FSD2960 Kehitysyhteistyötutkimus 2014 Koodikirja TIETOARKISTO
Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kehitysyhteistyötutkimus 2014 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2016. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.0 (15.12.2014). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi 040 190 1442 Palveluportaali Aila: https://services.fsd.uta.fi/ Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ $ Koodikirjoitin.py v34 @ 2016-09-14 15:06:31.227000 $
Lukijalle Tämä koodikirja on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2960. Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaus: Ulkoasiainministeriö: Kehitysyhteistyötutkimus 2014 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2014-12-15). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:t- FSD2960 Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo tietoarkistoon ilmoitetuista julkaisuista, joissa aineistoa on hyödynnetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Koodikirja voi sisältää myös erilaisia liitteitä. Tyypillisin liite on kyselylomake.
Sisältö 1 Aineiston kuvailu 1 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio......................... 1 1.2 Sisällön kuvaus.................................. 1 1.3 Aineiston rakenne ja keruu............................ 3 1.4 Aineiston käyttö.................................. 3 2 Muuttujat 5 3 Hakemistot 135 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä........................ 135 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä.......................... 147 3.3 Muuttujaryhmät.................................. 158 A Kyselylomake suomeksi 171 i
Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Kehitysyhteistyötutkimus 2014 Aineiston nimi englanniksi: Development Cooperation Survey 2014 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.0 (15.12.2014). 1.2 Sisällön kuvaus Tekijät Ulkoasiainministeriö Aineiston tekijänoikeudet Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Aineiston luovuttaja Nummela, Pertti (Ulkoasiainministeriö. Tietopalveluyksikkö) Aineisto luovutettu arkistoon 11.9.2014 Asiasanat avunanto; avustustoiminta; ilmastonmuutokset; kansainvälinen yhteistyö; kehitysmaapolitiikka; kehitysmaat; kehitysyhteistyö; mielipidetutkimus; määrärahat; rauha; taloudelliset kriisit; 1
1. Aineiston kuvailu Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistus Tieteenala / Aihealue FSDn sanaston mukainen luokittelu: kansainvälinen politiikka; kehitystutkimus; sosiologia CESSDAn sanaston mukainen luokittelu: kansainvälinen politiikka ja järjestöt Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Kehitysyhteistyötutkimukset Kehitysyhteistyötutkimukset ovat ulkoministeriön teettämiä mielipidetiedusteluja, joissa on kartoitettu kehitysyhteistyön tiedontarvetta ja kansalaisten asennoitumista kehitysyhteistyöhön. Aineistot on kerännyt Taloustutkimus. Aineistoja on kerätty vuodesta 1997 alkaen. Sisällön kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten käsityksiä, mielipiteitä ja tiedon tasoa Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä mm. YK:n vuosituhattavoitteista. Aineisto kerättiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina vastaajien kotona osana Taloustutkimuksen valtakunnallista CAPI Omnibus -tutkimusta. Aluksi kysyttiin mitä vastaajille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö. Tämän jälkeen kysyttiin, kuinka tärkeää kehitysyhteistyö tai kehityspolitiikka vastaajien mielestä on ja heitä pyydettiin ottamaan kantaa kehitysyhteistyötä koskeviin väittämiin. Haastatteluissa selvitettiin myös mitä vastaajat pitävät kehitysyhteistyön vaikeimpana haasteena ja testattiin, osaavatko vastaajat nimetä YK:n vuosituhattavoitteita. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan vuosituhattavoitteiden esittämien kehityskohteiden tilaa vuonna 2010 ja mille aloille kehitysponnistuksia sekä varoja pitäisi suunnata. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien näkemystä Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta, tuloksellisuudesta ja miten tärkeää on, että kehitysyhteistyöhankkeissa näkyy, että apu on saatu Suomesta. Vastaajien tietoutta selvitettiin pyytämällä heitä arvioimaan oman tietämyksensä tasoa ja kysymällä kuinka paljon Suomi käyttää varoja kehitysapuun, maanpuolustukseen ja maatalouden tukemiseen vuonna 2014. Kysyttiin myös mitä kehitysyhteistyöhön suunnatuille määrärahoille Suomen nykyisessä taloudellisessa tilassa tulisi tehdä ja jos niitä kasvatettaisiin, miten se tulisi rahoittaa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista sekä mistä vastaajat ovat saaneet ja mistä haluaisivat saada tietoa näistä. Tiedon saamiseen liittyen kysyttiin vielä, minkälaista lisätietoa vastaajat kaipaisivat ja missä määrin he luottavat erilaisilta tahoilta saamiinsa tietoihin Tämän jälkeen kysyttiin vielä mitä kehitysyhteistyötoimijoita vastaajat pitävät tärkeimpinä ja kuinka tärkeänä vastaajat pitävät humanitaarista apua. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin mitä puoluetta he äänestivät vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja minkä puolueen ehdokasta he todennäköisimmin äänestäisivät, mikäli eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. 2
1.3. Aineiston rakenne ja keruu Aineistossa on runsaasti taustamuuttujia, joista esimerkkeinä vastaajan sukupuoli, ikä, ammatti, talouden koko ja asuinkunta. 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Maa: Suomi Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkötyyppi: Henkilö Perusjoukko/otos: Suomen 15-79-vuotias väestö, poislukien Ahvenanmaa Aineistonkeruun ajankohta: toukokuu 2014 Kerääjät: Taloustutkimus Oy Aineiston tuottajat: Ulkoasiainministeriö Keruumenetelmä: Kasvokkainen haastattelu Keruuväline tai -ohje: Strukturoitu lomake Aineiston ajallinen kattavuus: 2014 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 271 muuttujaa ja 1011 havaintoa. Otantamenetelmä: Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta Kiintiöpoiminta, jossa kiintiöinä ovat ikä-, sukupuoli-, lääni- ja kuntatyyppijakauma. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. 1.4 Aineiston käyttö Julkaisut Rahkonen, Juho (2014). Kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2014 [verkkodokumentti]. Helsinki: Ulkoasiainministeriö & Helsinki: Taloustutkimus. Saatavissa: http://formin.finland.fi/ public/default.aspx?nodeid=38613&contentlan=1&culture=fi-fi [viitattu 18.12.2014]. Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa https://services.fsd.uta.fi/catalogue/fsd2960 Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 3
1. Aineiston kuvailu Painokertoimet Aineistossa on painomuuttuja (paino), painotetut N-luvut vastaavat Suomen 15-79-vuotiasta väestöä tuhansina. Käyttöoikeudet Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 4
Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1011 minimi 2960.00 maksimi 2960.00 keskiarvo 2960.00 keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1011 minimi 1.00 maksimi 1.00 keskiarvo 1.00 keskihajonta 0.00 5
2. Muuttujat [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1011 minimi 1.00 maksimi 1011.00 keskiarvo 506.00 keskihajonta 292.00 [BV1] IDNR Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1011 minimi 1.00 maksimi 1020.00 keskiarvo 511.33 keskihajonta 294.91 [BV2] Maakunta Maakunta Uusimaa 1 242 23.9 23.9 Varsinais-Suomi 2 95 9.4 9.4 Itä-Uusimaa 3 0 0.0 0.0 Satakunta 4 67 6.6 6.6 Kanta-Häme 5 19 1.9 1.9 Pirkanmaa 6 96 9.5 9.5 Päijät-Häme 7 3 0.3 0.3 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 6
BV4 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Kymenlaakso 8 26 2.6 2.6 Etelä-Karjala 9 49 4.8 4.8 Etelä-Savo 10 26 2.6 2.6 Pohjois-Savo 11 67 6.6 6.6 Pohjois-Karjala 12 40 4.0 4.0 Keski-Suomi 13 41 4.1 4.1 Etelä-Pohjanmaa 14 66 6.5 6.5 Pohjanmaa 15 1 0.1 0.1 Keski-Pohjanmaa 16 11 1.1 1.1 Pohjois-Pohjanmaa 17 90 8.9 8.9 Kainuu 18 45 4.5 4.5 Lappi 19 27 2.7 2.7 Ei tiedä 20 0 0.0 0.0 [BV3] Suuralue Suuralue Helsinki-Uusimaa 1 242 23.9 23.9 Etelä-Suomi 2 192 19.0 19.0 Länsi-Suomi 3 271 26.8 26.8 Pohjois- ja Itä-Suomi 4 306 30.3 30.3 Ei tiedä 5 0 0.0 0.0 [BV4] Asuinkunta Asuinkunta Kuvailevat tunnusluvut 7
2. Muuttujat tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1011 minimi 10.00 maksimi 989.00 keskiarvo 423.04 keskihajonta 288.69 [BV5] Kuntakoko Kuntakoko Yli 100.000 asukasta 1 389 38.5 38.5 50.001-100.000 asukasta 2 129 12.8 12.8 30.001-50.000 asukasta 3 88 8.7 8.7 10.001-30.000 asukasta 4 210 20.8 20.8 Alle 10.001 asukasta 5 195 19.3 19.3 [BV6] Lääni Lääni Etelä-Suomi 1 339 33.5 33.5 Länsi-Suomi 2 377 37.3 37.3 Itä-Suomi 3 133 13.2 13.2 Oulu 4 135 13.4 13.4 Lappi 5 27 2.7 2.7 [BV7] Sukupuoli Sukupuoli 8
BV9 Ohjeet haastattelijalle Merkitse vastaajan sukupuoli (älä kysy) Nainen 1 538 53.2 53.2 Mies 2 473 46.8 46.8 [BV8] Ikä Vastaajan ikä? Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1011 minimi 15.00 maksimi 79.00 keskiarvo 46.03 keskihajonta 19.00 [BV9] Talouden tyyppi Talouden tyyppi Yksinäistalous 1 363 35.9 35.9 Lapseton pari 2 254 25.1 25.1 Muu aikuistalous (vain yli 18-vuotiaita) 3 134 13.3 13.3 Talous, jossa lapsia 4 260 25.7 25.7 9
2. Muuttujat [BV10_1] Kotona olevien lasten iät: Alle 1v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? Alle 1v. Ei mainittu 0 241 23.8 92.7 Mainittu 1 19 1.9 7.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_2] Kotona olevien lasten iät: 1 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 1 v. Ei mainittu 0 235 23.2 90.4 Mainittu 1 25 2.5 9.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_3] Kotona olevien lasten iät: 2 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 10
BV10_5 2 v. Ei mainittu 0 242 23.9 93.1 Mainittu 1 18 1.8 6.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_4] Kotona olevien lasten iät: 3 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 3 v. Ei mainittu 0 237 23.4 91.2 Mainittu 1 23 2.3 8.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_5] Kotona olevien lasten iät: 4 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 4 v. 11
2. Muuttujat Ei mainittu 0 235 23.2 90.4 Mainittu 1 25 2.5 9.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_6] Kotona olevien lasten iät: 5 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 5 v. Ei mainittu 0 235 23.2 90.4 Mainittu 1 25 2.5 9.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_7] Kotona olevien lasten iät: 6 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 6 v. Ei mainittu 0 229 22.7 88.1 Mainittu 1 31 3.1 11.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 12
BV10_10 [BV10_8] Kotona olevien lasten iät: 7 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 7 v. Ei mainittu 0 237 23.4 91.2 Mainittu 1 23 2.3 8.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_9] Kotona olevien lasten iät: 8 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 8 v. Ei mainittu 0 235 23.2 90.4 Mainittu 1 25 2.5 9.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_10] Kotona olevien lasten iät: 9 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 13
2. Muuttujat 9 v. Ei mainittu 0 231 22.8 88.8 Mainittu 1 29 2.9 11.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_11] Kotona olevien lasten iät: 10 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 10 v. Ei mainittu 0 230 22.7 88.5 Mainittu 1 30 3.0 11.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_12] Kotona olevien lasten iät: 11 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 11 v. 14
BV10_14 Ei mainittu 0 232 22.9 89.2 Mainittu 1 28 2.8 10.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_13] Kotona olevien lasten iät: 12 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 12 v. Ei mainittu 0 228 22.6 87.7 Mainittu 1 32 3.2 12.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_14] Kotona olevien lasten iät: 13 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 13 v. Ei mainittu 0 235 23.2 90.4 Mainittu 1 25 2.5 9.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 15
2. Muuttujat [BV10_15] Kotona olevien lasten iät: 14 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 14 v. Ei mainittu 0 234 23.1 90.0 Mainittu 1 26 2.6 10.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_16] Kotona olevien lasten iät: 15 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 15 v. Ei mainittu 0 224 22.2 86.2 Mainittu 1 36 3.6 13.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_17] Kotona olevien lasten iät: 16 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 16
BV11 16 v. Ei mainittu 0 219 21.7 84.2 Mainittu 1 41 4.1 15.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV10_18] Kotona olevien lasten iät: 17 v. (JOS bv9 = 4) Kotona olevien lasten iät? 17 v. Ei mainittu 0 234 23.1 90.0 Mainittu 1 26 2.6 10.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV11] Lapsia taloudessa Lapsia taloudessa 1 101 10.0 38.8 2 105 10.4 40.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 17
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) 3 36 3.6 13.8 4 13 1.3 5.0 5 5 0.5 1.9 Ei vastausta 99 0 0.0 0.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 751 74.3 [BV12] Vastaaja on perheen eniten ansaitseva henkilö Vastaaja on perheen eniten ansaitseva henkilö Kyllä 1 644 63.7 63.7 Ei 2 291 28.8 28.8 Molemmilla yhtä suuret tulot 3 76 7.5 7.5 [BV13] Vastaa talouden huollosta Vastaa talouden huollosta Vastaaja itse 1 542 53.6 53.6 Vastaaja yhdessä jonkun muun kanssa 2 323 31.9 31.9 Joku muu kuin vastaaja 3 146 14.4 14.4 [BV14] Onko Teillä itsellänne käytössä matkapuhelin? Onko Teillä itsellänne käytössä matkapuhelin? 18
BV16_1 Kyllä 1 1003 99.2 99.2 Ei 2 8 0.8 0.8 [BV15] Kuinka usein olette yhteydessä Internetiin Kuinka usein olette yhteydessä Internetiin? Päivittäin tai lähes päivittäin (vähintään 20 päivää/kk) 1 777 76.9 76.9 N. 3-4 päivänä viikossa (12-19 päivää/kk) 2 47 4.6 4.6 N. 1-2 päivänä viikossa (4-11 päivää/kk) 3 36 3.6 3.6 N. 1-3 päivänä kuukaudessa (1-3 päivää/kk) 4 4 0.4 0.4 Harvemmin 5 7 0.7 0.7 EI lainkaan 6 139 13.7 13.7 En osaa sanoa 7 1 0.1 0.1 [BV16_1] Mistä olette yhteydessä internetiin: Kotoa Mistä olette yhteydessä internettiin? Kotoa Ei mainittu 0 60 5.9 6.9 Mainittu 1 812 80.3 93.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 139 13.7 19
2. Muuttujat [BV16_2] Mistä olette yhteydessä internetiin: Työpaikalta Mistä olette yhteydessä internettiin? Työpaikalta Ei mainittu 0 598 59.1 68.6 Mainittu 1 274 27.1 31.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 139 13.7 [BV16_3] Mistä olette yhteydessä internetiin: Opiskelupaikalta Mistä olette yhteydessä internettiin? Opiskelupaikalta Ei mainittu 0 782 77.3 89.7 Mainittu 1 90 8.9 10.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 139 13.7 [BV16_4] Mistä olette yhteydessä internetiin: Sukulaisen tai tuttavan luota Mistä olette yhteydessä internettiin? 20
BV16_6 Sukulaisen tai tuttavan luota Ei mainittu 0 849 84.0 97.4 Mainittu 1 23 2.3 2.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 139 13.7 [BV16_5] Mistä olette yhteydessä internetiin: Kirjastosta Mistä olette yhteydessä internettiin? Kirjastosta Ei mainittu 0 853 84.4 97.8 Mainittu 1 19 1.9 2.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 139 13.7 [BV16_6] Mistä olette yhteydessä internetiin: Mobiililaitteesta (sijainnista riippumatta) Mistä olette yhteydessä internettiin? Mobiililaitteesta (sijainnista riippumatta) 21
2. Muuttujat Ei mainittu 0 672 66.5 77.1 Mainittu 1 200 19.8 22.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 139 13.7 [BV16_7] Mistä olette yhteydessä internetiin: Muualta Mistä olette yhteydessä internettiin? Muualta Ei mainittu 0 868 85.9 99.5 Mainittu 1 4 0.4 0.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 139 13.7 [BV17] Oletteko Seuraavaksi kysyisin joitakin taustatietoja Teistä ja taloudestanne tulosten ryhmittelyä varten. Oletteko... Ohjeet haastattelijalle Osa-aikaeläkeläiset ja opiskelijat, jotka osa-aikatyössä, merkitään osapäivätyöhön. Kokopäivätyössä 1 368 36.4 36.4 Osapäivätyössä 2 103 10.2 10.2 Ei ansiotyössä 3 540 53.4 53.4 22
BV20 [BV18] Perheen eniten ansaitseva henkilö Entä onko perheenne eniten ansaitseva henkilö? Kokopäivätyössä 1 508 50.2 50.2 Osapäivätyössä 2 77 7.6 7.6 Ei ansiotyössä 3 426 42.1 42.1 [BV19] Ammatti/asema Vastaajan ammatti/asema? Ohjeet haastattelijalle Kokonaan eläkkeelle siirtyneet merkitään eläkeläiseen, osa-aikaeläkeläiset ammatin mukaan. Kokopäiväopiskelijat (vaikka kävisivät osa-aikatyössä) ja varusmiehet merkitään opiskelijaan. Maanviljelijä 1 7 0.7 0.7 Työntekijä 2 234 23.1 23.1 Alempi toimihenkilö 3 58 5.7 5.7 Ylempi toimihenkilö/asiantuntija 4 88 8.7 8.7 Yrittäjä 5 58 5.7 5.7 Johtava asema 6 16 1.6 1.6 Kotiäiti/-isä 7 27 2.7 2.7 Opiskelija, koululainen 8 154 15.2 15.2 Eläkeläinen 9 298 29.5 29.5 Työtön 10 71 7.0 7.0 [BV20] Koulutus Mikä on koulutuksenne? 23
2. Muuttujat Ohjeet haastattelijalle Merkitse vain ylin aste. Perus-/keski-/kansa-/kansalaiskoulu 1 233 23.0 23.0 Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu 2 320 31.7 31.7 Ylioppilas/lukio 3 107 10.6 10.6 Opistotaso 4 135 13.4 13.4 Ammattikorkeakoulu 5 66 6.5 6.5 Yliopisto, korkeakoulu 6 149 14.7 14.7 Ei halua vastata 7 1 0.1 0.1 [BV21] Siviilisääty Mikä on siviilisäätynne? Avioliitossa tai avoliitossa 1 509 50.3 50.3 Naimaton 2 318 31.5 31.5 Eronnut 3 133 13.2 13.2 Leski 4 50 4.9 4.9 Ei halua vastata 5 1 0.1 0.1 [BV22] Perheen eniten ansaitsevan henkilön ammatti/asema? Perheen eniten ansaitsevan henkilön ammatti/asema? Maanviljelijä 1 10 1.0 1.0 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 24
BV24 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Työntekijä 2 274 27.1 27.1 Alempi toimihenkilö 3 71 7.0 7.0 Ylempi toimihenkilö/asiantuntija 4 131 13.0 13.0 Yrittäjä 5 61 6.0 6.0 Johtava asema 6 34 3.4 3.4 Kotiäiti/-isä 7 9 0.9 0.9 Opiskelija, koululainen 8 79 7.8 7.8 Eläkeläinen 9 288 28.5 28.5 Työtön 10 54 5.3 5.3 [BV23] Perheen eniten ansaitsevan henkilön koulutus? Perheen eniten ansaitsevan henkilön koulutus? Perus-/keski-/kansa-/kansalaiskoulu 1 185 18.3 18.3 Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu 2 348 34.4 34.4 Ylioppilas/lukio 3 86 8.5 8.5 Opistotaso 4 129 12.8 12.8 Ammattikorkeakoulu 5 76 7.5 7.5 Yliopisto, korkeakoulu 6 179 17.7 17.7 Ei halua vastata 7 8 0.8 0.8 [BV24] Perheen bruttotuloluokka Mihin näistä tuloluokista perheenne kuuluu, kun kaikkien perheenjäsenten tulot vuodessa lasketaan yhteen veroja vähentämättä? Alle 10 001 euroa/vuosi 1 69 6.8 6.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 25
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) 10 001-15 000 euroa/vuosi 2 109 10.8 10.8 15 001-20 000 euroa/vuosi 3 69 6.8 6.8 20 001-25 000 euroa/vuosi 4 89 8.8 8.8 25 001-30 000 euroa/vuosi 5 86 8.5 8.5 30 001-35 000 euroa/vuosi 6 60 5.9 5.9 35 001-40 000 euroa/vuosi 7 51 5.0 5.0 40 001-45 000 euroa/vuosi 8 40 4.0 4.0 45 001-50 000 euroa/vuosi 9 42 4.2 4.2 50 001-55 000 euroa/vuosi 10 31 3.1 3.1 55 001-60 000 euroa/vuosi 11 35 3.5 3.5 60 001-70 000 euroa/vuosi 12 51 5.0 5.0 13 70 001-80 000 euroa/vuosi 13 41 4.1 4.1 14 80 001-90 000 euroa/vuosi 14 19 1.9 1.9 15 Yli 90 000 euroa/vuosi 15 52 5.1 5.1 EOS/ei halua vastata 16 167 16.5 16.5 [BV25] Oma bruttotuloluokka Mihin näistä tuloluokista te itse kuulutte, kun Teidän henkilökohtaiset tulonne vuodessa lasketaan yhteen veroja vähentämättä? Alle 10 001 euroa/vuosi 1 173 17.1 17.1 10 001-15 000 euroa/vuosi 2 171 16.9 16.9 15 001-20 000 euroa/vuosi 3 114 11.3 11.3 20 001-25 000 euroa/vuosi 4 107 10.6 10.6 25 001-30 000 euroa/vuosi 5 81 8.0 8.0 30 001-35 000 euroa/vuosi 6 71 7.0 7.0 35 001-40 000 euroa/vuosi 7 54 5.3 5.3 40 001-45 000 euroa/vuosi 8 37 3.7 3.7 45 001-50 000 euroa/vuosi 9 19 1.9 1.9 50 001-55 000 euroa/vuosi 10 18 1.8 1.8 55 001-60 000 euroa/vuosi 11 13 1.3 1.3 60 001-70 000 euroa/vuosi 12 14 1.4 1.4 13 70 001-80 000 euroa/vuosi 13 7 0.7 0.7 14 80 001-90 000 euroa/vuosi 14 1 0.1 0.1 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 26
UM1_1 (taulukko jatkuu ed. sivulta) 15 Yli 90 000 euroa/vuosi 15 14 1.4 1.4 EOS/ei halua vastata 16 117 11.6 11.6 [BV26] Talouden koko Montako henkilöä kuuluu ruokakuntaanne Te itse mukaanluettuna? Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1011 minimi 1.00 maksimi 21.00 keskiarvo 2.21 keskihajonta 1.45 [BV27] Asunnon tyyppi Asunnon tyyppi Omakotitalo / maatila-asunto 1 344 34.0 34.0 Rivitalo / paritalo 2 247 24.4 24.4 Kerrostalo 3 420 41.5 41.5 [UM1_1] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Afrikka (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne 27
2. Muuttujat Afrikka (AVOIN) Ei mainittu 0 950 94.0 94.0 Mainittu 1 61 6.0 6.0 [UM1_2] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Aasia (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Aasia (AVOIN) Ei mainittu 0 1006 99.5 99.5 Mainittu 1 5 0.5 0.5 [UM1_3] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Kehitysmaat/ kehitysapu/ kehitysmaiden/kolmansien maiden auttaminen (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Kehitysmaat/ kehitysapu/ kehitysmaiden/kolmansien maiden auttaminen (AVOIN) 28
UM1_5 Ei mainittu 0 858 84.9 84.9 Mainittu 1 153 15.1 15.1 [UM1_4] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Köyhien/vähäosaisten (maiden) auttaminen (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Köyhien/vähäosaisten (maiden) auttaminen (AVOIN) Ei mainittu 0 915 90.5 90.5 Mainittu 1 96 9.5 9.5 [UM1_5] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Lasten auttaminen/ kummilapset (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Lasten auttaminen/ kummilapset (AVOIN) Ei mainittu 0 995 98.4 98.4 Mainittu 1 16 1.6 1.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 29
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [UM1_6] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Auttaminen/ avustustoiminta/ hyväntekeväisyys (paikan päällä) (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Auttaminen/ avustustoiminta/ hyväntekeväisyys (paikan päällä) (AVOIN) Ei mainittu 0 899 88.9 88.9 Mainittu 1 112 11.1 11.1 [UM1_7] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Ulkomaanapu/ kansainvälisyys/ maailmanlaajuinen toiminta (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Ulkomaanapu/ kansainvälisyys/ maailmanlaajuinen toiminta (AVOIN) Ei mainittu 0 938 92.8 92.8 Mainittu 1 73 7.2 7.2 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 30
UM1_9 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [UM1_8] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: (Maiden välinen) yhteistyö/ yhteiset projektit/ yhdessä kehittäminen (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne (Maiden välinen) yhteistyö/ yhteiset projektit/ yhdessä kehittäminen (AVOIN) Ei mainittu 0 893 88.3 88.3 Mainittu 1 118 11.7 11.7 [UM1_9] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Länsimaiden/ rikkaiden maiden vastuu/velvollisuus/ oikeudenmukaisuus (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Länsimaiden/rikkaiden maiden vastuu/velvollisuus/ oikeudenmukaisuus (AVOIN) Ei mainittu 0 990 97.9 97.9 Mainittu 1 21 2.1 2.1 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 31
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [UM1_10] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Hyvä/myönteinen/tarpeellinen/tärkeä asia (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Hyvä/myönteinen/tarpeellinen/tärkeä asia (AVOIN) Ei mainittu 0 864 85.5 85.5 Mainittu 1 147 14.5 14.5 [UM1_11] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Elintason parantaminen/ hyvinvoinnin/tasa-arvon lisääminen (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Elintason parantaminen/ hyvinvoinnin/tasa-arvon lisääminen (AVOIN) Ei mainittu 0 972 96.1 96.1 Mainittu 1 39 3.9 3.9 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 32
UM1_13 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [UM1_12] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Raha/ rahan keräykset/ rahallinen tukeminen (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Raha/ rahan keräykset/ rahallinen tukeminen (AVOIN) Ei mainittu 0 903 89.3 89.3 Mainittu 1 108 10.7 10.7 [UM1_13] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Järjestöt (Punainen Risti, Unicef jne.) (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Järjestöt (Punainen Risti, Unicef jne.) (AVOIN) Ei mainittu 0 983 97.2 97.2 Mainittu 1 28 2.8 2.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 33
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [UM1_14] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Kirkko/ lähetystyö (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Kirkko/ lähetystyö (AVOIN) Ei mainittu 0 997 98.6 98.6 Mainittu 1 14 1.4 1.4 [UM1_15] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Nälänhätä/ ruoka-apu/ puhdas vesi (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Nälänhätä/ ruoka-apu/ puhdas vesi (AVOIN) Ei mainittu 0 980 96.9 96.9 Mainittu 1 31 3.1 3.1 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 34
UM1_17 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [UM1_16] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Koulutus/ tietotaito (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Koulutus/ tietotaito (AVOIN) Ei mainittu 0 957 94.7 94.7 Mainittu 1 54 5.3 5.3 [UM1_17] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Terveydenhoito/ rokotukset (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Terveydenhoito/ rokotukset (AVOIN) Ei mainittu 0 987 97.6 97.6 Mainittu 1 24 2.4 2.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 35
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [UM1_18] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Politiikka/ Pekka Haavisto (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Politiikka/ Pekka Haavisto (AVOIN) Ei mainittu 0 989 97.8 97.8 Mainittu 1 22 2.2 2.2 [UM1_19] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Tarpeeton/tehoton/kyseenalainen asia/ korruptio (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Tarpeeton/tehoton/kyseenalainen asia/ korruptio (AVOIN) Ei mainittu 0 941 93.1 93.1 Mainittu 1 70 6.9 6.9 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 36
UM1_21 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [UM1_20] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Muu (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Muu (AVOIN) Ei mainittu 0 950 94.0 94.0 Mainittu 1 61 6.0 6.0 [UM1_21] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Ei mitään/eos (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Ei mitään/eos (AVOIN) Ei mainittu 0 980 96.9 96.9 Mainittu 1 31 3.1 3.1 37
2. Muuttujat [UM1_22] Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö: Ei tiedä (AVOIN) Mitä teille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö? Sanokaa 1-3 asiaa, jotka tulevat ensimmäiseksi mieleenne Ei tiedä (AVOIN) Ei mainittu 0 826 81.7 81.7 Mainittu 1 185 18.3 18.3 [UM2] Miten tärkeänä pidätte kehitysyhteistyötä / kehityspolitiikkaa? Kehitysyhteistyöllä ja laajemmin kehityspolitiikalla tarkoitetaan kansainvälistä yhteistyötä, joka tähtää kehitysmaiden ihmisten hyvinvoinnin kohentamiseen. Tässä yhteistyössä Suomen kaltaiset kehittyneet maat ovat tukemassa ja rahoittamassa köyhien maiden kehitysponnistuksia. Miten tärkeänä pidätte kehitysyhteistyötä / kehityspolitiikkaa? Onko se Ohjeet haastattelijalle LUETTELE Yhdentekevää 1 36 3.6 3.6 Melko vähämerkityksistä 2 132 13.1 13.1 Melko tärkeää 3 536 53.0 53.0 Erittäin tärkeää 4 290 28.7 28.7 EOS 5 17 1.7 1.7 38
UM3_2 [UM3_1] Rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa kortin asteikolla Rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita Täysin eri mieltä 1 24 2.4 2.4 Jokseenkin eri mieltä 2 55 5.4 5.4 Ei samaa eikä eri mieltä 3 90 8.9 8.9 Jokseenkin samaa mieltä 4 448 44.3 44.3 Täysin samaa mieltä 5 386 38.2 38.2 EOS 6 8 0.8 0.8 [UM3_2] Kehitysyhteistyö edistää demokratiaa Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa kortin asteikolla Kehitysyhteistyö edistää demokratiaa Täysin eri mieltä 1 25 2.5 2.5 Jokseenkin eri mieltä 2 111 11.0 11.0 Ei samaa eikä eri mieltä 3 249 24.6 24.6 Jokseenkin samaa mieltä 4 447 44.2 44.2 Täysin samaa mieltä 5 151 14.9 14.9 EOS 6 28 2.8 2.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 39
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [UM3_3] Suomi hyötyy kehitysyhteistyöstä Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa kortin asteikolla Suomi hyötyy kehitysyhteistyöstä Täysin eri mieltä 1 60 5.9 5.9 Jokseenkin eri mieltä 2 180 17.8 17.8 Ei samaa eikä eri mieltä 3 310 30.7 30.7 Jokseenkin samaa mieltä 4 340 33.6 33.6 Täysin samaa mieltä 5 88 8.7 8.7 EOS 6 33 3.3 3.3 [UM3_4] Kehitysyhteistyö vahvistaa kehitysmaiden talouskasvua Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa kortin asteikolla Kehitysyhteistyö vahvistaa kehitysmaiden talouskasvua Täysin eri mieltä 1 27 2.7 2.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 40
UM3_6 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Jokseenkin eri mieltä 2 138 13.6 13.6 Ei samaa eikä eri mieltä 3 238 23.5 23.5 Jokseenkin samaa mieltä 4 453 44.8 44.8 Täysin samaa mieltä 5 139 13.7 13.7 EOS 6 16 1.6 1.6 [UM3_5] Kehitysyhteistyö parantaa ihmisoikeustilannetta kehitysmaissa Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa kortin asteikolla Kehitysyhteistyö parantaa ihmisoikeustilannetta kehitysmaissa Täysin eri mieltä 1 17 1.7 1.7 Jokseenkin eri mieltä 2 96 9.5 9.5 Ei samaa eikä eri mieltä 3 178 17.6 17.6 Jokseenkin samaa mieltä 4 493 48.8 48.8 Täysin samaa mieltä 5 207 20.5 20.5 EOS 6 20 2.0 2.0 [UM3_6] Kehitysyhteistyö parantaa naisten asemaa kehitysmaissa Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa kortin asteikolla Kehitysyhteistyö parantaa naisten asemaa kehitysmaissa 41
2. Muuttujat Täysin eri mieltä 1 9 0.9 0.9 Jokseenkin eri mieltä 2 58 5.7 5.7 Ei samaa eikä eri mieltä 3 127 12.6 12.6 Jokseenkin samaa mieltä 4 515 50.9 50.9 Täysin samaa mieltä 5 289 28.6 28.6 EOS 6 13 1.3 1.3 [UM3_7] Kehitysyhteistyöhön käytettävät varat menevät pääosin hukkaan Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa kortin asteikolla Kehitysyhteistyöhön käytettävät varat menevät pääosin hukkaan Täysin eri mieltä 1 82 8.1 8.1 Jokseenkin eri mieltä 2 317 31.4 31.4 Ei samaa eikä eri mieltä 3 254 25.1 25.1 Jokseenkin samaa mieltä 4 252 24.9 24.9 Täysin samaa mieltä 5 82 8.1 8.1 EOS 6 24 2.4 2.4 [UM3_8] Kehitysyhteistyöllä ehkäistään konflikteja ja siten myös pakolaisuutta Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa kortin asteikolla Kehitysyhteistyöllä ehkäistään konflikteja ja siten myös pakolaisuutta 42
UM3_10 Täysin eri mieltä 1 37 3.7 3.7 Jokseenkin eri mieltä 2 125 12.4 12.4 Ei samaa eikä eri mieltä 3 208 20.6 20.6 Jokseenkin samaa mieltä 4 443 43.8 43.8 Täysin samaa mieltä 5 177 17.5 17.5 EOS 6 21 2.1 2.1 [UM3_9] Kehitysyhteistyöllä vähennetään köyhyyttä ja nälkää Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa kortin asteikolla Kehitysyhteistyöllä vähennetään köyhyyttä ja nälkää Täysin eri mieltä 1 23 2.3 2.3 Jokseenkin eri mieltä 2 100 9.9 9.9 Ei samaa eikä eri mieltä 3 155 15.3 15.3 Jokseenkin samaa mieltä 4 512 50.6 50.6 Täysin samaa mieltä 5 212 21.0 21.0 EOS 6 9 0.9 0.9 [UM3_10] Suomella on varaa auttaa sekä omia että muiden maiden köyhiä. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa kortin asteikolla Suomella on varaa auttaa sekä omia että muiden maiden köyhiä. 43
2. Muuttujat Täysin eri mieltä 1 92 9.1 9.1 Jokseenkin eri mieltä 2 233 23.0 23.0 Ei samaa eikä eri mieltä 3 145 14.3 14.3 Jokseenkin samaa mieltä 4 366 36.2 36.2 Täysin samaa mieltä 5 164 16.2 16.2 EOS 6 11 1.1 1.1 [UM3_11] Suomen pitää ensin hoitaa oma taloutensa kuntoon, ja vasta sitten voidaan auttaa muita maita Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa kortin asteikolla Suomen pitää ensin hoitaa oma taloutensa kuntoon, ja vasta sitten voidaan auttaa muita maita Täysin eri mieltä 1 82 8.1 8.1 Jokseenkin eri mieltä 2 221 21.9 21.9 Ei samaa eikä eri mieltä 3 161 15.9 15.9 Jokseenkin samaa mieltä 4 286 28.3 28.3 Täysin samaa mieltä 5 252 24.9 24.9 EOS 6 9 0.9 0.9 [UM3_12] Kehitysyhteistyöllä vahvistetaan yhteiskunnallisia rakenteita, jotta kehitysmaat itse pystyisivät tuottamaan peruspalveluja kansalaisilleen Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa kortin asteikolla Kehitysyhteistyöllä vahvistetaan yhteiskunnallisia rakenteita, jotta kehitysmaat itse pystyisivät tuottamaan peruspalveluja kansalaisilleen 44
UM5 Täysin eri mieltä 1 18 1.8 1.8 Jokseenkin eri mieltä 2 90 8.9 8.9 Ei samaa eikä eri mieltä 3 155 15.3 15.3 Jokseenkin samaa mieltä 4 509 50.3 50.3 Täysin samaa mieltä 5 223 22.1 22.1 EOS 6 16 1.6 1.6 [UM4] Mikä seuraavista väittämistä parhaiten kuvastaa näkemystänne kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä? Mikä seuraavista väittämistä parhaiten kuvastaa näkemystänne kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä? Kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden 1 102 10.1 10.1 nostamisessa pois köyhyydestä. Kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin 2 572 56.6 56.6 riitä Kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta 3 274 27.1 27.1 sillä ei aikaansaada pysyvää kehitystä Kehitysyhteistyöllä ei ole mainittavaa vaikutusta. 4 40 4.0 4.0 Kehitysyhteistyö on haitallista. 5 6 0.6 0.6 Ei mikään edellisistä 6 5 0.5 0.5 EOS 7 12 1.2 1.2 [UM5] Mitä seuraavista väittämistä pidätte nykyisen kehitysyhteistyön vaikeimpana haasteena? Mitä seuraavista väittämistä pidätte nykyisen kehitysyhteistyön vaikeimpana haasteena? 45
2. Muuttujat Apu ei ole riittävää. 1 63 6.2 6.2 Apu ei tavoita niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. 2 269 26.6 26.6 Kehitys on monimutkainen yhteiskunnallinen prosessi 3 114 11.3 11.3 Avunantajamaiden kehitysyhteistyömuodot ovat tehottomia 4 34 3.4 3.4 tai väärin suunnattuja. Globaalit kriisit (esimerkiksi nykyinen talouskriisi) 5 47 4.6 4.6 heikentävät avunantajamaiden sitoutumista kehitysyhteistyöhön. Kehitysmaat eivät ole itse sitoutuneita kehitykseen eivätkä 6 47 4.6 4.6 hyödynnä omia luonnonvarojaan tehokkaasti Kehitysmaiden heikko hallinto ja korruptio vaikeuttavat 7 290 28.7 28.7 yhteistyötä. Kehitysyhteistyöllä ei saavuteta kestäviä tuloksia. 8 43 4.3 4.3 Kriisit ja konfliktit estävät kehitysyhteistyön toteutumista 9 47 4.6 4.6 kehitysmaissa. Maailmankaupan rakenteet syrjivät kehitysmaita. 10 38 3.8 3.8 EOS 11 15 1.5 1.5 Muu 12 4 0.4 0.4 [UM6A] Oletteko kuullut YK:n vuosituhattavoitteista? Oletteko kuullut YK:n vuosituhattavoitteista? En 1 802 79.3 79.3 Kyllä 2 209 20.7 20.7 [UM6B_1] Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita: Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa (JOS um6a = 2) Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita? VASTAUS- VAIHTOEHTOJA EI LUETELLA 46
UM6B_3 Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa Ei mainittu 0 195 19.3 93.3 Mainittu 1 14 1.4 6.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 802 79.3 [UM6B_2] Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita: Luoda globaali kumppanuus kehitykseen (JOS um6a = 2) Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita? VASTAUS- VAIHTOEHTOJA EI LUETELLA Luoda globaali kumppanuus kehitykseen Ei mainittu 0 208 20.6 99.5 Mainittu 1 1 0.1 0.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 802 79.3 [UM6B_3] Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita: Parantaa odottavien äitien terveyttä (JOS um6a = 2) Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita? VASTAUS- VAIHTOEHTOJA EI LUETELLA Parantaa odottavien äitien terveyttä 47
2. Muuttujat Ei mainittu 0 198 19.6 94.7 Mainittu 1 11 1.1 5.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 802 79.3 [UM6B_4] Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita: Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä (JOS um6a = 2) Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita? VASTAUS- VAIHTOEHTOJA EI LUETELLA Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä Ei mainittu 0 158 15.6 75.6 Mainittu 1 51 5.0 24.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 802 79.3 [UM6B_5] Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita: Taata ympäristön kestävä kehitys (JOS um6a = 2) Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita? VASTAUS- VAIHTOEHTOJA EI LUETELLA Taata ympäristön kestävä kehitys 48
UM6B_7 Ei mainittu 0 200 19.8 95.7 Mainittu 1 9 0.9 4.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 802 79.3 [UM6B_6] Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita: Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan (JOS um6a = 2) Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita? VASTAUS- VAIHTOEHTOJA EI LUETELLA Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan Ei mainittu 0 203 20.1 97.1 Mainittu 1 6 0.6 2.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 802 79.3 [UM6B_7] Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita: Ulottaa peruskoulutus kaikille (JOS um6a = 2) Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita? VASTAUS- VAIHTOEHTOJA EI LUETELLA Ulottaa peruskoulutus kaikille 49
2. Muuttujat Ei mainittu 0 182 18.0 87.1 Mainittu 1 27 2.7 12.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 802 79.3 [UM6B_8] Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita: Vähentää lapsikuolleisuutta (JOS um6a = 2) Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita? VASTAUS- VAIHTOEHTOJA EI LUETELLA Vähentää lapsikuolleisuutta Ei mainittu 0 190 18.8 90.9 Mainittu 1 19 1.9 9.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 802 79.3 [UM6B_9] Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita: En osaa sanoa (JOS um6a = 2) Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita? VASTAUS- VAIHTOEHTOJA EI LUETELLA En osaa sanoa 50
UM7_1 Ei mainittu 0 87 8.6 41.6 Mainittu 1 122 12.1 58.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 802 79.3 [UM6B_10] Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita: Muu (JOS um6a = 2) Osaatteko nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteita? VASTAUS- VAIHTOEHTOJA EI LUETELLA Muu Ei mainittu 0 195 19.3 93.3 Mainittu 1 14 1.4 6.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 802 79.3 [UM7_1] Valitkaa 1-3 tärkeintä kehitystavoitetta: Edistää sukupuolten tasaarvoa ja parantaa naisten asemaa YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan.kortti UM7 Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa 51
2. Muuttujat Ei mainittu 0 576 57.0 57.0 Mainittu 1 435 43.0 43.0 [UM7_2] Valitkaa 1-3 tärkeintä kehitystavoitetta: Luoda globaali kumppanuus kehitykseen YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan.kortti UM7 Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä Luoda globaali kumppanuus kehitykseen Ei mainittu 0 929 91.9 91.9 Mainittu 1 82 8.1 8.1 [UM7_3] Valitkaa 1-3 tärkeintä kehitystavoitetta: Parantaa odottavien äitien terveyttä YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan.kortti UM7 Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä Parantaa odottavien äitien terveyttä 52
UM7_5 Ei mainittu 0 838 82.9 82.9 Mainittu 1 173 17.1 17.1 [UM7_4] Valitkaa 1-3 tärkeintä kehitystavoitetta: Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan.kortti UM7 Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä Ei mainittu 0 342 33.8 33.8 Mainittu 1 669 66.2 66.2 [UM7_5] Valitkaa 1-3 tärkeintä kehitystavoitetta: Taata ympäristön kestävä kehitys YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan.kortti UM7 Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä Taata ympäristön kestävä kehitys 53
2. Muuttujat Ei mainittu 0 725 71.7 71.7 Mainittu 1 286 28.3 28.3 [UM7_6] Valitkaa 1-3 tärkeintä kehitystavoitetta: Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan.kortti UM7 Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan Ei mainittu 0 785 77.6 77.6 Mainittu 1 226 22.4 22.4 [UM7_7] Valitkaa 1-3 tärkeintä kehitystavoitetta: Ulottaa peruskoulutus kaikille YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan.kortti UM7 Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä Ulottaa peruskoulutus kaikille 54
UM7_9 Ei mainittu 0 457 45.2 45.2 Mainittu 1 554 54.8 54.8 [UM7_8] Valitkaa 1-3 tärkeintä kehitystavoitetta: Vähentää lapsikuolleisuutta YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan.kortti UM7 Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä Vähentää lapsikuolleisuutta Ei mainittu 0 827 81.8 81.8 Mainittu 1 184 18.2 18.2 [UM7_9] Valitkaa 1-3 tärkeintä kehitystavoitetta: EOS YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan.kortti UM7 Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä EOS 55
2. Muuttujat Ei mainittu 0 986 97.5 97.5 Mainittu 1 25 2.5 2.5 [UM7_10] Valitkaa 1-3 tärkeintä kehitystavoitetta: Ei mikään näistä YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan.kortti UM7 Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä Ei mikään näistä Ei mainittu 0 1007 99.6 99.6 Mainittu 1 4 0.4 0.4 [UM8A] Onko arvionne mukaan maailmassa tänä päivänä enemmän vai vähemmän äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä kuin vuonna 1990? Yksi vuosituhattavoitteista on puolittaa äärimmäinen köyhyys, eli alle 1,25 dollarin päivätuloilla elävien ihmisten määrä, vuoteen 2015 mennessä. Onko arvionne mukaan maailmassa tänä päivänä enemmän vai vähemmän äärimmäisessä köyhyydessä eläviä ihmisiä kuin vuonna 1990? Enemmän 1 679 67.2 67.2 Vähemmän 2 184 18.2 18.2 Yhtä monta 3 83 8.2 8.2 EOS 4 65 6.4 6.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 56
UM9 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [UM8B] Kuinka monta prosenttia arvionne mukaan maailman ihmisistä elää äärimmäisessä köyhyydessä, eli tulee toimeen alle 1,25 dollarilla päivässä? Kuinka monta prosenttia arvionne mukaan maailman ihmisistä elää äärimmäisessä köyhyydessä, eli tulee toimeen alle 1,25 dollarilla päivässä? A) 5-14 % 1 67 6.6 6.6 B) 15-24% 2 272 26.9 26.9 C) 25-34% 3 291 28.8 28.8 D) 35-44 % 4 199 19.7 19.7 E) 45-54 % 5 118 11.7 11.7 EOS 6 64 6.3 6.3 [UM9] Kuinka monta prosenttia arvionne mukaan kaikkien kehitysmaiden lapsista aloittaa peruskouluun? Yksi vuosituhattavoitteista on taata peruskoulutus kaikille lapsille. Kuinka monta prosenttia arvionne mukaan kaikkien kehitysmaiden lapsista aloittaa peruskouluun? A) 10-29 % 1 500 49.5 49.5 B) 30-49 % 2 330 32.6 32.6 C) 50-69 % 3 105 10.4 10.4 D) 70-90 % 4 24 2.4 2.4 E) yli 90 % 5 2 0.2 0.2 EOS 6 50 4.9 4.9 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 57
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [UM10] Kuinka monta tyttöä sataa poikaa kohden aloitti arvionne mukaan peruskoulun vuonna 2010? Yksi vuosituhattavoitteista on tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen, esimerkiksi takaamalla sukupuolten välinen tasa-arvo kouluissa. Kuinka monta tyttöä sataa poikaa kohden aloitti arvionne mukaan peruskoulun vuonna 2010? A) 40-59 tyttöä 100:aa poikaa kohden 1 623 61.6 61.6 B) 60-79 tyttöä 100:aa poikaa kohden 2 261 25.8 25.8 C) 80-95 tyttöä 100:aa poikaa kohden 3 62 6.1 6.1 D) Yli 95 tyttöä 100:aa poikaa kohden 4 12 1.2 1.2 EOS 5 53 5.2 5.2 [UM11A] Onko arvionne mukaan maailmassa tänä päivänä enemmän tai vähemmän ihmisiä puhtaan veden piirissä kuin vuonna 1990? Yksi YK:n vuosituhattavoitteista on puolittaa suhteellinen osuus ihmisistä, joilla ei ole pääsyä parannettujen vesilähteiden, kuten vesijohtoveden ja suojeltujen lähteiden, äärelle. Onko arvionne mukaan maailmassa tänä päivänä enemmän tai vähemmän ihmisiä puhtaan veden piirissä kuin vuonna 1990? Enemmän 1 503 49.8 49.8 Vähemmän 2 403 39.9 39.9 Yhtä monta 3 72 7.1 7.1 EOS 4 33 3.3 3.3 58
UM12A [UM11B] Kuinka monella prosentilla arvionne mukaan maailman ihmisistä on saatavilla puhdasta vettä? Kuinka monella prosentilla arvionne mukaan maailman ihmisistä on saatavilla puhdasta vettä? A) 51-60 % 1 397 39.3 39.3 B) 61-70 % 2 345 34.1 34.1 C) 71-80 % 3 178 17.6 17.6 D) 81-90 % 4 30 3.0 3.0 E) yli 90 % 5 5 0.5 0.5 EOS 6 56 5.5 5.5 [UM12A] Minne mielestänne Suomen kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa: TÄRKEIN KORTTI UM12a Minne mielestänne Suomen kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa? Valitkaa seuraavista kolme mielestänne tärkeintä kohdetta tärkeysjärjestyksessä TÄRKEIN Länsi-Balkan ja Itä-Eurooppa (Bosnia-Hertsegovina, 1 116 11.5 11.5 Kosovo, Moldova, Montenegro, Serbia, Ukraina ja Valko-Venäjä) Etelä-Kaukasia (Armenia, Azerbaidzan, Georgia) 2 15 1.5 1.5 Afganistan ja Keski-Aasia (Afganistan, Kazakstan, 3 70 6.9 6.9 Kirgistan, Tadzikistan, Turkmenistan, ja Uzbekistan) Etelä-Aasia ja Nepal (Kambodza, Laos, Nepal, Thaimaa ja Vietnam) 4 114 11.3 11.3 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 59
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Eteläinen, Itä- ja Länsi-Afrikka (Etiopia, Kenia, Mosambik, 5 526 52.0 52.0 Sambia, Somalia, Sudan ja Tansania) Pohjois-Afrikka ja Palestiinalaisalue (Palestiinalaisalue, 6 63 6.2 6.2 Egypti, Tunisia, Libya) Keski- ja Etelä-Amerikka (Belize, Bolivia, Costa 7 38 3.8 3.8 Rica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, El Salvador, Guatemala, Hond EOS 8 53 5.2 5.2 Muu 9 16 1.6 1.6 [UM12B] Minne mielestänne Suomen kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa: 2. TÄRKEIN KORTTI UM12a Minne mielestänne Suomen kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa? Valitkaa seuraavista kolme mielestänne tärkeintä kohdetta tärkeysjärjestyksessä 2. TÄRKEIN Länsi-Balkan ja Itä-Eurooppa (Bosnia-Hertsegovina, 1 66 6.5 6.9 Kosovo, Moldova, Montenegro, Serbia, Ukraina ja Valko-Venäjä) Etelä-Kaukasia (Armenia, Azerbaidzan, Georgia) 2 43 4.3 4.5 Afganistan ja Keski-Aasia (Afganistan, Kazakstan, 3 137 13.6 14.3 Kirgistan, Tadzikistan, Turkmenistan, ja Uzbekistan) Etelä-Aasia ja Nepal (Kambodza, Laos, Nepal, Thaimaa 4 210 20.8 21.9 ja Vietnam) Eteläinen, Itä- ja Länsi-Afrikka (Etiopia, Kenia, Mosambik, 5 194 19.2 20.3 Sambia, Somalia, Sudan ja Tansania) Pohjois-Afrikka ja Palestiinalaisalue (Palestiinalaisalue, 6 174 17.2 18.2 Egypti, Tunisia, Libya) Keski- ja Etelä-Amerikka (Belize, Bolivia, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, El Salvador, Guatemala, Hond 7 103 10.2 10.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 60