Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen osuus ELY-keskusten yhteiseen toimintakertomukseen vuodelta 2013 ELY-keskuksen neuvottelukunta 25.3.2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen 1
ELY-keskus yhtenäinen virasto rakentumassa 4. toimintavuosi entistä enemmän löydetty yhteistä Hallitusohjelman ELY-linjausten jälkeen on siirrytty rr-organisointiin ja laajempien aluehallintoselvitysten laadintaan Johtotähtenä vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen synergiaa ja yhteistyötä hyödyntäen Rahoitus- ym. prosessien jatkuva parantaminen Toimintaresurssit kiristetty äärimmilleen huoli toimintojen turvaamisesta eläköitymisten jälkeen Sidosryhmä- ja verkostoyhteistyötä kehitetty edelleen -> hyvät tulokset sidosryhmätutkimuksessa Hyviä laatu- ja barometrituloksia (asiakkaat/henkilöstö) 2
Sidosryhmät ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen valtakunnallista tyytyväisyystasoa tyytyväisempiä Viranomaiskumppaneiden tyytyväisyydessä pientä laskua Ohjaavien tahojen tyytyväisyydessä selvä parannus
Asiantuntevuus ja osaavuus on vahvuutena. Merkittävintä kehittymistä sidosryhmien mukaan tapahtunut: aktiivisuudessa, joustavuudessa, yhteistyötaidoissa ja lähestyttävyydessä. Kehittymismahdollisuutta nähdään: toimintatapojen yhtenäisyydessä ja tehokkuudessa ja nopeudessa.
Sidosryhmien mukaan Pohjois-Karjalan ELY-keskus on onnistunut useissa asioissa vertailujoukkonsa keskimäärää paremmin.
Palvelu kokonaisuudessaan Rahoituskyselyiden tulokset HUOM! ELY-keskukset, joiden osalta vastaajamäärä on alle 10 on jätetty pois vertailusta. 01.01.2008 6
Palvelu kokonaisuudessaan Maksatuskyselyiden tulokset 01.01.2008 7
Palvelu kokonaisuudessaan Valvontakyselyiden tulokset HUOM! ELY-keskukset, joiden osalta vastaajamäärä on alle 10 on jätetty pois vertailusta. 01.01.2008 8
Toimintaympäristössä epävarmuus jatkui Elinkeinoelämässä epävarmuus jatkui, kehitysnäkymissä suuria toimiala- ja jopa yrityskohtaisia eroja Työllisyys heikkeni edelleen, vuoden lopussa jo lähes 12 500 työtöntä, ei kuitenkaan enää pahin työttömyysaste) Uusien yritysten perustaminen vilkastui Investointiaktiivisuudessa isoja eroja, mutta yrityksille pystyttiin suuntaamaan noin 30 miljoonaa euron edestä rahoitustukea -> 160 miljoonan euron investoinnit Julkisen sektorilla saatu aiempien työpaikkamenetysten vastapainoksi myös uusia yksiköitä, puolustushallinnon palvelukeskus 9
ELY-keskusten painopisteet tuloksia/p-k:n ELY Alueen elinvoimaisuus + Joensuun kaupunki vetovastuuseen biotalous-inka-ohjelmassa (ainoana Itä-Suomessa) + Joensuun kaupunkiseudun ja valtiovallan kesken kasvusopimus + ELY-keskus vahvasti mukana molemmissa jo valmisteluvaiheesta lähtien + Maaseudun tietoliikenneyhteyksien parantaminen laajakaistahankkeilla + Saimaan uhanalaisten lohikalojen tilaa parannettu omalla projektilla + Osallistavat prosessit uuden EU-ohjelman valmistelussa + Maaseudun yhteisviemäröintien rakentaminen oli vilkasta + METSO-ohjelman toteuttamisessa on päästy selvästi yli tavoitteen - Haasteellisista työllisyys- ja työttömyysastetavoitteista jäätiin jälkeen lähinnä pitkittyneen taantuman vuoksi 10
ELY-keskusten painopisteet tuloksia/p-k:n ELY Elinkeinoelämän menestystekijät + Ennätyksellinen vuosi yritysrahoituksessa, yrityksille 30 miljoonaa rahoitusta + Invest-in -tyyppisiä investointeja (esim. John Deere ja Philips Medisize) + Teollisuuspuiston rakentaminen alkoi Penttilänrantaan + Fotoniikan hyödyntämisessä isoja edistysaskeleita: 3D-tulostus; Olympus-konserni selvittää tutkimuskeskuksen perustamista, esim. Joensuuhun + Biotalouden osalta merkittäviä tuloksia, mm. pyrolyysin tuotanto käynnistyi Joensuussa ja puuöljyä koskeva tutkimuskokonaisuus käynnistyi + Maaseudun yritystukia runsaasti Pohjois-Karjalaan; sukupolvenvaihdoksiin herännyt runsaasti kiinnostusta + Maatalouden investointihalukkuudessa pientä piristymistä + Pohjois-Karjalan Leader-hankkeet menestyivät kansainvälisesti + Uusien yritysten määrä lähti selvään nousuun + Yhteistyötä Itä-Suomen alueella mm. jätehuollossa ja tulotukivalvonnoissa + Valtakunnallinen koordinaatiovastuu P-K:n ELY-keskukselle ENCORE-verkostossa - Rekrytointiongelmat kasvoivat joillakin toimialoilla ja ammattiryhmissä 11
ELY-keskusten painopisteet tuloksia/p-k:n ELY Väestön hyvinvointi + Ympäristövalvonnan taso pidettiin tehokkaana, ei merkittäviä ympäristövahinkoja + Yritysten ympäristövastuullisuutta tuettiin ohjauksella ja neuvonnalla + Vesien tilan seurantaohjelma toteutettiin ja uusi monivuotinen ohjelma laadittiin + Uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämistä tehtiin koko keskuksen toimesta + Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tehtäviä oli ennätysmäärä + Pielisen alhaisen vedenkorkeuden vuoksi poikkeuslupa juoksutuksen pienentämiseen + Luomutuotannon kasvu jatkui edelleen + Tukivalvonnat hoidettiin aikataulussa -> eivät viivästyttäneet tukien maksatusta tiloille + Uusien kalastuksenvalvojien koulutus ja luvitus käynnistettiin + Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen panostettiin - P-K:n ympäristöohjelman laatimisesta jouduttiin luopumaan - Nuoristotyöttömyyden osalta jäätiin tavoitteesta, joskin tilanne parani loppuvuodesta - Maahanmuuttajien työttömyysaste maan korkein ja jäätiin selvästi tavoitteesta 12
Henkilöstö/ELY Henkilöstön määrä ja rakenne 2010 2011 2012 2013 Henkilöstön lukumäärä 198 179 159 165 - naiset 99 92 84 95 - miehet 99 87 75 70 Henkilötyövuosien määrä 192,4 172,9 159,09 164,58 - toimintamenoilla 134,3 131,6 122,41 128,08 - työllisyys- ja projektivaroin ym. 58,1 41,4 36,68 36,50 14
Henkilöstö/TE-toimisto Mittari 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön lukumäärä 154 167 163 139 121 - naiset 116 128 121 105 90 - miehet 38 39 42 34 31 Henkilötyövuosien määrä 143,1 150,9 145,4 131,9 113,6 - toimintamenoilla 119 118 110,7 96,6 - työllisyysvaroin ym. 31,9 27,4 21,2 17,0 Henkilöstön lukumäärän %-muutos vuoden alusta 4 % 8 % -2 % - 15 % - 13 % Vakinaisten lukumäärä yhteensä 106 111 111 103 81 Määräaikaiset, lukumäärä yhteensä 48 65 52 36 40 Kokoaikaisten lukumäärä 140 149 140 126 110 Osa-aikaisten lukumäärä 14 18 23 13 11 Keski-ikä vuoden lopussa 47,8 47,7 48,5 50,1 48,6 Vakinaisten %-osuus henkilöstöstä 69 % 66 % 68 % 74% 67 % Määräaikaisten %-osuus henkilöstöstä Tukityöllistettyjen %-osuus henkilöstöstä 31 % 39 % 32% 18 % 20 % 16 % 26% 33 % 14% 17 % Naisten %-osuus henkilöstöstä 75 % 77 % 74 % 76% 74 % Miesten %-osuus henkilöstöstä 25 % 23 % 26 % 24% 26 % Kokoaikaisten %-osuus henkilöstöstä 91 % 89 % 86 % 91 % 91 % Osa-aikaisten %-osuus henkilöstöstä 9 % 11 % 14 % 9 % 9 % 15