Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus Katsaus Espoon toimintaympäristöön sukupuolieriteltyjen tilastojen valossa
Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton ja Naisjärjestöt yhteistyössä Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n TASE-projektia Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt projektille Euroopan sosiaalirahaston rahoituksen. Lisäksi kunnat ja Kuntaliitto rahoittavat projektia. TEKIJÄT Suomen Kuntaliitto, Mattias Karlsson, Ramboll Management Consulting Oy 1. painos ISBN 978-952-213-921-4 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 212 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 53 Helsinki PL 2, 1 Helsinki Puh. 9 7711 Faksi 9 771 2291 www.kunnat.net
Sisältö Esipuhe... 4 1 Espoon kaupungin strategia ja tavoitteet... 5 1.1 Espoon kaupungin arvot...6 2 Väestörakenne... 9 3 Työpaikat ja toimialarakenne... 12 4 Työllisyys ja toimiala... 14 5 Koulutus ja urakehitys... 16 6 Terveys... 18 7 Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen... 2 8 Poliittinen aktiivisuus ja edustus sekä osallistuminen kunnan ja lähiyhteisön toimintaan... 22 9 Tasa-arvotyön organisointi Espoossa... 25 Lähdeluettelo... 28 3
TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus Esipuhe Kunnat ovat tärkeässä asemassa naisten ja miesten tasa-arvon vahvistamisessa. Demokraattinen päätöksenteko, hyvin järjestetyt kuntapalvelut ja turvallinen arki luovat perustan kuntalaisten tasa-arvolle. Sukupuolten välillä voi olla eroja erilaisilla elämänalueilla, minkä vuoksi eri-ikäisillä naisilla, miehillä, tytöillä ja pojilla saattaa olla erilaisia tarpeita kuntien palveluille. Kuntalaisten välisiä eroja on tärkeää tunnistaa, jotta tietoa voidaan käyttää laadukkaan päätöksenteon ja suunnittelun pohjana. Tämän lähtötilannekartoituksen tavoitteena on tehdä näkyväksi näitä eroja. Kartoitus kokoaa yhteen eri aihealueiden tilastoja ja luo tiiviin katsauksen sukupuolten välisiin eroihin Suomessa ja Espoossa. Lähtötilannekartoitus on osa Kuntaliiton TASE- hanketta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvoa kunnissa. Projektissa kehitetään käytännön keinoja, joilla kunnat voivat viedä toiminnallista, esimerkiksi palveluiden ja päätöksenteon tasa-arvoa käytäntöön. Projekti pohjautuu Eurooppalaiseen peruskirjaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. Peruskirja on laadittu Euroopan kuntajärjestöjen ja kuntien yhteistyönä, ja Kuntaliiton hallitus on suositellut kunnille ja maakuntien liitoille sen hyväksymistä. Projektissa peruskirjaa viedään käytäntöön neljässä pilottikunnassa: Espoossa, Salossa, Turussa ja Vantaalla. Lähtötilannekartoitukset on laadittu jokaisesta neljästä kunnasta, ja niiden tarkoituksena on luoda katsaus näiden kuntien toimintaympäristöihin sukupuolieriteltyjen tilastotietojen valossa. Kartoitukset auttavat ymmärtämään, millaisessa kehyksessä projektin tavoitteita on lähdetty toteuttamaan ja myös laajemmin sitä, millaisia sukupuolten välisiä eroja Suomalaisessa yhteiskunnassa on eri elämänalueilla. Tähän lähtötilannekartoitukseen on poimittu erityisesti väestöön, työllisyyteen, koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen sekä poliittiseen edustukseen liittyviä tilastoja. Valitut tilastot eivät kata aukottomasti kaikkea saatavilla olevaa tietoa, vaan niiden on tarkoitus toimia ajatusten herättäjänä ja tiiviinä katsauksena niihin asioihin, joissa kunnan asukkaiden sukupuolella voi olla merkitystä. Raportin ovat tuottaneet yhteistyössä Kuntaliitto ja Mattias Karlsson Åbo Akademista. Tausta-aineistoja on koonnut lisäksi Ramboll Management Consulting Oy. Raportin toimitti Milla Sandt ja taitosta vastasi Nina Palmu-Pietilä. Helsingissä 7. kesäkuuta 212 Sinikka Mikola projektipäällikkö, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 4
1 Espoon kaupungin strategia ja tavoitteet Espoon kaupungin toiminta-ajatus: Espoon kaupunki luo edellytyksiä kuntalaisten hyvälle elämän laadulle sekä tarjoaa yrittämiselle kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kestävän kehityksen periaattein. Espoon kaupungin toimintaajatus: Espoon kaupunki luo edellytyksiä kuntalaisten hyvälle elämän laadulle sekä tarjoaa yrittämiselle kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kestävän kehityksen periaattein. Minkälainen kaupunki Espoo haluaa olla? Espoon strategian 2 213 mukaan Espoon visio vuodelle 22 on seuraava: Espoo on edelläkävijä. Espoo on hyvä paikka asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää. Espoo on mo niarvoinen ja mo nikulttuurinen kaupunki, jossa on avoin ja innostava ilmapiiri. Espoon historialli nen perinne, vaihteleva luonto, merellisyys, viihtyisät asuinalueet ja toimivat yhteydet muodos tavat kaupunki keskusten jäsentämän turvallisen kaupunkiympäristön. Espoo on yksilön ja yhtei sen vastuun kaupunki. Espoo luo vahvat edellytykset kuntalaisten henkiselle ja fyysiselle kehityk selle. Es poossa on laadukkaat palvelut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Espoo osana pääkau punkiseutua tunnetaan maailmanlaajuisesti verkottuneena huipputeknologian, koulutuk sen, kulttuurin, liikunnan, tutkimuksen ja innovaatioiden erityisosaajana. Espoo on ilmastomuu toksen torjunnan edelläkävijä. Espoo-strategian näkökulmat ovat elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki, asiakas ja kaupunkilainen, palvelujen järjestäminen, henkilöstö sekä talous. Kullekin strategiselle näkökulmalle on asetettu päämäärä, johon pyritään saavuttamalla valtuustokaudelle asetetut konkreettiset tavoitteet. Seuraavassa on esimerkkinä avattu päämäärää sekä valtuustokauden tavoitteita palveluiden järjestäminen ja asiakas ja kaupunkilainen -otsikoiden alta. Palveluiden järjestämisen päämäärä: Palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa on kehitetty tavoitetila 22 -konseptin mukaisesti. Valtuustokauden tavoitteet liittyen palveluiden järjestämiseen: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, kuntalaisen omatoimisuutta tukevien sekä asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palvelujen järjestämisessä käytetään tuotantotapoja, joilla varmistetaan toiminnan taloudellisuus, vaikuttavuus ja energiatehokkuus. Palvelutuotantoa ja prosesseja kehitetään innovatiivisesti itsepalvelua ja sähköistä asiointia laajentaen. Palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kaupungin tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, alueellisiin palveluihin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin huomioiden eri kieliryhmien tarpeet. Päätöksenteon pohjaksi arvioidaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset. 5
TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus Epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ilmastovaikutukset huomioiden. Suomenkielisten, ruotsinkielisten ja muiden kieliryhmien palvelut voivat sijoittua yhteisiin toimitiloihin. Palveluja tuotetaan yli kuntarajojen. Tilasuunnittelussa parannetaan toiminnan ja tilojen käytön taloudellisuutta, muunneltavuutta ja energiatehokkuutta sekä yhteiskäyttömahdollisuuksia. Hallinto- ja palvelutoimitilojen tilatehokkuutta parannetaan. Kaupunkikonsernin sisäiset palvelut ovat tehostuneet merkittävästi. Palveluiden arviointiin on laatu-, asiakastyytyväisyys- sekä taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit on otettu huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa Asiakas ja kaupunkilainen -painopisteen päämäärä: Espoolaiset ovat entistä aktiivisempia ja omatoimisempia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään. Palvelumme laatu säilyy hyvänä molemmilla kotimaisilla kielillä. Valtuustokauden tavoitteet: Espoolaiset kokevat asuinalueensa, yhteisönsä ja kaupunkikeskukset turvallisina. Espoolaisten mahdollisuudet osallistua palveluiden ja lähiympäristönsä kehittämiseen ovat lisääntyneet. Lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointia on parannettu. Maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja asuinalueita eheyttävästi ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kasvanut. Espoolaiset hoitavat suurimman osan asioinnistaan sähköisesti. Espoolaiset ovat tyytyväisiä kaupungin järjestämiin palveluihin. 1.1 Espoon kaupungin arvot Asukas- ja asiakaslähtöisyys Asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitamme asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden arvostamista kaikessa toiminnassa. Asukas- ja asiakaslähtöisyys koskee niin asukkaille ja muille asiakkaille annettavia palveluja kuin organisaation sisäisiäkin palveluja. Se merkitsee myös asukkaiden ja asiakkaiden antamien tietojen tai heiltä saadun palautteen huomioon ottamista palvelujen ja muun toiminnan kehittämisessä. Suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo Suvaitsevaisuudella ja tasa-arvolla tarkoitamme toisten ajatusten arvostamista, eri mielipiteiden yhtäläistä kuuntelua, ihmisten tasa-arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä sekä erilaisuuden ymmärtämistä niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Suvaitse vaisuus tarkoittaa myös erilaisten kulttuurien ymmärtämistä ja rinnakkaiseloa. 6
Luovuus ja innovatiivisuus Luovuudella ja innovatiivisuudella tarkoitamme uusien asioiden ja ideoiden tuottamista ja käyt töönottoa, jatkuvaa monipuolista kokeilu-, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä nopeaa omaksu mista ja oppimista. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Kumppanuudella ja yhteisöllisyydellä tarkoitamme kaikkia osapuolia hyödyttävää avointa yhteis työtä ja verkostomaista työtapaa sekä monipuolisia liittoutuma- ja kumppanisuhteita. Se tar koittaa myös asiakkaiden mukanaoloa ja osallistumista palvelun suunnitteluun ja toteutukseen tasaveroisena osallistujana. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Tuloksellisuudella ja vaikuttavuudella tarkoitamme toiminnan tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Tuloksellisella toiminnalla saavutetaan haluttuja vaikutuksia. Tuloksellisuus tar koittaa onnistumista asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa eri tasoilla. Palvelut ja muu toi minta on tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetty. Kestävä kehitys Kestävällä kehityksellä tarkoitamme, että kehitämme kaupunkia noudattaen kaikissa ratkaisuissa kestävän kehityksen periaatteita. Edistämme toiminnallamme ekologista, taloudellista ja sosiaa lista kestävyyttä. Osana sosiaalista kestävyyttä on historiallisen ja kulttuurisen perinnön vaalimi nen sekä kristillisen perinnön ja monikulttuurisuuden kunnioittaminen. Espoon kaupungin strategiassa linjatut arvot nostavat selvästi esille suvaitsevuuden ja ihmisten yleisen tasa-arvon rinnalla sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen. Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo onkin näin nostettu esille tärkeäksi osaksi kaupungin toiminnan arvopohjaa, muuttuu se näkymättömämmäksi tarkasteltaessa kaupungin strategiaa. Miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ei ole tehty näkyväksi strategiassa, siinä määritellyissä strategisissa painopisteissä, niiden konkreettisissa päämäärissä tai tavoitteissa. Palveluverkkouudistuksen suuntaviivoja näyttävä Tavoitetila 22 -strategiapaperi ei tarjoa lisätietoa siitä, huomioidaanko eri sukupuolet tulevaisuuden palveluverkkoa suunniteltaessa. Kaupungin talousarvio- ja strategiatyö pohjautuu kaupungin omaan tietotuotantoon, jota kuvaavat Espoon kaupungin kotisivuilta löytyvät Toimintaympäristö 211 -julkaisut 1. Niistä ainoastaan kaupungin henkilöstöä kuvaavissa tiedoissa sukupuolet on tehty systemaattisesti näkyväksi. Esimerkiksi Kuntapalvelut 2 -julkaisussa mahdollisia sukupuolten välisiä eroja ei ole raportoitu. Tähän on kuitenkin tulossa muutos, sillä tulevat julkistukset tulevat tarkastelemaan kuntalaisten palvelutyytyväisyyttä siten, että erot eri sukupuolten välillä on tehty näkyväksi. Alla olevassa taulukossa on käyty läpi strategian laadinnan ja muun päätöksenteon tukena toimivan Toimintaympäristö 211 -raportin eri osat sekä tarkasteltu sitä, miten eri sukupuolet on huomioitu. 1 Espoon kaupunki 212a. 7
TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus Raportti Julkaisupvm. Sukupuolinäkökulma Espoo eurooppalaisessa 9.3.211 Sukupuolten väliset vertailut on toteutettu työllisistä, vertailussa koko- ja osa-aikatyötä tekevistä. Lisäksi tarkastellaan kaupunginvaltuuston sukupuolijakaumaa vertailukunnissa. Henkilöstö 9.3.211 Sukupuolet on tehty näkyväksi tarkasteltaessa kaupungin henkilöstörakennetta. Sen sijaan tuloksissa, joissa käydään läpi esimerkiksi turvattomuuden tunnetta ja työilmapiiriä, vastaajien sukupuolta ei ole tehty näkyväksi. Hyvinvointi 9.3.211 Sukupuolia ei ole raportissa tehty näkyväksi. Kaupunkirakenne, liikenne 9.3.211 Sukupuolia ei ole raportissa tehty näkyväksi. ja ympäristö Maahanmuuttajien asuminen 9.3.211 Sukupuolia ei ole raportissa tehty näkyväksi. Palvelut 9.3.211 Sukupuolia ei ole raportissa tehty näkyväksi. Perheet ja asuntokunnat 9.3.211 Sukupuolet näkyvät erilaisten asuntokuntien osuuksien tarkastelussa. Eri perhekunnikseen on erotettu Äiti ja lapsia sekä Isä ja lapsia. Rakennus- ja asuntokanta 9.3.211 Sukupuolia ei ole raportissa tehty näkyväksi. Talous 9.3.211 Sukupuolia ei ole raportissa tehty näkyväksi. Väestö ja väestönmuutokset 9.3.211 Sukupuolet näkyvät erilaisten asuntokuntien osuuksien tarkastelussa. Eri perhekunnikseen on erotettu Äiti ja lapsia sekä Isä ja lapsia. Suomen- ja ruotsinkielisten osuuksia kuvataan. Sukupuolen mukaan jaoteltua tietoa on käytännössä vain vähän. Yritykset, työpaikat 9.3.211 Sukupuolia ei ole raportissa tehty näkyväksi. Tilastoisja työllisyys sa on kuitenkin eritelty maahanmuuttajat sekä nuoret omiksi ryhmikseen, erityisesti tarkasteltaessa työttömyyttä. Sekä Espoon strategia että sitä tukeva tilastoaineisto huomioivat varsin vähän kuntalaisia miehinä ja naisina. Sen sijaan esiin on nostettu muita väestöryhmiä, kuten nuoriso, vanhukset, maahanmuuttajat ja ruotsinkieliset. 8
2 Väestörakenne Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki ja vuoden 211 lopussa kaupungissa oli runsaat 252 asukasta, joista 51 prosenttia on naisia ja 49 prosenttia miehiä 2. Ruotsia äidinkielenään puhuu asukkaista 8 prosenttia ja muita kieliä runsaat prosenttia. Kaupungin väkiluku on kasvanut 2-luvulla keskimäärin noin 3 5 asukkaan vuosivauhdilla ja vuosittainen väestönlisäys on lisännyt erityisesti vieraskielisten osuutta. Koko Helsingin seudulle tehdyssä vieraskielisten väestöprojektissa muita kuin kotimai sia kieliä puhuvien määrän arvioidaan kasvavan Espoossa vuoteen 22 mennessä henkilöillä. Silloin vieraskielisten määrä olisi lähes 31 ja ennusteen mukaan tämä vastaisi noin 13 prosenttia väkiluvusta vuonna 22 3. Ikärakenteeltaan Espoon asukkaat ovat nuorempia koko maahan verrattuna, mikä ilmenee kuviosta 1, jossa sekä Espoon että Suomen väestö on eritelty ikäryhmittäin. Alle 45-vuotiaiden ikäryhmä on Espoossa suhteellisesti muuta maata suurempi. Sen sijaan yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä tilanne on päinvastainen; nämä ikäryhmät ovat Espoossa suhteellisesti pienempiä koko maahan verrattuna. Tämä koskee etenkin yli 65 vuotta täyttäneiden ihmisten osuutta väestöstä. Kuvio 1: Väestön ikärakenne Espoossa ja koko maassa vuonna 211, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Väestörakenne) 35 3 25 3 25 26 28 2 19 16 18 Espoo 15 13 12 12 Koko maa 5-14 15-24 25-44 45-64 65- Kuvio 1: Väestön ikärakenne Espoossa ja koko maassa vuonna 211, % 2 Suomen virallinen tilasto (212) Väestörakenne. 3 Helsingin (Lähde: kaupungin Suomen tietokeskus virallinen (2). tilasto 212, Väestörakenne) 9
TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus Kun Espoon asukkaiden ikäjakaumia tarkastellaan sukupuolen mukaan (kuvio 2), on havaittavissa, että yli 65 vuotta täyttäneiden ikäluokassa naisia on selvästi suurempi osuus kuin miehiä. Muiden ikäryhmien osalta tilanne on päinvastainen, paitsi että sukupuolten väliset erot ovat pienemmät. Espoon tilanne on tässä suhteessa samankaltainen kuin Suomessa yleensä, mikä johtuu siitä, että Suomessa naiset elävät pidempään kuin miehet. Naisten elinajanodote on noin 6,5 vuotta pidempi kuin miesten ja siksi on ymmärrettävää, että yli 65-vuotiaiden ikäryhmästä naisia on suhteellisesti enemmän kuin miehiä 4. Kuvio 2: Väestön ikärakenne sukupuolittain Espoossa vuonna 211, %. (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Väestörakenne) 35 3 25 2 2 31 25 19 29 27-14 15-24 15 14 12 14 25-44 45-64 65-5 Miehet Naiset Espoon nykyisin suhteellisen nuori ikärakenne vanhenee, vaikka päivähoito- ja kouluikäisten määrä lähivuosina hieman kasvaakin. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden espoolaisten Kuvio 2: Väestön ikärakenne sukupuolittain Espoossa vuonna 211, %. määrä (Lähde: kas vaa nopeasti. Suomen virallinen Vuonna 22 tilasto yli 212, 65 vuotta Väestörakenne) täyttäneiden osuuden ennustetaan olevan 45 prosenttia nykyistä suurempi. Väestömäärissä tämä tarkoittaisi kasvua noin 13 8 henkilöillä. Kuvio 3 näyttää, miten tämä kehitys tulee tulevaisuudessa heijastumaan kaupungin väestön ikärakenteen. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmän osuus kaupungin väestöstä kasvaa noin 4 prosenttiyksiköllä vuoteen 22 mennessä. Silloin yli 65-vuotiaiden osuus on noin 16 prosenttia verrattuna nykyiseen 12 prosenttiin. Seuraavien vuosikymmenien aikana kasvu hiipuu jonkin verran, mutta jatkuu silti, kun taas ennusteen mukaan muiden ikäryhmien osuudet pysyvät ennallaan tai kutistuvat. Vuonna 24 yli 65 vuotta täyttäneiden osuuden ennustetaan olevan runsaat 21 prosenttia koko Espoon väestöstä. 4 Suomen virallinen tilasto 212: Kuolleet.
Kuvio 3: Espoon ennustettu ikärakenne vuosina 22 24, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Väestöennuste) 9 8 7 6 5 4 3 2 19 19 18 17 13 12 12 12 3 29 27 26 24 24 24 26 12 16 19 21 211 22 23 24-14 15-24 25-44 45-64 65 - Kuvio 3: Espoon ennustettu ikärakenne vuosina 22 24, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Väestöennuste) 3 11
TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus 3 Työpaikat ja toimialarakenne Valtakunnallisesti katsoen miesten ja naisten välillä on merkittäviä eroja työ elämään sijoittumisessa (kuvio 4). Julkinen sektori työllistää huomattavasti suuremman osa naisista (41 %) kuin miehistä (16 %). Sen sijaan miehet työskentelevät suhteellisesti enemmän sekä yksityisellä sektorilla että yrittäjinä. Tässä suhteessa Espoo ei ole poikkeus. Maininnan arvoista on kuitenkin se, että Espoossa sukupuolten väliset erot ovat jokaisen sektorin osalta pienempiä verrattuna koko maahan. Espoossa työssäkäyvien naisten ja miesten osuuden erotus esimerkiksi julkisella sektorilla on 18 prosenttiyksikköä, kun koko Suomen vastaava luku on 7 prosenttiyksikköä korkeampi. Sekä miesten että naisten osalta yksityinen sektori työllistää Espoossa suhteellisesti enemmän verrattuna valtakunnalliseen tasoon. Vastaavasti julkisen sektorin ja yrittäjien osuudet ovat pienemmät. Erityisesti tämä koskee yrittäjien osuutta työssäkäyvistä miehistä ja julkisen sektorin osuutta työssäkäyvistä naisista. Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 5 mukaan Espoossa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Työssäkäynti) 9 8 7 6 5 4 3 2 14 16 32 41 79 7 64 52 7 5 14 7 Miehet Naiset Miehet Naiset Espoo Koko maa Julkinen sektori Yksityinen sektori Yrittäjät Kuvio 4: Työssäkäyvät työnantajasektorin 1 mukaan Espoossa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Työssäkäynti) Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä mainita, että tilastot käsittävät kaikki Espoon työpaikat. Tämä tarkoittaa sitä, että myös henkilöt jotka työskentelevät Espoossa mutta asuvat toisessa kunnassa, ovat mukana tilastoissa. Siitä huolimatta luvut ovat ainakin suunta-antavia. 5 Julkinen sektori koostuu valtiolla ja kunnissa työskentelevistä. Yksityinen sektori sisältää myös valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työssäkäyvät. Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden työnantajasektori on luokiteltu tuntemattomaksi. 12
Työnantajasektorin lisäksi väestön työllistymistä on mahdollista tarkastella eri toimialojen mukaan. Toisin kun edellä, nämä tilastot käsittävät pelkästään Espoon kaupungin asukkaiden sijoittumisen, eivätkä Espoossa työskentelevät muiden kuntien asukkaat ole mukana laskelmissa. Kuviosta 5 ilmenee, että Espoossa valtaosa naisista työskentelee palvelualoilla. Sama koskee miehiä, mutta heidän osaltaan palvelualat työllistävät suhteellisesti pienemmän joukon (74 prosenttia) verrattuna naisiin (85 prosenttia). Sen sijaan espoolaiset miehet työskentelevät naisia useammin jalostusaloilla. Espoossa naisten jakauma eri toimialojen mukaan vastaa hyvin pitkälti koko maan tilannetta. Miesten osalta palvelualojen osuus on selvästi suurempi ja jalostusalojen osuus vastaavasti pienempi kuin valtakunnallisesti. Koko maassa alkutuotanto työllistää vain erittäin pienen osan väestöstä, ja näin on myös Espoossa Kuvio 5: Työlliset toimialan 6 mukaan Espoossa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Työssäkäynti) 9 8 7 5 2 9 22 36 6 5 4 74 85 82 Alkutuotanto Jalostus Palvelut 3 56 Muut 2 4 6 3 6 Miehet Naiset Miehet Naiset Espoo Koko maa Kuvio 5: Työlliset toimialan 2 mukaan Espoossa ja koko maassa vuonna 29, % (Lähde: 6 Alkutuotanto: Suomen virallinen (A) Maa-, tilasto metsä- 212, ja kalatalous Työssäkäynti) Jalostus: (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen Palvelut: (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Muut: (R-U) Muut palvelut Kuviosta on jätetty pois henkilöt, joiden toimiala on luokiteltu tuntemattomaksi. 2 Alkutuotanto: (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus: Palvelut: (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä 13
TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus 4 Työllisyys ja toimiala Työssäkäyntitilastojen tarkastelu sukupuolinäkökulmasta tekee näkyväksi naisten ja miesten välisiä eroja työllisten ja työttömien osuuksissa työvoimasta. Kuten kuviosta 6 käy ilmi, espoolaisista miehistä oli työttömänä 7 prosenttia vuoden 2 lopussa, kun naisten osalta vastaava lukema oli 5 prosenttia. Työllisten ja työttömien osuuden ero sukupuolten välillä on Espoossa hieman pienempi kuin koko maassa, ja kokonaisuudessaan miesten ja naisten työllisyys on Espoossa muuta maata suhteellisesti korkeampi. Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Espoossa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Työssäkäynti) 9 8 7 6 5 4 3 2 93 95 88 91 7 5 12 9 Miehet Naiset Miehet Naiset Työlliset Työttömät Espoo Koko maa Kuvio 6: Työllisten ja työttömien osuudet työvoimasta Espoossa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Yksi lähestymistapa Suomen virallinen miesten tilasto ja 212, naisten Työssäkäynti) välisten toimeentuloerojen (ja siten esim. köyhyyden) tarkasteluun on keskimääräisten veronalaisten tulojen vertailu. Kuten koko Suomessa keskimäärin, myös Espoossa miesten keskimääräiset veronalaiset tulot ovat suuremmat kuin naisten vastaavat tulot. Kuviossa 7 on esitetty naisten ja miesten keskimääräinen ansiotulotaso ikäryhmittäin. Laskelmissa ei ole huomioitu esimerkiksi koulutustaustaa, työnantajasektoria tai asemaa. Koko maahan verrattuna Espoon asukkailla on sekä miesten että naisten osalta keskimäärin korkeammat tulot jokaisessa ikäryhmässä. Miesten ja naisten keskimääräisten ansiotulojen erot ovat huomattavasti muuta maata suuremmat kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi alle 24-vuotiaissa. Koko maan tasolla tuloerot miesten ja naisten välillä ovat yleensä noin 7 euroa (vuonna 2), mihin verrattuna Espoossa sukupuolten väliset tuloerot ovat jopa kaksinkertaiset. 14
Kuvio 7: Veronalaiset tulot keskimäärin ikäryhmittäin Espoossa ja koko maassa vuonna 2, tuhat euroa (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Veronalaiset tulot) 7 6 58 63 56 5 4 35 37 42 4 36 4 4 35 3 2 26 23 29 22 29 31 26 23 16 Miehet Naiset 12 8 9-16 17-24 25-34 35-44 45-54 55-64 11 98 65 - -16 17-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Espoo Koko maa Kuvio 7: Veronalaiset tulot keskimäärin ikäryhmittäin Espoossa ja koko maassa vuonna 2, tuhat euroa (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Veronalaiset tulot) 7 15
TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus 5 Koulutus ja urakehitys Noin 43 prosentilla Espoon asukkaista on toisen asteen jälkei nen tutkinto. Kuviosta 8 ilmenee, että naisten vastaavat luvut ovat korkeampia kuin miesten (47 prosenttia verrattuna 42 prosenttiin). Koko maahan verrattuna Espoon väestö on korkeammin koulutettua. Mitä korkeampi koulutusaste, sitä suurempi on erotus Espoon ja koko maan toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden välillä. Koko maan tasolla naiset ovat jokaisessa toisen asteen jälkeisen koulutuksen kategoriassa suorittaneet tutkinnon miehiä suhteellisesti useammin. Erot sukupuolten välillä kuitenkin kutistuvat mitä korkeammasta koulutusasteesta on kyse. Sama kaava toistuu myös Espoossa, mutta sillä erolla, että suurempi osa miehistä kuin naisista on suorittanut ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon. Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Espoon ja koko maan väestöstä vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Väestön koulutusrakenne) 5 45 4 35 3 25 2 15 5 2 3 17 1 19 1 8 13 7 11 8 9 15 8 13 Miehet Naiset Miehet Naiset Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Espoo Koko maa Kuvio 8: Toisen asteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus Espoon ja koko maan väestöstä Kaikki eivät jatka opiskelua peruskoulun jälkeen. Koko maassa 11,5 prosenttia 17 24- vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Väestön koulutusrakenne) vuotiaista on koulutuksen ulkopuolella, mikä tarkoittaa sitä, että he eivät opiskele tai heillä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kuviossa 9 on nähtävissä, että koko maassa koulutuksen ulkopuolella olevista suurempi osa on miehiä. Erotus sukupuolten välillä on koko maan osalta 3 prosenttia ja myös Espoossa tilanne on samankaltainen. 16
Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus 17 24-vuotiaiden ikäryhmässä Espoossa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) 18 16 14 13 13 12 8 6 11 Miehet Naiset 4 2 Espoo Koko maa Kuvio 9: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus 17 24 -vuotiaiden ikäryhmässä Espoossa ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:3219) 17 9
TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus 6 Terveys Miesten ja naisten terveydessä ja kuolemansyissä on tilastojen valossa selkeitä eroja. Suomessa vuosittain noin 1 henkilöä tekee itsemurhan ja noin 75 prosenttia tekijöistä on miehiä 7. Espoossa luvut ovat samansuuntaisia 8. Myös alkoholin aiheuttamissa kuolemissa miehet ovat selvässä enemmistössä sekä Espoossa että koko maassa 9. Alkoholin lisäksi puhutaan myös tupakoinnin ja ylipainon aiheuttamista terveysriskeistä. Myös tähän liittyy Suomessa sukupuolten välisiä eroja. 25 64-vuotiaista miehistä noin 24 prosenttia tupakoi päivittäin ja lähes 58 prosenttia on ylipainoisia, kun taas naisten vastaavat osuudet ovat runsaat 15 prosenttia ja noin 43 prosenttia. Koska tupakointi ja ylipaino kasvattavat riskiä sairastua vakaviin sairauksiin, nämä tekijät toimivat terveysindikaattoreina. Siksi voidaan todeta, että naisten elintavat ovat miehiä terveellisempiä ainakin tupakoinnin ja ylipainon näkökulmasta katsottuna. Espoon omien, ei sukupuolittain eriteltyjen tilastotietojen 11 mukaan kaupungin terveystoimessa lääkärikäynnit ovat vähentyneet, mutta puolestaan lastenneuvola, äitiysneuvola- ja perheneuvo lakäynneissä on tapahtunut suuri kasvu vuosien 2 ja 29 välillä. Tämä heijastaa Espoon suurta lapsi-ikäluokkaa ja sen kasvavia palvelutarpeita. Tilastojen valossa miehet ja naiset eroavat myös tarkasteltaessa sairauspäivärahaa. Kuviosta ilmenee, että sekä koko maan tasolla että Espoossa naiset saavat suhteellisesti useammin sairauspäivärahaa kuin miehet. Koko maan tasoon verrattuna sairauspäivärahaa saaneiden määrä on Espoossa kuitenkin sekä naisten että miesten osalta huomattavasti pienempi. 7 Vuonna 2 (Suomen virallinen tilasto (212) - Kuolemansyyt). 8 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (212) - Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet. 9 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (212) - Terveystietojen esitysjärjestelmä Terveytemme.fi. Itsemurhat, menetetyt elinvuodet. Vuonna 2 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:719; id: 351). 11 Espoon kaupunki (211). 18
Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet 25 64-vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna 2, lkm (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) 14 12 123 94 88 8 6 4 2 59 Miehet Naiset Espoo Koko maa Kuvio : Sairauspäivärahaa saaneet 25 64 -vuotiaat / vastaavanikäistä vuonna 2, lkm (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 212, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, id:35) 19
TASE-projekti Espoon lähtötilannekartoitus 7 Turvallisuus ja väkivallan kohteeksi joutuminen Suomen väkivaltatilastot osoittavat, että miehet joutuvat naisia useammin ryöstöjen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten uhreiksi ja naiset puolestaan seksuaalirikosten uhreiksi. Koska rikostilastoja ei ole saatavilla kuntatasolla sukupuolittain, joudutaan tyytymään maakuntatason tilastoihin. Kuviosta 11 ilmenee, että sukupuolten jakauma eri rikosten ryhmissä on Uudellamaalla samankaltainen kuin valtakunnallisella tasolla. Kuvio 11: Eri rikosten 12 uhrit sukupuolittain Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Seksuaalirikokset 12 88 Koko maa Uusimaa Henki- ja terveysrikokset Ryöstöt Seksuaalirikokset Henki- ja terveysrikokset 9 62 71 61 91 38 29 39 Uhrina mies Uhrina nainen Ryöstöt 72 28 5 Kuvio 11: Eri rikosten 3 uhrit sukupuolittain Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2, % (Lähde: Suomen virallinen tilasto 212, Poliisin tietoon tullut rikollisuus) Valtakunnallisesti perheväkivallan kohteeksi joutuneiden määrä on kasvanut vuodesta 26 vuoteen 211 (kuvio 12). Naiset joutuvat perheväkivallan kohteeksi huomattavasti miehiä useammin. Esimerkiksi vuonna 211 perheväkivallan asianomistajista 71 prosenttia oli naisia ja 29 prosenttia miehiä. Miesten osuus asianomistajista on kasvanut suhteellisesti vuodesta 26 vuoteen 211 siten, että erotus sukupuolten välillä oli vuonna 26 52 prosenttia ja vuoteen 211 mennessä prosenttiyksikköä vähemmän, eli noin 42 prosenttia. 12 Seksuaalirikokset sisältävät raiskausrikokset ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön. Henki- ja terveysrikokset koostuvat tapon ja murhan yrityksistä sekä pahoinpitelyrikoksista. 2