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

Geogebra -koulutus. Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen

Tervolan lukio. Opinto-opas 2016 SÄILYTETTÄVÄ LUKIO-OPINTOJEN AJAN

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille:

Opetusperiodi:I, suunnattu hakukohteille: Teknillinen fysiikka ja matematiikka

LUKUVUODEN E-KURSSI

HYVÄ KALAJOEN LUKIOON AIKOVA

hyvä osaaminen

Transkriptio:

MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä. Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuuksien tehtävänä on eheyttää opetusta. Sen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina, yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuuksista matematiikan opetuksessa korostuvat mm. viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä ihminen ja teknologia. Arviointi Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kaikki kurssit arvioidaan numeroin. Kurssiarvosana määräytyy jatkuvan näytön, summatiivisten kokeiden sekä muun mahdollisen opiskelijan antaman näytön perusteella. Kunkin kurssin alussa sovitaan ko. kurssin arviointiperusteista. Suoritusjärjestys Matematiikassa pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät ja koulukohtaiset kurssit suoritetaan kurssitarjottimen mukaisesti. Koulukohtainen kertauskurssi suoritetaan viimeisenä. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 MAB1, MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4 ja MAA8 MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa.

Pitkä oppimäärä Nerous on yksi prosentti inspiraatiota ja yhdeksänkymmentä yhdeksän prosenttia hikoilua. (Thomas Edison) Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä. Valtakunnalliset pakolliset kurssit MAA1 Funktiot ja yhtälöt vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä potenssifunktio potenssiyhtälön ratkaiseminen juuret ja murtopotenssi eksponenttifunktio

MAA2 Polynomifunktiot harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä polynomien tulo ja binomikaavat polynomifunktio toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin polynomiepäyhtälön ratkaiseminen MAA3 Geometria harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus sini- ja kosinilause ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen MAA4 Analyyttinen geometria ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvo- yhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä f(x) = a tai f(x) = g(x) vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan pistejoukon yhtälö

suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen yhtälöryhmän ratkaiseminen pisteen etäisyys suorasta MAA5 Vektorit ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. vektoreiden perusominaisuudet vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo suorat ja tasot avaruudessa MAA6 Todennäköisyys ja tilastot oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja perehtyy kombinatorisiin menetelmiin perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma MAA7 Derivaatta osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaali- epäyhtälöitä

omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä. rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla oppii yhdistetyn funktion derivoimisen tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita juurifunktiot ja -yhtälöt eksponenttifunktiot ja -yhtälöt logaritmifunktiot ja -yhtälöt yhdistetyn funktion derivaatta käänteisfunktio juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x) osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla ymmärtää lukujonon käsitteen oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla suunnattu kulma ja radiaani trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen

trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat lukujono rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa geometrinen jono ja summa MAA10 Integraalilaskenta ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin integraalifunktio alkeisfunktioiden integraalifunktiot määrätty integraali pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Valtakunnalliset syventävät kurssit MAA11 Lukuteoria ja logiikka oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut

aritmetiikan peruslause kokonaislukujen kongruenssi MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät oppii algoritmista ajattelua harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomien jakoalgoritmi polynomien jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-ala MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit Koulukohtaiset kurssit MAA14 Funktiot ja yhtälöt 2 ja keskeiset sisällöt Kurssien MAA1 ja MAA2 keskeisten sisältöalueiden kertaus ja syvennys polynomien jakolasku murtolausekkeiden laskutoimitukset ja yksinkertaisia murtoyhtälöitä ja -epäyhtälöitä kompleksilukuihin liittyviä perusasioita

MAA15 Avaruusgeometria ja keskeiset sisällöt Syvennetään geometrista osaamista. Käsitellään kappaleita kolmiulotteisessa avaruudessa geometrisesti ja analyyttisesti. Harjoitellaan vektorilaskentaa avaruuskoordinaatistossa. Lasketaan aiheisiin liittyviä sanallisia sovelluksia. MAA16 Matematiikan perusmetodien kertaus ja keskeiset sisällöt Kerrataan yhtälö- ja epäyhtälöratkaisuperiaatteet. Syvennetään analyyttisen geometrian ja vektorilaskennan tietoja ja taitoja. Harjoitellaan näitä taitoja monipuolisesti vanhojen ylioppilastehtävien ja preliminääritehtävien avulla. MAA17 Pitkän matematiikan kertauskurssi ja keskeiset sisällöt Syvennetään ja kootaan pitkän matematiikan kursseilla opittuja tietoja ja taitoja monipuolisten sovellusten avulla. Varmennetaan matemaattisten taitojen ja tietojen hallinta ylioppilaskirjoitusten ja jatkokoulutuksen tarpeita ajatellen Lyhyt oppimäärä The Perfect knowledge is always mathematical. (Johannes Kepler 1571-1630) Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan lyhyen oppimäärän opiskelun tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatkoopinnoille sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessäoppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna

Valtakunnalliset pakolliset kurssit MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus ongelmien muotoileminen yhtälöiksi yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen MAB2 Geometria harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen kuvioiden yhdenmuotoisuus suorakulmaisen kolmion trigonometria Pythagoraan lause kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa MAB3 Matemaattisia malleja I näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen potenssiyhtälön ratkaiseminen eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

MAB4 Matemaattinen analyysi tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon polynomifunktion derivaatta polynomifunktion kulun tutkiminen polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen graafisia ja numeerisia menetelmiä MAB5 Tilastot ja todennäköisyys harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen normaalijakauma ja jakauman normittaminen kombinatoriikkaa todennäköisyyden käsite todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavia mallien käyttöä MAB6 Matemaattisia malleja II varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä ymmärtää lukujonon käsitteen ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla kahden muuttujan lineaariset yhtälöt lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen lineaarinen optimointi lukujono aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa

Valtakunnalliset syventävät kurssit MAB7 Talousmatematiikka oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla MAB8 Matemaattisia malleja III laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla radiaani tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen muotoa f(x) = A sin (bx + c) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina. vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja pistetulo kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla Koulukohtaiset kurssit MAB9 Lyhyen matematiikan kertauskurssi ja keskeiset sisällöt Syvennetään ja kootaan lyhyen matematiikan kursseilla opittuja tietoja ja taitoja monipuolisten sovellusten avulla. Varmennetaan matemaattisten taitojen ja tietojen hallinta ylioppilaskirjoitusten ja jatkokoulutuksen tarpeita ajatellen.