BEV-uutisia 6/2009, 6.7.2009 Tässä numerossa: Tässä numerossa Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen pohtii pääkirjoituspalstallaan talouskriisin vaikutuksia työllisyyteen ja mahdollisuutta taistella työttömyyttä vastaan tukityöllistämistoiminnan avulla. Tässä numeroissa bioenergiakasvona esittelemme teille Metsäkeskus Keski-Suomen bioenergianeuvoja Veli-Pekka Kauppisen. Kerromme myös lyhyesti kuulumisia Vapo Oy:n biopolttonestetehdas hankkeesta ja energiaturpeen tilanteesta sekä muiden uutisten lisäksi mm. Jyväskylän Innovation Oy:n henkilömuutoksista. Ja muistattehan, että voitte itse vaikuttaa uutiskirjeemme sisältöön lähettämällä meille tietoa tapahtumista, kuulumisia hankkeista tai muuta ajankohtaista informaatiota maakunnasta ja sen liepeiltä. Paanasen palsta: TUKITYÖLLISTÄMISELLÄ METSÄENERGIAA LIIKKEELLE Edellisestä talouskriisistä jäi Suomeen ja erityisesti Keski-Suomeen merkittävä määrä pitkäaikaistyöttömyyttä, joka muuttui ns. rakenteelliseksi työttömyydeksi. Olemme joutuneet maksamaan tästä menetetystä resurssista ison hinnan vajaan 20 vuoden aikana, joka on vaikuttanut eri kautta meihin kaikkiin, puhumattakaan millaisia inhimillisiä tragedioita ja kärsimystä se on aiheuttanut itse työttömäksi jääneille ihmisille. Työttömyysluvut ovat jälleen synkkenemässä. Käsittääkseni olemme saaneet maakuntaan jopa 5000 uutta työnhakijaa tämän taloustaantuman aikana ja pahinta odotetaan vasta syksyllä. Valtaosa tästä porukasta on hyvin työkykyistä ja ammattitaitoista sekä halukasta työntekoon. Joukossa on paljon nuoria, työuransa alussa olevia ihmisiä. Meidän on ponnisteltava kaikin keinoin, että 90 luvun kaltaista työttömyyskehitystä ei pääse enää tapahtumaan. Yhteistä maakunnallista talkoota peräänkuulutetaan. Keski-Suomen energialaitokset lisäävät voimakkaasti biopolttoaineiden käyttöä. Eri biomassat, erityisesti energiapuu, on saatava liikkeelle entistä paremmin. Tähän liittyy merkittäviä työllistämismahdollisuuksia. Kun vielä huoli metsien hoidon tason laskusta on kasvamassa, johon yhtenä aiheuttajana on varmasti metsänomistajien kaupunkilaistuminen, on varsin helppo päästä johtopäätökseen, että metsätöiden tarjonnalla voidaan helpottaa työttömyysongelmaa. Kun vientiin perustuva teollisuus on taantumassa, panostetaan työllistymiseen kotimaisilla palvelumarkkinoilla. Jyväskylän seudulla, Hankasalmella ja Toivakassa on työllistetty pitkäaikaistyöttömiä menestyksellisesti ns. OIVA projektin avustuksella. Toimintamallin juuret ovat Kinnulassa. Kyseessä on tukityöllistämistoiminta, jossa keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat kunnat, jotka toimivat työttömien työllistäjinä ja myyvät heidän työvoimapalveluitaan asiakkaille. Kunta saa TE-keskuksen työllistämistuen. Kunta ottaa vastuun työsuhteesta ja työn laadusta sekä työllistettävien koulutuksesta ja työnopastuksesta. Käytännössä toiminnan pyörittäminen tapahtuu projektin kautta. Työvoimapalvelua ostavalle asiakkaalle, joka voi olla yritys, yhteisö tai yksityinen henkilö, tämä merkitsee varsin edullista työvoimaa hyvin alhaisella riskillä ja joustavasti. Metsäalan työnantajien kanssa on käyty pohdiskelua, voisiko OIVA projektin avulla työllistää työttömiä metsänhoitotöissä, erityisesti energiapuun korjuuseen liittyen. Väliaikaisen työllistämisen tavoitteena olisi pitää työllistetyt kunnossa laman yli, mutta pitemmälle tähtäävänä tavoitteena olisi saada osa työllistetyistä jäämään alalle ja lähtemään kouluttautumaan metsäalan ammatteihin. Metsätalouden piiristä on löydettävissä varsin paljon sellaista työtä, joka ei edellytä pitkää kouluttautumista, joten väliaikainenkin työllistäminen on toteutettavissa. Erityisesti sellaiset kohteet, joissa konetyö ei ole mahdollista tai metsänomistaja ei halua sitä, olisivat tämän kannalta ensisijaisia. Edellytyksenä tosin on, että metsänomistajat tuovat metsänhoitotöitä markkinoille.
Keskusteluissa saadun kannatuksen myötä hankkeen valmistelua on päätetty jatkaa. Keskeisiä osa-alueita hankkeen valmistelemisessa ovat: toimintamallin laajentaminen koko maakuntaan, joka edellyttää päätöksiä kunnilta mukaan lähdöstä sekä yhteistyötä TE-keskuksen kanssa, metsätyömaiden mobilisointi, jossa metsäalan neuvontaorganisaatiot ovat avainasemassa, toiminnan organisointi, jossa luodaan ratkaisut työnjohdon ja työn laadun varmistuksen toteuttamiseen, kuljetusten järjestämiseen, työllistettyjen varustamiseen jne., jatkokoulutuksen ja metsäalan uraputkien organisointi, jossa oppilaitosten ja työnantajien yhteistyö on keskeistä, sekä toimintaa tukeva ja metsäalan työmahdollisuuksia esiintuova viestintä. Alustavien arvioiden mukaan taloudelliset edellytykset tämän tyyppiselle työllistämiselle ovat olemassa. Tärkeää on, että työllistämisessä on ammattimainen meininki. Risusavotta mentaliteetilla tavoitteita ei saavuteta. Paheneva työttömyystilanne vaatii nopeita ja päättäväisiä toimenpiteitä. Toivon, että asianomaiset tahot tarttuvat tähän mahdollisuuteen ja merkittävä määrä työttömiä saadaan työllistettyä. - Markku Paananen- Kesäkuun Bioenergiakasvot: Metsäkeskus Keski-Suomen bioenergianeuvoja Veli-Pekka Kauppinen Veli-Pekka Kauppinen on toiminut Metsäkeskus Keski-Suomen palveluksessa ja bioenergianeuvojana vuodesta 2004. Tätä ennen hän on toiminut mm. metsäsuunnittelijana ja pystymitantarkastus- ja koulutustyössä. Vuosien aika vaihtelevassa työssä on Kauppiselle tullut tutuiksi Keski-Suomen metsät, tiet sekä pienet kylät. Veli-Pekka Kauppinen on koulutukseltaan metsäinsinööri. Hän valmistui Ähtärin Tuomarniemen metsäopistosta vuonna 1984. Opiskelut eivät tosin tähän loppuneet. Olen opiskellut ja kehittänyt omaa osaamistani työn ohella. Alkuun työni oli juoksemista pannuhuoneesta toiseen. Tähän aikaan kiersin noin 60 kohdetta vuoden aikana. Näistä kohteista noin puolet olivat maatiloja ja puolet lämpöyrittäjä kohteita sekä isoja kiinteistöjä. Tiivis työ kesti noin 4-5 ensimmäistä vuotta Kauppinen toteaa hymyssä suin. Työ bioenergianeuvojana on monipuolista ja vaihtelevaa Vaihtelevaan ja monipuoliseen bioenergianeuvojan työhön kuuluu bioenergiahankkeet, energiavaralaskelmat, neuvonta ja koulutus. Tällä alalla on erittäin tärkeää pitää oma osaaminen ajan tasalla. Tiedonjako maamme bioenergianeuvojien kesken on tärkeää. Asioiden selvittäminen yhteistyössä on helpompaa ja nopea tiedon saanti parantaa myös asiakaspalvelua. Kauppinen painottaa. Veli-Pekka Kauppisen työnkuva on vuosien varrella muuttunut metsäsuunnittelupainotteisesta työstä energiapuu- ja energialaskelmapainotteisemmaksi. Alussa työni painottui metsäsuunnitelmien tekoon. Lainvalvontaa on ollut urani alkuaikana vain ensimmäisien 2-3 vuoden ajan. Viimeisten viiden vuoden aikana metsäsuunnitelmien tekoa on ollut huomattavasti vähemmän. Nykyään työni koostuu pääasiassa lämpöyrittäjäneuvonnasta sekä suunnitelmien ja kustannusarvioiden teosta, Kauppinen kuvailee työnkuvansa muutosta. Nykyistä työtään Veli-Pekka Kauppinen kuvailee lyhyesti: Työni lähtökohtana on käsitellä jokaista kohdetta tapauskohtaisesti ja asiakasnäkökulma huomioiden. Työssä erityisen tärkeää on asiakaslähtöinen toiminta ja toiminnan tavoitteena on tukea lämpöyrittäjiä ja antaa heille valmiudet itsenäiseen toimintaan. Tukea ja neuvoja kuitenkin pyritään aina antamaan, kun niitä tarvitaan. Bioenergianeuvojalta saatava ja metsäkeskuksen tarjoama lämpöyrittäjyys- ja kiinteistöneuvonta pyritään säilyttämään jatkuvana toimintana Kauppinen muistuttaa.
Kuvassa Veli-Pekka Kauppinen (oik.) työstää lämpöyrittäjäsuunnitelmaa Risto Heinäsen kanssa (kuva; V-P Kauppinen) Kuvassa Metsäkeskuksen bioenergianeuvoja Veli- Pekka Kauppinen (vas.), opiskelija Laura Vertainen ja Metsäkeskuksen sekä VTT:n edustaja Jyrki Raitila energiapuukorjuunäytöksessä Saarijärven Lannenvedellä (kuva; Laura Vertainen 2009) Palvelu metsäalan toimijoille Metsään palstat ja kokokansan Halkoliiteri Metsään Palstat palvelu on Metsäkeskuksien kehittämä palvelu metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille. Kyseisen palvelun ajatuksen ns. isänä on ollut Pohjoiskarjalan Heikki Karppinen. Metsään palstat palvelu on ollut Metsäkeskus Keski-Suomen käytössä syksystä 2008. Veli-Pekka Kauppisen mukaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille toistaiseksi maksuton palvelu on lähtenyt hyvin liikkeelle: Metsään palstat palvelu on ollut käytössä vasta viime syksystä alkaen ja sitä on markkinoitu vielä toistaiseksi ainoastaan metsäsuunnitelmien teon yhteydessä. Tähän mennessä kiinnostusta on ollut ja kokemukset sekä palaute ovat olleet hyvää. Ensimmäisenä vuonna ei tavoitteeseen päästy, mutta tulos oli silti erittäin hyvä, 20-30 % Internetiin laitetuista energiakohteista on jo myyty. Halkoliiteri palvelu on polttopuun myynnin ja oston kohtaamispaikka, jossa saa tietoa niin polttopuusta kuin puulla lämmittämisestäkin. Nyttemmin, palvelun käyttö ja suosio on kasvanut, ja se on levinnyt ympäri Suomen. Lähes puolet Suomesta kuuluu halkoliiterin käyttäjäalueeseen. Halkoliiterin Internet sivuilla käy viikoittain noin 2000-3000 kävijää jotka selaavat sivuja pidempään. Todellisuudessa kävijöitä on huomattavasti enemmän, Kauppinen kommentoi. https://palstat.metsakeskus.fi/ http://www.halkoliiteri.com/
Metsäkeskus toteuttaa hankkeita yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa Metsäkeskuksen hankkeita toteutetaan yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Tällä hetkellä Metsäkeskuksella on meneillään yhteistyössä VTT:n kanssa Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008 2010 hanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä metsäenergian käyttöä Keski-Suomessa. Hankkeessa tullaan myös tarkistamaan aikaisemmin tehtyjä metsäpotentiaali laskelmia. Kauppinen muistelee ja kuvailee aikaisemmin käynnissä olleita hankkeita: Metsäenergiaprojekteista Kesme 1 ja 2 ovat olleet merkittävimpiä metsäkeskuksen hankkeista. Energiapuupotentiaalilaskelmat 1995 ja 2005 tehtiin Kesme hankkeen töinä. Keski-Suomen metsät hyvässä kunnossa Keski-Suomen metsien energiapuuvarat ovat suuret ja metsät ovat hyvässä kunnossa. Veli-Pekka Kauppinen kommentoikin metsäalaa: Metsäalalla on pitkät perinteet, jotka vaikuttavat positiivisesti metsänhoitoon. Nykypäivän tilanne onkin metsänhoidon suhteen hyvä. Vaikka lama jyllää on sen seurauksena noussut esille myös hyvääkin: energiapuun arvostus on alkanut vähitellen nousta. Kuvissa energiapuunkorjuukoneita energiapuun korjuussa. Kuvat; Heikki Autio 2009 (vas.)ja Laura Vesterinen 2009 (oik.) Bioenergia nyt ja tulevaisuudessa Veli-Pekka Kauppinen pohtii bioenergia-alan nykytilannetta: Tämän päivän tilanne huomioiden, laman sekä pelletin hinnannousun että öljyn hinnanlaskun vaikutukset voidaan nähdä myös bioenergia-alan toiminnassa. Yrittäjät ovat jääneet seuraamaan tilannetta eivätkä tee suuria siirtoja. Päätösten tekoa pyritään siirtämään, mikäli se on suinkin mahdollista. Toiminnan keskittäminen muutamaksi vuodeksi johonkin tiettyyn teemaan olisi Kauppisen mielestä tällä hetkellä järkevää. Lämpölaitoshankkeisiin saatavat tuet kannattavat useimmiten vain investointeja ja rakentamista Kauppinen pohtii tulevaisuutta ja lämpölaitostoimintaa Tuista julkisesti puhuttaessa on tarkastelun kohteena useimmiten investoinnit ja rakentaminen. Lämpölaitokseen itseensä on mahdollista saada energiatukea, mutta itse verkostolle sitä ei saa, vaikka se onkin suuri osa kokonaisuutta. Veli-Pekka Kauppisen mielestä aluelämpölaitoksien laajennukseen sekä verkostolle tulisi tulevaisuudessa saada tukea.
Energiapuun laadulla on väliä Veli-Pekka Kauppisen mukaan aikaisemmin energiapuun laatuun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Jotta laatua saataisiin parannettua, tulisi koko energiapuuntuotantoketjun ajatella samalla tavalla ja pyrkiä yhteiseen samaan tavoitteeseen. Näin olisi paremmat mahdollisuudet saada energiapuusta enemmän MWh talteen. Energiapuun arvostus on jo parantunut kantohinnan nousun ja saatavien tukien ansiosta, mutta kuitenkin sen arvoa ja sen tuomia mahdollisuuksia ei vielä riittävästi tiedosteta. Energiapuupuolella kaivataan vielä kehitystä koulutukseen ja asian eteenpäin viemiseen. Energiapuun arvostukseen vaikuttavaan hintaan voi heijastaa vaikutuksia myös uusien, suurien voimalaitoksien valmistuminen sekä niiden toiminta. Nähtäväksi kuitenkin jää millaisia muutoksia tulevaisuus tuo. Bioenergia-alalla kiinnostavia ja hyödyllisiä ilmiöitä Kauppinen uskoo, että tulevaisuudessa tullaan yhä enemmän hyödyntämään aurinkoenergiaa, kalliista laiteinvestoinnista huolimatta: Laitteistojen hinnat tulevat tulevaisuudessa laskemaan kysynnän kasvun seurauksena. Tulevaisuutta voi olla myös sähköntuotanto pienen kokoluokan hakekattiloilla. Laitekantaa on jo kehitetty, mutta laitteistot ovat suuria ja pienimmät ovat vielä häkäpönttöjä. Sähköntuotanto pienen kokoluokan hakekattiloilla toisi kaivattua omavaraisuutta kiinteistöille ja maatiloille. Biopolttonesteen tuottaminen puusta sekä turpeesta tulee olemaan tulevaisuutta Veli-Pekka Kauppisen mielestä biopolttonesteen tuottaminen puusta sekä turpeesta tulevat olemaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden saantivarmuus tulee suunnitella ja toteuttaa hyvin, jotta mahdollisten kriisitilanteidenkin aikana polttoainetta olisi saatavilla. Erityisesti turvetta hyödynnettäessä tulee myös ympäristö asiat huomioida. Pelletin raaka-aineen saanti suoraan metsästä, toisi myös huoltovarmuutta polttoaineen saantiin. Uskon, että bioenergia ja energiapuumarkkinat ovat tulleet jäädäkseen, eikä ole mikään ohimenevä ilmiö. Kauppinen lisää lopuksi. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; etunimi.sukunimi@jamk.fi Kuvat: Veli-Pekka Kauppinen, Metsäkeskus Keski-Suomi, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi, Heikki Autio, etunimi.sukunimi@gmail.com, Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergia-alan opiskelija, etunimi.sukunimi.lma@jamk.fi Biopolttonestetehdas Itämeren alueelle - Metsäliitto ja Vapo yhteistyöhön Metsäliitto ja Vapo selvittävät biopolttonesteitä valmistavan tehtaan perustamista Itämeren alueelle. Vaihtoehtoisia paikkoja ovat Kemi, Äänekoski, Etelä-Ruotsin Jönköping sekä Viron Kunda, joilla aloitetaan ympäristövaikutusten arviointi. Lisäksi jatketaan muiden mahdollisten sijoituspaikkojen selvittämistä. Osapuolten mukaan investointipäätöksen aika on aikaisintaan vuoden 2010 aikana. Mikäli investointipäätös tehdään, osapuolet perustavat tasaomisteisen yhtiön jatkamaan valmistelua. Tehdas käyttää raaka-aineena erilaisia metsäenergiajakeita, turvetta metsäojitetuilta soilta sekä ruokohelpeä. Lopputuotteina syntyvät synteettiset biopolttonesteet ja -kaasut valmistetaan esimerkiksi kaasutukseen ja Fischer Troppsch -teknologioihin perustuvilla osaprosesseilla.
Metsäliitolla sekä Vapolla on merkittävät puu- ja turveraaka-ainevarat, joiden kustannustehokasta ja kestävän kehityksen mukaista käyttöä osapuolet haluavat yhteistyössä lisätä. Yhtiöiden mukaan Suomella on erinomaiset edellytykset olla edelläkävijä ruokahuoltoketjun ulkopuolella oleviin, kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvassa biopolttonesteiden liiketoiminnassa. Vapo Oy:n toimitusjohtajan Matti Hillin mukaan synteettiset polttonesteet ovat turpeen käytölle uusi mahdollisuus, jolla voidaan kestävän kehityksen mukaisesti parantaa energiaomavaraisuuttamme. Lisätietoja: toimitusjohtaja Matti Hilli, Vapo Oy, etunimi.sukunimi@vapo.fi, puh. 040 500 9549 ja viestintäjohtaja Reijo Vatanen, Vapo Oy, etunimi.sukunimi@vapo.fi, puh. 040 516 6784 Kotimaisella energiaturpeella on kysyntää Turve on tärkeä, kansallinen energiaresurssimme, jonka käyttö mahdollistaa muiden biopolttoaineiden, kuten puun ja peltoenergian kasvavan käytön. Kotimaisella energiaturpeella on hyvä kysyntä. Ja jotta kasvava kysyntä pystyttäisiin tyydyttämään ja varmistamaan polttoaineen riittävyys tulevilla kausilla, tulisi uusia tuotantoalueita saada lisää ja niiden luvitusta pitäisi nopeuttaa. Soiden järkevä hyödyntäminen ei ole ristiriidassa suojelun kanssa, sillä Suomen koko suoalasta vain pieni osuus on turvetuotannossa (alle prosentin verran). Vapo panostaa tänäkin vuonna turvetuotantoalueiden ympäristöratkaisuihin 3 miljoonan euron investoinneilla. Turpeen tuotanto alkoi ripeästi Tänä kesänä turpeen tuotanto on käynnistynyt ripeästi. Jorma Honkanen mukaan turpeen noston tavoitteesta on 10.6.2009 savutettu noin viidennes runsaan 20 terawattitunnin tavoitteesta. Kesä-heinäkuun tuotannon onnistumisella on suuri vaikutus tavoitteen saavuttamiseen. Vapo osti Fortumin turvetuotantosuot Vapo osti toukokuun lopulla Fortumin turvetuotantosuot. Fortumin turvesoiden kokonaispinta-ala on noin 600 hehtaaria ja ne sijaitsevat pääosin vuokra-alueilla Soinin, Karstulan, Saarijärven ja Petäjäveden kunnissa ja niiden. Vapolla on tänä vuonna tuotannossa 44 000 hehtaaria suota, mikä on alle 0,5 prosenttia Suomen suoalasta. Lisätietoja: Jorma Honkanen, tuotantojohtaja, Vapo Oy, etunimi.sukunimi@vapo.fi, puh. 0400 546 425 Henkilöstömuutoksia Jyväskylä Innovation Oy:ssä Jyväskylä Innovation Oy:n kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki jäi 29.6. alkaen kesälomalle, jonka jälkeen hän siirtyy viettämään äitiyslomaa. Energiateknologian kehitysjohtajan sijaisena jatkaa DI Mikko Ahonen. Ahonen on aloittanut Jyväskylä Innovation Oy:n palveluksessa 15.6. alkaen ja hänet tavoittaa numerosta 040-523 3840 ja sähköpostitse etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi. Annimari Lehtomäen tavoittaa vanhasta tutusta numerosta (040-761 9166) ja sähköpostitse etunimi.sukunimi@pp.inet.fi
Euroopan komissio on avannut verkkopalvelun yrityksille: Your Europe - Business -palvelu Euroopan komissio on avannut verkkopalvelun yrityksille, jotka suunnittelevat toimintansa laajentamista Euroopan markkinoille. Your Europe - Business palvelusta löytyy yrittäjille tietoa ja opastusta yrittäjyyteen, yritystoiminnan käynnistämiseen, rahoitukseen tai teollisoikeuksien suojaamiseen liittyvissä kysymyksissä EU:n jäsenvaltioissa. Palvelu on maksutonta ja saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä, myös suomeksi. Lisätietoja: osoitteesta: http://ec.europa.eu/youreurope/business Tapahtumakalenteri Petäjäveden omakotitalonäyttelyyn 11.-26.7.2009 Muistathan, että heinäkuussa järjestetään Petäjävedellä omakotinäyttely. Petäjävedelle rakennetaan 28 tontin omakotitalonäyttely. Alue sijaitsee aivan taajaman läheisyydessä ja lähellä kunnan palveluja. Matkaa Jyväskylään alueelta on vain noin 30 minuuttia. Omakotinäyttelyn teemana on kestävä kehitys ja paikalle odotetaan noin 20 000 kävijää. Omakotinäyttelyä tukee Internetiin valmistuva virtuaalinäyttely, jonka löydät osoitteesta: http://www.omakotitalonayttely.fi/petajavesi/ ****************** WANTED: juttuvinkkejä, uutisia, tapahtumatietoja jne. Julkaisemme BEV -uutisissa mielellämme erilaisia alan uutisia. Erityisen toivottavia ovat Keski-Suomea ja keskisuomalaisia koskevat jutut ja tapahtumat. Myös valmiit tekstit ovat tervetulleita. Ota yhteyttä BEVuutisten toimittajaan Tiina Vilkkilään, puh. +358 (0)40 518 1838, sähköposti: etunimi.sukunimi@jamk.fi. Auriinkoiista jja llämmiintä kesää kaiikiilllle!