Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 21 Trukkiliikenne TYÖSUOJELUHALLINTO
ISSN 1456-257X ISBN 952-479-002-5 Kirjapaino Öhrling, Tampere 2009
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 21 Trukkiliikenne TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2009
Yleistä Tämän oppaan tarkoituksena on lisätä teollisuusalueiden liikenteen turvallisuutta kiinnittämällä erityisesti huomiota trukkiliikenteen järjestelyjen parantamiseen. Liikenteen turvallistaminen lisää työntekijöiden ja muiden teollisuusalueella liikkuvien turvallisuutta sekä tehostaa yrityksen materiaalitoimintoja. Trukkiliikenteen tapaturmista Vuosittain sattuu noin 1300 trukkitapaturmaa, joista runsaat 10 prosenttia on vaikeita ja johtavat yli 30 päivän poissaoloon työstä. Vakavista tapaturmista yleisin on päälle ajo, jonka uhriksi voi joutua jalankulkija tai trukkia avustava tai muu trukin lähellä työskentelevä. Kuljettaja on suurimmassa vaarassa trukin kaatuessa. Muita vakavia henkilövahinkoja aiheuttavat muun muassa trukin ja esteen väliin jääminen, taakan putoaminen trukin haarukoilta sekä hyppääminen tai putoaminen trukista. Trukissa onkin tarvittaessa oltava turvavyö tai muu vastaava rakenne, joka pitää kuljettajan istuimella trukin kaatuessa (Vna 403/2008). Trukkiliikenteen työturvallisuuden parantaminen Päälle ajoja ja kolareita voidaan vähentää trukkiliikennejärjestelyillä. Parhaisiin tuloksiin päästään ottamalla trukkiliikenteen tarpeet huomioon jo työpaikkaa suunniteltaessa, käyttämällä vain kunnossa olevia trukkeja ja huolehtimalla kuljettajan ammattitaidosta. Trukkireittien suunnittelu Sekavat ja suunnittelemattomat ajoreitit aiheuttavat tarpeettomia kustannuksia ja vaaratilanteita. Liikenteen ja liikennereittien suunnittelulla voidaan välttää vaarallisia risteyksiä sekä vähentää muitakin vaaroja. Esimerkkejä vakavista työtapaturmista: Metallimies peruutti kolmipyöräisellä sähkötrukilla ulos konepajahallista. Ajorata oli jonkin verran nouseva ja hieman kalteva. Trukki kaatui, ja trukin kuljettaja loukkaantui vakavasti. Työntekijä jäi työnjohtajan kanssa katsomaan, miksi trukki oli jätetty varaston oven eteen kulkutielle. Tällöin hänen jalkansa jäi pysäköidyn trukin ja lähestyvän trukin taakan väliin, koska pihan epätasaisuudesta johtuen taakka ei pysynyt paikallaan. Työntekijä tuli yllättäen laatikkopinon takaa trukin eteen, jolloin hänen jalkateränsä jäi trukin pyörien alle ja murskaantui niin, että jalka jouduttiin amputoimaan nilkan yläpuolelta. Kaksi työntekijää joutui sahan piha-alueella trukin ajolinjalle. Estääkseen päälle ajon trukinkuljettaja jarrutti voimakkaasti. Tällöin puutavarapaalit luistivat trukin haarukoista työntekijöiden päälle. Toinen heistä kuoli ja toinen loukkaantui pahoin. 4
Suunnittelun perusasioita: Ajoväylien suunnittelussa on vältettävä suurten liikennevirtojen kohtaamista ja erityisesti vaarallisten risteysten muodostumista. Tilaa on oltava riittävästi turvalliseen ja joustavaan trukilla työskentelyyn. Ajoväylät mitoitetaan käytössä olevan trukkikaluston ja siirrettävän materiaalin määrän ja koon mukaan. Ajoväylät merkitään opastein ja liikennemerkein. Risteykset, portit, oviaukot ym. ongelmakohdat suunnitellaan ja varustetaan siten, että niiden käyttö on turvallista. Kuormalavahyllyihin on kiinnitettävä selkeät kilvet sallituista lavakuormista. Kuormalavahyllyt on varustettava törmäyssuojalla. Valaistus Trukki- ja jalankulkuliikenteen erottaminen toisistaan Jalankulkuliikenne on erotettava toisistaan varsinkin siellä, missä henkilöliikenne on vilkasta. Hyvä ratkaisu on sijoittaa jalankulkuväylä täysin erilleen. trukin kulkureitistä. Erityisen vaarallista on henkilö- ja trukkiliikenteen kohtaaminen oviaukoissa. Jokaisen trukkioven välittömään läheisyyteen on yleensä sijoitettu henkilöovi. Jalankulku ja trukkiliikenne voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi kaitein. 5
Trukkireitin merkitseminen Liikennevirrat saadaan suunnatuiksi ja järjestelmällisiksi merkitsemällä reitit. Huonosti havaittavat ja vaarallisia katvealueita jättävät kohdat, kuten ovialueet, rakennusten kulmat ja varaston nurkat, voi merkinnöillä saada selvästi tunnistettaviksi. Kenellekään ei saa jäädä epäselväksi, mikä on trukkien käyttämä väylä ja mikä on tarkoitettu jalankulkijoille. Merkintätavan valinnassa on otettava huo mioon merkinnän tarttuvuus ja kiinnitystapa sekä kestävyys. Merkitsemiseen käytetään yleisesti maalausta, liimattavia nauhoja ja merkkausnastoja. Merkinnät kuluvat nopeasti ja siksi ne on uusittava ajoissa. Ajoratamerkinnät eivät näy talvella ulkona. Tällöin on käytettävä muita opasteita, kuten kaiteita tai yläpuolisia opasteita. Trukkireittien leveys ja korkeus Trukkireittien tulisi olla riittävän leveät ja pinnaltaan tasaiset. Yksisuuntaisilla trukkireiteillä vähimmäisleveytenä pidetään yleensä trukin leveyttä + 1,2 metriä ja kaksisuuntaisilla reiteillä kaksi kertaa kuormatun trukin leveyttä + 1,8 metriä, kuitenkin vähintään 4,2 metriä. Selvästi merkityt trukkireitit lisäävät työpaikan turvallisuutta. 6
Trukkireittien vapaa korkeus riippuu tru kin koosta ja siirrettävästä materiaalista. Trukin yläpuolelle tulisi aina jäädä vähintään 0,5 metriä vapaata tilaa. Ovet ovat yleensä kulkuteiden pullonkauloja. Niiden vähimmäiskorkeutena voi pitää 2,4 metriä. Trukkireittien kunnossapito Trukkireittien kunnossapitoon kuuluu puhtaanapito, liukkauden esto, laitteiden kunnon valvonta (valaisimet, opasteet, merkit), pölynsidonta ym. Useimmiten työpaikalla on jo toimiva kunnossapitoorganisaatio, jonka tehtäviin tulisi kuulua myös työpaikan liikenneturvallisuuden ylläpito ja kehittäminen. Ajoradan kaltevuus Varsinkin talvioloissa suuret ajoradan kaltevuudet vaikeuttavat tavaran käsittelyä. Pituussuuntainen kaltevuus ei saisi olla enempää kuin 1:8 ja poikkisuuntainen kaltevuus 1:10. Näitä arvoja suuremmat kaltevuudet on syytä merkitä varoituskilvillä. Ulkona voidaan joutua käyttämään esimerkiksi ajoluiskan lämmitystä. Trukkireittien suurimmat sallitut kaltevuudet määritetään kuormatun trukin kyvyllä peruuttaa. Trukkityyppien taulukkotieto on laadittu ihanneolojen mukaan. Siksi ajoväylän pinnan laatu ja VARO! LUISKAA Ajoliuskan jyrkkä kaltevuus on syytä osoittaa varoitustaululla. 7
kunto tulee ottaa huomioon trukkityyppiä valittaessa. Näkyvyys Trukin ohjaamosta on yleensä huono näkyvyys. Se voi johtua maston rakenteesta, taakasta, ohjaamon seinistä ja likaisista tai naarmuuntuneista laseista. Avomastolla tai kääntyvällä ohjaamolla varustetusta trukista on parempi näkyvyys. Työympäristön suunnittelulla voidaan parantaa näkyvyyttäs. Turhat näköesteet tulee poistaa ja tarvittaessa käyttää liikennepeilejä. Risteyksissä voi käyttää puolipallonmuotoista kupupeiliä, joka mahdollistaa näkyvyyden neljästä eri suunnasta. Kulmauksissa tai muissa näköesteitä synnyttävissä kohdissa voidaan käyttää kuperia liikenne- tai tarkkailupeilejä. ym. vaaralliset kohdat voidaan maalaamalla saada selvästi erottumaan taustastaan käyttäen sävy- ja värieroja. Kun värejä käytetään, on muistettava, että värierot pienenevät valaistusvoimakkuuden laskiessa. Tästä syystä on pidettävä huolta siitä, että pinnoille tulee tarpeeksi valoa. VARO! TRUKKIA Tehokas valaistus on tärkeä siellä, missä kontrastierot ovat suuria. Ovet, ajoluiskat Varoituspuomi vähentää oviaukon yläreunaan törmäämisen vaaraa. Tyypillinen päälleajoturma trukilla on varpaan tai jalkaterän yliajo. Siksi trukin lähellä säännöllisesti työskentelevien pitäisi käyttää suojajalkineita. Sopivaan paikkaan sijoitettu liikennepeili vähentää törmäysten vaaraa. 8
Aina ei näkyvyyttä voida parantaa pelkästään teknisin keinoin. Tällöin voi tulla kyseeseen sellaisen suojavaatetuksen käyttö, joka näkyy kaikissa oloissa. Trukin lähellä työskentely on erityisen vaarallista, siksi näkyvyys on varmistettava esimerkiksi merkinantojärjestelyillä. Tarvittaessa on käytettävä riittävää turvaetäisyyttä etenkin, jos taakan putoaminen tai kaatuminen on mahdollista. Liikennemerkkien ja opasteiden käyttö Trukkiliikennettä järjestettäessä on syytä mahdollisimman tarkoin noudattaa yleisen tieliikenteen liikennesääntöjä. Liikennesuunta tulee pyrkiä järjestämään vastapäivään kiertäväksi. Liikennemerkeillä voidaan selventää, ohjata tai rajoittaa ajoratojen ja liikennealueiden liikennettä. Ohjauksessa tulee käyttää liikennemerkkejä ja opasteita, Esimerkkejä merkkien ja opasteiden käytöstä: ajoradan korkeutta ja leveyttä osoittavat opasteet; tarvittaessa voi käyttää merkkipuomia, joka asennetaan sallitulle korkeudelle ennen kapeaa tai matalaa ajoradan osaa teiden eriarvoisuutta osoittavat etuajo-oikeusmerkit risteyksiä osoittavat merkit poikkeuksellista tien kaltevuutta tai liukkautta osoittavat merkit liikenteen yksisuuntaisuutta osoittavat merkit. jotka ovat mahdollisimman samankaltaisia kuin yleisessä liikenteessä. Merkkejä ja opasteita tulee olla niin paljon, että väärinkäsityksiä ei synny. Toisaalta niitä ei saa olla liikaa. Vaihtoehtoisia liikennemerkkiratkaisuja risteyksien turvallisuuden parantamiseksi. 9
Kuljettajan työnopastus On ensiarvoisen tärkeää, että trukinkuljettajat taitavat hyvin ammattinsa. Työnpastuksen tulee sisältää ainakin liikennöintiin, trukin käyttöön kuormauksessa sekä huoltoon liittyviä asioita niin laajasti, että kuljettaja pystyy havaitsemaan ajoneuvon teknisessä kunnossa ilmenevät puutteet. Trukin kuljettajalla on oltava sen käyttöön työnantajan antama kirjallinen lupa (Vna 403/2008). Trukkien valmistajien ja maahantuojien järjestämän koulutuksen lisäksi työntekijä on työpaikalla perehdytettävä trukin käyttöön asiantuntevan työnopastajan johdolla. Työnopastaja on syytä nimetä aina uudelle kuljettajalle, vaikka hänellä olisi aikaisempaa työnkokemusta tehtävissä. Konekanta saattaa olla uudelle tulokkaalle outo, samoin työympäristö ja työtehtävät. Kuljettajan ammattitaitoa voidaan kehittää myös järjestämällä säännöllisesti pieniä tarkkuustehtäviä. Myös varakuljettajat on koulutettava, jotta he pystyvät selviytymään tehtävistään vakinaisen kuljettajan poissa ollessa. VAROITUS: Trukkia ei saa koskaan käyttää henkilö, joka ei ole saanut koulutusta sen ajamiseen. Kuormalavoista voi koota yksinkertaisen koulutusradan. 10
Suomalaisilla työpaikoilla sattuu joka vuosi yli tuhat trukkitapaturmaa. Vakavista tapaturmista yleisin on päälle ajo. Tämän esitteen tarkoituksena on lisätä teollisuusalueiden liikenteen turvallisuutta kiinnittämällä erityisesti huomiota trukkiliikenteen järjestelyjen parantamiseen. Julkaisutilaukset: Hämeen työsuojelupiiri Työsuojelupiirien palvelukeskus Julkaisut PL 272, 33101 Tampere puhelimitse arkipäivisin klo 9 15 numeroista (03) 260 8535 ja (03) 260 8158 sähköpostilla: julkaisumyynti@tsp.stm.fi faksilla numeroon (03) 260 8150 ISSN 1456-257X ISBN 952-479-002-5