JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA



Samankaltaiset tiedostot
JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA

Vihti JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA. Jokikunnan kylätoimikunta 2004 Länsi-Uudenmaan kehitys LUKE ry POMO+

Green Golf Events Social Golf Days

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

KESKEISET PERIAATTEET

Hill Side Golf & Country Club

Viestintä ja materiaalit

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi.

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina klo Norra Korsholms skolassa

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

TILAA ELÄÄ JA ASUA LUONNOLLISESTI LOIMAA. kotiloimaalta.fi

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Painatus: Karkkilan Painopalvelu Oy marraskuu 2014

Hankesuunnittelua Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

TILAA ELÄÄ JA ASUA LUONNOLLISESTI LOIMAA. kotiloimaalta.fi

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Vaskion kyläkyselyn tuloksia

Mansikkaniemen asemakaava

KYLÄMAISEMA KUNTOON Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, HARJUNPÄÄ puh

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen , päivitetty

LOHJA ASUNTOMESSUPAIKKAKUNTANA

Multian tonttitarjonta 2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

KYLÄN TURVALLISUUSLISTA

Suunnittelun lähtökohdat, aiemmat suunnitelmat, laaditut ja laadittavat selvitykset

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty /8

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

TERVEISIÄ TARVAALASTA

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Ak-330 Kemmolan asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

KYSELYTULOKSET EK-Kylät

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta,

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS

POLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS

Sulkavan elinvoimastrategia

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

K A N S A L L I S M U S E O N

SIUNTIO Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta

Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Sulkavan elinvoimastrategia

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

VITAL-hanke

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

KYSELY. Hyvä asukas tai maanomistaja!

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Uudenlaisen asumisen alue!

Transkriptio:

JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2025 VIHTI JOKIKUNTA

SUUNNITTELUKAUDEN TAVOITTEET TAVOITE NYKYTILA TOIMENPITEET AIKATAULU JA TOTEUTUS 1. Kevyenliikenteen väylä ja valaistus kylälle 2. Koululle keinut, koripalloteline, kiipeilyteline, radioohjattavien autojen parkki, kaukalo 3. Seurojentalon keittiöremontti 4. Hyppyrimäen uusiokäyttö esim. näköalatornina 5. Parempien tietoliikenneyhteyksien saaminen kylälle (esim. valokuitukaapeli) 6. Opastettu reitti juoksuhaudoille Hyrtiönmäelle/ Patterinmäelle 7. Ulkoilureitistö, joka yhdistää kylän paikalliset nähtävyydet (Patterimäen juoksuhaudat, Erikin Kivi, Vanjoen ylittävä silta ja hyppyrimäki) Kevyen liikenteen väylä toteutunut Irjalaan saakka. Valtuustoaloite olemassa valaistuksen jatkamisesta Tuiskulta Hytintielle asti. Kaksi keinua, pieni köysikiipeilyteline, yksi koripalloteline. Osittain alkuperäisessä kunnossa. Hyppyrimäkeä ei voi tällä hetkellä käyttää hyppytarkoitukseen eikä sinne saa kiivetä. Paikoitellen heikot nettiyhteydet. Tällä hetkellä ei opastusta juoksuhaudoille. Tällä hetkellä ei opastusta eikä opastettua reittiä. Työryhmän perustaminen ja vaikuttaminen ELY-keskukseen, jotta suunnitelma kevyenliikenteen väylästä saadaan aikaiseksi. Sivistyskeskukselta selvitys, tekninen puoli mukaan, lähiliikuntapaikan kehittäminen. Päivitys nykypäivän tarpeisiin. Kartoitetaan yhteistyötahoja ja etsitään rahoitusta. Urheilijat selvittävät hyppyrimäen kuntoa ja kunnostamista. Erilaisia tempauksia hyppyrimäen hyväksi. Kartoitetaan yhteistyötahoja Maanomistajien kuuleminen ja yhteistyötahojen kartoittaminen. Työryhmän perustaminen ja yhteistyötahojen kartoittaminen (museo, järjestöt, muut kylät). Vihdin kunta, ELY-keskus vuoteen 2020 mennessä 2015 asennustalkoilla, Vihdin kunta, Jokikunnan Urheilijat ja Jokikunnan kylätoimikunta 2016 2018 Jokikunnan Urheilijat ja kyläläiset 2015 2020 Jokikunnan Urheilijat ja kyläläiset 2015 2018 2025 2018 2025 8. Silta joen yli (Orakoski-Nissi) Ei siltaa. Suunnitelma ollut aiemmin vireillä, mutta kariutunut. Tiedustellaan maanomistajilta joen kummaltakin puolelta halukkuutta hankkeeseen. 2017 9. Kunnan omistaman maa-alueen (Vanjoen rannassa) kunnostaminen kyläläisten käyttöön laavu tms. Ei kulkureittiä ko. paikkaan uuden sillan takia Selvitetään uuden tieyhteyden saamista. 2016 2017 10. Kaikkien kylän yhdistysten yhteinen kylätapahtuma Pikkujoulut, lauluillat, teatterimatkat, kuutamokävely, nettisivut, Facebook Tutustuminen uusiin ja vanhoihin kyläläisiin. Kesä alkusyksy 2015 11. Kulttuurihistoria, Jokikunnan historiikki Leila Kuittisella työn alla 2016 Leila Kuittinen 2 JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2025

SISÄLLYS SUUNNITTELUKAUDEN TAVOITTEET... 2 JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMAN ALKUVAIHEET... 4 1. KYLÄSUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2. JOKIKUNTA TÄNÄÄN... 5 2.1 SIJAINTI... 5 2.2 LUONTO JA YMPÄRISTÖ... 5 2.3 VÄESTÖ JA ASUMINEN... 6 2.4 ELINKEINOT... 6 2.5 PALVELUT... 6 2.6 INFRASTRUKTUURI... 7 2.7 YHDISTYSTOIMINTA... 8 2.8 KEHITYSSUUNNAT... 8 3. KYLÄN VAHVUUDET JA MAHDOLLISUUDET... 8 3.1 KOULU KYLÄN SYDÄN... 8 3.2 SEUROJENTALO... 9 3.3 YHTEISÖLLISYYS... 9 3.4 HILL SIDE GOLF & COUNTRY CLUB... 10 3.5 VANJOKI JA VANJÄRVI... 10 3.6 MAISEMAT... 11 4. SEURANTA JA PÄIVITYS... 11 LIITTEET: KUNNAN KARTTA TAKAKANNESSA JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2025 3

JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMAN ALKUVAIHEET Kyläsuunnitelman valmistelu alkoi helmikuussa 2014, kun Länsi-Uudenmaan kylät ry (LUKE) kutsui kaikkien Vihdin kylien edustajat aloitustilaisuuteen Vihdin kunnanvirastolle. Kylien yhteisissä työpajoissa vetäjänä toimi Pirkko Kaskinen. Työpajoja, kaikille yhteisiä sekä Jokikunnan omia, järjestettiin kahdeksan kertaa (4.2., 24.2., 23.3., 13.5., 30.9., 8.10., 16.10. ja 20.10.). Uusien kyläsuunnitelmien työstäminen aloitettiin läpikäymällä esimerkkejä kyläsuunnitelmista; miten muualla Uudellamaalla kylät ovat uudistaneet ja kehittäneet toimintaansa. Työpajoissa käsiteltyjen teemojen (mm. unelmien kylä, toimenpidesuunnitelma) avulla kyläsuunnitelman päivittäminen käynnistettiin ja keväällä 2014 Jokikunnan koululaiset sekä muut kyläläiset kommentoivat uutta kyläsuunnitelmaa. Syksyn aikana suunnitelman sisältöä tarkennettiin ja ulkoasu viimeisteltiin julkistettavaksi. Kylien suunnitelmat esiteltiin juhlallisessa julkistamistilaisuudessa 25.11.2014. Jokikuntalaiset ovat ylpeitä alueensa kauniista maisemasta. Tämän luonnonkauneuden tiedostaminen ja halu sen vaalimiseen ovat selvästi jokikuntalaisia yhdistävä tekijä. Muita yhdistäviä tekijöitä ovat koulu, eri järjestöt, mm. urheiluseura, Martat, maaseutuseura ja kylätoimikunta sekä Hill Side Golf & Country Club. Kylän kaunis ja rauhallinen maalaismaisema houkuttelee uusia asukkaita pääkaupunkiseudulta ja kauempaakin. Moni lapsuutensa ja nuoruutensa Jokikunnalla viettänyt on halunnut muuttaa takaisin kylälle asumaan. Jokikunnalla Härtsilässä, Mustamäen alueella ja Pinolahdella asustaa kesäisin satoja mökkiläisiä, joita pyritään saamaan mukaan kylän tapahtumiin. Kyläsuunnitelman työstämisessä ovat olleet mukana Jaana Moilanen, Asko Autelo, Anne Saario, Anne Riikonen, Leila ja Kyösti Kuittinen, Seija Sariola, Jari Alander, Sanna Silander ja Silja Stockinger. Edellinen Jokikunnan kyläsuunnitelma tehtiin vuonna 2004. 1. KYLÄSUUNNITELMAN TARKOITUS Kyläsuunnittelun yleistavoitteena on Jokikunnan alueen tasapainoinen kehittäminen vallitsevien olosuhteiden pohjalta viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuinympäristön turvaamiseksi ja luomiseksi vireäksi kyläyhteisöksi Vihdin kasvavassa kunnassa. Kyläsuunnitelman sisällöstä päättävät kyläläiset ja sen avulla voidaan ryhtyä toimimaan määrätietoisesti tärkeinä pidettyjen asioiden toteuttamiseksi. Kuva: Kari Ikola Jokikunnan elinvoimaisuudesta on etua koko Vihdille jos kylät voivat hyvin, voi kuntakin hyvin. Kunta voi edistää kylän kehittymistä ottaen sen nykyistä paremmin mukaan tasapainoisen ja asumisen vaihtoehtoja tarjoavan kuntarakenteen suunnittelussa. Kyläsuunnitelman päämääränä on innostaa asukkaat keskustelemaan kylän tulevaisuudesta ja siitä, kuinka yhteistyötä tekemällä voidaan säilyttää oma asuinpaikkamme elinvoimaisena ja entistä parempana paikkana elää. 4 JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2025

2. JOKIKUNTA TÄNÄÄN 2.1 Sijainti Jokikunnan kylä sijaitsee Vihdin kunnan luoteisosassa. Jokikuntaa halkovat Vihti Ikkala maantie n:o 1224 ja Hyrsylä Jokikunta maantie n:o 1223. Selviä luontosuhteisiin perustuvia rajoja ovat etelässä Hiidenvesi ja kaakossa Kolimäen-Hyrtiön mäkialueen takainen suolinja. Idässä Jokikunnan kylän raja kulkee Vanjärven keskeltä. Koulun ja Hill Side Golf & Country Clubin sekä entisen kaupan ja postin ympäristö Vihti Ikkala -maantien varrella Vanjoen sillan läheisyydessä muodostavat alueen keskuksen. Kylällä on useita vanhoja talouskeskuksia, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Jokikunnalla on ainutlaatuisia luontokohteita, mm. saniais- ja lehtokorpia, pähkinäpensaita ja upeita moreenimäkiä. Maisemassa näkyvät vielä jääkauden jäljet. Pähkinälehdot seurailevat muinaisen Ancylus-järven rantaviivaa. Vanjoen laakso on ollut metsästäjien kulkureittinä jo kivikaudella. Vanjoen rannassa on Pahantorjuja-merkki" kiveen hakattuna ja Erikin kivi vuodelta 1641. Pahantorjuja-kivi. Kuva: Leila Kuittinen Kuva: Seija Sariola 2.2 Luonto ja ympäristö Jokikunnan maisema on vaihtelevuutensa ansiosta mielenkiintoinen. Perusosan muodostavat laajat peltoaukeat, joiden keskellä kohoavat metsäiset mäet. Korkeuserot kylän maastoissa ovat jopa 70 metriä. Hiidenveden ranta-alue on varsin erikoinen korkeine rantatörmineen. Tämä maiseman monimuotoisuus antaa kylälle oman erityisen kauneutensa. Pääosa kylän maa-alueesta on viljelyksessä olevaa peltoa. Kylän maisemaa elävöittää Vanjoki, joka virtaa Vanjärven kautta aina Hiidenveteen saakka. Koko Vanjoen laakso on valtakunnallisesti merkittävä ja kulttuurihistoriallisesti arvokas maisemakokonaisuus, joka on mainittu museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisemassa kirjassa "Rakennettu kulttuuriympäristö". Muita historiallisesti merkittäviä paikkoja ovat ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Patterinmäellä (Hyrtiönmäki), vanha kansakoulu vuodelta 1893 (myöhemmin Lohikarin huonekalutehdas) ja entinen kyläkauppa 1920-luvulta. Patterinmäen juoksuhaudat Kuva: Jaana Moilanen JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2025 5

2.3 Väestö ja asuminen Kylällä on pysyviä asukkaita n. 570 (31.12.2013) 1 ja talouksia lasketaan olevan n. 200. Vapaa-ajan asukkaita on runsaasti. Keskiaikaiset kylätontit, joilla sijaitsi kahdesta viiteen taloa, erottuvat edelleen muusta asutuksesta isoine talouskeskuksineen. Vanha kyläasutus on asettunut mäkien reunoille ja kyläteiden varsille. Uusia rakennuspaikkoja on syntynyt tasaisesti eri puolille kylää, vaikka rakennuslupien saanti on entisestään vaikeutunut viime vuosina. Yhä useamman maallemuuttajan mielessä on halu saada lapsensa kyläkouluun. Koulun oppilasmäärä on tulevina vuosina nousussa. Väestöstä alle kouluikäisiä on n. 60 henkilöä ja lapsia ja nuoria (7 19 vuotta) n. 120. Työikäistä väestöä (20 64 vuotta) on n. 310 henkilöä ja yli 65-vuotiaita 70 henkilöä vuoden 2013 väestötietojen mukaan. 2.5 Palvelut Jokikunnan koulu on toiminut vuodesta 1892. Oppilaat (lv 2014 2015 n. 60 lasta) saavat opetusta vuonna 1950 valmistuneessa terveessä ja hyväkuntoisessa koulurakennuksessa. Koulu toimii myös kylän eri seurojen ja yhdistysten kokous- ja harrastustilana. Hiiden Opiston jumpparyhmä ja kudontapiiri kokoontuvat koulun tiloissa. 2.4 Elinkeinot Jokikunta on perinteisesti ollut maa- ja metsätalous valtainen kylä. Maatalous on merkittävä elinkeino. Tilat ovat toimivia ja niistä monilla on toteutettu viime vuosina sukupolvenvaihdos. Karjatiloja on neljä ja sikatiloja on yksi. Viljanviljelyä harjoitetaan usealla tilalla, ja yksi tila on erikoistunut luomutuotantoon. Hevostalouden kasvu näkyy Jokikunnan maisemassa. Jokikunnan koulu. Kuva: Silja Stockinger Kylällä on taksi, joka päivystää Vihdin kirkonkylällä. Kirjastoauto käy koululla joka toinen viikko. Kylällä kulkee palveluliikennereitti ja yleisiä linjaautovuoroja aamuisin ja iltapäivisin. Eläinlääkintäpalveluja tarjoaa Finnin ratsutila ja eläinlääkintä Oy. Keskustassa sijaitsevat jätepisteet ja postilaatikko sekä kylän ilmoitustaulu. Jäätelöauto kulkee kesäisin kerran kuussa. Lintutornilla vierailevat lintuharrastajien lisäksi koululaisryhmät kauempaakin. Kuva: Anne Saario Koulu on tarjonnut useita työpaikkoja yli 120 vuotta. Finnin ratsutila ja eläinlääkintä Oy sekä Hill Side Golf & Country Club työllistävät kyläläisiä. Kylän ulkopuolella käydään töissä naapurikuntien lisäksi pääkaupunkiseudulla. kuva: Silja Stockinger 1 Lähde: Vihdin kunnan kotisivut http://www.vihti.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vihti/embeds/22403_ Kopio_Vaesto_ika_ja_osa-alue_2013.pdf 6 JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2025

Koulun ympäristössä kiertää pururata ja koulun pihalla voi pelata kesällä jalkapalloa ja luistella talvisin. 2.6 Infrastruktuuri Jokikunta sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla: matkaa Vihdin kirkonkylään on 8 km, Nummelaan 16 km, Karkkilaan 12 km ja Helsingin keskustaan 65 km. Turkuun on yhteys Vanjoentien kautta, joka on vanha Turuntie. Kuva: Anne Riikonen Kuva: Silja Stockinger Jokikunnan Maaseutuseuran ja Jokikunnan Urheilijoiden omistama Seurojentalo tarjoaa hienot ja tunnelmalliset puitteet juhlien ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Taloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin yksityisille ja yhteisöille. Kylätoimikunnalta on vuokrattavissa astioita ja liinoja. Hill Side Golf & Country Club tarjoaa golfkauden aikana lounasta ja ravintolapalveluita myös niille, jotka eivät pelaa golfia. Kylän keskustassa on katuvalot, päätiet on asfaltoitu, mutta ilman piennarta ne ovat kapeat ja mutkaiset. Liikennemäärä lisääntyy golfkaudella huomattavasti. Kunta ja ELY-keskus ovat muuttaneet kylän lävitse kulkevien maanteiden vaarallisuusluokituksia, ja siksi osa lapsista ei saa koulukuljetusta. Vaaralliset tiet lisäävät ennestään välttämätöntä tarvetta saada kevyen liikenteen väyliä kylälle. Uusia ratkaisuja tarvitaan turvallisen liikkumisen turvaamiseksi. Kylän asukkaat hoitavat itse vesi- ja jätevesihuoltonsa. Tällä hetkellä on paikoitellen huonot internet-yhteydet johtuen huonoista puhelinverkoista. Parempien tietoliikenneyhteyksien saaminen kylälle edellyttää esimerkiksi valokuitukaapeleita. Härtsilässä sijaitsevan Onnenpesän palveluvalikoimaan kuuluvat ruokailu, majoitus, tanssit elävän musiikin tahtiin, juhlapalvelu ja sunnuntailounas. Kuva: Kari Ikola JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2025 7

2.7 Yhdistystoiminta Jokikunnan Urheilijat järjestää kilpailuja ja toimintaa. Kylätoimikunnan tarkoituksena on kylän kehittäminen ja kyläläisten etujen valvominen, edistää kyläläisten ja kylässä toimivien eri seurojen välistä yhteistyötä sekä parantaa asukkaiden viihtyvyyttä. Jokikunnan Martat kokoontuvat säännöllisesti. Edellä mainitut yhdistykset järjestävät kylän yhteisen joulujuhlan. Maaseutuseuran toiminta on tällä hetkellä hiljaista, mutta maataloustuottajat pitävät yhtä. Jokikunnan Metsästäjät toimii yhteistyössä mm. Tähkälän hirviseurueen kanssa. Jokikunnan vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti ja tukee koulutyötä esim. hankkimalla välineitä eri oppiaineisiin ja osallistumalla retkien järjestämiseen. Uusin kylällä toimiva yhdistys on Hill Side Golf Club ry. Jokikunnan kyläkeskuksen alueella on voimassa osayleiskaava vuodelta 1986. Kylän kehityksen kannalta erityistä huolta herättävät Uudenmaan ELY-keskuksen linjaukset, joiden myötä rakennusluvan saanti kylälle on viime vuosina vaikeutunut. Kunnan strategiassa vuosille 2014 2017 mainitaan vireät ja toimivat kylät ja taajamat. Kyläkoulun lakkauttaminen merkitsisi kylän nopeaa kuihtumista. 3. KYLÄN VAHVUUDET JA MAHDOLLISUUDET Jokikunnan vahvuus on maaseutumainen miljöö ja yhteisöllisyys. 3.1 Koulu kylän sydän Luonnon keskellä sijaitseva turvallinen lähikoulu on kylän sydän. Jokikunnan koulu on Vihdin vanhin kyläkoulu. Uusien asukkaiden myötä koulun oppilasmäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Koulurakennus on edelleen hyväkuntoinen. Koulun vieressä oleva lähiliikuntapaikka mahdollistaa ympärivuotisen liikunnan harrastamisen. Talvella kenttä jäädytetään luistelukentäksi ja ympäristöön tehdään hiihtolatuja. Jokikunnan Urheilijoiden lasten kesäkisat Kuva: Jaana Moilanen Kylätoimikunta ylläpitää kylän yhteisiä nettisivuja osoitteessa www.jokikunta.fi. Jokikunnalla on Facebookissa oma ryhmä, jota käytetään aktiivisesti mm. tapahtumista tiedottamiseen. Ryhmässä on jo yli 200 jäsentä. 2.8 Kehityssuunnat Vuonna 2012 hyväksytyssä Uudenmaan kolmannessa vaihemaakuntakaavassa Jokikunta on merkitty kyläksi, jonka suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen kyläkeskukseen ja edellytysten luominen palveluiden säilymiselle. Jokikunnan koulu ja lähiliikuntapaikka Kuva: Mika Tiihonen 8 JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2025

3.2 Seurojentalo Jokikunnan Seurojentalo valmistui vuonna 1936 Suojeluskunnan, Jokikunnan Urheilijoiden ja Pienviljelijäyhdistyksen toimesta sekä kyläläisten lahjoitusten ja talkoiden voimalla. Talo on ollut ja on edelleen tärkeällä sijalla kyläläisten juhla- ja kohtaamispaikkana. Seurojentalo hyppyrimäkineen kuuluu kiinteänä osana Jokikunnan kulttuurimaisemaan. Jokikunnan Urheilijoiden ja Maaseutuseuran omistama talo on suosittu tapahtumien järjestämispaikka muillekin kuin Jokikunnan asukkaille. Jokikunnan Murheilijat. Kuva: Antti Seppä Jokikunnan Seurojentalo. Kuva: Emma Forsén 3.3 Yhteisöllisyys Jokikunnalla järjestetään koko perheelle sopivia tapahtumia ympäri vuoden. Kylän yhteinen joulujuhla kokoaa parhaimmillaan jopa 150 eri-ikäistä kyläläistä saman katon alle. Uudemmatkin tapahtumat ovat jo muodostuneet perinteiksi, kuten Kuutamokävely talvella sekä laulu- ja karaokeillat syksyllä. Kesällä kisaillaan leikkimielisesti ei-enääniin-nuorten-miesten kesäkisoissa ja naisten kesäkisoissa, joissa tärkeintä on yhdessäolo, ystävien tapaaminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen. Kesällä jokivarren maisemista pääsee halutessaan nauttimaan Jokikunnan omassa kaljakellunnassa. Jokikunnalla toimii aktiivisesti monta yhdistystä, jotka kaikki omalla tavallaan ylläpitävät yhteisöllisyyttä ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta kyläläisten keskuudessa. Urheilijat, Martat ja kylätoimikunta toivottavat kaikki tervetulleiksi mukaan yhdistysten toimintaan ja tapahtumiin; yhdistystoiminta on mitä mainioin tapa tutustua omaan asuinalueeseen ja muihin kyläläisiin. Jokikunnan Urheilijoiden lasten kesäkisojen yhteydessä järjestämä Koskenniemi-juoksu tunnetaan jo laajalti, ja Jokikunnan Murheilijoiden joukkue on useana vuonna niittänyt mainetta suopotkupallon MM-kisoissa. Jokikunnan kaljakellunta. Kuva: Jaana Moilanen JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2025 9

3.4 Hill Side Golf & Country Club Hill Side Golf & Country Clubilla on kahden toisistaan poikkeavan 18-reikäisen ja 5-reikäisen Par 3-kentän lisäksi loistavat alueet harjoitteluun. Ensimmäinen 18-reikäinen kenttä avattiin vuonna 2005. Kentät sijoittuvat Seurojentalon ympäristöön myötäillen olemassa olevaa maastoa, ja myös klubi- ja varastorakennukset on suunniteltu ympäristön arvot huomioon ottaen. Golfkenttä on tuonut samalla monelle kyläläisellekin uuden harrastusmahdollisuuden, työpaikkoja sekä ravintolan, jossa kylätoimikunta on vuosien varrella järjestänyt mm. lauluiltoja. Hill Side Golf & Country Clubin muodostamalle alueelle on ollut vuodesta 2009 suunnitteilla asemakaava vapaa-ajanasuntojen rakentamiseksi. 3.5 Vanjoki ja Vanjärvi Jokikunnan läpi virtaa Vanjoki, joka on osa Karjaanjoen vesistöä. Tämä joki on yhdysside Vanjärven ja Hiidenveden välillä ja antaa vapaa-ajanviettäjille hyvät harrastusmahdollisuudet. Vanjoki ja Vanjärvi kuuluvat Hiidenvesi-projektiin, jolla parannetaan alueen vesistöjen veden laatua. Kuva: Jaana Moilanen Golfin pelaaminen tuo kylälle vuosittain 9000-10 000 eri pelaajaa jotka pelaavat kauden aikana kaikkiaan reilut 30 000 kierrosta. Golffareiden muodostamassa Hill Side Golf Club ry:ssä on noin 1400 jäsentä, jotka järjestävät golfkauden aikana kilpailuja ja tapahtumia viikoittain. Vanjoki. Kuva: Seija Sariola Kuva: Hill Side Golf & Country Club Vanjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi, joka on bongaajien suosima tutkimuskohde. Vanjärven ranta ja lintutorni mainitaan myös Tringa ry:n vuonna 2000 julkaisemassa kirjassa "Uudenmaan lintupaikkaopas". Vanjärvi kuuluu Naturaalueeseen. Jokikunnan kylätoimikunnan talkoilla rakentamasta lintutornista voi seurata joutsenien, kurkien, hanhien ja muiden lintujen kevät- ja syysmuuttoa. Vesistö on ihanteellinen levähdyspaikka väsyneille muuttolinnuille ja pesimäpaikka monille lajeille. 10 JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2025

Rehevöitymisen estämiseksi ja veden laadun parantamiseksi Vanjärveä on ruopattu ja sinne on tehty uimaranta. Vanjärven Erämiehet ovat rakentaneet talkoilla rantaan laavun. Vanjärvi on suosittu kalastus- ja sorsastusjärvi. 4. SEURANTA JA PÄIVITYS Kyläkokouksessa tarkistetaan vuosittain, miten asiat ovat edistyneet ja päätetään, mitä asioita voidaan toteuttaa. Tarvittaessa kyläsuunnitelmaa päivitetään. Kylätoimikunta ottaa mielellään vastaan uusia ideoita edelleen kehitettäväksi. Kyläsuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on tarkoitettu toteutettaviksi. Tässä työssä tarvitaan kaikkia kyläläisiä ja yhteistä talkoohenkeä. Hyvä jokikuntalainen, kyläsuunnitelma on tehty sinulle. Toivottavasti koet asian tärkeäksi ja tarpeelliseksi ja innostut antamaan oman panoksesi suunnitelman toteuttamiseksi kyläläisten yhteiseksi hyväksi. Lintutorni ja laavu Vanjärven rannassa. Kuva: Arja Koli Kyläsuunnitelma on hyväksytty Jokikunnalla 3.11.2014. 3.6 Maisemat Komeat, elinvoimaiset maatilat, sekä perinteistä rakennustyyliä edustavat uudisrakennukset luovat Jokikunnan yleisilmeen. Maiseman monimuotoisuus ja avaruus antavat kylälle oman erityisen kauneutensa. Laajat, hyvin hoidetut golf-kentät ja koulu ovat kyläkeskuksen vireät kasvot. Liitteet: 1. Kunnan kartta Kansilehden kuvat: Hyppyrimäki, Mia Eriksson Koulu ja ihmiset, Kari Sariola Jokikunta, Anne Riikonen Painatus: Painokiila Oy marraskuu 2014 Kuva: Leila Kuittinen Kuva: Emma Forsén JOKIKUNNAN KYLÄSUUNNITELMA 2014 2025 11

Kuvat: Petri Vehmas, Sirkku Puumala, Pentti Saastamoinen Taitto: Painotyö: Yhteistyössä: Yhteistyössä: