Lohikalojen tilanne merialueella



Samankaltaiset tiedostot
Pohjanlahden lohikantojen tila

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Istutustutkimusohjelman ( ) väliraportti

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Luke 1942/ /2018

Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Meritaimen Suomenlahdella

Perämeren ja sen jokien lohi-istutusten tuloksellisuus vuosina

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Paremmat istukkaat, parempi istutustulos Istutustutkimusohjelman tuloksia

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

Suurelle valiokunnalle

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Simojoen lohitutkimukset vuosina

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE

Meritaimen Pohjanlahdella Isojoki, Lestijoki

Lohen runsaudenarviointi, kalastuksen säätely, kantojen suojelu ja elvytys

Eduskunnan ympäristövaliokunta

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta.

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Kuulemistilaisuus Pello

Lohistrategiatyöryhmän mietintö

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ SELVITYS HALLITUKSEN ITÄMEREN LOHENKALASTUSTA KOSKEVASTA KANSALLISESTA JA EU-POLITIIKASTA

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Suomessa lisääntyvien Itämeren lohikantojen tila tieteellisen havaintoaineiston perusteella

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

LOHI - MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen

Itämeren kala elintarvikkeena

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Itämeren lohikantojen elvytysohjelma SAP vuosina

REHTORIN PÄÄTÖS *+Z /2014 1(6)

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

saalisvahingot vuonna 2013

Kalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Tulostavoiteraportti maa- ja metsätalousministeriölle. Kalakantojen tila vuonna 2006 sekä ennuste vuosille 2007 ja 2008

Maa- ja metsätalousministeriö

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

Pitkäaikainen lohikantojen seuranta perusta tutkimukselle ja hallintopäätöksille. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Työryhmämuistio MMM 2002:20 Lohen rannikkokalastuksen kehittämistyöryhmä Helsinki 2002

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Transkriptio:

Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu

Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko- heinäkuussa Osa lohista (kossit) kutuvaellukselle ensimmäisen isen merivuoden jälkeenj Avomerikalastuksen kohteeksi toisen merikesän n jälkeen j (6 cm alamitta) Kutuvaellus 2-32 3 merivuoden jälkeenj

Meressä lohikannan kokoon vaikuttavat tekijät Vaelluspoikasten määm äärä Mereenvaelluksen jälkeinen j eloonjää äänti Vaellusreittien löytl ytäminen syönn nnösalueile Ravinto Predaatio hylkeet? kalaa syövät t linnut? Tahaton kalastus trooli, rysä Avomerikalastus syönn nnösalueilla Rannikkokalastus kutuvaelluksella

Lohen vaelluspoikastuotanto ja istutukset Pohjanlahden ja Itämeren pääp ääaltaan joissa 8 7 6 5 4 3 2 1 34% 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Luonnonpoikaset Istutetut

199 1995 2 25 Year 199 1995 2 25 Year Lohen luonnonpoikasten ja istutettujen poikasten eloonjäänti merivaelluksen alkaessa Post-smolt survival hatchery-reared salmon (%) 1 2 3 4 Post-smolt survival wild salmon (%) 1 2 3 4

Pohjanlahdelle ja Suomenlahdelle istutettujen merkittyjen lohien COUNTRY FI species SAL merkkipalautukset.2 Average of rrate.18.16.14.12.1.8 searea GoB GoF.6.4.2 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 YEAR

Perämeren meritaimenistusten tuotto merkkipalautusten perusteella 9 12 8 7 kg/1 istutettua palautus % 1 6 8 5 6 4 3 4 2 1 2 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 vuosiluokka kg/1 istutettua palautus %

1 % Lohen alkuperä saalisnäytteiden perusteella Pohjanlahti Ahvenanmeri 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 2 22 23 24 25 26 27 28 W ild Hatchery, FIN Hatchery, SWE Itämeren pääallas 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 2 22 23 24 25 26 27 28 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 22 23 24 26 27 28 Itäinen pääallas Suomenlahti vilj.. Pohjanlahti ruots. vilj. Pohjanlahti,suom. vilj. Pohjanlahti, villi,

Muutokset kalastuksessa Harmaahylkeiden vuoksi avomerikalastus Selkämerell merellä ja Suomenlahdella lähes l loppunut Ajoverkkokalastus kiellettiin 28 alusta lähtienl Ajosiimakalastus ei korvaa- avomerikalastus vähenee v merkittävästi Perinteinen lohiloukkukalastus hylkeiden vuoksi lähes mahdotonta Hylkeenkestävä ponttoonirysä kallis Lohen hinta kalastuskustannukset- kassilohi

Lohen tärkeimmt rkeimmät syönn nnösalueet 1. Bornholmin syvänne 2. Gotlannin syvänne 3. Gdanskin syvänne 4. Selkämeri

Harmaahylkeiden poissaolon aikana pyyntikulttuuri muuttui. Hallien palatessa rauhoitettuina ja pelkäämättöminä uusi muutos murrosvaihe täyttä päätä menossa! Sopeutuminen: Pyyntitekniset keinot Karkottamiskeinot Kestävä metsästys stys Hylkeen hyödynt dyntämisen edistäminen pp

Itämeren pääp ääaltaan ja Pohjanlahden lohisaaliit 6 5 Tonnia 4 3 Joki Rannikko Avomeri 2 1 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 Vuosi

7 6 5 4 3 2 1 Suomenlahden lohisaaliit Suomenlahden lohisaaliit 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 Vuosi Joki Rannikko Avomeri Tonnia

Itämeren lohenkalastus ja kiintiöt vuonna 28 Maa Pääallas ja Pohjanlahti Kiintiö kpl Saalis kpl Kalas- tettu % Tanska 7476 7636 9,9 Kiintiö kpl Saalis kpl Kalas- tettu % Viro 7528 432 5,7 1581 1114 7,5 Suomi 94157 4988 51,3 13836 149 11,3 Saksa 8241 3458 42, Latvia 47116 141 3, Liettua 5539 518 9,4 Puola 22472 7616 33,9 Ruotsi 1129 5889 58,8 Suomenlahti Venäjä 697 222 Yhteensä 371315 13192 35,1 15419 15565 98,

Itämeren lohisaalis (kpl) pyyntimuodoittain 7 Lohien lukumäärä 6 5 4 3 Joki Rannikko Avomeri 2 1 24% 54% 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Vuosi 22%

7 6 5 4 3 2 1 Itämeren pääallas 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 22 24 26 28 14 12 1 8 6 4 2 Pohjanlahti Ajoverkko Siima Rysä Muu 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 22 24 26 28 Ajoverkko Siima Rysä Muu 5 4 3 2 1 Suomenlahti 8 26 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 22 24 28 Suomen ammattikalastuksen lohisaalis (tonnia) eri merialueilla Ajoverkko Siima Rysä Muu

Perämeren meritaimensaaliin ikärakenne 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 5 SW 4 SW 3 SW 2 SW 1 SW SW 3 % 2 % 1 % % 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 27

3 25 2 a) Tornionjoen lohisaaliit Ruotsin saaliit mukana vuodesta 198 alkaen kuvassa b. 15 1 5 16-18 19-194 195-196 197-199 1991-1995 1996-2 21-25 26-28 8 7 6 5 b) Illegal/unreported Sweden Finland 4 3 2 1 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 tonnes tonnes

Johtopää äätökset Pohjanlahden ja Itämeren pääp ääaltaan alueelta yli 7 milj. lohen vaelluspoikasta mereen, luonnonpoikasten osuus 35% Merisaaliissa luonnonlohien osuus 7% Vaelluspoikasten merieloonjää äänti 1-2% luonnonpoikasilla ja 5-1% 5 istutetuilla Lohen ja meritaimenen eloonjää äänti alentunut verrattuna 198-lukuun

Johtopää äätökset 2. Harmaahyljekannan kasvun seurauksena avomerikalastus loppunut Selkämerelt mereltä ja Suomenlahdelta Rannikkokalastus vaikeutunut hylkeiden vuoksi Avomerikalastus suuresti vähentynyt v Itämeren pääaltaalla ajoverkkokalastuksen kiellon seurauksena Kalastusrajoitusten seurauksena aikaisempaa enemmän n lohia pääp ääsee kutuvaellukselle

Johtopää äätöksiä 3. Rakentamattomissa lohijoissa kalamää äärät t ja poikastuotanto lisää ääntyy Padottujen istutusjokien suissa kalamää äärät lisää ääntyvät Tilannetta heikentää istutettujen lohenpoikasten korkea merikuolleisuus Rakennetuissa joissa olosuhteet otolliset nousureittien avaamiseen ja luonnontuotannon käynnistämiseen