SALLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

SALLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2011 käytössä 7.-9 luokat 2016-2017

1 SALLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 7.-9. TUNTIJAKO LUKUVUONNA 2016 2017... 3 1. OPPILAAN ARVIOINTI... 3 1.2 PÄÄTTÖARVIOINTI... 3 1.3 TODISTUKSET... 4 4 PERUSOPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 6 4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 6 Suomi äidinkielenä... 6 Vuosiluokat 1-2... 6 Vuosiluokat 3-5... 9 Vuosiluokat 6-9... 14 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 22 Suomi toisena kielenä... 24 Vuosiluokat 1-9... 24 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 26 4.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI: RUOTSI... 27 Ruotsi B1-kielenä, vuosiluokat 7-9... 27 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 30 4.3 VIERAAT KIELET, ENGLANTI A-KIELI... 31 Vuosiluokat 3-6... 31 Vuosiluokat 7-9... 38 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 41 4.4 MATEMATIIKKA... 41 Vuosiluokat 1-2... 42 Vuosiluokat 3-5... 45 Vuosiluokat 6-9... 51 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 56 4.5 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO... 58 1-2 lk... 59 3-4lk... 59 4.6 BIOLOGIA JA MAANTIETO... 65 Vuosiluokat 5-6... 65 4.7 BIOLOGIA... 72 VUOSILUOKAT 7-9... 73 4.8 MAANTIETO... 76 VUOSILUOKAT 7-9... 78 4.9 FYSIIKKA JA KEMIA... 81 Vuosiluokat 5-6... 81 4.10 FYSIIKKA... 86 Vuosiluokat 7 9... 86 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 89 4.11 KEMIA... 91 Vuosiluokat 7-9... 91 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 95 4.12 TERVEYSTIETO... 95 Vuosiluokat 7 9... 96 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 99 4.13 USKONTO... 100 Vuosiluokat 1-5... 100 Vuosiluokat 6 9... 104 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 107 4.14 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 108 Vuosiluokat 1-5... 108

2 Vuosiluokat 6 9... 111 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 118 4.15 HISTORIA... 119 Vuosiluokat 5-6... 119 Vuosiluokat 7-8... 122 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 126 4.16 YHTEISKUNTAOPPI... 126 Vuosiluokka 9... 126 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 130 4.17 MUSIIKKI... 131 Vuosiluokat 1 8... 131 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 135 4.18 KUVATAIDE... 136 Vuosiluokat 1-4... 136 Vuosiluokat 5-9... 141 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 146 4.19 KÄSITYÖ... 146 Vuosiluokat 1-2... 147 Vuosiluokat 3-4... 147 Vuosiluokat 5 7... 149 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 154 4.20 LIIKUNTA... 155 Vuosiluokat 1 9... 155 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 161 4.21 KOTITALOUS... 161 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 167 4.22 VALINNAISET AINEET... 167 Valinnainen tietotekniikka 5. lk... 167 Integroitu tietotekniikka (7lk / 1vkt )... 169 4.23 OPPILAAN OHJAUS... 169 Vuosiluokat 1 2... 170 Vuosiluokat 3 6... 170 Vuosiluokat 7 9... 171

3 SALLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 7.-9. TUNTIJAKO LUKUVUONNA 2016 2017 Vuosiluokat 7-9 7 lk 8 lk 9 lk ai 3 3 3 ena1 2 3 3 rub2 2 2 2 hi 2 2 - yh - - 3 bi 1 2 1 ge 1 1 1 ue 1,4 0,6 1 te 1 1 1 ma 3 3 4 fy 1 1 2 ke 1 1 1 li 2 2 2 mu 1 1 - ku 1 1 - ks 3 - - ko 3 - - op 0,6 0,4 1 val 1 6 5 YHT 30 30 30 1. OPPILAAN ARVIOINTI 1.2 PÄÄTTÖARVIOINTI Johdanto Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista, kohdella oppilaita tasavertaisesti ja perustua monipuoliseen näyttöön. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8-9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Päättöarvosanan muodostumista ei tule sitoa edellisten vuosien arvosanoihin, vaan oleellista on mitä oppilas osaa koulun päättyessä. Opettaja antaa jo 8. luokalla tietoa oppilaalle päättöarvioinnin kriteereistä, jolloin oppilaan ja hänen huoltajansa on mahdollista saada realistinen käsitys siitä, millä osa-alueilla oppilaan pitäisi vielä parantaa osaamistaan saadakseen tietyn arvosanan.

4 Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen päättövaiheessa arvioidaan numeroin opetussuunnitelman perusteissa luetellut yhteiset oppiaineet. Valinnaiset aineet, joita opiskellaan vähintään kaksi vuosiviikkotuntia, arvioidaan numeroin. Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti (hyväksytty/hylätty). Mikäli tällainen valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Muuten arvioinnissa sovelletaan opetussuunnitelman perusteita. 1.3 TODISTUKSET Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat lukuvuositodistus välitodistus erotodistus Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Perusopetuksen päättötodistus

5 Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, päättöarviointi voi olla sanallinen tai numeerinen. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. Muut todistukset Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta Muut todistuksia koskevat soveltamisohjeet Perusopetuksen aikana annettavia todistuksia, päättötodistusta sekä muita todistuksia on kuvattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa yksityiskohtaisesti, ja ko. ohjeita noudatetaan myös Sallan peruskouluissa.

6 4 PERUSOPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Johdanto Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ja oppimisen perustan on oman kielen arvostus, puhumisen rohkeus, lukemisen ilo ja kirjoittamisen taito. Äidinkieli on kaiken oppimisen perusta ja elämänhallinnan väline, keskeinen yksilön ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden muodostamisen, maailmankuvan jäsentämisen sekä kulttuurin siirtämisen ja kehittämisen kannalta. Aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat pohjana kielenoppimisen prosessissa. Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine, jonka keskeistä sisältöä on kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä saatu aines. Sen pohjalla on laaja käsitys tekstistä. Tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä, painettuja, sähköisiä ja verkkotekstejä. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiminen on kokonaisvaltaista, ja eri osa-alueet integroituvat toisiinsa. Jotta äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu edistäisi jäsentyneiden tietorakenteiden hahmottumista ja kehittymistä, oppilaille tarjotaan ajanmukaisia teemoja ja tietokokonaisuuksia kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilöllisyys ja erilaiset oppimisen lähtökohdat. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu on tavoitteellista ja vastuullista. Opetus rakentuu aktivoinnin, tietojen hankkimisen ja analysoimisen, soveltamisen, koontien ja arvioimisen varaan. Näin tuetaan tekstitaitojen laajentumista. Vuosiluokat 1-2 Arviointi Arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaiden äidinkielen ja kirjallisuuden hallintaa oppimiselle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti, kannustaa ja antaa aineksia positiivisen minäkuvan muotoutumiselle. Arviointi on jatkuvaa sanallista palautetta ja perustuu oppilaan havainnointiin. Pisteytetyt kirjalliset tehtävät ovat myös arvioinnin pohjana. Itsearviointia harjoitellaan. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

7 on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy tekemään jo päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa käyttää myös mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä; hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja tekstistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä Tavoitteet ja oppisisällöt Vuosiluokkien 1-2 äidinkielen opetus on kokonaisvaltaista, kielen eri osa-alueet ja oppilaan yksilöllisen kielen oppimisprosessin huomioivaa opetusta. Tavoitteena on, että oppilas oppii sisällöissä määritellyt lukemisen ja kirjallisuuden, kirjoittamisen sekä kielitiedon perustaidot ja oppii sisällöissä määritellyt ilmaisun ja vuorovaikutuksen perustaidot.

8 LUOKKA 1 LK LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS Lukeminen kirjaimen muuttaminen äänteeksi, äänteiden kokoaminen tavuiksi, sanojen yhdistäminen lauseeksi, lukutaitoa vastaavia tekstien lukeminen Kirjallisuus erilaisten tekstien kuuntelua, lukemista ja käsittelyä: sadut, runot, lorut, riimit, lyhyet kokonaisteokset kirjallisuuden analysointia: satu- tosi, juonen kertominen, päähenkilöt LUKEMINEN JA LUOKKA KIRJALLISUUS Lukemisen perustekniikan 2 LK vahvistaminen, lukemisen sujuvuuden ja nopeuden kehittäminen ikäkauteen sopivien erilaisten tekstien ymmärtävä lukeminen tutustuminen monipuoliseen kirjallisuuteen kirjallisuuden analysointi: satu - tosi, juonen kertominen, päähenkilöt ja lukukokemuksen arviointi KIRJOITTAMINEN KIELITIETO PUHEVIESTINTÄ äänteen muuttaminen kirjaimeksi, kirjainten kokoaminen tavuiksi, tavuja sanoiksi, sanoja lauseeksi helppojen sanojen ja lyhyiden lauseiden kirjoittaminen oikea kynäote ja kirjoitusasento isot ja pienet tekstauskirjaimet äänne ja kirjain aakkoset vokaalit (pitkä ja lyhyt) konsonantit (yksittäinen, kaksoiskonsonantti) tavu ja tavutus sana sanan jakaminen toiselle riville sanaväli lause lauseen lopetusmerkit iso alkukirjain nimissä ja virkkeen alussa ylä- ja alakäsitteitä riimisanat selkeä ja tilanteeseen sopiva äänenkäyttö: omien kokemusten, havaintojen, tapahtumien selostaminen, tarinoiden kertominen, loruja ja runoja myös ulkoa keskustelutaidot: omien ajatusten ilmaisua, keskustelukumppanien kuunteleminen KIRJOITTAMINEN KIELITIETO PUHEVIESTINTÄ isot ja pienet tekstauskirjaimet sekä pienet ja isot kirjoituskirjaimet virheettömän kirjoittamisen harjoittelu iso alkukirjain, sanaväli ja lopetusmerkit omissa teksteissä kirjoittaminen eri tarkoituksiin pienillä ja isoilla tekstauskirjaimilla aakkostaminen geminaattoja ja diftongeja äng-äänne eris- ja yleisnimet ison alkukirjaimen käyttö yhdyssana-käsite ja yhdyssanojen tuottamista yksikkö ja monikko sanojen luokittelua synonyymit ja vastakohdat riimittely: loruja ja runoja ilmeet ja eleet äänenkäytön tukena puhe- ja keskustelutaito osallistuminen erilaisiin esiintymistilanteisiin

9 Työtavat Käytetään monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Opetellaan itsenäistä työskentelyä ja parityöskentelyä. Ryhmässä toimiminen antaa mahdollisuuksia luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja yksilölliset kehityserot tulee ottaa huomioon. Oppimisympäristöt Luokkahuoneen lisäksi kirjasto ja atk- luokka. Oppimisympäristön tulee olla avoin, rohkaiseva ja kiireetön. Myönteisestä ilmapiiristä vastuu kuuluu opettajalle ja oppilaille. Yhteistyötahot Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa tehdään yhteistyötä kirjaston ja teatterin kanssa. Aihekokonaisuudet IHMISENÄ KASVAMINEN elinikäisen lukemisharrastuksen virittäminen KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS suomalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistamista esim. joulu- ja kevätjuhlat, suomalaisen kulttuurin teemapäivät, itsenäisyyspäivä ja pääsiäinen vieraisiin kulttuureihin tutustutaan Aapisen ja Lukukirjan teksteissä VIESTINTÄ JA MEDIATAITO omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu erilaisilla viestimillä painettujen ja sähköisten tekstien käsittelyä, tietokoneen käynnistäminen ja sammuttaminen, ohjelmien käyttö, tulostaminen, äänen poistaminen, kirjoittaminen ja korjaaminen, tallentaminen omaan kansioon, piirrosten tekeminen perustyökaluilla, Cd-rom -ohjelmien käyttö ja OPIT -ympäristössä opiskelu Vuosiluokat 3-5 Arviointi Äidinkielen arvioinnissa on tavoitteena antaa oppilaalle todellinen kuva omasta osaamisesta äidinkielen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kokonaisvaltainen tietojen ja taitojen kehitys ja sitä arvioidaan havainnoimalla oppilaan äidinkielen käyttöä eri tilanteissa: keskustelut, esitelmät ja esiintymiset. Kirjalliset kokeet, ainekirjoitukset, sanelut ja toistokirjoitukset muodostavat osan arvioinnista. Opettajan arviointia täydentää usein oppilaan itsearviointi.

10 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutusta ja kirjoitetusta tekstistä päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen ja osallistuu ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä.

11 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. Tavoitteet ja oppisisällöt Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen jatkuva harjaannuttaminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen ja hyödyntäminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen sekä syventämään suhdetta kieleen kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät.

12 OSA-ALUE 3 LK 4 LK Vuorovaikutustaidot itsensä esitteleminen sekä oman ja luokan viestinnän tarkastelua yksinkertaisissa kertomis- ja keskusteluharjoituksissa mielipide ja sen perusteleminen sekä toimivan keskustelutaidon ja kuuntelemisen harjoitteleminen oman mielipiteen ilmaisun sekä keskusteluun osallistumisen vahvistaminen kuuntelemisen merkitys viestintätilanteissa näytteleminen ja lausunta, pantomiimi Tekstin ymmärtäminen erilaisten lukutapojen harjoittelu ohjatusti ja lukustrategioiden käyttö, tekstin ennakointi, apukysymykset omat kokemukset tekstin ymmärtämisen apuna, päätelmien tekeminen, tiivistämnen väliotsikoiden ja -kysymysten käyttö osana tekstikokonaisuuden ymmärtämistä tietotekstin ominaisuuksia ja jäsentelyä, tietotekstin ja kertovan tekstin vertaaminen ajatuskartan laatiminen sujuvan peruslukutaidon vahvistaminen erityyppisten lukutekstien kautta Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen vitsien kertominen, vuorokeskustelujen esittäminen omista kokemuksista ja mielipiteistä kertominen ja niiden perustelu päiväkirjateksti, runojen lukeminen kertomuksen perusrakenne ja kirjoittaminen, tekstin muuttaminen näytelmäksi isot ja pienet kirjoituskirjaimet sekä vierasperäiset kirjoituskirjaimet, ison alkukirjaimen käyttö tavutuksen ja tavurajan kertaaminen sekä välimerkkien käytön vahvistaminen päiväyksen kirjoittaminen, lukusanojen kirjoittaminen äänteet (vokaalit ja konsonantit) ja niiden pituus sekä merkitseminen kirjaimin vuorosanaviiva erityyppisiä kirjoitusaiheita aikaisemmin opittujen oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja lukutaitojen avulla ja niitä vahvistaen sujuvan sidosteisen käsialan varmistaminen tekstin tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmalla Tiedonhankintataidot aakkosjärjestyksen tarkoitus ja aakkostaminen sisällysluettelo tietotekstin ominaisuuksia ja jäsentelyä sekä tietotekstin oppimisen apuneuvoja (lukustrategiat) kartta tiedon lähteenä viesti (tiedote) ja ohje tekstilajina, viestin ja ohjeen kirjoittaminen kirjaston aineistoon ja ryhmittelyyn tutustuminen, luokkakirjasto tiedonhaun harjoittelua vaiheittain (sisällysluettelo, otsikko, väliotsikot, kuvat, teksti; olennaisen löytäminen; kysymyksiin vastaaminen) kirjaston luokitusjärjestelmä ja kirjojen aakkostaminen, sisällysluettelo, hakemisto maantiedon tekstin ominaisuuksia sekä erilaisia lehtitekstejä selostus, muistio, ohje ja määritelmä tekstilajina tietotekniikan käsitteitä tiedonhaun harjoittelua vaiheittain sekä tietotekstin ominaisuuksia ja jäsentelyä, päättelemistä ja tiedon analysointia

13 Kielen tehtävät ja rakenne sanan eri merkitys tietotekstissä ja kertovassa tekstissä äänteistä sanoiksi (äänne ja kirjain, vokaalit ja konsonantit, diftongit) yhdyssana-käsitteen tarkastelua ja tavallisia yhdyssanoja runojen sanastoa, loppusoinnut sanojen ryhmittelyä esim. aakkosjärjestyksen, pituuden ja tuttuuden mukaan sanaluokkajaon tarkastelua (verbit, adjektiivit, substantiivit) sekä sanaluokkien ominaisuuksia verbi lauseen keskuksena ja lauseen rakenne (lausekiekko) erilaisia lauseita, lauseiden yhdistäminen, lopetusmerkit synonyymit ja vastakohdat sanaluokat (verbit, substantiivit, adjektiivit, pronominit, numeraalit, partikkelit) verbi lauseen keskuksena ja lauseen rakenne lauseiden yhdistäminen (yhdyslause) ja pilkku tavallisimpien konjunktioiden edellä predikaatti ja subjekti OSA-ALUE Vuorovaikutustaidot 5 LK oman mielipiteen ilmaisun sekä keskusteluun osallistumisen vahvistaminen kuuntelemisen merkitys viestintätilanteissa näytteleminen ja lausunta pantomiimi Tekstin ymmärtäminen sujuvan peruslukutaidon vahvistaminen erityyppisten lukutekstien kautta Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen erityyppisiä kirjoitusaiheita aikaisemmin opittujen oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja lukutaitojen avulla ja niitä vahvistaen sujuvan sidosteisen käsialan varmistaminen tekstin tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmalla Tiedonhankintataidot tietokoneen käyttö tiedonhankinnassa sekä viestinnässä esitysten laatimista eri tietokoneohjelmia käyttäen Kielen tehtävät ja rakenne verbioppia, verbien aikamuodot nominit sijamuoto-oppia lauseoppia, lauseenjäsenet Kirjallisuus ja muu kulttuuri teatteriin ja elokuvaan tutustuminen kirjallisuuden ohella

14 Työtavat Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja. Opettaja-johtoisen opetuksen ja yksilötyöskentelyn lisäksi oppitunneilla tehdään pari- ja ryhmätöitä. Lisäksi oppilaat tekevät kotona itsenäisesti erilaisia kotitehtäviä. Kotitehtävinä on mm. kielioppi-, kielenhuolto- ja kirjoitustehtäviä sekä kirjojen lukemista. Oppimisympäristöt Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vaatii oppimisympäristökseen tilan, jossa on oppikirjojen lisäksi käytettävissä oheislukemistoja sekä muita ajankohtaisia opetus-materiaaleja (mm. sanoma- ja aikakauslehtiä, video/dvd-elokuvia ja cd-levyjä). Lisäksi oppitunneilla hyödynnetään ATK-, video- ja dvd-laitteita sekä cd-soitinta. Yhteistyötahot Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden aineiden opettajien kanssa. Lisäksi yhteistyötahoja ovat mm. kirjastot, teatterit ja teatteriryhmät. Aihekokonaisuudet IHMISENÄ KASVAMINEN opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS suomalaisen ja muun maalaisen kirjallisuuden vertailu VIESTINTÄ JA MEDIATAITO omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus Vuosiluokat 6-9 Arviointi Äidinkielen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kokonaisvaltainen tietojen ja taitojen kehitys. Tavoitteena on antaa oppilaalle todellinen kuva omasta osaamisesta äidinkielen eri osa-alueilla. Taitoja ja tietoja arvioidaan havainnoimalla oppilaan äidinkielen käyttöä eri tilanteissa: keskustelut, esitelmät, esiintymiset. Kirjalliset kokeet, ainekirjoitukset, sanelut ja toistokirjoitukset muodostavat osan arvioinnista. Opettajan arviointia täydentää usein oppilaan itsearviointi. Arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaiden äidinkielen ja kirjallisuuden

15 hallintaa oppimiselle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti, kannustaa ja antaa aineksia positiivisen minäkuvan muotoutumiselle. Arvioinnin tehtävänä on myös informoida, ohjata ja auttaa oppilaita opiskelun suuntaamisessa. Oppimistulosten lisäksi arvioidaan oppimisprosessia ja työskentelyä. Tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden ohessa arvioinnissa painottuvat oppilaan aktiivisuus ja vastuullisuus. Numeroarvioinnin lisäksi annetaan esimerkiksi kirjoitelmista ja suullisista harjoituksista jatkuvaa sanallista palautetta. Rakentavalla ja kannustavalla palautteella pyritään tukemaan oppilaiden luku- ja kirjoitusharrastusta. Vapaa-ajan lukeminen, sanataideopiskelu sekä ilmaisu- ja teatteriharrastus otetaan huomioon arvioinnissa. Oppilas voi osoittaa ja dokumentoida harrastuneisuuttaan esimerkiksi lukupäiväkirjaa pitämällä, lukukortein, erilaisin tehtävin ja tuotoksin. Opettajan antaman palautteen lisäksi oppilaita ohjataan antamaan ja saamaan palautetta toisilta oppilailta sekä suullisesti että kirjallisesti. Myös itsearviointi on tärkeää äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa. Tavoitteet ja oppisisällöt Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta sekä erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet ovat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaiset.

P E R U S O P E T U K S E N 6. V U O S I L U O K K A Tavoitteena on, että oppilas vahvistaa taitoaan lukea erilaisia tietotekstejä parantaa kykyään jäsentää omia tekstejään vahvistaa tietojaan suomen kielen rakenteesta LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS KIRJOITTAMINEN KIELITIETO lukuharrastuksen vahvistaminen, omien lukumieltymysten ja tyylien löytäminen, luetun ymmärtämisen kehittäminen tietotekstin lukeminen, sisällysluettelo, hakemisto sadut, runot, pakinat, novellit, nuortenkirjat (tekstien vertailu) kirjallisuuden lajityypeistä esim. fantasia- tai scifikirjallisuus, päiväkirjaromaanit, kehyskertomukset lukutottumusten ja -kokemusten arviointi ja vertailu, mahdollisesti kirjallisuuspiirit kirjasto- ja kirjailijavierailut mahdollisuuksien mukaan, tietopalveluiden käyttö kirjastossa jonkin kirjailijan työhön, elämäkertaan ja tuotantoon tutustuminen, kirjailijatai kirjaesitelmät kirjallisuuden käsitteitä, esim. sanoma l. teema otsikointi, jäsennys ja kappalejako juoni, käännekohdat, kertomuksen rakenne henkilö- ja luonnekuvaus tekstin arviointi tehokkaat tekstit, mm. toiminta, kuvaus, keskustelu tietotekstit: eri tietolähteet, lähdeviittaukset kirje: tuttavallinen, virallinen artikkeli näytelmä, kertomus, runo, pakina, novelli, oma kirja yms. sanojen johtaminen, lainasanat, yhdyssanat sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, partitiivi, essiivi, translatiivi, paikallissijat lause ja virke: päälause ja sivulauselajit, yksinäislause ja yhdyslause, subjekti, predikaatti, objekti kieli: puhekieli ja yleiskieli, suomen murteisiin tutustumista, Suomessa puhuttaviin kieliin tutustumista verbien taipuminen: persoonamuodot, aktiivi/passiivi, aikamuodot sanaluokkien kertaus Esim puh keh ken pal vas väi om sun tea esi

P E R U S O P E T U K S E N 7. V U O S I L U O K K A Tavoitteena on, että oppilas hahmottaa faktan ja fiktion eroja sekä yhtäläisyyksiä; hän soveltaa opittua tekstin tuottamiseen vahvistaa viestintä- ja tiedonhankintataitojaan syventää kirjallisuuden tulkintataitojaan ja kirjallisuuskäsitteistön hallintaa tekee havaintoja tekstin sidoksisuudesta, ajan ilmaisemisesta ja sanakategoriasta; hän oppii hyödyntämää nassa ja tuottamisessa. LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS KIRJOITTAMINEN KIELITIETO Tiedonhallintataidot mitä tieto on erilaisia tiedonlähteitä tiedon arviointi koulu- ja lähikirjaston käyttö Kirjallisuustieto tekstien jaottelu: fakta ja fiktio kirjallisuuden lajien jaottelu: lyriikka, epiikka ja draama kirjallisuuden termeistä painottuvat aihe, henkilöt, miljöö, juoni: ennakointi ja takauma nuortenkirjailijoita ja -kirjoja perinteisen ja modernin runon vertailua Fiktion tekstilajeja kertomus kuvaus ja dialogi sen osina kerronnan keinot (mm. ajan ilmaisu) kerronnan näkökulmia (erilaisia kertojia) kertomuksen rakenne runokielen keinoja, omia runoja Faktan tekstilajeja referointi (tekstin keskeisten asioiden erottaminen, viittaustekniikkaa) aineistopohjaisen kirjoittamisen periaatteita Yleiskielen käyttö alkukirjaimet, yhdyssanat, välimerkit suora ja epäsuora esitys Kielentuntemus tekstin käsite tekstin sidoksisuus: virke, lauseiden lajit ja lausetyypit sanaluokkien syventävä käsittely ylä- ja alakäsitteet kaikkien sijamuotojen syventävä käsittely ajan ilmaus kielessä; tempukset Esiin viesti haa rap kuv dra

P E R U S O P E T U K S E N 8. V U O S I L U O K K A Tavoitteena on, että oppilas saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten syventää tietouttaan kirjallisuuden lajityypeistä; kykenee lukemaan entistä vaativampia tekstejä harjoittelee fiktiivisen ja vaikuttamaan pyrkivän tekstin tuottamista sekä suullisesti että kirjallisesti vahvistaa taitojaan jäsentää lauseita ja oppii verbien modukset. LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS KIRJOITTAMINEN KIELITIETO Kirjallisuustieto kirjallisuuden lajityyppejä: jännitys-, fantasia-, kauhu- ja scifikirjallisuus novelli ja näytelmä kirjallisuuden lajeina kirjallisuuden termeistä kertoja ja näkökulma sekä sanoma Fiktion tekstilajeja tyyliharjoituksia (esim. romanttisia ja realistisia tekstejä) kirjallisuusteemaan liittyvä novelli muita luovan kirjoittamisen harjoituksia kuunnelman kirjoittaminen Faktan tekstilajeja argumentoiva teksti: mielipidekirjoitus; arvostelu; laajahko aineistopohjainen mielipidekirjoitus lukupäiväkirja Kielentuntemus lauseenjäsennyksen syventäminen: kaikki lauseenjäsenet; helppoja subjektin ja objektin semanttisia rooleja verbien vaikutuskeinoja: modukset nominaalimuotoiset verbit lauseenvastikkeet Esiin mais ong väi ilm tuk nel Yleiskielen käyttö lukusanat

P E R U S O P E T U K S E N 9. V U O S I L U O K K A Tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita kykenee laatimaan artikkelin tutustuu suomen kielen kehitykseen ja ominaispiirteisiin; hahmottaa äidinkielen merkityksen osana identite osaa toimia erilaisissa muodollisissa vuorovaikutustilanteissa. LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS KIRJOITTAMINEN KIELITIETO Kirjallisuustieto 1800- ja 1900-luvun Suomen kirjallisuuden pääpiirteitä keskeisiä suomalaisia kirjailijoita ja klassikkoja: Runeberg, Lönnrot, Kivi, Canth, Aho, Leino, Södergran, Jotuni, Sillanpää modernismin piirteitä epiikassa ja lyriikassa kansanperinteen ja Kalevalan kokoava ja syventävä tarkastelu Fiktion tekstilajeja valinnaisesti esim. runoja, novelleja ja satuja Faktan tekstilajeja pohtiva kirjoittaminen (asia-aine) essee aineistopohjainen ainekirjoitus artikkeli Yleiskielen käyttö vierassanat puhutun ja kirjoitetun kielen eroja lyhenteet Yleissivistävä kielitieto kieli-identiteetti suomen kielen kehitys suomen kielen ominaispiirteet tutustumista sanaston ja nimistön rakentumiseen sekä etymologioihin kielikunnat suomi ja sen sukukielet kielen vaihtelu: murre- ja slangituntemuksen syventämistä Vuoro telu yht mim telu mä art puh ja p Tiedonhallintataidot kotimaisesta kirjallisuudesta tutkielma, jossa edellytetään kirjallisuuden termistön tuntemusta artikkelityöskentely: aiheen muotoilu; lähteiden käsittely; artikkelin kirjoittaminen

20 Työtavat Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja. Opettaja-johtoisen opetuksen ja yksilötyöskentelyn lisäksi oppitunneilla tehdään pari- ja ryhmätöitä. Lisäksi oppilaat tekevät kotona itsenäisesti erilaisia kotitehtäviä. Kotitehtävinä on mm. kielioppi-, kielenhuolto- ja kirjoitustehtäviä sekä kirjojen lukemista. Oppimisympäristöt Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vaatii oppimisympäristökseen tilan, jossa on oppikirjojen lisäksi käytettävissä oheislukemistoja sekä muita ajankohtaisia opetus-materiaaleja (mm. sanoma- ja aikakauslehtiä, video/dvd-elokuvia ja cd-levyjä). Lisäksi oppitunneilla hyödynnetään ATK-, video- ja dvd-laitteita sekä cd-soitinta. Yhteistyötahot Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden aineiden opettajien kanssa. Lisäksi yhteistyötahoja ovat mm. kirjastot, teatterit ja teatteriryhmät. Aihekokonaisuudet IHMISENÄ KASVAMINEN Päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. tunteiden tunnistaminen ja käsittely, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, toisen huomioon ottaminen ja yhteistyötaidot sekä opiskelutaidot. Aihekokonaisuutta toteutetaan erilaisten tehtävien ja tekstien kautta. Kaunokirjallisuutta lukiessaan oppilas tulee pohtineeksi ihmisenä kasvamisen kysymyksiä. Erityisesti tunteet tulevat selvästi esille. Yhteistyötaidot karttuvat yhteistoiminnallisesti opiskeltaessa ja ryhmätöitä tehtäessä. Opiskelutaitoja harjoitellaan, ja niitä pyritään kehittämään. Oppilaat harjoittelevat tietojen hankkimista ja jäsentämistä, myös itsearviointia harjoitellaan. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaista ja eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä, löytämään oman kulttuuri-identiteettinsä sekä myös ymmärtämään muita. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. kulttuuri ja suomalaisuus, eurooppalaisuus, monikulttuurisuus, ihmisoikeudet ja vuorovaikutustaidot erilaisten ihmisten kanssa sekä tapahtumat.

21 Aihekokonaisuus pyritään ottamaan esiin kaikilla vuosiluokilla, mutta erityisesti se nousee keskeiseksi 9. vuosiluokalla, jossa käsitellään suomalaisen kirjallisuuden historiaa. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Keskeisiä sisältöjä ovat omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, median ilmaisuvälineiden käyttö, lähdekritiikki, median roolin ja vaikutuksen ymmärtäminen sekä viestintäteknisten välineiden monipuolinen käyttö. Aihekokonaisuus tulee esille kaikilla vuosiluokilla kirjoittamis-, puhumis- ja kirjallisuustehtävissä. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään yhteiskuntaa, kehittää valmiuksia yhteiskunnan toimintaan osallistumiseen sekä omatoimiseen ja yhteistyökykyiseen kansalaisuuteen. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. erilaisten demokratiaan kuuluvien osallistumis- ja vaikuttamistehtävien tunteminen ja sitä kautta vaikuttaminen ja osallistuminen omassa elinympäristössä. Aktiivinen ja osallistuva kansalainen tarvitsee luku- ja kirjoitustaitoa sekä taitoa ilmaista ajatuksiaan suullisesti. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa opiskellaan näitä taitoja. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ Päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. kestävä kehitys omassa lähiympäristössä, yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristöstä ja ihmisen hyvinvoinnista, ympäristöarvot sekä oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen. Aihekokonaisuus pyritään ottamaan huomioon erilaisten kirjoittamis- ja keskustelutehtävien kautta. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistävien toimintamallien omaksuminen sekä keskeisten liikennesääntöjen tunteminen ja toiset huomioon ottava liikennekäyttäytyminen. Aihekokonaisuus tulee esille kirjallisuuden kautta.

22 IHMINEN JA TEKNOLOGIA Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään teknologian merkitys arkielämässä ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti ja myös eettisesti oikein. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. teknologia arkielämässä, teknologian kehitys, teknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät moraaliset ja eettiset kysymykset sekä tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa erityisesti lähdekritiikki nousee esiin. Samoin otetaan huomioon esimerkiksi Internetin liittyvät moraaliset ja eettiset kysymykset. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Opetushallitus on laatinut valtakunnalliset päättöarviointikriteerit, joita opettajat käyttävät antaessaan päättöarvosanoja. Kriteerit arvosanalle 8 ovat: Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut

23 pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa

24 osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. Suomi toisena kielenä Vuosiluokat 1-9 Johdanto Sallan kunnan perusopetuksessa oppilaalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, opetetaan suomea toisena kielenä osittain suomi äidinkielenä oppimäärän sijaan. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomea äidinkielenään opiskelevien ryhmässä. Lisäksi oppilaalle voidaan opettaa suomea toisena kielenä erillisenä oppiaineena. Kielitaidon kehittymiseen kiinnitetään huomiota myös muiden aineiden opetuksen yhteydessä, ja opiskelua tuetaan tarpeen mukaan myös tukiopetuksen ja erityisopetuksen avulla. Suomi toisena kielenä opetus vastaa laajuudeltaan suomi äidinkielenä opetusta. Suomea toisena kielenä opiskelevalle oppilaalle järjestetään avustaja Sallan koulu-lautakunnan päätöksen (29.11.2001) mukaisesti niin pitkäksi aikaa, että hän tulee opiskelussa toimeen suomen kielellä. Oppilasta opettavat opettajat antavat arvion avustajan tarpeellisuudesta. Suomi toisena kielenä -opetuksen lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä Tavoitteena on, että oppijalle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Taitoja ja tietoja arvioidaan havainnoimalla oppilaan kielen käyttöä eri tilanteissa. Ainekirjoitukset ja kirjalliset kokeet muodostavat vain osan arvioinnista. Oppimistulosten lisäksi arvioidaan oppimisprosessia ja työskentelyä. Tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden ohessa arvioinnissa painottuvat oppilaan aktiivisuus ja vastuullisuus. Arvioinnin tarkoituksena on tukea ja kannustaa oppilaan kielen oppimista ja antaa aineksia positiivisen minäkuvan muotoutumiselle. Arviointi myös informoi, ohjaa ja auttaa oppilasta opiskelun suuntaamisessa.

25 Numeroarvioinnin lisäksi annetaan esimerkiksi kirjoitelmista ja suullisista harjoituksista sanallista palautetta. Vapaa-ajan lukeminen ja ilmaisuharrastus otetaan huomioon arvioinnissa. Lisäksi oppilasta kannustetaan itsearviointiin. Tavoitteet ja oppisisällöt Kun suomi toisena kielenä -opetuksessa asetetaan tavoitteita ja valitaan oppisisältöjä, otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Siksi opetuksen aluksi selvitetään oppilaan kielitaidon taso. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä. On tärkeää, että oppilas pystyy selviytymään käytännön puhetilanteista sekä kirjoittamaan erilaisia tekstejä. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla ja pystyy jatkamaan opintojaan perusopetuksen jälkeen. Työtavat Suomi toisena kielenä -opetuksessa käytetään mahdollisimman monipuolisia työtapoja. Opettajajohtoisen opetuksen ja yksilötyöskentelyn lisäksi oppitunneilla tehdään mahdollisuuksien mukaan pari- ja ryhmätöitä. Lisäksi oppilas tekee kotona itsenäisesti erilaisia kotitehtäviä. Kotitehtävinä on mm. kielioppi-, kielenhuolto- ja kirjoitustehtäviä sekä kirjojen lukemista. Oppimisympäristöt Suomi toisena kielenä -opetus vaatii oppimisympäristökseen tilan, jossa on oppikirjojen lisäksi käytettävissä oheislukemistoja sekä muita ajankohtaisia opetusmateriaaleja (mm. sanoma- ja aikakauslehtiä, video/dvd-elokuvia ja cd-levyjä). Lisäksi oppitunneilla käytetään ATK-, video- ja dvd-laitteita sekä cd-soitinta. Yhteistyötahot Suomi toisena kielenä -opetuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden aineiden opettajien kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös kouluavustajat ja erityis-opettajat. Aihekokonaisuudet IHMISENÄ KASVAMINEN Suomi toisena kielenä -opetuksessa pyritään erilaisten tehtävien ja tekstien avulla tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Opiskelutaitoja harjoitellaan, ja yhteistyötaidot kehittyvät yhteistoiminnallisesti opiskeltaessa.

26 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Suomi toisena kielenä -opetuksessa autetaan oppilasta löytämään oma kulttuuriidentiteettinsä. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Suomi toisena kielenä -opetuksessa luetaan erilaisia mediatekstejä. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Aktiivinen ja osallistuva kansalainen tarvitsee luku- ja kirjoitustaitoa sekä taitoa ilmaista ajatuksiaan suullisesti. Suomi toisena kielenä -opetuksessa opiskellaan näitä taitoja. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Aihekokonaisuus otetaan huomioon suomi toisena kielenä -opetuksessa erilaisten tekstien ja keskusteluharjoitusten avulla. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Aihekokonaisuus otetaan huomioon suomi toisena kielenä -opetuksessa erilaisten tekstien ja keskusteluharjoitusten avulla. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Aihekokonaisuus otetaan huomioon käsittelemällä Internetin käyttöön liittyviä moraalisia ja eettisiä kysymyksiä Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Kielitaito Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: B1.1 B1.2 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa. Kielenopiskelutaidot

27 Oppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja. 4.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI: RUOTSI Ruotsi B1-kielenä, vuosiluokat 7-9 Johdanto Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. Ruotsin kielen opetus ohjaa tuntemaan suomenruotsalaisuutta ja pohjoismaista kulttuuria. Koska kieli ja kulttuuri liittyvät läheisesti toisiinsa, kielen opiskelu antaa oppilaalle uutta kulttuuripääomaa sekä uuden näkökulman myös omaan kieleen ja kulttuuriin. Tavoitteena on, että opetus antaa oppilaalle valmiuksia toimia viestintätilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille ominaisella tavalla. Ruotsin kielen oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi, jossa kielen eri osa-alueet nivoutuvat toisiinsa erilaisissa oppimistilanteissa. Viestintävalmiuksien lisäksi oppilas kehittää myös kielen systemaattista hallintaa. Oppiminen on pitkäjänteistä työskentelyä, sillä uusien kielenkäyttötilanteiden oppiminen perustuu aikaisemmin opittuun. Opetus ohjaa hyödyntämään äidinkielen ja vieraiden kielten kielitietoutta ja vertaamaan eri kielten ilmaisukeinoja. Arviointi Oppilaan osaamista arvioidaan jatkuvalla havainnoinnilla tuntityöskentelytilanteissa sekä monipuolisilla ja suullisilla tuotoksilla. Arviointi kohdistuu kielen eri osa-alueisiin: puhumiseen, ymmärtämiseen ja kirjalliseen tuottamiseen sekä kielialueen kulttuurin tuntemiseen. Opettajan antaman arvioinnin lisäksi oppilaan itsearviointi ja siitä annettu palaute kehittävät oppilaan itsetuntemusta ja opiskelutaitoja sekä ohjaavat häntä ymmärtämään oman aktiivisuutensa ja rohkeutensa merkityksen ruotsin kielen oppimisessa.