Tariffit 2013 (versio 23.11.2012) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2013 Hämeenlinna Turenki Tervakoski Lammi 61,06 /MWh 73,05 /MWh 82,74 /MWh 71,60 /MWh Perusmaksut Hämeenlinnassa määräytyvät seuraavan taulukon mukaan: Tilausvesivirta V Perusmaksu m 3 /h /vuosi 0,2-0,4 2,133*(1460*V+30) 0,4-0,8 2,133*(1735*V-80) 0,8-2,0 2,133*(1925*V-232) 2,0 4,0 2,133*(1325*V+968) 4,0 8,0 2,133*(1035*V+2128) 8,0 20 2,133*(630*V+5368) 20 70 2,133*(556*V+6848) yli 70 2,133*(692*V-2672) Muitten paikkakuntien perusmaksut löytyvät: http://www.elenia.fi/lampo_ja_kaasu/hinnoittelu_kaukolampo
Riihimäki: Riihimäen Kaukolämpö Oy:n hinnat eivät nouse vuoden 2013 alussa. Energiamaksu on 42 /MWh (alv 0 %) ja perusmaksut siis samat kuin tänä vuonna. Forssa: Kaukolämmön energiahinnat nousevat vuoden 2013 alusta Vapon kaukolämpöpaikkakunnasta riippuen 9,36-14,33 %. Esim. Forssan energiahinta 1.1.2013 alkaen on 55,00 /MWh + alv 24 %. Kaukolämmön perusmaksut nousevat 3,2 %. Kiinteistön energiaselvitys kannattaa tehdä. Siitä syntyvät säästöt koko energian kulutuksessa ovat haarukassa 10 50 %. Riippuen siitä, mitä aiemmin on tehty. Kaukolämmössä kiinteän maksun osuus on keskimäärin noin 30 % kokonaislaskusta. Jos se on enemmän, asia kannattaa selvittää. Jotkut kaukolämpöyhtiöt selvittävät perusmaksun omaaloitteisesti. 2. Vesi Hämeenlinna Käyttömaksut (sis. alv 24 %) vesi 1,31 /m 3 jätevesi 2,17 /m 3 Vesimittarin koko Veden perusmaksu Jäteveden perusmaksu /v (sis. alv 24 %) /v (sis. alv 24 %) 20 mm tai alle 48,46 88,85 25 30 mm 260,55 508,99 40 65 mm 1084,60 2118,76 80 mm tai yli 1470,38 2880,19
Riihimäki Käyttömaksut (sis. alv 24 %) vesi 1,66 /m 3 jätevesi 2,21 /m 3 Vesimittarin koko Veden perusmaksu Jäteveden perusmaksu /v (sis. alv 23 %) /v (sis. alv 23 %) 20 mm 68,08 102,09 25 mm 127,55 191,33 30 mm 189,24 283,88 40 mm 265,68 398,52 50 mm 425,09 367,63 80 mm 935,23 1402,82 1000 mm 1668,50 2502,74 Janakkala Käyttömaksut (sis. alv 23 %) vesi 1,41 /m 3 jätevesi 2,35 /m 3 Perusmaksu /a (alv. 0%) Mittari DN Perusmaksu /a (alv. 23%) 20 71,64 88,12 25 480,00 590,40 32 480,00 590,40 40 480,00 590,40 50 715,08 879,55 80 2 383,20 2 931,34 100 3 579,60 4 402,91 Jätevesi 4 775,88 5 874,33 Forssa Veden kulutusmaksu 1,28 /m 3 + alv Jäteveden kulutusmaksu 1,88 /m 3 + alv On arvioitu, että huoneistokohtainen veden mittaus ja laskutus yhdistettyinä muihin vettä säästäviin toimenpiteisiin vähentäisivät vedenkulutusta 10 30 %. Samalla vähenevä lämpimän veden käyttö pienentäisi rakennuksen lämmitysenergiankulutusta laskelmien mukaan 3-9 %. Jos rakennuksen vedenkulutuksen pienentämiseen liittyvät muut toimenpiteet (painetasot, vesikalusteet jne.) ovat kunnossa, on arvioitu huoneistokohtaisten vesimittareiden vedensäästöpotentiaaliksi n. 10 %. On kuitenkin hyvä muistaa, että jo pelkällä onnistuneella asukasviestinnällä voidaan päästä samoihin vedenkulutuksen säästöihin kuin mittaamalla. Mutta huoneistokohtaisilla mittareilla voidaan varmistaa vesimaksujen kohdistaminen kulutuksen mukaan.
Huoneistokohtaisen vesimittarijärjestelmän investointikustannuksien on arvioitu olevan välillä 500 700 /asunto. Pienikin vesivuoto voi tulla ajan kanssa kalliiksi 3. Jätehuolto Kokonaisvaikutus jätehuollon kustannuksien nousuun on n. 6 %:n luokkaa. Jätteenkäsittelymaksun osuus nousee 3,3 % ensivuoden alusta, yhdyskuntajätteen osalta. Muiden jätejakeiden esim. biojätteen käsittelymaksu ei korotu. Mitä voi tehdä Taloyhtiöiden olisi hyvä kiinnittää huomiota kierrätyspainotteiseen lajitteluun. Kartonki, paperi, lasi, metalli ja biojäte kannattaa lajitella erilleen sekajätteestä. Kierrätysjakeissa jätteenkäsittelykulut ovat huomattavasti pienemmät tai käsittelykulua ei synny laisinkaan. Astioiden koko ja tyhjennysrytmi on myös oleellinen osa kustannusten optimointia. Jätedirektiivi velvoittaa kierrättämään vähintään 50 % kotitalousjätteistä vuoteen 2020 mennessä. 4. Kiinteistöverot Hämeenlinna 2013 (sama kuin 2012) yleinen kiinteistövero 1.05 % vakituiseen asumiseen käytetyt rakennukset 0,45 % vapaa-ajan asunnot 1.00 % rakentamattoman tontin kiinteistövero 3,00 % Hattula 2013 yleinen kiinteistövero 0,80 % vakituisten asuminen 0,40 % Riihimäki 2013 yleinen kiinteistövero 1,25 % vakituiset asunnot 0,45 %
Janakkala 2013 Forssa? yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,40 Kannattaa tarkastaa kiinteistöverolapusta, että kaikki tiedot ovat oikein. Niissä on ollut yllättävän paljon virheitä. 5. Arvonlisävero Muista ottaa huomioon myös arvonlisäveron nousu yhdellä prosenttiyksiköllä. 6. Sähkö Sähkön kuluttajahinta on ollut laskeva 7/2011 alkaen aina 8/2012 asti. Laskua tuona aikana n. 9 %. Hinnat ovat seuranneet tukkuhinnan muutoksia varsin lyhyellä viiveellä. Lokakuussa 2012 on kuluttaja-asiakkaan keskimääräinen hinta noussut 2 %. Nousu tuntuu liioitellulta verrattuna markkinahintaan, joka on sahannut ylös ja alas kesän 2012 jälkeen mutta ei ole oleellisesti noussut. Yksi iso tekijä tuossa on Fortumin Kesto-sopimuksen hinnan määräytymisperuste. Siinä hinta vaihtuu aina 3 kk välein eli 1.10. tuli korotus joka on tyypillistä tässä hinnoittelumallissa talven tullessa. Tilastoissa keskihintaa painotetaan yhtiön koon perusteella, joten Fortumin muutokset vaikuttavat oleellisesti. Markkinoilla ei ole vahvoja nostavia signaaleja. Vesitilanne on erittäin hyvä ja kulutus on ollut edelleen laskussa eikä taloustilanne enteile kulutuksen kasvua. Tällä hetkellä kotitalousasiakkaan keskimääräinen sähkönhinta on 7.5 snt/kwh ja sähkölämmittäjän 6.8 snt/kwh (sis. alv 23 %).. Kun noita vertaa sähkön markkinahintaan, joka on pitkään ollut 4.5 snt/kwh tienoilla, voisi päätellä että sähkön myyjillä ei ole kohtuutonta tarvetta marginaalien korotuksille. Tämän hetken taso saattaisi siis olla varsin hyvä ennuste myös ensi vuodelle. Siirtokustannuksissa kehitys näyttää varsin vakaalta. Investoinnit automaattiseen mittarinlukuun sekä säävarmaan verkkoon antavat tietyille yhtiöille syyn ja mahdollisuuden nostaa verkkomaksuja, mutta niiden vaikutus ei tule nopeasti. Veroton siirtohinta on lähihistoriassa ollut äärimmäisen vakaa. 7. Isännöintipalkkiot isännöinnin hinnankorotuspaineet ovat noin 4-5 % ja ne perustuvat alan palkkaratkaisuihin. Taloyhtiöiden kannattaa pohtia isännöintisopimuksen kokonaiskustannusta: mitä katetaan kiinteällä maksulla ja mitkä ovat erillisveloitettavia tehtäviä. Sopimukseen kuulumattomien töiden ja kustannusten osuutta on syytä tarkastella huolellisesti eli mitä töitä isännöitsijä veloittaa erikseen sopimukseen kuulumattomina töinä. Varmista myös, mitä isännöintisopimuksessa sanotaan hinnantarkastusmenettelystä. Periaatteessa taloyhtiön hallituksen on hyväksyttävä hinnanmuutokset.
8. Huoltoliikkeiden talohuolto-/siivouspalkkiot Työntekijöiden 31.12.2012 voimassaolevia kuukausi- ja tuntipalkkoja korotetaan 1.1.2013 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,9 prosenttia. Yleiskorotuksen lisäksi työehtosopimuksen vähimmäispalkkataulukoita korotetaan samasta ajankohdasta lukien erillisellä ansioita kehittävällä taulukkokorotuksella, jonka suuruus on 3,5 % + 0,03 euroa tunnilta. Palkkataulukon kokonaiskorotus on siten noin 5,7 %. 9. Kiinteistöyhdistyksen jäsenmaksu Suomen Kiinteistöliiton jäsenmaksut alueyhdistyksille nousevat. Arvioidun korotuksen vaikutus on noin 5 % eli keskimäärin noin kymmenen euroa/vuosi. Yhteistyöterveisin, Mikko Rousi