OPETUSMINISTERIÖN SIIRTYMÄSUUNNITELMA EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI OPETUSMINISTERIÖLLE Opetusministeriö asetti 11.8.1997 työryhmän laatimaan suunnitelman opetusministeriön hallinnonalalla tarvittavista toimenpiteistä Suomen mahdollisesti liittyessä Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen 1.1.1999. Suunnitelman tuli sisältää yhteisen valuutan euron käyttöönotosta aiheutuvat toimenpiteet ja aikataulut sekä opetusministeriön hallinnonalan sidosryhmien toimenpiteistä aiheutuvat tarpeet. Työryhmän tuli saada työnsä valmiiksi 1.5.1998 mennessä. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin talousjohtaja Eero Pulkkinen, jäseniksi suunnittelija Tarja Kaira-Hiekkavuo, ylitarkastaja Tuula Lybeck, hallinnollinen avustaja Kirsi Lähde, tietohallintopäällikkö Irma Nieminen, laskentapäällikkö Eero Sillfors, lainsäädäntöneuvos Arto Sulonen, ylitarkastaja Jukka Ukkonen, kulttuurisihteeri Mirja Virtala ja sihteeriksi taloussihteeri Pirkko Hämäläinen, kaikki opetusministeriöstä. Työnsä aikana työryhmä kuuli seuraavia asiantuntijoita: toimistopäällikkö Ritva Marttila Helsingin kauppakorkeakoulusta, taloussihteeri Mervi Taalas Valtion taidemuseosta ja opetusministeriön rakennerahastoryhmän puheenjohtaja Juha Mäntyvaara. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa muistionsa kunnioittaen opetusministeriölle. Helsingissä toukokuun 4 päivänä 1998. Eero Pulkkinen Tarja Kaira-Hiekkavuo Tuula Lybeck Kirsi Lähde Irma Nieminen Eero Sillfors Arto Sulonen Jukka Ukkonen Mirja Virtala Pirkko Hämäläinen OPETUSMINISTERIÖN SIIRTYMÄSUUNNITELMA EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI 1. JOHDANTO 2. SIIRTYMÄAJAN LAINSÄÄDÄNTÖ JA AIKATAULU 3. KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ 4. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 4.1. SIIRTYMÄAIKATAULU 4.2. TIETOJEN KERUU 4.3. MAKSULIIKENNE JA KIRJANPITO 4.4. TILASTOINTI
4.5. SÄÄDÖSMUUTOKSET 4.6. SOPIMUKSET 4.7. TIETOJÄRJESTELMÄT 4.8. PALKANMAKSU JA OHJEISTUS 4.9. OPETUSMINISTERIÖN ALAISET VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET 4.10.KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT 4.11.OSAKEYHTIÖT 4.12.TIEDOTUS JA KOULUTUS LIITE: Liite 1 EMU III-vaiheen säädösmuutokset opetusministeriön hallinnonalalla OPETUSMINISTERIÖN SIIRTYMÄSUUNNITELMA EURON KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI 1. JOHDANTO Euroopan unionin huippukokous on 3.5.1998 valinnut Euroopan unionin talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen osallistuvat jäsenvaltiot, jotka täyttävät edellytykset yhteisen rahan käyttöönotolle. Yksitoista EU-maata -niiden mukana Suomi - ottaa käyttöön yhteisen rahan euron vuoden 1999 alusta lukien. Valtiovarainministeriön asettama EMU-projekti on valmistellut kansallisia toimenpiteitä Suomen liittyessä EMUun 1.1.1999. EMU-projekti julkaisi 18.12.1997 Suomen kansallisen siirtymäsuunnitelman euron käyttöönottamiseksi. Opetusministeriön suunnitelmassa käsitellään opetusministeriön hallinnonalan toimenpiteitä ja aikataulua euron käyttöönottamiseksi. Suunnitelma pohjautuu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan ja liittyy EMU-projektin työhön. EMUun osallistuvien maiden kansallisten valuuttojen vaihtokurssit kiinnitetään 1.1.1999 alkaen peruuttamattomasti yhteiseen valuuttaan euroon, josta tulee samalla itsenäinen valuutta ja laillinen maksuväline. Ecofin-neuvosto on 3.5.1998 määrittänyt kahdenväliset valuuttakurssit, joita sovelletaan euroalueen kansallisten valuuttojen välillä. Lopulliset kiinnityskurssit euroon päätetään 1.1.1999 eli päätetyn muuntokertoimen mukainen määrä Suomen markkoja on yksi euro. Euron valuuttatunnus on EUR. Euro jakaantuu sataan senttiin. Siirtymäajan osalta euron oikeudellista asemaa koskevassa asetuksessa keskeisenä periaatteena on, ettei euron käytölle siirtymäaikana luoda estettä, muttei myöskään pakkoa. Joissakin tilanteissa kuitenkin yhden osapuolen oikeus käyttää joko kansallista rahaa tai euroa voi helposti aiheuttaa muille pakon käyttää kyseistä valuuttaa. Tämän takia on välttämätöntä sopia milloin eri sektoreilla ja hallinnonaloilla ryhdytään käyttämään yhteistä rahaa. 2. SIIRTYMÄAJAN LAINSÄÄDÄNTÖ JA AIKATAULU Yhteisen rahan euron oikeudellinen asema on määritelty unionitasolla asetuksella, joka on sellaisenaan velvoittavaa lainsäädäntöä jäsenmaissa. Euroa koskevan asetuksen kulmakivi on, että kansallisen valuutan korvautuminen eurolla ei sinänsä vaikuta sopimusten sisältöön. Valuutan vaihtaminen ei anna yksittäiselle sopimusosapuolelle tähän vedoten oikeutta irtisanoa tai muuttaa muilta osin sopimusta, taikka vaatia korvausta. Asetus sisältää myös yksiselitteiset säännöt kansallisten valuuttojen muuntamisesta euroiksi ja päinvastoin sekä muuntojen yhteydessä suoritettavista pyöristyksistä. Kiinnitetyt muuntokurssit hyväksytään kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella, niitä ei pyöristetä eikä käänteisiä kursseja käytetä.
Suomen lainsäädännössä olevat ecu-viittaukset muuttuvat suoraan euroasetuksen nojalla viittauksiksi euroon. Hallitusmuodon 72 :n mukaan Suomen rahayksikkö on markka. Oikeusministeriö valmistelee pykälän muuttamista EMUn kolmannen vaiheen vaatimuksia vastaavaksi. Euron käyttöönottamista koskevan asetuksen mukaan markkaviittaukset tarkoittavat viittausta euroon. Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alussa 1.1.1999 EMUun hyväksytyt maat ottavat käyttöön yhteisen valuutan euron. Tuolloin euroalueen kansallisten valuuttojen vaihtokurssit kiinnitetään peruuttamattomasti kiinteällä muuntokertoimella. Samalla eurosta tulee itsenäinen valuutta ja laillinen maksuväline. Euroalueen kansallisista valuutoista muodostuu yhteisen valuutan denominaatioita. Kansalliset rahayksiköt voidaan siis käsittää euron ilmenemismuodoiksi. Uuden valuutan arvo määritellään siten, että yhtä ecua vastaa yksi euro. Ecu korivaluuttana poistuu kolmannen vaiheen alkaessa. Aluksi euroa voidaan käyttää vain tilivaluuttana. Kansalliset valuutat säilyvät laillisina maksuvälineinä yhteisen valuutan rinnalla läpi siirtymäajan ja euromääräistä setelistöä ja kolikostoa ei oteta käyttöön ennen kuin siirtymäajan lopussa. Kansallisten valuuttojen asema laillisena maksuvälineenä säilyy korkeintaan kuusi kuukautta siirtymäajan päättymisestä ja euro-seteleiden sekä -kolikoiden liikkeellelaskusta. Euromääräiset setelit ja kolikot lasketaan liikkeelle 1.1.2002. Tämän päivämäärään muuttaminen on mahdollista vain Euroopan unionin neuvoston yksimielisellä päätöksellä. Viimeistään 30.6.2002 mennessä Suomen markka ja muut euroalueen kansalliset valuutat ovat korvautuneet eurolla. Tämän jälkeen (1.7.2002 alkaen) euro on ainoa laillinen maksuväline euroalueen maissa. Setelistön ja kolikoston vaihto-operaatioon varattua ajanjaksoa voidaan lyhentää kansallisella päätöksellä. Kansalliset keskuspankit jatkavat kansallisten valuuttojen vaihtamista euroiksi vielä 30.6.2002 jälkeenkin kunkin jäsenvaltion lainsäädännön ja tavan mukaan. 3. KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alusta lähtien euroalueella ryhdytään harjoittamaan yhteistä raha- ja valuuttapolitiikkaa. Yhteisestä rahapolitiikasta vastaa Euroopan keskuspankki (EKP), joka muodostaa Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ytimen. EKPJ:n tehtäviin kuuluu yhteisen raha- ja valuuttapolitiikan harjoittamisen lisäksi jäsenvaltioiden valuuttavarannon hoito ja maksujärjestelmien yleisestä toiminnasta huolehtiminen. Kolmannen vaiheen alkaessa 1.1.1999 Euroopan keskuspankki ja Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvat kansalliset keskuspankit ottavat euron käyttöön kaikissa toimissaan. EKPJ:n valuuttaoperaatiot perustuvat heti vuoden 1999 alusta euron käyttöön. Kansallisissa keskuspankeissa olevat tilit muutetaan eurotileiksi, jolloin myös Suomen Pankin shekkitilijärjestelmä muuttuu euromääräiseksi. Euroalueen yhteiset rahapoliittiset operaatiot suoritetaan yhteisellä valuutalla ja kansallisten keskuspankkien raportointi Euroopan keskuspankille tapahtuu euroissa. Tilastojen osalta Suomen Pankki vastaanottaa sekä markka- että euromääräistä tilastotietoa siirtymäaikana, mutta markkamääräinen tieto muunnetaan euroiksi ja käsitellään Suomen Pankissa euroina.
Suomen Pankin tase julkaistaan euromääräisenä 1.1.1999 alkaen. Suomen Pankin ja muiden pankkien rahahuollon atk-pohjainen tiedonkäsittelyjärjestelmä toimii markoissa niin kauan kuin markka säilyy laillisena maksuvälineenä. 4. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 4.1. SIIRTYMÄAIKATAULU Suomen kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa mainitaan opetusministeriön osalta, että opetusministeriön hallinnonala varautuu siihen, että se pystyy toimimaan kahdella rahayksiköllä 1.1.1999 lukien, jos asiakas- ja sidosryhmien etu niin vaatii. Tämä koskee sekä maksusuoritusten ja raportoinnin vastaanottamista että asiakkaille annettavia palaute- ja kuittaustietoja. Opetusministeriön hallinnonalan siirtymäaikataulu noudattaa julkisen sektorin aikataulua seuraavasti. Valtion budjetti sekä toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) laaditaan siirtymäaikana markoissa. Vuodesta 2002 lähtien budjetti ja TTS ovat euroissa. Valtuuksien ja siirtomäärärahojen konvertointi euroiksi vuoden 2002 budjettiin tapahtuu 1.1.1999 määritetyllä kiinteällä kurssilla. Vuoden 2002 euromääräisen budjetin laadinta aloitetaan jo vuoden 2000 lopussa, jolloin budjetointiin tarvittavien tietojärjestelmien on toimittava myös euroissa koko hallinnonalalla. Valtion kirjanpito säilyy markkamääräisenä aina vuoden 2001 loppuun. Euromääräiset suoritukset muunnetaan siten kiinteällä kertoimella markoiksi. Vuoden 2002 alusta valtion kirjanpito siirtyy europohjaiseksi, jolloin myös laaditaan euromääräinen aloittava tase. Tilinpäätös vuodelta 2001 laaditaan vielä markoissa. Asiakkaiden käyttäessä aikaisemmin euroja ne on pystyttävä konvertoimaan markoiksi jo 1.1.1999 alkaen. Pankit muuntavat tilisiirrot asiakkaan valitseman tilivaluutan mukaisiksi yksiköiksi. Kunnat ja kuntayhtymät noudattavat samaa siirtymäaikataulua kuin valtio. Osa etenkin kansainvälisiä liikeyhteyksiä pitävistä yrityksistä siirtyy euron käyttöön heti siirtymävaiheen alusta lähtien. Eräät mainituista yrityksistä toimivat myös opetusministeriön hallinnonalalla ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjinä. Myös mm. yliopistojen sidosryhmiin kuuluu mainittuja yrityksiä. Valtion kokonaan omistama Oy Veikkaus Ab selvittää euron vaikutukset pelien tuotekehitykseen ja markkinointiin, tietojärjestelmiin, taloushallintoon, asiamiestoimintaan, asiakaspalveluun sekä viestintään. Tavoitteena on, että siirtymävaihe markasta euroon tapahtuu mahdollisimman joustavasti. Yhtiö tarjoaa asiakaskunnalleen monipuolista informaatiota peleihin liittyvistä valuuttamuutoksista. 4.2. TIETOJEN KERUU Opetusministeriön asiakkaita ovat mm. kunnat, kuntayhtymät, yhtiöt ja järjestöt valtionavun saajina sekä kansalaiset mm. opintotukien ja erilaisten apurahojen saajina. Päätökset ja raportointi Päätösten pohjana olevien tietojen keruun osalta on ratkaistava, missä valuutassa tiedot pyydetään, jos osa asiakkaista haluaa käyttää euroa. Lomakkeissa tai vastaavissa on mahdollisesti oltava sarakkeet sekä markkoja että euroja varten. Sama kysymys nousee esille raportteja laadittaessa.
Tietojärjestelmien lisäksi on muutettava lomakkeet ja raportit, joiden uusimisen aikataulu on selvitettävä. Nämä asiat tulevat ensimmäisenä esille todennäköisesti valtionosuus- ja rakennerahastohankepäätösten yhteydessä, mutta myös muiden asiakirjojen osalta, joissa asiakas käyttää euroa. Maksuliike- ja henkilöstöhallintojärjestelmissä on otettava huomioon vastaavat asiat. Valtionosuuspäätökset ja raportointi laaditaan asiakkaan haluamalla tavalla joko markoissa tai euroissa. Esim. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisten valtionosuuspäätösten liitteenä on yksityiskohtaiset raportit, jotka sisältävät markkamääräistä tietoa. Vastaavat raportit tulee tuottaa myös euroina samoin kuin päätökset. Laskentatoimelle maksatukseen menevien yhteenvetoraporttien tulee olla markoissa. Asiakkaalle menevät kyselylomakkeet on uusittava euromääräisen tiedon ilmoittamiseksi. Rakennerahastohankkeisiin liittyvissä päätöksissä sitoudutaan rahoitukseen pitkällä aikavälillä, jolloin siirtymäkaudella tehtävät päätökset koskevat jo vuotta 2002. Tämän vaikutukset tietojärjestelmiin on otettava huomioon. Rahastovastuuministeriöt vastaavat osaltaan euron käyttöönoton ohjeistuksesta. Siirtymäkauden aikana annettuihin valtionosuuspäätöksiin liittyviä oikaisuja tulee tehtäväksi vuonna 2002. Päätökset on tehtävä ja maksettava euromääräisinä, vaikka niiden pohjana olevat päätökset on tehty markkamääräisinä. Uusia päätöksiä valmisteltaessa on markkamääräiset historiatiedot konvertoitava. Opintotuki Opintotukien maksatuksen hoitaa Kansaneläkelaitos. Opintotuet maksetaan markoissa siirtymäkauden ajan ja euroissa vuodesta 2002 alkaen. Yliopistojen opintotoimistot käyttävät Kelan atk-järjestelmää, joten järjestelmän edellyttämät muutokset hoidetaan Kelassa. Markkamäärien muuttuessa euromääräisiksi joudutaan opintotukilainsäädäntöä muuttamaan tasalukuihin pääsemiseksi. 4.3. MAKSULIIKENNE JA KIRJANPITO Maksuliikenne tapahtuu markoissa ja pankki hoitaa konvertoinnin. Euromääräisinä maksettaneen opetusministeriössä siirtymäkaudella mahdollisesti mm. kansainvälisiä jäsenmaksuosuuksia ja ulkomailla sijaitsevien laitosten avustuksia. Jäsenmaksuja ja muita laskuja maksetaan nykyisinkin eri valuutoissa, joten euron käyttöönoton johdosta ei tarvita valuutan käsittelyjärjestelmiin muutosta. Valuutan muuntaminen markoiksi tehdään aina euron muuntokertoimen kautta. Tämä koskee sekä euroalueen kansallisia valuuttoja että euroalueen ulkopuolisten maiden valuuttoja. Rahamäärien pyöristämisestä on säädetty valtiovarainministeriön päätöksessä maksujen pennimäärien pyöristämisestä (360/1993). Siirtymäkauden jälkeen ei erillisiä kansallisia pyöristyssääntöjä tarvittane, vaan noudatetaan euroasetuksen mukaista pyöristyssääntöä. Valtiovarainministeriön EMU-projektin lainsäädäntötyöryhmä on selvittänyt asiaa.
Suomen Pankkiyhdistys on antanut 18.12.1997 ohjeen "Valuuttakurssit ja vasta-arvojen laskenta EMU-ympäristössä" sekä "Siirtyminen euroon, pyöristyssäännöt, soveltamisohje ajalle 1.1.1999-30.6.2002". Ohjeita saa pankeista ja Pankkiyhdistyksestä. Valtiokonttori on antanut 23.1.1998 ohjeen "Tiliviraston siirtymäsuunnitelma euron käyttöönottamiseksi". Ohjetta saa tilata valtiokonttorista. Valtiokonttori tulee antamaan ohjeet valuutanmuuntoon liittyvästä pyöristyserojen kirjaamisesta sekä valuuttojen kiinnittämisestä aiheutuvien kurssierojen kirjaamisesta. Euroopan komission ohjeen "Euron käyttöönoton vaikutus tilinpäätöksen laadintaan" mukaan negatiiviset kurssierot on merkittävä välittömästi tuloslaskelmaan. Positiivisten kurssierojen jaksottaminen sallitaan. 4.4. TILASTOINTI Tilastokeskus ottaa vastaan perustiedot molemmissa valuutoissa. Muualle kuin tilastokeskukselle ilmoitettavien tilastotietojen osalta olisi tiedettävä mm. ulkomaan tilastoissa käytettävä valuutta ja onko päätäntävalta siitä, mitä valuuttaa ilmoituksissa käytetään, tietojen antajalla vai vastaanottajalla. Toteutumatiedot tulevat viimeistään vuonna 2002 muunnettaviksi euroiksi vertailuvuosilta. Tilastokeskus laskee edelleen kansalliset indeksit. 4.5. SÄÄDÖSMUUTOKSET Euroasetuksen mukaan muuntokurssit määritellään kuuden merkitsevän numeron tarkkuudella. Euroasetuksessa on määritelty pyöristyssääntö. Tämä johtaa siihen, että tasamääräiset markkamäärät muuttuvat tarkkalukuisiksi määriksi. Jos nämä summat halutaan muuttaa tasalukuisiksi, tulee kukin lainsäädännössä oleva viittaus muuttaa erikseen. Liitteenä (liite 1) on luettelo opetusministeriön hallinnonalan säädöksistä, joissa mainitut markkamäärät muutetaan joko yleislailla tai ko. säädöstä muuttamalla johtuen siitä, että niissä on mainittu markkamäärä. Sisältömuutoksia vaativia säädöksiä ei ole. Luettelo täsmennetään myöhemmin. Säännökset on muutettava viimeistään siinä vaiheessa, kun euro otetaan käyttöön ainoana ko. säädöksessä tarkoitettuna rahana. Peruskorkoon viitataan mm. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa jälkirahoituksen osalta ja opetusministeriön päätöksessä rakennusavustusten yleisehdoista avustusten palautusten osalta sekä korkolakiin perustamishankkeeseen suoritetun valtionosuuden palautuksen osalta. Opintotukiasetuksessa valtion tukemien vanhojen opintolainojen osalta viitataan markkatalletusten keskikorkoon. Korkolakiin viitataan oppilaalta perittävien maksujen osalta lukiolaissa sekä laissa ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista. Mm. opetusministeriön päätöksessä valtionavustusten yleisehdoista sekä opetusministeriön päätöksessä käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen ja kotitalousneuvontajärjestöjen valtionavun myöntämisen, käyttämisen ja valvonnan ehdoista viitataan Suomen Pankin viitekorkoon avustuksen palautuksen osalta. Viittaukset voisivat mahdollisesti olla ennallaan. Suomen Pankki lopettaa erilaisten viitekorkojen laskemisen ja noteeraamisen. Valtiovarainministeriön EMU-projektin lainsäädäntötyöryhmä on selvittänyt Suomen Pankin peruskorkoon ja viitekorkoon liittyviä muutostarpeita (muistio "EMUn kolmanteen vaiheeseen liittyvät kansalliset lainsäädäntömuutokset", kesäkuu 1997).
4.6. SOPIMUKSET Euroasetuksen mukaan uuden rahan käyttöön ottaminen ei vaikuta sopimusten tai muiden oikeudellisten asiakirjojen jatkuvuuteen. Siirtymäkauden päätyttyä aiemmin tehdyissä sopimuksissa olevat markkaviittaukset on tulkittava euroviittauksiksi. Siirtymäkauden aikana viittauksia kansalliseen rahaan ei vielä voida kuitenkaan tulkita automaattisesti viittauksiksi euroon. Lisäksi Suomen ja EU:n ulkopuolisten valtioiden välisten sopimusten osalta kysymykseen voi tulla sopimusten muuttaminen, jos EU:n ulkopuolinen sopimusosapuoli ei hyväksy sellaisenaan ilmoitusta markan muuttumisesta euroksi. Viitekorkoihin sidottujen sopimusten jatkuvuus turvataan tarvittaessa lainsäädännöllä ja viranomaisohjeilla. 4.7. TIETOJÄRJESTELMÄT Vuoden 2000 aiheuttamat tietojärjestelmämuutokset tapahtuvat samaan aikaan euroon siirtymisestä seuraavien muutosten kanssa. Myös muiden tietojärjestelmien uudistamisien yhteydessä tulee ajoissa ottaa huomioon euron käyttöönoton vaikutukset (mm. muuntokertoimet atk-järjestelmiin). Markan lopullinen kiinnityskurssi on tiedossa vuoden 1998 lopussa, jolloin se vasta voidaan ottaa käyttöön tietojärjestelmissä. Euromääräisinä saapuvat laskut muunnetaan tietojärjestelmässä markoiksi. Kun asiakas haluaa laskun tai maksukuitin euromääräisenä, on järjestelmät uusittava siten, että tulosteissa on joko eurotai markkamäärä tai molemmat. Lähtökohtana on se, että maksuliikenteessä ei käytetä rinnakkain markka- ja eurojärjestelmää, vaan toimitaan markoilla. Euroa käyttävien asiakkaiden laskut ja kuitit hoidetaan manuaalisesti muuttaen eurot markoiksi ja päinvastoin. Euroa käyttävien asiakkaiden määrä ratkaisee, missä vaiheessa tarvitaan muita järjestelmiä. Toteutumatiedot tulevat muunnettaviksi euroiksi aikaisemmilta vuosilta mm. budjetointia, toimintaja taloussuunnitelmaa, erilaisia päätöksiä ja tilastointia varten. Mm. uusiin valtionosuuspäätöksiin liittyvät aikaisempien vuosien tietojen muuntamiset on otettava tietojärjestelmissä huomioon. Valtiovarainministeriössä on laadittu euron käyttöönottoa koskeva tietohallinnon ohjeistus koko valtionhallintoa varten "Tietohallinnon euro-opas". Käsikirja löytyy Internetistä osoitteesta http://www.vn.fi/vm. 4.8. PALKANMAKSU JA OHJEISTUS Palkanmaksu tapahtuu pääsääntöisesti markoissa vuoden 2001 loppuun saakka. Palkanmaksun poikkeuksellisesti tapahtuessa euroissa on otettava huomioon mm. työeläke- ym. maksujen ja verotuksen raportoinnin vastaavuus. Työmarkkinajärjestöt antavat tarvittaessa asiasta yleisen suosituksen. Viraston tai laitoksen antamat voimassa olevat ohjeet ja määräykset on uusittava tarpeellisilta osin. Siirtymäkauden loppupuolella uusia ohjeita, opetusmateriaalia tms. laadittaessa on tarpeen ottaa huomioon euron käyttöönoton vaikutukset. Muutokset materiaalihallintoon on toteutettava. Lomakkeet ja mahdolliset tietojärjestelmät on uudistettava.
Siirtymävaiheen kustannusten vaikutus on ennakoitava ja otettava huomioon budjetoinnissa (mm. järjestelmät, henkilöstöresurssit, ostopalvelut, koulutus, informaatio). 4.9. OPETUSMINISTERIÖN ALAISET VALTION VIRASTOT JA LAITOKSET Työryhmän suorittamissa asiantuntijahaastatteluissa on tullut esille mm. seuraavia näkökohtia. - Jokaisen viraston ja laitoksen tulee laatia virastokohtainen suunnitelma euron käyttöönottamiseksi. - Kukin virasto arvioi ja budjetoi siirtymävaiheen kustannukset itse omiin toimintamenoihin. - Tietojärjestelmät on tarkoituksenmukaista kartoittaa yhteistyössä niiden virastojen kesken, jotka käyttävät samoja tietojärjestelmiä ja tehdä yhteissopimus ohjelmistotoimittajan kanssa. - Euroon siirtyminen koskee ainakin seuraavia tietojärjestelmiä: kassajärjestelmä, pankkiliikenneohjelmisto, kirjanpito- ja raportointijärjestelmä, laskutusjärjestelmä, henkilötieto- ja palkanlaskentajärjestelmä ja suunnittelu- ja tilahallintojärjestelmä. - Virastojen saamaan ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvä raportointivaluutta määritetään, kun mukana on sekä euroa että muuta valuuttaa käyttävien tietoja. - Tullille siirtymäkaudella laadittavat tilastot (mm. INTRASTAT) voidaan tehdä markoissa. - Virastojen opetusministeriölle tekemissä ilmoituksissa ja raporteissa käytettävä valuutta määritetään samoin kuin ajankohta, jolloin myös aikaisempien vuosien tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi. - Yliopistojen maksulliseen toimintaan liittyy yritysten euron käyttöönotosta ja euroissa laadittujen tilinpäätöstietojen käyttämisestä aiheutuvien toimenpiteiden huomioon ottaminen. - Virastojen taseessa olevien rahastojen taloushallinnossa käytettävä valuutta määritetään. 4.10. KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Kunnat ja kuntayhtymät toimivat opetusministeriön hallinnonalalla varsin laajasti ylläpitäjinä etenkin oppilaitossektorilla. Kunnat noudattavat euron käyttöön siirtymisessä muun julkisen sektorin aikataulua. Kunnat pitävät kirjanpidon ja laativat talousarvion sekä tilinpäätöksen markoissa vuosilta 1999-2001. Suomen Kuntaliitto on julkaissut euron käyttöönotto-oppaan kunnille ja kuntayhtymille. 4.11. OSAKEYHTIÖT Opetusministeriön hallinnonalan yksityisten laitosten ylläpitäjinä on mm. osakeyhtiöitä. Eräät valtion virastot ja laitokset (esim. eräät yliopistot) omistavat puolestaan osakeyhtiöitä. Osakeyhtiöt voivat siirtymäkaudella laatia tilinpäätöksensä euroissa tai markoissa valintansa mukaan. Viimeistään siirtymäkauden päättyessä euron käyttöön siirryttäessä osakeyhtiöiden osakepääoma tulee myös ilmaistavaksi euroina. Euron tuleminen käyttöön siirtymäkauden päätyttyä ei edellytä yhtiöjärjestyksen muuttamista. Siirtymäkauden aikana tapahtuva euron käyttöönotto edellyttää yhtiöjärjestyksen muuttamista. Samoin on tehtävä, jos osakeyhtiöiden osakkeiden nimellisarvoja muutetaan, kun halutaan päästä tasalukuun. 4.12. TIEDOTUS JA KOULUTUS Opetusministeriön hallinnonalalla tehtävissä siirtymäkauden toimenpiteissä tulee ottaa huomioon, että informaatio asiakkaille tapahtuu niin aikaisessa vaiheessa, että asiakas voi ennakoida muutokset omassa toiminnassaan ja tietojärjestelmissään. Opetusministeriö tiedottaa muistion edellyttämistä jatkotoimenpiteistään hallinnonalalleen, asiakkailleen ja sidosryhmilleen sitä mukaa kuin valmistelutyö etenee. Virastot ja laitokset
huolehtivat lisäksi omien asiakkaiden ja sidosryhmien informoinnista. Opetusministeriön tiedotteet löytyvät Internetistä osoitteesta http://www.minedu.fi/toim/toim.html. Opetushallitus huolehtii tiedottamisen järjestämisestä oppilaitoksille ja opettajille euron käyttöönoton aiheuttamista toimenpiteistä sekä koulutuksesta siten, että oppilaitoksissa syntyy valmiudet eurotietouden välittämiseen. EMUn kolmannesta vaiheesta löytyy tietoa myös Internetistä. Valtio-varainministeriön eurosivut löytyvät osoitteesta http://www.euro.fi, valtiovarainministeriön EMU-projektin sivut osoitteesta http://www.vn.fi/vm/suomi/emuproj/emuindex.htm ja Suomen Pankin EMU-sivut osoitteesta http://www.bof.fi/emu. OPETUSMINISTERIÖ LIITE 1 EMU III-vaiheen säädösmuutoksia Luettelo laaditaan täsmällisemmin myöhemmin, kun mm. hallituksen eduskunnalle antama esitys koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997 vp) tulee voimaan ja siihen liittyvät asetukset ja päätökset on annettu, joilla korvataan osa alla luetelluista säädöksistä. x) 1. Lait 1.1. Lait, joiden sisältöä muutettava Sisältömuutoksia vaativia säädöksiä ei ole. 1.2. Lait, joissa markkamäärät muutetaan euromääriksi yleislailla L valtionosuutta saavista kansanopistoista (1218/1993): 10, 12 ja 29 (markkamäärä) x) Opintokeskuslaki (1215/1993): 7-9 ja 11 (markkamäärä) x) L valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista (801/1992): 11 (markkamäärä) x) 1.3. Lait, joissa markkamäärät muutetaan euromääriksi tarkoitus- tai yhdenmukaisuussyistä tasalukuihin pääsemiseksi L opetustoimen ja kulttuuritoimen rahoituksesta (705/1992): 9 ja 49 x) 9 Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin. 49 Käyttökustannukset. Siirtymäsäännös. Opintotukilaki (65/1994): 11, 13, 14, 16-19 ja 21 11 Opintorahan määrä. Pykälässä säädetään opintorahan määristä markkoina. 13 Aikuisopintorahan määrä. Pykälässä säädetään aikuisopintorahan määrästä markkoina. 14 Asumislisä. Pykälässä säädetään asumislisän määrästä markkoina. 16 Valtiontakauksen suuruus. Pykälässä säädetään opintolainan valtiontakauksen määrästä markkoina. 17 Tulojen vaikutus opintotukeen. Pykälässä säädetään tuloista markkamäärinä. 18 Tulojen vaikutus aikuisopintorahaan. Pykälässä säädetään tuloista markkamäärinä. 19 Vanhempien tulojen huomioon ottaminen. Pykälässä säädetään vanhempien tuloista markkamäärinä. 21 Pienin myönnettävä etuus ja etuuden määrä. Pykälässä säädetään pienimmän myönnettävän etuuden määrästä markkoina.
L lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta (48/1997): 3 ja 5 3 Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset. Pykälässä säädetään koulumatkatuen kustannuksista markkamääränä, jonka ylittävät kustannukset korvataan. 5 Koulumatkatuen määrä. Pykälässä säädetään koulumatkatuen määrästä markkoina. L taidenäyttelyiden valtiontakuusta (411/1986): 4 Valtiontakuun myöntäminen. Pykälässä säädetään myönnettyjen valtiontakuiden yhteenlasketun takausvastuun enimmäismäärästä. L elokuvien tarkastuksen toimittamisesta (300/1965): 10 Valtion elokuvatarkastamon toimittamasta tarkastuksesta perittävät maksut. L video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta (697/1987): 15 Tarkastusmaksu. Tarkastusviranomaisen toimittamasta tarkastuksesta perittävät maksut 2. Asetukset Opintotukiasetus (260/1994): 16, 17, 20, 24 ja 32 16 Ulkomailla opiskelevan oikeus asumislisään. Pykälässä säädetään ulkomailla opiskelevan asumislisän määrästä markkoina. 17 Ulkomaisiin opintoihin myönnettävän valtiontakauksen määrä. Pykälässä säädetään ulkomaisiin opintoihin myönnettävän valtiontakauksen määrästä markkoina. 20 Opintototuen tarkistaminen. Pykälässä säädetään asumislisän tarkistamisesta kuukausivuokran muuttuessa tietyn markkamäärän. 24 Kuukausierien pyöristäminen. Pykälässä säädetään kuukausimäärien pyöristämisestä markkoina. 32 Siirtymäsäännökset. Pykälässä säädetään valtiontakauksen kuukausierän korotuksen pyöristämisestä markkoina. A oppisopimuskoulutuksesta (1606/1992): 6 x) A suomen ja ruotsin kielen tutkinnoista suoritettavista korvauksista (989/1990) A taidenäyttelyiden valtiontakuusta (445/1986): 4 A elokuvien sekä video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastusmaksujen tarkistamisesta (249/1997) 3. Valtioneuvoston päätökset VNp valtionosuuden perusteena olevien opetus- ja kirjastotoimen yksikköhintojen keskimääräisistä markkamääristä vuonna 1998 (1005/1997) x) VNp valtionosuutta saavien liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeista (536/1994) x) VNp eräiden opintotukilaissa tarkoitettujen määrien vahvistamisesta (1122/1997) VNp opintolainan koron maksamisesta valtion varoista työttömyyden perusteella (33/1997) VNp opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (860/1992) x) VNp opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden yksikköhinnoista (165/1993, muut. 58/1998) x) VNp kansanopistojen perustamishankkeista (902/1994) x) 4. Ministeriön päätökset OPMp opetusministeriön suoritteiden maksullisuudesta (130/1996) OPMp opetushallituksen suoritteiden maksullisuudesta (688/1997) OPMp eräiden valtion oppilaitosten maksullisista suoritteista (1674/1993) x) OPMp ylioppilastutkintolautakunnan suoritteiden maksullisuudesta (966/1997) OPMp ammattitutkintolaissa tarkoitetuista tutkintomaksuista (1667/1995) x) OPMp yleiseen kielitutkintoon osallistuvalta perittävän maksun enimmäismäärästä (1315/1997) OPMp arkistolaitoksen suoritteista perittävistä maksuista (24/1994, muut. 141/1998)
OPMp Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1071/1993) OPMp Museoviraston maksullisista suoritteista (1243/1996)