EU uudistaisi merkittävästi tilintarkastuksen sääntelyä Suomen BKT kasvaa vain yritysten kasvusta Arvonlisävero haastaa printtimedian
AJANKOHTAISKATSAUS 40-vuotta suomalaista yritystoimintaa tukemassa Toimintamme aloittamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Tuona aikana olemme kehittyneet yli 70 henkilöä työllistäväksi yritysryhmäksi, johon kuuluvat Tuokko Tilintarkastus Oy:n lisäksi ulkoistettuja hallintopalveluja tarjoava Tuokko Laskenta Oy ja samoja palveluja Virossa tarjoava Tuokko Oü. Kiitos tästä kehityksestä kuuluu ennen kaikkea asiakkaillemme ja yhteistyötahoillemme. Ilman toimintaamme kohtaan osoitettua luottamusta edellä todetun kaltainen kehitys ei olisi ollut mahdollista. Tilintarkastus on lakisääteisyydestään huolimatta omistajia ja johtoa palvelevaa toimintaa. Tilintarkastus on palveluammatti. Viime vuosina tilintarkastus on ollut monien muutosten kohteena. Muutokset ovat lähtöisin kansainvälisyydestä eivätkä ne kaikilta osin ole olleet suomalaista ajatustapaa mukailevia. Kansainvälistyminen on muutoinkin ollut viimeksi kuluneelle vuosikymmenelle tyypillinen ilmiö. Kansainvälistymisessä on kuitenkin tehtävä ero sille, kansainvälistyykö yhtiön toiminta vai kansainvälistyykö yhtiön omistus. Ensin mainittu on varmasti välttämätöntä suomalaiselle yritystoiminnalle ja sitä kautta koko yhteiskunnalle. Jälkimmäisen osalta ei asia välttämättä olekaan näin. Omistuksen siirtyessä pois suomalaisten käsistä on monissa tapauksissa ollut seurauksena myös yhtiön ja sen toiminnan siirtyminen pois Suomesta. Tämän kaltainen kehitys ei ole etumme mukaista, mikä tulisi aina ottaa huomioon yrittämiseen olennaisesti liittyvistä asioista ja edellytyksistä päätettäessä. Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyötahojamme sekä kuluvan vuoden että 40 toimintavuotemme aikana osaksemme tulleesta luottamuksesta ja toivotan kaikille Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2012! Timo Tuokko toimitusjohtaja 2 TUOKKOnen 4/11
Tuokko Tilintarkastus Oy:n nimityksiä AJANKOHTAISTA Yhtiömme työntekijä, tradenomi Anu Blomster on suorittanut hyväksytysti HTMtutkinnon. CISA, HM Jarmo Touru on nimitetty tietojärjestelmäasiantuntijaksi 1.10.2011. Jarmo työskentelee Kuopiosta käsin. KTM Carita Käppi on nimitetty Helsingin toimistoon sisäiseksi tarkastajaksi 2.12.2011. KTM Pirjo Lehtovaara on nimitetty Tampereen toimistoon tilintarkastusassistentiksi 1.12.2011. Tänä vuonna olemme lahjoittaneet joulukorttivarat Pelastakaa Lapset ry:n keräykseen. TUOKKOnen 4/11 3
TUOKKO VIERAILEE Suomen BKT kasvaa vain yritysten kasvusta Haastattelimme lehteemme Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhasta. Perheyritysten liiton perusti edesmennyt Peter Fazer ja liitto aloitti toimintansa toukokuussa 1997 Family Business Network Finland -nimisenä verkostona. Vuonna 1999 nimi suomennettiin Perheyritysten liitoksi ja yhdistyksestä tuli valtakunnallinen perheyritysten yhteistyö-, valmennus- ja edunvalvontajärjestö. Perheyritysten liitto ry:n missiona on vastuullisen, kasvollisen omistajuuden edistäminen. Suomi elää yrityksistä! Mitä meillä pitäisi tehdä, jotta yrittäjäksi ryhtymisen kynnys madaltuisi ja jotta meille syntyisi menestyviä kasvuyrityksiä? Suomi tarvitsee talouskasvua hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ja tarvittava BKT:n kasvu voi syntyä vain yritystoiminnan volyymin kasvusta. Mitään muuta lähdettä kestävälle talouskasvulle ei ole. Näen yrittäjän uralla monta porrasta ylitettäväksi. Ensimmäinen on ryhtyä palkansaajasta yrittäjäksi. Sen askeleen tuhannet ovat valmiita ottamaan vuosittain. Seuraava kynnys liittyy työnantajaksi ryhtymiseen, josta vaikeudet alkavat. Ammattilaiset auttavat kyllä byrokratiasta selviämiseen, mutta liikevaihdon pitää kasvaa tuntuvasti ja riski epäonnistumiseen kasvaa. Moni pelkää sitä, että jos epäonnistuu henkilövalinnassa, saattaa koko firma mennä alta. Tässä olen kannustanut vakuutusyhtiöitä miettimään, voisiko tämänkaltaiseen pienten yritysten työllistämiseen liittyvään henkilöriskiin löytää vakuutusjärjestelmän kautta kollektiivista riskienhallintaa koska ei näytä todennäköiseltä, että työlainsäädäntö olisi tätä riskiä keventämässä. Kolmas porras useilla on kansainvälistyminen. Nuoria yrittäjäksi ryhtyviä opetetaan alusta alkaen siihen, että toiminnassa kannattaa unohtaa kansalliset rajat alusta alkaen. Samaa rahaa se on rajan takanakin. Perheyritysten liitto korostaa sitä, että yrityksen kasvu vaatii aina rahoituksen. Jokainen laajentuminen vaatii omaa pääomaa ja finanssikriisin yksi seuraus on se, että oman pääoman merkitys korostuu entisestään. Meidän kannaltamme ongelma juuri kasvukykyisissä yrityksissä, joille on kertynyt nettovarallisuutta, on se, että omassa yrityksessä pidettävän oman pääoman tuottoa verotetaan (yhteisövero + osinkovero) huomattavasti kireämmin kuin muita pääomatulolajeja. Tavoittelemme yhdenvertaisuutta, jolloin omistajien kannattaisi listaamattomissa yrityksissä sijoittaa omaan yritykseen sen sijaan, että nyt haetaan suoria kiinteistösijoituksia, korkorahastoja ja talletuksia. Tämä yhdenvertaisuuden toteuttaminen olisi yksi niistä toimista, jotka loisivat luontevia rahoitusedellytyksiä yritysten kasvulle. Viime vuosina suomalaisia menestyviä yrityksiä on runsain mitoin siirtynyt ja siirtyy edelleenkin ulkomaiseen omistukseen, joukossa myös monia menestyviä perheyrityksiä. Mitä ajatuksia tämän kaltainen kehitys Teissä herättää? Tämä on huolestuttava ja vähän masentava kehitys. Aina välillä lehdissä on listoja viikon yrityskaupoista ja säännöllisesti ostajina ainakin joka kolmannessa tilanteessa on ulkomainen yritys. Valitettavan usein kasvukykyiset perheyritykset vaihtavat tällä tavalla omistajaa sukupolvenvaihdostilanteessa. Perintö- ja lahjavero eivät helpota ongelmaa. Liian usein on helpompaa ja vaivattomampaa myydä yritys ulkopuolisille kuin ottaa toiminnan jatkuvuudesta vastuuta ja maksaa siitä vielä verona valtiolle tuntuva osuus. Yritysten kannalta sukupolvenvaihdos on raskas vaihe. Yleensä veroseuraamukset on imettävä yrityksestä ylimääräisinä osinkoina, koska harvoin nuorella perheellä on sellaisia varoja omasta takaa maksaa. Perheyritykset ovat työllisyytemme kannalta merkittävä yritysryhmä. Onko työllistämisen kynnys perheyrityksen näkökulmasta liian korkea ja mitä asialle pitäisi tehdä? Vuodesta 1994 pk-yritysten osuus yritysten työntekijämäärästä on noussut 57 4 TUOKKOnen 4/11
TUOKKO VIERAILEE prosentista yli 64 prosenttiin. Tämä on ollut erittäin merkittävä muutos lyhyessä ajassa. Tosiasia on se, että vastuun työllisyyden paranemisesta kantavat pkyritykset siis alle 250 työntekijän yritykset. Kyse ei kuitenkaan ole missään tapauksessa vastakkainasettelusta suurten kanssa, koska globaaliin talouteen osallistuvat suuret yritykset käyttävät alihankkijoina kymmeniä tuhansia pienempiä yrityksiä. Yrityskenttä on kuin elollinen orgaani, jossa jokaista osaa tarvitaan. Globalisaation kehittymisen myötä suuruuden ihannointi on nostanut päätään ja suuruus sinänsä on muodostunut monissa tapauksissa keskeiseksi tavoitteeksi. Millaisena tämän kehityksen valossa näette pk-sektorin toimintaedellytykset ja toimintaedellytysten turvaamisen? Osa kansallisista sisämarkkinoistamme pysyy verraten paikallisina ja suljettuina globaalilta kilpailulta. Mutta tähän ei minkään yrityksen pidä tuudittautua vaan kannattavuutta ja kilpailukykyä on haettava käyttäen vertailukohtana kansainvälisesti pärjääviä yrityksiä. Globalisaatio luo ennen näkemättömiä mahdollisuuksia ja samaan aikaan nopeasti ja yllättävästikin tulevia kustannuspaineita kilpailun ja uusien teknologioiden kautta. Pk-sektorilla on valttinaan niin halutessaan ketteryys ja kyky mukautua ja uusiutua. Monissa perheyrityksissä tämä uusiutumiskyky on näkynyt siinä, että jopa toimialaa vaihdetaan. Yritys ja pitkäjänteinen omistus säilyvät, mutta yritys muuttaa toimialaansa havaitessaan, että edessä on joko uudistuminen tai hiipuminen. Kuvassa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Mikä on paras urheilusaavutuksenne? Eniten olen kokenut ylittäneeni itseni aikanaan Sulkavan souduissa. Eniten nautin, jos pakkasyöt tuovat järville kristallinkirkkaan teräsjään, jalkaan saa vaelluskengät ja retkiluistimen terät, käsiin sauvat, kaulaan naskalit ja reppuun evästä. TUOKKOnen 4/11 5
VEROTUS Arvonlisävero haastaa printtimedian Media elää olemassaolonsa suurinta murrosta, kun perinteisen printtimedian rinnalle on kehittynyt digitaalisia verkko- ja mobiilikanavia. Tämä kehitys on avannut kuluttajille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on sovittu tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien siirtymisestä nollaverokannan piiristä alimman eli 9 prosentin arvonlisäverokannan soveltamisen piiriin vuoden 2012 alusta. Ulla Grönberg ja Leena Juusela Tuokko Tilintarkastus Oy Korotuksen tausta Alma Media 360:n toimitusjohtaja Petri Läntinen uskoo printtimediaan. Monet puolueet vastustivat rajusti arvonlisäverokantojen korotusta ennen eduskuntavaaleja ja tämän vuoksi arvonlisäverokantoja ei juurikaan korotettu. Ainoa arvonlisäverokorotusta koskeva sovittu muutos koskee vähintään kuukaudeksi tilattuja sanoma- ja aikakauslehtiä. Eduskunnasta todetaan, että valtiontalous on erittäin alijäämäinen ja valtion velanotto on suurta. Tämän vuoksi tehdään ratkaisuja, jotka tuovat talouttamme varmemmalle pohjalle. Toimenpiteinä tämä merkitsee sekä menosäästöjä että lisäverotuloja. Tilattujen lehtien arvonlisäveron korotus on pieni osa suurta kokonaisuutta, jolla valtiontaloutta pyritään saattamaan kuntoon. Tilatuille lehdille asetettavaa verokannan nostoa perustellaan tasapuolisuudella, koska kirjoihinkin sovelletaan 9 prosentin arvonlisäveroa. Verokohtelu vastaa myös yleisintä eurooppalaista käytäntöä. Veromuutos ei vaikuta yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien verokohteluun (AVL 4 ja TVL 23 ). Yleishyödyllisen yhdistyksen lehden painoksen myynti säilyy 0-verokannan alaisena, joten painotyön osalta kustannuksiin ei ole tulossa muutosta. Yleishyödyllisten yhteisöjen lehtien myynnistä 6 TUOKKOnen 4/11
saamat tulot jäävät jatkossakin arvonlisäverotuksen ulkopuolelle, ellei lehdistä saatuja tuloja pidetä elinkeinotoiminnasta saatuina tai ellei yhteisö ole hakeutunut toiminnastaan arvonlisäverovelvolliseksi. Tuloverolain 23 :n mukaan yhteisön elinkeinotulona ei pidetä jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa. Kuitenkin, jos lehti on ostettu kokonaisuudessaan kustantajalta tai yhteisö on tilannut lehden kustantajalta osoitteellisena jakeluna suoraan jäsenilleen, vaikuttaa muutos kustannuksia korottavasti, sillä yhteisö joutuu jatkossa maksamaan lehden hankintahinnan 9 %:n verolla lisättynä. Korotus astuu voimaan 1.1.2012 Eduskunta käsitteli hallituksen esitystä laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta täysistunnossa 15.11.2011 ja hyväksyi tuolloin lain sisällön. Lain lopullinen hyväksyntä tapahtui eduskunnan täysistunnon toisessa käsittelyssä 23.11.2011. Päätös syntyi selkein äänin 108 61. Korotusta ei mietitty loppuun asti Alma Media 360:n toimitusjohtaja Petri Läntinen ei pidä tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäveron korotusta oikeana. Asia otettiin käsittelyyn keskeneräisenä eikä sitä oltu valmisteltu ja mietitty loppuun asti. Läntisen näkemys korotuksen oikeellisuudesta edustaa alan yleistä mielipidettä. Verotuotot Korotuksen verotuottovaikutukseksi on laskettu 83 90 miljoonaa euroa. Ennakkotilausten vuoksi vuoden 2012 verotuottovaikutukseksi on arvioitu noin 50 miljoonaa euroa. Läntinen arvioi valtiolle kertyvän verohyödyn jäävän paljon laskettua pienemmäksi. Korotus siirtyy kuluttajahintoihin Valtion arvioissa oletetaan, että veronkorotus siirtyy lähes täysimääräisesti kuluttajahintoihin. On selvää, että lehtien tilaushinnat nousevat. Mediataloilla ei ole varaa subventoida korotusta muulla tavoin. Vaikka ilmoitushintoja pyritään nostamaan, ei tämä vaihtoehto ole välttämättä lainkaan realistinen, koska nykyisin erilaisten mahdollisten ilmoituskanavien kirjo on monipuolinen ja ilmoittajilla on runsaasti varaa valita haluamansa kanava, toteaa myös Läntinen. Korotuksen vaikutukset Hallituksen esityksen perusteluissa korostetaan, että korotuksen vaikutusarvioiden tekoa vaikeuttaa riittävän tutkimus- ja kokemusperäisen tiedon puute. Muutostekijät, kuten tietoyhteiskuntakehitys ja sähköisten palveluiden lisääntyminen, vaikuttavat omalta osaltaan lehtien toimintaympäristöön. Veronkorotuksen vaikutusta on sen vuoksi vaikea erottaa muista levikkiin vaikuttavista tekijöistä. On kuitenkin selvää, että veronkorotus heijastuu lehtialan liiketoimintaan ja toimintaedellytyksiin: Alv-korotus on jo nyt aiheuttanut sen, että mediatalot ovat aloittaneet yt-neuvottelut, joilla ne varautuvat korotuksiin., toteaa Läntinen. On arvioitu, että lehti- ja painoalalta katoaa jopa 2500 työpaikkaa. Lisäksi arvioidaan, että työpaikkoja katoaisi jopa yli tuhat muilta liitännäisaloilta kuten lehtien jakelusta sekä metsä- ja paperiteollisuudesta. Lehdistön seuranta ja tulevaisuus Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että lehdistön asemaa on syytä seurata. Tämä koskee erityisesti pieniä tilattavia harraste-, tiede-, kulttuuri- ja vaihtoehtolehtiä sekä paikallislehtiä, joiden ilmoitusmäärät ovat vähäiset ja joihin veronkorotus iskee kovimmin. Näillä on kuitenkin erityinen asema tiedon ja sivistyksen välittäjinä sekä lehdistön monipuolisuuden edustajina. Valiokunta pitää tärkeänä, että niitä tuetaan tarpeen tullen myös verotuksen ulkopuolisin keinoin. Myös liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että muutos saattaa edellyttää pidemmällä aikavälillä viestintäpoliittisia toimenpiteitä sananvapauden turvaamiseksi. Suomalaisten lukuaste on korkea ja Läntinen uskoo, että kaikesta huolimatta printtimedian tulevaisuus on hyvä. Aikakauslehdillä on vahva asema Suomessa. Ne edustavat arjen viihtymistä, elämyksellisyyttä ja nautintoa, jota sähköiset mediat eivät samalla tavalla pysty tuottamaan. Verokohtelu muissa EU-maissa EU:n 27 jäsenvaltiosta 17:ssä lehdillä on alennettu arvonlisävero. Sanomalehdet ovat arvonlisäverottomia Belgiassa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Samoin aikakauslehdet ovat arvonlisäverottomia näissä maissa paitsi Tanskassa, jossa aikakauslehtiin sovelletaan täyttä 25 prosentin arvonlisäverokantaa. Virossa alennettu 9 prosentin arvonlisävero ei koske juoru-, ilmoitus- ym. lehtiä. TUOKKOnen 4/11 7
VEROTUS Jatkoa edelliseltä sivulta Arvonlisäverokannat Suomessa vuonna 2012 23% Yleinen verokanta 13% Elintarvikkeet, ravintola- ja ateriapalvelut ja eläinten rehut Henkilökuljetukset Kirjat Liikuntapalvelut 9% Lääkkeet Majoituspalvelut Pääsyliput: kulttuuri-, sirkus- ja urheilutapahtumat, elokuvat ja huvipuistot Yleisradion televisiolupamaksu Vähintään kuukaudeksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet Vienti Suomen ulkopuolelle suuntautuvat tavarakuljetukset Osa rahoitus- ja vakuutuspalveluiden liitännäispalveluista kuten sijoitusneuvonta 0% ja tallelokeroiden vuokra Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehdet Vesi- ja ilma-alukset sekä niihin kohdistuvat työ VAPAUTUS Sairaanhoito, lääkärinhoito, hammashoito Sosiaalihuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyvät palvelut Koulu- ja yliopisto-opetus, ammattikoulutus Rahoitus- ja vakuutuspalvelut (huom. poikkeus) Arpajaiset ja rahapelit Esiintyvien taiteilijoiden palkkiot Kiinteistöjen sekä rakennusten myynti Julkiset hautauspalvelut Yrjö Tuokko ja Jari Miikkulainen toivottamassa vieraita tervetulleeksi Tuokon tiloihin Helsingin toimitiloihin. 8 TUOKKOnen 4/11
Tuokon toiminnan juhlasyksy AJANKOHTAISTA Tänä vuonna tuli kuluneeksi tasan 40 vuotta siitä, kun kanslianeuvos Yrjö Tuokko aloitti tilintarkastustoimintansa Suomessa. Tätä yhtiön historian merkkitapahtumaa juhlistettiin pitkin syksyä sekä aluetoimistoissamme että Helsingissä. Aluetoimistoissamme Lappeenrannassa, Oulussa ja Tampereella järjestettiin toimitusjohtaja Timo Tuokon johdolla ajankohtaisia tilintarkastukseen ja verotukseen liittyviä puolen päivän koulutustapahtumia. Tapahtumat keräsivät runsaasti osanottajia. Tapahtumien päätteeksi juhlistettiin Tuokon 40-vuotista historiaa mukavan leppoisissa tunnelmissa. Juhlasyksy huipentui Helsingin toimistolla järjestettyyn avointen ovien -juhlatilaisuuteen 10.11. Vieraita olivat vastaanottamassa Yrjö ja Timo Tuokon lisäksi hallituksen puheenjohtaja Jari Miikkulainen. Juhlijoita saapui runsaasti ja tunnelma toimistolla oli lämmin ja rento. Vieraitamme viihdyttivät Sibelius-Akatemian opiskelija, kitaristi Jarno Heikkilä ja taikuri Keke Pulliainen. Yleisön joukossa kierrellyt taikuri hämmästytti ja ihastutti vieraitamme uskomattomilla tempuillaan. Yrjö ja Timo Tuokko toivottivat Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Matti Vanhasen tervetulleeksi. Oulun ajankohtaispäivää vietettiin 20.10. TUOKKOnen 4/11 9
EU uudistaisi merkittävästi tilintarkastuksen sääntelyä Jari Miikkulainen, KHT Tuokko Tilintarkastus Oy Euroopan komissio antoi 30.11.2011 ehdotuksensa tilintarkastusta koskevan sääntelyn uudistamisesta EU:ssa. Toteutuessaan säännökset eivät muuttaisi merkittävästi ainoastaan tilintarkastusta ja tilintarkastusalaa, vaan myös yritysten ja omistajien toiminta muuttuisi. Ehdotetut muutokset koskisivat ensisijaisesti pörssiyhtiöiden ja finanssisektorilla toimivien yritysten tilintarkastusta. Komissaari Michael Barnierin esityksen taustalla on finanssikriisin opetukset ja pyrkimys edistää luottamusta ja vakautta pääomamarkkinoilla. Pörssiyhtiöiden ja finanssisektorilla toimivien yritysten tilintarkastusta koskevat keskeiset ehdotetut muutokset koskevat mm.: tilintarkastajan pakollista vaihtoa tietyin väliajoin. Tilintarkastajan toimikautta pidentäisi vapaaehtoinen kahden tilintarkastajan valinta yrityksen tilintarkastajiksi pakollisen tarjouskilpailun läpinäkyvyyttä liitännäispalveluiden (mm. verokonsultointi) tarjoamisen rajoittamista Pk-sektorin yritysten, yhdistysten ja säätiöiden, joita tällä hetkellä tilintarkastetaan, käytäntöjä ehdotettu uudistus ei oleellisesti muuttaisi, elleivät ne ole pörssiyhtiöitä tai finanssialan yrityksiä. Pitkä käsittelyprosessi ennen lainvoimaisuutta Ehdotusten käsittely jatkuu sekä Euroopan parlamentissa että Euroopan neuvostossa. Ehdotetuista muutoksista ei ole olemassa yhteistä konsensusta EU:ssa, joten ehdotuksia käsitellään vielä pitkään ennen kuin ne saavat lainvoiman. Käsittely- ja hyväksymisprosessin on arvioitu kestävän EU:ssa jopa 3 5 vuotta. Tilintarkastuksen tärkeä rooli Kaikki taloudellisen informaation luotettavuuden ja laadun lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat tervetulleita. Tasekirjojen ja toimintakertomusten tietojen varmentajina tilintarkastajilla on tärkeä tehtävä ja tilintarkastaja on yksi lenkki yrityksen tilinpäätöstietojen raportoinnissa. Ehdotuksen vaikutuksia voidaan arvioida vielä lisää asian käsittelyssä EU:n eri elimissä. Tulisikin pitää huoli siitä, että ehdotuksen tavoitteesta tilinpäätösraportoinnin luottamuksen lisäämiseksi pidettäisiin kiinni. 10 TUOKKOnen 4/11
JOULURUNO Joulu, toivo, lohtu ihmisten, juhla suurin joukossa juhlien, mutt tavarat ja pöydätkö notkuvat vain Jouluumme sisällön antavat. Meidät Joulun aikako ainoastaan saa itsemme hetkeks unohtamaan ja muistamaan lähimmäistäkin teoin, sanoin ja ajatuksin. Meistä moni Joulunsakin viettää silmin kostuvin, mutt kerranko vuodessa ainoastaan lähimmäisemme hätä huomataan. Kun sytytät Joulun kynttilän, sen teetkö sä muistaen ystävän, muistaen elämän rajallisuuden, muistaen toivon ja kiitollisuuden. Mä näitä mietin ja kera aatosten palaan muistoihin lapsuusjoulujen: miks isä juur silloin hevosta illasti joulupukki kun ovelle kolkutti. Yrjö Tuokko TUOKKOnen 4/11 11
MUISTILISTA Maksuprosentit 2011 2012 % % Eläkevakuutusmaksut TyEL -ansion raja 52,49 /kk 51,75 /kk Tilapäinen työnantaja, vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma v.2011 alle 7518 /6kk 23 v.2012 alle 7746 /6kk 23,30 Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma v.2011 vähintään 7518 /6kk v.2012 vähintään 7746 /6kk TyEL- maksu, perusmaksu, ilman asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta - 2009 palkkasumma alle 1 788 000 22,50-2010 palkkasumma alle 1 846 500 23,30 - Palkkasumma 2009 22,50-1 799 000-28 608 000 nousee liukuvasti 22,50-23 - Palkkasumma 2010-1 846 500-29 544 000 23,30-2009 palkkasumma yli 28 608 000 23-2010 palkkasumma yli 29 544 000 23,30 Työntekijän osuus TyEL- maksusta - alle 53 v. työntekijä 4,7 5,15 - vähintään 53 v. työntekijä 6,0 6,5 YEL 21,6 22,5 53 vuotta täyttäneiltä 22,9 23,85 Työttömyysvakuutusmaksu 2011 2012 % % työnantajan osuus 0,80 0,85 työntekijän osuus 0,60 0,80 Palkkasumman1 932 000 euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 3,45 Palkkasumman 1 846 500 euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 3,20 Korot % Viivästyskorko korkolain mukaan 31.12 saakka 8,5 Peruskorko 1.7.-31.12.2011 2,0 Peruskorko 1.1.-30.6.2012 3,25 Määräaikoja verotuksessa - Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. - Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen jälkeen. - Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä. - Vuoden 2010 alussa käyttöönotettu verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki oma-aloitteiset verot lukuun ottamatta varainsiirtoveroa ja ennakontäydennysmaksua. Verotiliverot ilmoitetaan verohallinnolle kausiveroilmoituksella. - Työnantajasuoritukset (sotu ja ennakonpidätykset) maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, huom. työnantajasuoritukset myöhenevät ja arvonlisäverot aikaistuvat kahdella päivällä. - Sähköisen ilmoituksen on oltava perillä verohallinnossa kuukauden 12. päivä ja paperisen ilmoituksen kuukauden 7. päivä. - Huomioithan, että kannattaa maksaa ennakontäydennystä, jos verolaskelma osoittaa, että ennakot ovat liian pienet. Näin vältytään jäännösveron koroilta, jotka ovat verotuksessa vähennyskelvottomia. Liikaa maksettua ennakkoa voi vielä hakea takaisin neljän kuukauden kuluessa ja ennakon kokonaan poistamista kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Näin saat liikaa maksetut ennakot nopeammin takaisin. Seuraava numero ilmestyy Maaliskuussa! Sotumaksu 2011 2012 2,12 2,12 www.tuokko.fi Helsinki Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki Puh. (09) 4366 140 Fax (09) 4366 1440 Tampere Hämeenkatu 9 33100 Tampere Puh. (03) 212 2028 Fax (03) 212 2038 Turku Puh. (0440) 180 354 Oulu Hallituskatu 11 B 23-24 90100 Oulu Puh. (08) 311 3323 Fax (08) 311 3364 Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A 47 53100 Lappeenranta Puh. (0400) 659 299 Fax (05) 415 0911 Tallinna Pärnu mnt. 141 11314 Tallinn Estonia Puh. +372 6 671 600 Fax +372 6 671 601 Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja ne on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Yhtiöt Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet.