LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 5/2007/1 Dnro LSY 2006 Y 202 Annettu julkipanon jälkeen 22.1.2007 ASIA Jokioisten kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Jokioinen LUVAN HAKIJA Jokioisten kunta HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Jokioisten kunta on hakenut kunnan jätevedenpuhdistamolle ympäristölupaa, joka koskee Jokioisten ja Humppilan kuntien yhdyskuntajätevesien käsittelyä puhdistamossa. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon 4.7.2006. Hakemusta on täydennetty 4.9.2006 ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 31 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 :n 1 momentin 8) kohta. TOIMINTAA KOSKEVA NYKYINEN LUPA Hämeen ympäristökeskus on 7.9.2004 antamallaan päätöksellä nro YLO/lup/106/04 myöntänyt Jokioisten kunnan jätevedenpuhdistamon ja Vaulammin suljetulla kaatopaikalla sijaitsevan kompostointialueen toiminnalle ympäristöluvan, joka koskee Jokioisten kunnan yhdyskuntajätevesien käsittelyä puhdistamossa ja puhdistamolietteen jatkokäsittelyä Vaulammin kompostointialueella. Lupapäätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo on enintään 12 mg O 2 /l, kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/l ja puhdistusteho sekä BOD 7ATU arvon että fosforin osalta vähintään 92 % neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien laskien. Jäteveden käsittelyssä on lisäksi pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen poistoon. Jokioisten kunnan on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle vuoden 2008 loppuun mennessä selvitys mahdollisuuksista ammo
2 niumtypen nitrifiointiin siten, että nitrifiointiaste on vähintään 90 % ja puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoisuuden vuosikeskiarvo enintään 4 mg N/l sekä selvitys ammoniumtypen poiston vaikutuksista purkuvesistön tilaan. Puhdistamolietettä saa jatkokäsitellä Vaulammin käytöstä poistetulla kaatopaikalla enintään vuoden 2007 loppuun saakka. Suunnitelma lietteen jatkokäsittelystä ja hyödyntämisestä jatkossa tuli toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi vuoden 2005 loppuun mennessä. Luvan saajan on vuosittain maksettava Uudenmaan TE keskukselle 400 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi jätevedestä johtuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen jätevesien vaikutusalueella. Luvan saajan tulee 31.12.2014 mennessä tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. PUHDISTAMON SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Puhdistamo sijaitsee Jokioisten kunnan Kyyhkysmäen asemakaavaalueella (kaavamerkintä ET, erityistoimintojen alue) Loimijoen etelärannalla kiinteistöllä Puhdistamo 169 408 1 1492. Alueella on mahdollisuus puhdistamon laajentamiseen. Lähin asuinrakennus on noin 300 metrin päässä. Puhdistamo ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Sellaisia luonnonsuojelukohteita, joihin toiminnalla olisi vaikutusta, ei ole. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Purkupaikka Käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamon kohdalla putkella Loimijokeen. Vesistön yleiskuvaus Loimijoen koko vesistöalueen pinta ala on 3 140 km 2 ja järvisyys 2,8 %. Jokioisten kohdalla valuma alueen pinta ala on noin 750 km 2. Virtaaman vuorokausisäännöstelyn kohteena olevassa Loimijoessa on kaksi vesivoimalaitosta ja kahdeksan säännöstelypatoa, joista ylin sijaitsee purkupaikan yläpuolella Forssassa. Joen Kuhankosken kohdalla mitatut ja muilta osin arvioidut virtaamat (m 3 /s) ovat seuraavat:
3 Paikka MHQ MQ MNQ Forssa, Kuhalankoski (1966 90) 19 6,3 1,4 Jokioinen, keskusta 21 6,4 1,8 Ypäjä 36 9,2 2,7 Loimaa, Vesikoski 49 10,6 3,1 Jokisuu, lasku Kokemäenjokeen 250 26,0 9,4 Vesistön kuormitus Vesistön tila ja veden laatu Voimaperäisesti viljellyllä alueella virtaavaa Loimijokea kuormittavat lähinnä hajakuormitus, 10 kunnan yhdyskuntajätevedet sekä Suomen Sokeri Oy:n, Ofa Oy:n ja Lounais Suomen Putki Oy:n teollisuusjätevedet. Loimijoen suurimmat pistekuormittajat ovat Forssan kaupunki, Suomen Sokeri Oy sekä Loimaan ja Huittisten kaupungit. Näistä Forssan kaupungin ja Suomen Sokeri Oy:n sekä lisäksi Ofa Oy:n jätevedet johdetaan jokeen Jokioisten puhdistamon purkupaikan yläpuolella. Loimijokeen Jokioisten puhdistamon yläpuolella ja Jokioisten puhdistamolta yhdyskunta ja teollisuusjätevesien mukana johdetut keskimääräiset BOD, fosfori ja typpipäästöt sekä koko Loimijokeen johdettujen vastaavien päästöjen määrät olivat vuosina 2001 2005 seuraavat: Yläpuoli: Forssa Suomen Sokeri Ofa Oy BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N kg/d % kg/d % kg/d % 74,2 5,0 0,0 46 3,1 0,0 4,9 3,2 0,0 43 28 262 30 51 5,8 0,1 0,0 0,7 Jokioisten kunta 5,2 3,2 0,17 1,5 22 4,2 Koko Loimijoki 161 100 11,3 100 518 100 Loimijoen keskimääräiset virtaamat sekä jokiveden fosforin ja typen keskimääräiset pitoisuudet ja ainevirtaamat olivat vuosina 2000 2004 seuraavat: 2000 2001 2002 2003 2004 Q Fosfori, P Typpi, N m 3 /s µg/l kg/d µg/l kg/d 37,8 158 662 2 710 11 440 24,4 152 382 2 390 6 020 18,1 116 276 2 350 5 320 11,7 143 187 3 730 5 530 28,9 128 362 2 980 8 140 Keskiarvo 24,2 139 374 2 830 7 290 Savisamean Loimijoen ja sen sivujokien ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Ravinnetaso riippuu pääosin hajakuormituksesta, mutta joen yläjuoksulla myös Forssan jätevesien osuus on merkittävä varsinkin vähävetisinä kausina. Joen happitilanne on nykyisin tyydyttävä tai hyvä.
4 Vesi ja ympäristöhallituksen laatiman vesien yleisen laatuluokituksen mukaan Loimijoen veden laatu on Pyhäjärven ja Forssan välillä tyydyttävä, Forssan ja Jokioisten välillä Forssan jätevesien purkupaikan lähellä jopa huono ja Jokioisten alueella sekä joen keski ja alajuoksulla välttävä. Loimijoen yhteistarkkailuun sisältyvän perifytontarkkailun tulosten mukaan joen piileväyhteisöt koostuivat vuonna 2004 lähinnä reheville vesille tyypillisistä lajeista. Veden laatu oli Jokioisissa kunnan jätevesien purkupaikan ylä ja alapuolella orgaanista likaantumista kuvaavan IPS indeksin mukaan tyydyttävä ja ravinteisuutta kuvaavan TDI indeksin mukaan lievästi rehevä. Uimavetenä Loimijoen vesi on parhaimmillaankin vain välttävää. Vesi on sameaa ja levää on ajoittain runsaasti. Veden hygieeninen laatu vaihtelee nopeasti ja on heikoimmillaan talvella ja runsasvetisinä aikoina. Veden laadun havaintopaikoilta L3 ja L5 lopputalvella, toukokuussa, elokuussa ja lokakuussa otettujen näytteiden mukainen veden keskimääräinen laatu oli vuosina 1990 1994, 1995 1999 ja 2000 2004 seuraava: Hav.paikka/ Happi Sameus Kok.N NO 3 N NH 4 N Kok.P PO 4 P F.str. F.kol. Ajanjakso mg O 2 /l FNU µg N/l µg N/l µg N/l µg P/l µg P/l kpl/dl kpl/dl L3, Jokioisten yläpuoli 1990 1994 10,2 30 2 000 1 043 397 82 29 590 802 1995 1999 9,9 40 2 303 721 881 105 31 447 1 307 2000 2004 9,2 27 2 341 677 988 99 460 784 L5, Jokioisten alapuoli 1990 1994 10,1 51 2 300 1 284 419 137 65 1 152 1 484 1995 1999 10,0 79 2 579 1 249 524 158 50 643 892 2000 2004 9,3 37 2 369 982 684 111 23 480 494 Veden laadun muutos Jokioisten kohdalla (L5 L3) 1990 1994 0,1 21 300 241 22 55 36 562 683 1995 1999 0,1 39 276 528 357 54 19 197 415 2000 2004 0,0 10 29 304 305 12 19 290 Havaintopaikka L3 sijaitsee Forssan ja Jokioisten välissä, Jokioisten kunnan, Suomen Sokeri Oy:n ja Ofa Oy Ab:n jätevesien purkupaikkojen yläpuolella ja havaintopaikka L5 mainittujen purkupaikkojen ja ravinteikkaan Jänhijoen laskukohdan alapuolella. Kalasto ja kalastus sekä vesistön muu käyttö Vuoden 2002 kalastustiedustelun vastausten nojalla tehdyn arvion mukaan Jokioisten ja Ypäjän välisellä jokiosuudella kalasti vuonna 2002 yhteensä 19 ruokakuntaa. Kokonaissaalis oli noin 2 000 kg. Saaliista hauen ja lahnan osuus oli kummankin 41 %. Särkikalojen osuus oli yhteensä 49 %. Haukien ja lahnojen laatu luokiteltiin aistinvaraisesti arvioiden melko hyviksi. Kyselyyn vastanneiden mielestä kalastusta haittasivat tällä jokiosuudella eniten ajopuut ja roskat, joen säännöstely, teollisuuden jätevedet ja maatalous. Loimijokeen on istutettu pääasiassa kirjolohta, toutainta, kuhaa ja haukea. Jokioisten kunnan kalatalousmaksu on käytetty pääosin kir
5 jolohi ja toutainistutuksiin. Kirjolohen istutuksista saatiin takaisin vuoden 2002 kalastustiedustelun tulosten mukaan 7 %. Jätevesien vaikutusalueella ei ole vedenottamoita, yleisiä uimarantoja eikä muita yleisiä virkistysalueita. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet Jokioisten puhdistamolle haetaan ympäristölupaa, joka koskee myös Humppilan kunnan jätevesien käsittelyä. Humppilan jätevedet on tarkoitus ryhtyä johtamaan Jokioisten puhdistamolle lähivuosina valtion vesihuoltotyönä rakennettavaksi suunnitellun yhdysviemärin valmistuttua. Humppilan jätevedet johdetaan nykyisin Koenjokeen laskevaan Aronojaan. Koenjoki yhtyy Loimijokeen Alastaron kirkonkylän yläpuolella. Parhaillaan selvitetään myös mahdollisuuksia laajemman, ainakin Forssan, Jokioisten ja Humppilan sekä Loimaan alueet käsittävän seudullisen jätevesien yhteiskäsittelyn toteuttamiseen. Jokioisten ja Humppilan puhdistamoiden keskimääräiset kuormitukset olivat vuosina 2003 2005 ja Jokioisten puhdistamon arvioidut, myös Humppilan jätevedet käsittävät kuormitukset ovat vuosina 2010 ja 2015 seuraavat: Liittyjämäärä Q kesk, m 3 /d BOD 7ATU, kg O 2 /d Fosfori, kg P/d Typpi, kg N/d 1) Liittyjämäärä vuonna 2005. 2003 2005 2010 2015 Jokioinen Humppila Yht. Yht. Yht. 3 200 1) 1 500 1) 4 700 1) 5 500 6 100 1 150 500 1 650 2 000 2 100 190 100 290 330 360 8,7 5,8 14,5 15,1 16,4 78 24 102 100 108 Nykyiseen tilanteeseen verrattuna puhdistamon tulokuormitus kasvaa lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 mennessä. Puhdistamon tulovirtaama on suurimmillaan arviolta noin 2 700 m 3 /d. Suurin viemärilaitosten piirissä oleva teollisuusjätevesikuormittaja on Jokioisissa sijaitseva MTT:n koemeijeri, joka arkipäivisin noin 40 viikkoa vuodessa valmistaa kypsytettyjä juustoja, voita ja pieniä koeeriä muitakin maitotuotteita. Meijerin jätevesimäärä on noin 65 70 m 3 /viikko. Jätevesiä ei esikäsitellä. Pesukeskuksen happo ja emäsliuokset neutraloidaan kahdesti vuodessa tapahtuvan liuosten vaihdon ja liuossäiliöiden tyhjennyksen yhteydessä ennen yleiseen viemäriin johtamista. Meijerin jätevedet nostavat puhdistamolle johdettavan jäteveden nitraattityppipitoisuutta. Humppilan kunnan viemärilaitoksen piirissä olevan Maviteknik Oy:n lämmönvaihdinlevyjen puhdistuksessa syntyvät jätevedet ovat ajoit
6 tain nostaneet hetkellisesti Humppilan puhdistamolle johdettavan jäteveden fosforipitoisuutta. Laitoksen teollisuusjätevesien määrä on vuodessa noin 600 m 3. Maviteknik Oy:n jätevedet ovat mahdollisesti nostaneet myös puhdistamolietteen elohopeapitoisuutta. Jokioisten puhdistamolla on valmius ottaa vastaan myös tulevaisuudessa sako ja umpikaivolietteitä, joskin näitä voidaan nykyiseen tapaan toimittaa myös Forssan puhdistamolle. Puhdistamon käsittelyprosessit ja niiden mitoitus Kemikaalit ja energian käyttö Vuonna 1975 rakennetun, myöhemmin useammassa vaiheessa täydennetyn ja saneeratun yksilinjaisen rinnakkaissaostuslaitoksen prosessiyksiköt ovat välppäys, hiekan ja rasvanerotus, ilmastus (tilavuus 550 m 3 ), jälkiselkeytys (pinta ala 172 m 2 ), klooraustila sekä lietteen sakeutus ja kuivaus lingolla. Puhdistamolla on sako ja umpikaivolietteiden vastaanotto. Puhdistamon mitoituskuormitus on seuraava: Q kesk 1 700 m 3 /d q mit 130 m 3 /h BOD 7ATU 440 kg O 2 /d Kuivattu puhdistamoliete kompostoidaan vuoden 2007 loppuun saakka Vaulammin käytöstä poistetulla kaatopaikalla. Puhdistamolla on käytetty ferrosulfaattia (nykyisin noin 120 t/a) fosforin saostamiseen ja kalkkia (nykyisin noin 25 t/a) alkaliteetin ja ph:n nostamiseen tarvittaessa sekä polymeeriä lietteen kuivauksessa. Polymeerillä voidaan myös tehostaa jäteveden jälkiselkeytystä. Puhdistamon sähkön käyttö on nykyisin noin 175 MWh/a eli noin 0,4 kwh/m 3 ja 2,6 kwh poistettua BOD 7ATU kiloa kohti. Puhdistamolla on hienokuplailmastus, jota ohjataan taajuusmuuttajan avulla happipitoisuuden perusteella. Liikenne Toimintaan liittyvä liikenne on vähäistä. Merkittävin raskaan liikenteen aiheuttaja on lietteen ajo. Puhdistamolle on liittymä vilkasliikenteiseltä Vaulammentieltä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Käytössä oleva, prosessiautomatiikalla varustettu biologis kemiallinen puhdistamo on varmatoiminen. Mm. vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaiset vaatimukset saavutetaan selvästi.
YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN 7 Jätevedet Jokioisten ja Humppilan puhdistamoiden neljännes/puolivuosi ja vuosikeskiarvoina lasketut käsittelytulokset olivat vuonna 2005 seuraavat: 2005 Jokioinen 1) Humppila Jakso Kuukaudet I 1 3 II 4 6 III 7 9 IV 10 12 I IV 1 12 I 1 6 II 7 12 Virtaama Käsitelty m 3 /d 1 370 1 180 1 070 1 000 1 160 550 470 Ohitus m 3 /d 30 0 2 6 10 0 0 Yhteensä m 3 /d 1 400 1 180 1 070 1 010 1 170 550 470 COD Cr Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho BOD 7ATU Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho Kok. P Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho Kok. N Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho NH 4 N Vesistöön Vesistöön Nitrif. aste Kiintoaine Vesistöön Vesistöön Puhd. teho kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d kg/d mg/l mg/l % kg/d mg/l % 490 52 350 37 89 280 10 200 7 97 12 0,41 9 0,29 97 150 15 110 11 90 13 10 91 380 35 320 30 91 210 5 180 4 98 10 0,10 9 0,08 99 110 22 93 19 80 21 18 81 240 32 220 30 87 110 4 100 3 97 6 0,21 6 0,20 96 47 26 44 24 45 10 9 79 380 32 380 31 92 170 3 170 3 98 9 0,10 9 0,10 99 94 17 93 17 81 3 3 97 370 38 320 32 90 190 5 160 4 97 9 0,21 8 0,18 98 100 20 85 17 80 12 10 88 210 29 380 53 86 100 8 180 14 92 6 0,19 12 0,34 97 24 21 44 38 13 20 36 17 210 26 450 55 88 96 4 200 8 96 6 0,13 12 0,28 98 23 18 49 39 22 18 38 22 I II 1 12 510 0 510 210 28 410 55 87 98 6 190 12 94 6 0,16 12 0,31 98 kg/d mg/l % 11 8 95 5 4 96 4 3 98 3 3 98 6 5 97 7 12 93 7 14 94 7 13 94 1) Jokioisten puhdistamon tulevan veden näyte sisältää myös puhdistamon sisäistä kuormitusta. Jokioisten puhdistamolta Loimijokeen johdettujen jätevesien BOD 7ATU, fosfori ja typpipäästöjen sekä näitä vastaavien jäännöspitoisuuksien ja prosenttisten poistotehojen vuosikeskiarvot olivat vuosina 2003 2005 seuraavat: 24 20 47 39 18 19 37 20
Vuosi 2003 2004 2005 Keskiarvo 8 BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % 5 5 97 0,18 0,18 98 22 22 67 3 4 98 0,10 0,13 99 19 24 74 4 5 97 0,18 0,21 98 17 20 80 4 5 98 0,15 0,17 98 19 22 72 Päästöt ilmaan ja melu Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Vuosien 2003 2005 keskimääräistä 98 %:n puhdistustehoa BOD 7ATU arvon ja fosforin osalta ja 72 %:n puhdistustehoa typen osalta sekä arvioitua puhdistamon kuormitusta vuosina 2010 ja 2015 vastaavat, vesistöön johdettavien päästöjen ja jäännöspitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat seuraavat: Vuosi BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % 2010 3,3 6,5 98 0,15 0,30 98 14 28 72 2015 3,4 7,2 98 0,16 0,33 98 15 31 72 Jokioisten puhdistamon arvioitu BOD kuormitus vuonna 2015 vastaa ilmastusaltaan tilakuormitusta 0,65 kg BOD 7ATU x m 3 x d 1 ja puhdistamon arvioitu keskimääräinen tulovirtaama vuonna 2015 jälkiselkeyttämön keskimääräistä pintakuormaa 0,5 m/h, joten ammoniumtypen hapetus, nitrifiointi ei ole mahdollista ilman puhdistamon laajentamista tai käsittelyprosessin täydentämistä. Arvioitu tulevien huippuvirtaamien taso, 2 700 m 3 /d, vastaa vuorokauden keskiarvona pintakuormaa 0,65 m/h. Hyvä selkeytystulos pyritään varmistamaan polymeeriä käyttämällä. Humppilan kunnan jätevesien käsittelyn siirtäminen Jokioisten puhdistamolle merkitsee vesistöön johdettavien kokonaispäästöjen pienentymistä viemäröintialueiden laajetessa haja asutusalueille ja jätevesien käsittelyn tehostuessa Humppilan kunnan osalta. Mikäli Jokioisten puhdistamon puhdistusteho säilyy nykyisellä tasolla, puhdistamolta Loimijokeen johdettavat päästöt kasvavat samassa suhteessa puhdistamon tulokuormituksen kanssa ja näin ollen lähes kaksinkertaistuvat nykyisestä vuoteen 2015 mennessä. Ilmaan kohdistuvat päästöt ovat vähäiset eikä niitä ole mitattu. Melua aiheuttavat kompressorit ovat äänieristettynä sisätiloissa. Noin 15 %:n kuiva ainepitoisuuteen lingolla kuivattua puhdistamolietettä muodostuu nykyisin noin 1 000 m 3 /a. Humppilan kunnan jätevedet lisäävät puhdistamolietteen määrää kolmanneksella. Kuivattu puhdistamoliete viedään toistaiseksi kannellisella peräkärryllä kompostoitavaksi käytöstä poistetulla Vaulammin kaatopaikalla.
9 Lietekompostia on käytetty käytöstä poistetun kaatopaikan maisemointiin ja muuhun viherrakentamiseen. Lietteen raskasmetallitaso on ollut selvästi maan keskitasoa alhaisempi. Lisäksi puhdistamolla muodostuu puristettua välppäjätettä ja hiekanerotusjätettä, nykyisin yhteensä noin 21 t/a. Nämä viedään Loimi Hämeen Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelyasemalle Forssaan, jossa ne käsitellään sekajätteenä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset Loimijoessa Vaikutukset puhdistamon ympäristössä Jokioisten puhdistamolta johdettavien jätevesien vaikutukset Loimijoen veden laatuun ovat vähäiset. Selvitysten mukaan jätevedet eivät ole vaikuttaneet oleellisesti jokiveden muutoinkin voimakkaaseen rehevyyteen eivätkä jätevedet muuta Jokioisten kohdalla joen virkistyskäyttöluokkaa (keskimäärin välttävä, heikoimmillaan huono). Puhdistamolta Loimijokeen vuonna 2015 johdettavan, ennusteen mukaisen jätevesimäärän osuus on joen keskivirtaamasta noin 0,3 % ja keskialivirtaamasta noin 1,3 %. Lähinnä typpipäästöllä voi olla teoreettista vaikutusta alivirtaamakaudella, jolloin laskennallinen jokiveden typpipitoisuuden keskimääräinen nousu purkupaikalla on nykyisin noin 140 µg N/l ja vuonna 2015 noin 200 µg N/l, mikäli puhdistamolle johdettava jätevesikuormitus kasvaa arvioidulla tavalla ja puhdistusteho pysyy nykyisellään. Typpipäästön vähäisyyden vuoksi hakemuksessa on pidetty typen poiston tehostamista tarpeettomana. Vastaavat fosforipäästön aiheuttamat jokiveden fosforipitoisuuden nousut alivirtaamakaudella ovat noin 1,1 ja 2,1 µg P/l. Nykyisestä jäteveden käsittelystä aiheutuvasta melusta ja hajusta ei ole valitettu. KORVATTAVAT HAITAT Hakemuksen mukaan jäteveden johtamisesta Loimijokeen ei ole aiheutunut, eikä sen arvioida aiheuttavan sellaisia veden laadun muutoksia, joista aiheutuisi selviä taloudellisen edun menetyksiä tai muutakaan korvattavaa vahinkoa. Vähäiset haitat voidaan jatkossakin korvata kalatalousmaksulla kustannettavilla kalakantojen hoitotoimilla, mm. kirjolohi istutuksilla, jotka lisäävät vesistön kalataloudellista arvoa ja kompensoivat myös rantojen virkistyskäytölle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.
10 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Puhdistamolla otetaan automaattiottimin kahdeksat virtaamapainotteiset vuorokauden kokoomanäytteet vuodessa puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä, vesistöön johdettavasta jätevedestä. Tulevan jäteveden näyte otetaan hiekanerotuksesta ja se sisältää puhdistamon tulopumppaamoon johdettavat lietteen kuivauksen ja tiivistyksen rejektit. Kokoomanäytteistä määritetään ph, johtokyky, COD Cr, BOD 7ATU, kiintoaine, fosfori ja typpi. Käsitellyn jäteveden näytteestä määritetään lisäksi ammoniumtyppi, liukoinen fosfori, liukoinen rauta ja alkaliteetti. Lisäksi määritetään kokonaisfosfori myös käsitellyn jäteveden kertanäytteestä. Kokoomanäytteiden oton yhteydessä tarkistetaan käyttötarkkailun mittaukset, näytteenoton oikeellisuus ja virtaamamittaus (ajoittain), lietteenpoisto, kemikaalien käyttö ja syöttömäärät sekä määritetään käsitellyn jäteveden ph sekä ilmastusaltaan loppupäästä ja palautuslietteestä otetuista kertanäytteistä kiintoaine. Maanviljelyssä käytettävän puhdistamolietteen tarkkailussa noudatetaan ympäristöministeriön ohjetta puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä. Puhdistamon käyttötarkkailun tiedot merkitään mahdollisimman tarkasti puhdistamolla pidettävään käyttöpäiväkirjaan. Käyttötarkkailun määritykset tehdään arkipäivisin samaan aikaan tulosten vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Käsitellystä jätevedestä määritetään kahdesti viikossa ammoniumtyppi ja liuennut fosfaattifosfori. Tarkkailutulokset ilmoitetaan heti niiden valmistuttua kirjallisesti Hämeen ympäristökeskukselle ja puhdistamon hoitajalle. Tulokset siirretään TYVI operaattorin kautta sähköisesti viranomaiselle. Vuosittain laadittava yhteenveto toimitetaan myös Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vaikutustarkkailu Jokioisten kunta on osallistunut ja osallistuu jatkossakin Loimijoen alueella suoritettavaan yhteistarkkailuun. Loimijoen tilan seuranta sisältää vuodeksi 2001 uusitun ohjelman mukaisesti veden laadun, pohjaeläimistön ja sedimenttien tilan sekä piileväyhteisöjen (perifytontarkkailu) seurannan. Hämeen ympäristökeskuksen Jokioisten osalta hyväksymä yhteistarkkailuohjelma on ajanmukainen, eikä sitä ole tarvetta muuttaa. Loimijoen kalataloudellista yhteistarkkailua suoritetaan vuonna 1999 käyttöön otetun, Jokioisten osalta Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman mukaisesti.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 11 Häiriötilanteissa, mm. pitkäkestoisten sähkökatkojen aikana, saattaa veden laatu Loimijoessa hetkellisesti heiketä, mutta happikatoa ei tällöinkään aiheudu. Puhdistamolla on käytössä prosessiautomatiikka hälytyksineen. Työajan ulkopuolella hälytykset ohjautuvat päivystäjälle, joka ottaa tarvittaessa yhteyden puhdistamon hoitajaan. Hälytykset on luokiteltu kahteen tärkeysluokkaan. Tärkeimpiä hälytyskohteita ovat puhdistamon ja viemäriverkoston pumppaamot sekä puhdistamon ilmastus. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Jokioisten kunnassa 15.9. 16.10.2006. Kuuluttamisesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Hämeen ympäristökeskukselta, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä sekä Jokioisten kunnan ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Hämeen ympäristökeskuksen lausunnon mukaan nykyisen ympäristöluvan jäteveden käsittelytulosta koskevat vaatimukset ovat suhteellisen tiukat kyseisen kokoiselle puhdistamolle, eikä niiden tiukentamiseen ole tarvetta ainakaan BOD 7ATU arvon ja fosforin osalta. Vuonna 2005 saavutettu erinomainen puhdistustulos myös typen poistossa ja puhdistamon hyvän toiminnan jatkuminen vuonna 2006 osoittavat puhdistamon vuosituhannen vaihteessa tehdyn saneerauksen onnistuneen ja puhdistamon hoidon olleen asiantuntevaa. Hakemukseen liitetyt selvitykset kokonais ja ammoniumtypen poiston vaikutuksista ovat nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksen 10 mukaiset. Hakemuksessa esitettyjen tietojen nojalla kokonaistypen osalta ei ole tarpeen asettaa reduktioprosentti tai pitoisuusvaatimusta. Mahdollisesti asetettavan typenpoistovaatimuksen tulee joka tapauksessa olla linjassa muille Loimijoen kuormittajille asetettujen vaatimusten kanssa. Jokioisten kunta on 31.12.2005 toimittanut ympäristökeskukselle puhdistamolietteen käsittelystä selvityksen, jonka mukaan liete käsitellään vuoden 2008 alusta lähtien Etelä Suomen Multaravinne Oy:n toimesta Forssan Kiimassuon jätteenkäsittelyalueella.
12 Puhdistamon käyttö ja päästötarkkailua sekä vesistötarkkailua voidaan jatkaa nykyiseen tapaan. Humppilan kunnan tulee toimittaa Humppilan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksen 19 mukaisesti Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma puhdistamon toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista vuotta ennen toiminnan lopettamista. 2) Hämeen TE keskuksen kalatalousyksikkö on katsonut, että lupa voidaan myöntää, jos jätevesien käsittelyä mahdollisuuksien mukaan tehostetaan ja lupaan sisällytetään seuraavat, tarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat määräykset: Luvan saajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutusta purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen Hämeen TE keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailu on tehtävä Loimijoen kalataloudellisen velvoitetarkkailun yhteydessä. Tarkkailuohjelma on toimitettava TEkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa luvan saatua lainvoiman. Luvan saajan on vuodesta 2007 alkaen maksettava TE keskukselle kalatalousmaksua 600 euroa vuodessa käytettäväksi jätevesien aiheuttamien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. Maksua voidaan käyttää hoitotoimien suunnitteluun, kalan ja ravunistutuksiin, muihin tarpeellisiin hoitotoimiin ja hoidon tuloksellisuuden seurantaan. Lausunnon mukaan jätevesien aiheuttamien kalataloudellisten haittojen vähentämiseksi tehdyt, kalatalousmaksuilla kustannetut toimenpiteet on Loimijoella suunniteltu koordinoidusti työryhmässä, jossa ovat mukana kalastusalueiden ja muiden asianosaisten edustajat. 3) Jokioisten kunnan ympäristölautakunta on katsonut, että Hämeen ympäristökeskuksen Jokioisten puhdistamolle 7.9.2004 myöntämä ympäristölupa on niin tuore, että nyt myönnettävän luvan voi perustaa puhdistamon toiminnan ja lietteiden käsittelyn osalta siihen. Puhdistamon toiminta ja hoito on ollut mallikasta ja puhdistustulos erinomainen. Ympäristönsuojeluviranomaiselle ei ole tullut huomautuksia puhdistamon toiminnassa syntyvästä hajusta ja melusta, vaikka aivan puhdistamon vieressä on kunnan matonpesupaikka. Ympäristölautakunta on yhtynyt hakijan näkemykseen, jonka mukaan mittavat investoinnit mm. typen poistoon ovat tarpeettomia tässä vaiheessa alueellisen keskuspuhdistamon ollessa suunnitteilla. 4) Jokioisten kunnan terveydensuojeluviranomainen, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä on katsonut, että puhdistamon piha alue tulisi päällystää, jotta alue voidaan mm. kuljetusten jälkeen helposti puhdistaa. Alueella tulee olla mahdollisuus myös kuljetuskaluston puhdistukseen. Sakokaivolietteiden tyhjennys tulee järjestää siten, että toiminnasta syntyy mahdollisimman vähän haju
13 päästöjä ja valumavesiä ympäristöön. Liikenneturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Terveystarkastajan 16.10.2006 puhdistamolla suorittamassa tarkastuksessa todettiin puhdistamon piha alueen olevan siistin, mutta näyttävän hoitamattomalta, liikenteellisesti sekavalta ja jopa vaarallisen oloiselta. Piha alueella on erillisinä ongelmajätteiden ja sakokaivolietteiden vastaanottopaikat. Kunnan matonpesupaikalle kuljetaan pihan läpi. Terveydensuojeluviranomaiselle ei ole tullut valituksia puhdistamon toiminnasta. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia. HAKIJAN VASTINE Lausuntojen johdosta antamassaan vastineessa hakija on pitänyt lausuntoja perusteltuina ja ilmoittanut hyväsyvänsä niissä esitetyn. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Jokioisten kunnan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lupa koskee hakemuksen mukaisten Jokioisten ja Humppilan jätevesien sekä puhdistamolle toimitettavien sako ja umpikaivolietteiden lupamääräysten mukaista käsittelyä puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista nykyiselle purkupaikalle Loimijokeen. Lupamääräykset Jäteveden käsittely ja päästöt vesiin 1) Jätevedet on käsiteltävä biologis kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla siten, että lupamääräyksen 2 mukainen käsittelytulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Puhdistamoa on tehostettava vuoden 2010 kesäkuun loppuun mennessä lupamääräyksen 2 mukaisten, vuoden 2011 alusta alkaen noudatettavien jäteveden käsittelyvaatimusten edellyttämällä tavalla. Puhdistamon tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista, viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä. 2) Puhdistamolla ja luvan saajan toimesta suoritettavassa jäteveden viemäröinnissä tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon
Päästöt ilmaan ja melu 14 arvojen on täytettävä vuoden 2010 loppuun asti seuraavat vaatimukset: Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O 2 12 92 Fosfori, P 0,5 92 Vuoden 2011 alusta alkaen muutoin edellä mainitulla tavalla, mutta kokonais ja ammoniumtypen osalta neljännesvuosikeskiarvon sijasta vuosikeskiarvona laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 75 85 Fosfori, P 0,4 95 Kokonaistyppi, N 20 60 Ammoniumtyppi, N 6 Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, fosforin ja kiintoaineen osalta täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset rajaarvot asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Toiminta on jäteveden viemäröinti, toimintaan liittyvä liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto ja korjaustyöt mukaan lukien toteutettava siten, että haitallisia haju, pöly ja muita päästöjä sekä melua syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Viemäriverkosto ja sen kunnostus 4) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että Humppilan jätevesien johtamiseksi puhdistamolle rakennettava kokoojaviemäri pumppaamoineen sijoitetaan ja rakennetaan siten, että viemäröinnistä pumppaamoineen ei aiheudu ympäristölle hajuhaittaa, häiritsevää melua, eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Kokoojaviemäröintiä koskevat suunnitelmat toteutusaikatauluineen on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle mahdollisimman hyvissä ajoin ennen suunnitelmien toteuttamiseen ryhtymistä.
15 5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston kunnostamisesta siten, että hule ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pohja ja pintavesien pilaantumista. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Hämeen ympäristökeskukselle ja Jokioisten kunnan sekä Humppilan kunnan alueen osalta myös Humppilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Kaikissa puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohijuoksutusja ylivuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito Poikkeavat jätevedet 6) Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Humppilan jätevesien Jokioisten puhdistamolle johtamisen aloittamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle sekä Jokioisten ja Humppilan kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta aikaisemmin. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle ja siten, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä ja toimintaan liittyvät ympäristöpäästöt ja haitat kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamoalueella olevat lastaus ja purkupaikat, varastointi ja säilytysalueet sekä kulkutiet on vuoden 2007 loppuun mennessä päällystettävä ja varustettava asianmukaisin suojauksin ja viemäröinnein varastointia koskeva lupamääräys 11 huomioon ottaen ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja alueen siistinä pidon mahdollistamiseksi. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Hämeen ympäristökeskuksen ja Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely, tasaus tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset
16 laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :ien (muutettu 889/2006) sekä valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 8) Käsitelty puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että lietteen laatu ei rajoita sen hyötykäyttöä, lietettä ei pääse vesiin sekä siitä, että lietteestä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Menettelystä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle sekä Jokioisten kunnan ja lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden tarpeellisiksi katsomat tiedot. Puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä lietteen käsittely on hyväksytty. 9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. 10) Ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä sekä toimitettava ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.
Varastointi 17 11) Kemikaalit, poltto ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Varastosäiliöillä ja astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suojaaltaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotanut öljy tai kemikaali ei pääse maaperään eikä pohja tai pintavesiin. Kyseisten aineiden käsittelyn piha alueella on tapahduttava reunoin varustetulla tiiviillä alustalla. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Häiriö ja muut poikkeustilanteet Riskinhallinta 12) Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Hämeen ympäristökeskukselle ja asianomaisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä, mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, myös asianomaisten kuntien terveydensuojeluviranomaisille, ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. 13) Luvan saajan on vuoden 2008 loppuun mennessä toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva tarkistettu riskinhallintasuunnitelma. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siihen tehdyistä olennaisista muutoksista on ilmoitettava mainituille valvontaviranomaisille. Käyttö ja päästötarkkailu 14) Toiminnan käyttö ja päästötarkkailu viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien ja puhdistamolle toimitettavien sako ja umpikaivolietteiden tarkkailu mukaan lukien on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Puhdistamolle tulevan jäteveden näyte on otettava siten ja sellaisesta kohdasta, että se antaa mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta sako ja umpikaivolietteet mukaan lukien. Näytteen ottoa on muutettava ensi tilassa siten, että puhdistamon tulevan jäteveden näyte ei sisällä lietteenkäsittelyn rejektejä eikä mahdollista muuta puhdistamon sisäistä kuormitusta. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (ai
18 neet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja liitteen 2 (tärkeimmät pilaantumista aiheuttavat aineet päästöjen raja arvoja asetettaessa) sekä valtioneuvoston päätöksen 363/1994 (eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin) mukaisten aineiden seuranta. Tarkkailuun sisältyvät, virtaamaan suhteutetut vuorokauden kokoomanäytteet on otettava vähintään kahdeksan kertaa vuodessa. Lisäksi näytteenottokertojen lukumäärän on täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset. Puhdistamolta muualle toimitettavasta puhdistamolietteestä on otettava ja tutkittava vähintään yhdet näytteet vuodessa. Tarkistettu käyttö ja päästötarkkailuohjelma, mukaan lukien viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien ja puhdistamolietteen tarkkailu, on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen ja maanviljelyksessä käytettävän puhdistamolietteen osalta valtioneuvoston päätöksen 282/1994 mukaisesti. Ympäristövaikutusten tarkkailu Käyttöpäiväkirjan pito 15) Jäteveden vesistövaikutuksia on tarkkailtava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä jäteveden vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Hämeen TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava edellä mainittujen valvontaviranomaisten hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita 16) Käyttö ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista käyttöpäiväkirjaa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen las
19 kentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa seuraavista asioista: ohijuoksutuksista puhdistamolla sekä jätevesipäästöistä muualle kuin puhdistamon purkupaikalle, puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä, mukaan lukien energian ja kemikaalien käyttö ja varastointi sekä varastoinnin turvatoimet, puhdistamon ja viemäriverkon huolto ja korjaustoimista, puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeuksellisista jätevesistä, puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperästä, laadusta ja määrästä, tuontiajankohdista ja kuljettajista, puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laadusta ja määrästä, käsittelystä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista, hajusta, melusta, ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyistä valituksista sekä mahdollisista poikkeus ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi 17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Hämeen ympäristökeskukselle sekä Jokioisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesiin, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Hämeen TE keskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä jäljennös tai yhteenveto käyttöpäiväkirjasta ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, fosforin ja typen sekä kiintoaineen osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
Kalatalousmaksu 20 18) Luvan saajan maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Hämeen TE keskukselle aluksi 400 euron suuruinen ja Humppilan kunnan jätevesien käsittelyn aloittamista seuraavan vuoden alusta lukien 600 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle jätevesistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa Humppilan ja Jokioisten jätevesien yhteiskäsittelystä aiheutuvat ympäristöhaitat ovat kokonaisuudessaan pienemmät kuin kyseisten jätevesien erillisestä käsittelystä ja vesistöön johtamisesta aiheutuvat. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesien pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, joka nyt olisi määrättävä korvattavaksi. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesiin koskevat lupamääräykset 1 ja 2 Jäteveden käsittelyn tehostamista ei ole mahdollista siirtää hakemuksessa mainitun Loimijokivarren jätevesien käsittelyn keskittämishankkeen mahdolliseen toteuttamiseen saakka. Nykyisellä puhdistamolla ei ole mahdollisuutta ammoniumtypen hapetukseen eikä riittävän tehokkaaseen typenpoistoon varsinkaan Humppilan jätevesien käsittelyn alkamisen jälkeen, joskin puhdistamon prosenttinen käsittelyteho on typen osalta ollut kohtalainen verkostoon johdettavien meijerinjätevesien vuoksi. Puhdistamolle joh
21 dettavan jäteveden typpipitoisuus on nykyisellään suuri tavanomaiseen yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Fosforipäästön rajoittaminen ei yksinään riitä rehevöitymisen ehkäisemisessä. Tehostetun typen poiston edellyttämä tehokas biologinen, nitrifioiva prosessi merkitsee käsittelytuloksen parantumista myös terveydelle ja muiden ympäristölle haitallisten tekijöiden osalta. Kokonais ja ammoniumtyppeä koskevat vaatimukset on asetettu vuosikeskiarvoina, koska varsinkin viemäriverkon hule ja vuotovesien aiheuttamat virtaamahuiput, jäteveden alhainen lämpötila ja olosuhteiden nopeat vaihtelut vaikeuttavat typenpoistoprosessien hallintaa ja ylläpitoa. Jokioisten puhdistamon nykyinen asukasvastineluku on arviolta noin 4 000 ja Humppilan jätevesien käsittelyn alkamisen jälkeen arviolta vähintään noin 6 000. Vuoden 2015 kuormitusennustetta vastaava asukasvastineluku on todennäköisesti edelleen selkeästi alle rajaarvon 10 000, joten valtioneuvoston asetuksen (888/2006) typenpoistovaatimukset eivät koske puhdistamoa. Päästöjä ilmaan ja melua koskeva lupamääräys 3 Lupamääräys 3 on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Viemäriverkostoa ja sen kunnostusta, puhdistamon ja viemäriverkoston käyttöä ja hoitoa sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 4 7 Lupamääräysten 4 7 mukainen menettely on tarpeen mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Lupamääräyksen 5 terveyshaitan estämistä koskeva vaatimus vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Ympäristölupavirasto ei pidä tarkoituksenmukaisena liittyjäkohtaisten esikäsittelyvaatimusten asettamista nyt annettavassa lupapäätöksessä. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 8 10 Lupamääräykset 8 10 ovat ympäristönsuojelulain 45 :n, jätelain 6 :n, jäteasetuksen 8 :n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaiset.
22 Varastointia, häiriö ja muita poikkeustilanteita sekä riskinhallintaa koskevat lupamääräykset 11 13 Toimintaan, varsinkin kemikaalien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus lupamääräyksessä 12 perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä muun muassa toimintansa ympäristöriskeistä. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 14 17 Lupamääräykset 14 17 ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Puhdistamolla käsitellään myös tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavia jätevesiä. Näiden mahdollisesti sisältämien, ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden sisällyttäminen tarkkailuun lupamääräyksen 14 mukaisesti on tarpeen näiden osalta mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi. Kalatalousmaksua koskeva lupamääräys 18 Ympäristönsuojelulain 44 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta, jos jäteveden tai muun aineen päästämisestä voi aiheutua vesilain 2 luvun 22 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia. Kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien haittojen estämiseksi on tarkoituksenmukaista määrätä kalatalousmaksu kalataloudellisen toimenpidevelvoitteen sijasta. Maksun määrä perustuu arvioon lupamääräysten mukaisen toiminnan seurauksena vesistöön johdettavista päästöistä ja niiden vaikutuksista sekä kalataloudellisten haittojen ehkäisemiseksi tarpeellisten kalanhoitotoimien kustannuksista. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen 23 Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on viimeistään 31.10.2015 jätettävä Länsi Suomen ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön soveltamisesta toiminnassa sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä lupa korvaa muilta paitsi lietteen kompostointia Vaulammin käytöstä poistetulla kaatopaikalla koskevilta osin Hämeen ympäristökeskuksen 7.9.2004 myöntämän ympäristöluvan nro YLO/lup/106/04. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4, 5, 42 47, 55 57, 62 ja 72 Ympäristönsuojeluasetus 3, 19, 30, 36, 36a ja 37 Jätelaki 6, 51 ja 52 Jäteasetus 8 ja 9 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (282/1994) puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä. Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä