TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN SOVELTAMISOHJEET

0 KIRKKONUMMEN KUNTA PTL 12.6.2014 63 Liite 2 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN SOVELTAMISOHJEET

1 SISÄLLYS 1. OHJEITA TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISELLE 3 2 TOIMEENTULOTUKI JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 4 2.1 Perustoimeentulotuki 4 2.2 Harkinta 4 2.3 Asumismenot 5 2.4 Vuokravelat 6 2.5 Talous- ja lämmityssähkö 7 2.6 Koti- ja palovakuutus 7 2.7 Terveydenhoitomenot 8 2.7.1 Terveydenhuollon vastaanottomaksut 8 2.7.2 Hammashoito 8 2.7.3 Psykoterapiakäynnit 9 2.7.4 Sairaalahoito 9 2.7.5 Potenssilääkkeet 9 2.7.6 Silmälasit 9 2.8 Ulosoton huomioiminen toimeentulotukilaskelmassa 10 2.9 Työmatkakulut 10

2 3 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI 11 3.1 Vuokravakuus 11 3.2 Muuttokulut 13 3.3 Välttämätön kodin irtaimisto 13 3.3.1 Huonekalut 13 3.4 Vuokrarästit, velkajärjestely, jäännösvero ja Kelan takaisinperintä 14 3.4.1 Velkajärjestely 14 3.4.2 Jäännösvero 14 3.4.3 Kelan takaisinperintä 15 3.5 Päivähoitomaksut 15 3.6 Lastentarvikkeet 15 3.7 Lasten harrastusmenot 16 3.8 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut 16 3.9 Tavanomaista suuremmat vaatemenot 17 3.10 Perhetapahtumat 18 3.11 Hautauskulut 18 3.12 Erityisruokavalio 19 3.13 Henkilöllisyystodistus, ajokortti ja Suomen kansalaisen passi 20 3.14 Työttömyyskassojen jäsenmaksut 20

3 4 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT 20 4.1 Tiliotteen esittäminen ja rahalaitostiedustelut 20 4.2 Tulojen jaksottaminen 21 4.3 Tulot, joita ei huomioida 22 4.4 Työttömyysturvan huomioiminen tulona 23 4.5 Alaikäisen lapsen tulot ja varat 24 4.6 Veronpalautuksen ja satunnaisten tulojen huomioiminen 25 5 TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET 26 5.1 Perusosan alentamisen yhteydessä on laadittava suunnitelma 26 5.2 Perusosan alentaminen 40 prosentilla 28 5.3 Toimeentulotuen takaisinperintä 29 5.4 Opiskelijat ja kotona asuvat nuoret 30 5.4.1 Opintolaina 32 5.4.2 Opiskelutarvikkeet ja maksut 33 5.4.3 Opiskelumatkakulut 34 5.4.4 Kotona asuvat nuoret 35 5.5 Jälkihuoltonuoret 35 5.6 Alaikäinen toimeentulotuen hakijana 36 5.7 Asunnottomat 37

4 5.8 Yrittäjät 38 5.9 Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat 39 5.10 Vangit 40 5.11 Ulkomaalaisten toimeentulotuki 41 5.11.1 OHJEITA TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISELLE 41 5.11.2 OLESKELULUPIEN VAIKUTUS TOIMEENTULOTUKEEN 41 5.11.2.1 Kotouttamislain vaikutus toimeentulotukeen 43 5.11.3 VALTIO KORVAA 43 5.11.3.1 Paluumuuttajat 44 5.11.3.2 Tulkkaus 44 5.11.3.3 Pakolaisten Alkuavustus 45 5.11.3.4 Muut ulkomaalaiset turistit 46 5.11.3.5 ETA/EU kansalaiset 46 5.11.3.6 Turvapaikanhakijat 46 6 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 46 1. OHJEITA TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISELLE 1.1 Johdanto

5 Toimeentulotuki määrätään tukeen oikeuttavien menojen sekä tulojen ja varojen erotuksen perusteella. Perusosaan sisältyvät mm. ruokamenot, vaatemenot, puhelinlaskut, tv-luvat, sanomalehtien tilausmaksut, lasten ja aikuisten harrastusmenot, vähäiset terveydenhoitomenot kuten ilman lääkärin määräystä saatavat lääkkeet. Perustuslain 19 mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen välttämätöntä toimeentuloa turvaava taloudellinen tukimuoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta, toimintakykyä, omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotukea käytetään sosiaalityön välineenä. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotukilain 2 1 momentissa. Toimeentulotuesta annettu laki tuli voimaan 1.3.1998 (1412/1997). Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi laatinut oppaan toimeentulotukilain soveltajille (Opas toimeentulotukilain soveltajille, sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11). Toimeentulotukilain ja STM: n oppaan lisäksi on kunnissa nähty tarpeelliseksi laatia seudulliset suuntaviivat toimeentulotukikäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja asiakkaiden tasavertaisen kohtelun edistämiseksi. Tavoitteena ovat yhteiset toimeentulotuen myöntämisen kriteerit sosiaalityöntekijöille, sosiaaliohjaajille ja etuuskäsittelijöille. Kirkkonummen perusturvan aikuissosiaalityössä on todettu olevan tarvetta tarkistaa ja selkeyttää omat sisäiset toimeentulotuen myöntämisen ohjeet mm. uuden ammattikunnan perustamisen vuoksi (sosiaaliohjaajat) jonka palveluita ei kirkkonummen aikuissosiaalityössä ole aikaisemmin ollut mahdollista saada. Tästä syystä on ollut tarvetta kehittää ja muokata uusia asiakasprosesseja ja palveluketjuja joka on vaatinut myös ohjeistusten tarkastelua ja tarkennusta.

6 Kirkkonummi on uusien ohjeistusten laadinnassa pyrkinyt ensisijaisesti samoihin linjauksiin kuin mitä on Kuuma-kunnissa käytössä (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mustijoki, Nurmijärvi ja Tuusula). 2 TOIMEENTULOTUKI JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2.1 Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotuesta säädetään toimeentulotukilain pykälissä 7, 7a ja 7b. Perustoimeentulotuki sisältää toimeentulotuen perusosan ja tarpeellisen suuruisena huomioon otettavat perusmenot. Perusosan määrä on laskennallinen, vähimmäiskulutustasoa vastaava oletus jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvien menojen suuruudesta. Perusosan määrää voidaan poikkeuksellisesti joutua arvioimaan uudelleen tilanteissa, joissa sitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella. Toisaalta kyseessä on vähimmäismäärä, josta voidaan poiketa myös asiakkaan eduksi silloin, kun se henkilön tai perheen tarpeista tai olosuhteista johtuen arvioidaan tarpeelliseksi. Täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea ei tule pääsääntöisesti myöntää perusmenoihin (ruokaan, lääkkeisiin, vuokraan, sähköön jne.) Perusmenoihin myönnettävä tuki on lähtökohtaisesti perustoimeentulotukea myös tuloylijäämätilanteessa. Esim. lääkkeet voitaisiin myöntää perustoimeentulotukena vähäisissä tuloylijäämissä. 2.2 Harkinta Sosiaalityöntekijän harkinta 2000 euroa, sosiaaliohjaajalla on oikeus myöntää korkeintaan 700 oman harkinnan mukaan. Esimiehellä on oikeus päättää 3000 :n ehkäisevästä tuesta.

7. 2.3 Asumismenot STM:n opas Asumismenojen huomioimisen tarkoitus on turvata toimeentulotukea hakevan asuminen. Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta ja siten hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismäärät vaihtelevat kunnittain. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että asumismenot huomioidaan todellisen suuruisina ellei niitä voida pitää kohtuuttomina. Kuntien kohtuullisten vuokrasuositusten taustalla ovat Tilastokeskuksen tiedot keskimääräisistä kuukausivuokrista ja tiedot Kelan asumistukeen hyväksymästä asumisväljyydestä (neliöt/henkilö). Toimeentulotuessa huomioon otettavat kohtuulliset vuokrakustannukset: henkilömäärä vuokramenot /kuukausi 1 577,50 2 751,30 3 861,00 4 896,00 5 988,00 6 tai enemmän 1043,00 Mikäli asumismenot ylittävät kohtuulliset asumismenot vain vähäisessä määrässä, voidaan asumiskulut ottaa huomioon todellisen suuruisina eikä kehotusta asunnon vaihtamiseen anneta. (KHO 31.12.1999/4312). Tällöin sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja kirjaa tästä päätöksen. Asumismenojen kohtuullistaminen tulee kyseeseen vain yksittäistapauksissa, jos tuen saajan asumismenot arvioidaan kohtuuttomiksi. (HE 217/1997 Totul 7 perustelut,

8 KHO 31.12.1999/4312). Ylisuuret asumiskustannukset voidaan huomioida korkeintaan 6 kk. Asiakkaalle tiedotetaan asumiskustannusten 6 kuukauden määräajassa tapahtuvasta kohtuullistamisesta ja kehotetaan hakeutumaan edullisempaan asuntoon. Asumiskulujen kohtuullistamisesta tehdään päätös. Tällaisen tapauskohtaisen arvioinnin ja päätöksen tekee sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja, koska kohtuullistamisessa on otettava huomioon, että poikkeaminen todellisista asumiskuluista merkitsee varsinkin pitkään jatkuessaan tosiasiallisesti tuen saajan viimesijaisen toimeentulon tason merkittävää alenemista. Alivuokrana hyväksytään enintään Kelan hyväksymä enimmäismäärä osa-asunnon vuokralle ja Kelan päätös asumistuesta tulee esittää. Vaatii aina virallisen alivuokralaissopimuksen. Huomioidaan korkeintaan 350 euroa / kk. Mikäli asiakkaalla on kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi tai lapsia, tulee 3 kuukauden jälkeen sijoituksesta päättämisestä kirjata ja sopia miten asumismenot huomioidaan. Omistusasuntojen huomioitavista kuluista on ohjeistus STM:n oppaassa. Asuntolainojen korkomenot huomioidaan laskelmassa niin että kokonaisasumiskustannukset eivät ylitä kohtuullisia asumiskuluja. Asumisoikeus ja osaomistusasunnot rinnastetaan vuokra-asuntoon. Omistusasuntojen huomioitavista kuluista on ohjeistus STM:n oppaassa. Jos asiakkaalla on lapsia jotka asuvat toisessa osoitteessa ja joita asiakas tapaa säännöllisesti, voidaan asumiskuluissa käyttää harkintaa korkeintaan 6 kk kerrallaan. 2.4 Vuokravelat Vuokravelkoihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea, ellei asiakas olisi kyseisenä kuukautena ollut oikeutettu saamaan toimeentulotukea normivajeen perusteella, mutta ei ole sitä aikaisemmin hakenut, jolloin tuki voidaan myöntää perus toimeentulotukena takautuvasti toimeentulotukilain 15 mukaisesti.

9 Vuokravelkoihin voidaan kuitenkin myöntää toimeentulotukea, mikäli erityisperusteet myöntämiseen ovat olemassa. Vuokravelan myöntämisen perusteena tulee olla aina jokin perusteltu syy. Tällöin on aina arvioitava asiakkaan kokonaistilanne, nykyisen asumismuodon sopivuus ja erityisen tuen tarve taloudellisten asioiden hoitoon. Mikäli kyseessä on lapsiperhe, tulee lastensuojelun tarve selvittää. Ensisijaisesti lapsiperheiden osalta tavoitteena on aina asumisen turvaaminen. Vuokravelkatilanteessa asiakasta tulee tavata ja sopia suunnitelma vuokravelan hoitamisesta. Suunnitelma voidaan lisätä palvelusuunnitelmaan. Kotikäynnit ovat suositeltavia. Pääsääntöisesti vuokraveloista tehdään ehkäisevä toimeentulotukipäätös. 2.5 Talous- ja lämmityssähkö STM:n opas. Kohtuulliset sähkölämmityskulut huomioidaan pääsääntöisesti täysimääräisinä eräpäivän mukaan. Taloussähkön kohtuullisina kustannuksina siirtomaksuineen voidaan pitää 1-2 henkilön taloudessa n. 60 euroa /kk ja 3 tai useamman henkilön taloudessa n. 80 euroa/kk. Taloussähkökulujen kohtuullistaminen perustuu yksittäiseen harkintaan eikä vähäinen ylitys johda kohtuullistamiseen. Perussääntönä voidaan pitää, että energiankulutuksesta 70 % on lämmityssähköä ja 30 % on taloussähköä. Polttopuita voidaan myöntää 4m^3 noin kolmenkuukauden välein. Koti- ja palovakuutus

10 STM:n opas. Kotivakuutusmenona huomioidaan pääsääntöisesti irtaimisto-osuus. Kohtuullisena laajan kotivakuutuksen (irtaimisto on keskitasoista, ei arvo-omaisuutta) kustannuksina voidaan pitää: Kerrostalo 100 / vuosi Omakotitalo 336 / vuosi Rivitalo 134 / vuosi 2.6 Terveydenhoitomenot STM:n opas. Toimeentulotuen asiakkaille huomioidaan terveydenhuollon menoina pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon käytöstä aiheutuneet kulut, myös hammashoidon osalta. Yksityislääkärin käyttö pitää olla perusteltua ja sen tarpeen arvioi julkinen terveydenhuolto. Yksityislääkärin palkkiot otetaan menoina huomioon jos yksityislääkärin käyttäminen on julkisen terveydenhuollon mukaan ollut perusteltua hoidon kiireellisyyden tai hoidon jatkuvuuden kannalta, tai että ao. lääkärinpalveluita ei ole julkisen terveydenhuollon järjestämänä. 2.6.1 Terveydenhuollon vastaanottomaksut Perumaton terveydenhuollon käyntimaksu voidaan asiakasmaksulain mukaan periä vain, jos perumatta jättäminen on tapahtunut ilman hyväksyttävää syytä. Peruuttamattomista terveydenhuollon käynneistä aiheutuvia kustannuksia ei huomioida toimeentulotukena. 2.6.2 Hammashoito Hammashoidon osalta asiakkaat ohjataan ensisijaisesti terveyskeskuksien hammashoitoloihin. Proteettisen hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus tapahtuu myös terveyskeskuksien hammashoitoloiden kautta. Lisäksi kustannusten kohtuullisuuden arvioinnissa voidaan konsultoida terveyskeskuksen hammaslääkäreitä. Mikäli muu kuin pitkäaikaisasiakas hakee toimeentulotukea

11 hammashoitoon tai hammasproteettiseen hoitoon, tarkastellaan asiakkaan taloudellinen tilanne ja olosuhteita hoidon välttämättömyyden valossa. 2.6.3 Psykoterapiakäynnit Psykoterapiakäyntien omavastuuosuudet huomioidaan toimeentulotuen perusmenoissa kelan korvaamalta ajalta. Tämän jälkeen asiakas ohjataan julkisen terveydenhuollon piiriin. 2.6.4 Sairaalahoito Yli 14 vuorokautta kestäville sairaalahoitojaksoille myönnetään perusosasta 51 % (perusosa-ravintomenot). Mikäli sairaala- tai muu laitoshoito jatkuu yli 3 kk, huomioidaan käyttövarana se summa minkä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista määrittää käyttövaraksi. (99 /kk).( asiakasmaksulaki 7 c :n 1 ja 2 momentti). Asunnottomalle sairaalahoidossa olevalle huomioidaan sama käyttövara. 2.6.5 Potenssilääkkeet Potenssilääkkeiden huomioimista varten pyydetään asiakasta toimittamaan lääkärinlausunto siitä, minkä sairauden hoitoon lääke on määrätty. Potenssilääkeostoihin myönnetyt maksusitoumukset kirjoitetaan kertaostoille. 2.6.6 Silmälasit Silmälasien (peruslinssit) hankintakustannukset huomioidaan perustoimeentulotuen menona kolmen vuoden välein jos asiakkaan näkökyvyssä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Silmälasien myöntämisen tarpeellisuusharkinnassa huomioidaan mm. asiakkuuden kesto, silmälasien tarve esim. työssä tai opiskelussa ja mahdolliset muutokset asiakkaan terveydentilassa. Silmälasien hankinnoissa käytetään

12 kilpailutettua sopimusoptikkoa, jonne kirjataan maksusitoumus sopimuksen mukaisin hinnoin (sopimus voimassa 31.5.2014, minkä jälkeen mahdollisuus kahden vuoden optioon). 110 yksitehoiset ja 232 moniteho-lasit Lasten ja kouluikäisten silmälasit pyritään joustavasti myöntämään vanhempien toimeentulotukiasiakkuus huomioiden. Alle kouluikäisten osalta tulee ensisijaisesti selvittää mahdollisuus saada silmälasit lääkinnällisenä kuntoutuksena ja kouluikäisten osalta tulee selvittää kouluterveydenhuollon tarjoamat mahdollisuudet. Piilolinsseihin myönnetään toimeentulotukea maksusitoumuksella ainoastaan erityisissä tapauksissa erityisin perustein. 2.7 Ulosoton huomioiminen toimeentulotukilaskelmassa Mikäli asiakkaan tulot ovat ulosoton kohteena, otetaan toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon vain tosiasiassa käytettävissä olevat tulot. (KHO 3.4.2011/674). Ulosottolain mukainen velallisen kirjallinen maksusuunnitelma rinnastetaan ulosmittaukseen. Ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma ja sen maksut otetaan toimeentulotukea myönnettäessä huomioon samalla tavoin, kuin jos määrä olisi ulosmitattu asiakkaan tuloista. Vapaaehtoisesti ulosottoon maksettuihin maksuihin suhtaudutaan kuten muihinkin velkoihin, eikä niitä huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona (KHO 27.1.2006/135) 2.8 Työmatkakulut Toimeentulotuen perusosa sisältää laskennalliset asiointimatkoista aiheutuvat paikallisliikenteen kulut, joka ei tosiasiassa riitä kattamaan työmatkoista aiheutuvia säännöllisiä kustannuksia. Toimeentulotukilain 11 :n momentin 3 kohdan mukaan tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Näin ollen on kohtuullista, että toimeentulotukea hakevalle työmatkakulut huomioidaan halvimman vaihtoehdon mukaan toimeentulotukilaskelmassa menona.

13 Oman auton käytöstä aiheutuvat matkakustannukset voidaan huomioida menona, jos oman auton käyttö katsotaan työajoista, työpaikan sijainnista tai muusta perustellusta syystä välttämättömäksi. Kustannuksina hyväksytään 0,20 /km työmatkan pituuden mukaan. Tähän sisältyvät kaikki autosta aiheutuvat kulut, joten mitään muita auton kuluja ei huomioida erikseen. 3 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaalihuoltoon kuuluva taloudellinen tuki. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo ja edistetään henkilön ja perheen itsenäistä selviytymistä. Arvio täydentävän toimeentulotuen tarpeesta tehdään aina yksilö ja perhekohtaisen harkinnan perusteella ja tällöin on erityisesti otettava huomioon asiakkuuden kesto, mahdolliseen elämään hankaloittavat olosuhteet, äkilliset tuen tarpeeseen vaikuttavat tapahtumat ja henkilön ja perheen itsenäinen selviytyminen. Lisäksi on hyvä huomioida, että yksinasuva vastaa kaikista kuluistaan yksin, eikä näin ollen pysty jokapäiväisten taloustarvikkeiden kuluja jakamaan muiden taloudessa asuvien kesken. Täydentävästä toimeentulotuesta säädetään toimeentulotukilain 7 c :ssä. Täydentävää toimeentulotukea tulee myöntää tilanteissa, joissa toimeentulotuen hakijalla on erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvia menoja. Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajia, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Toimeentulotukilaki ei myöskään aseta ylärajaa täydentävänä toimeentulotukena myönnettävälle tuelle, vaan arvio tulee aina tehdä asiakaskohtaisesti, asiakkaalle tehdyn laskelman tai palvelusuunnitelmaa tukevana eikä sitä voida evätä kunnan omiin ohjeisiin perustuen. Täydentävän toimeentulotuen myöntämisen sijaan joissakin tilanteissa voi täyttyä perusteet ehkäisevän tuen myöntämiseen.

14 Aikuisille suunnatuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on huomioitava, selvitettävä ja turvattava aikuisten hoidossa ja kasvatuksessa olevien lasten tuen tarve. Aikuissosiaalityö ja aikuissosiaalityön piirissä myönnettävä toimeentulotuki ovat osa ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Aikuisille suunnatuissa palveluissa edellytetään erityistä lasten näkökulman huomioimista. (Lastensuojelulaki 13.4.2007/417, 35 ja 36 ) 3.1 Vuokravakuus Vuokravakuus on täydentävää toimeentulotukea ja siitä tehdään erillinen päätös, mikäli erityisperusteet myöntämiseen ovat olemassa. Vuokravakuuden myöntäminen vaatii aina asiakkaan olosuhteiden ja toimeentulotuen tarpeen selvittämisen. Pääsääntöisesti vakuutena myönnetään max kahden kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava määrä. Mikäli kyseessä on asunnoton, häädön saanut, muu välttämätön asunnon vaihto tai mikäli vaihtoehtona on asunnottomuus, voidaan erityisen harkinnan perusteella myöntää myös kolmen kuukauden vuokran vakuus. Yleensä takuita ei makseta rahana vaan vuokranantajalle annetaan maksusitoumus / kirjallinen päätös maksun suorittamisesta tarvittaessa vuokrasuhteen päätyttyä. Jos takuu myönnetään rahana, asiakas tekee valtakirjan. Valtakirjassa tulee ilmetä, että vakuus maksetaan takaisin kunnan tilille. Valtakirja lähetetään vuokranantajalle. Vuokravakuuteen myönnetty maksusitoumus on voimassa vuokrasopimuksen voimassa- oloajan, ja toiseen kuntaan muutettaessa voimassa yksi vuosi. Voimassaoloaikaan voidaan suhtautua joustavasti, mikäli asiakkaan muutto on perusteltua ja välttämätön. Vuokravakuutta ja ensimmäistä vuokraa koskevat toimeentulotukihakemukset käsitellään siinä kunnassa, jossa asiakas oleskelee vuokravakuuden ja ensimmäisen vuokran erääntyessä. Mikäli asiakkaan taloudellinen tilanne muuttuu vuokravakuuspäätöksen voimassaoloaikana, on asiakas velvollinen ilmoittamaan asiasta ja vastaamaan itse vuokravakuudestaan.

15 Maksun suorittaminen vuokranantajalle edellyttää vuokranantajalta riittävän kirjallisen selvityksen vahinkojen määrästä. Asiakkaalle jolle myönnetty vuokravakuus on langennut sosiaaliviraston maksettavaksi, voidaan myöntää uusi vuokravakuus uuteen asuntoon, sillä edellytyksellä, että asumiseen ja sen maksuvelvollisuuksista huolehtimiseen on laadittu suunnitelma ja kartoitettu asiakkaan tarvitsema asumisen tuki. Vuokravakuus on aina palautettava perusturvalautakunnalle vuokrasopimuksen päätyttyä. Kun asiakas muuttaa toiseen kuntaan, on vakuus voimassa seuraavan vuoden loppuun. 3.2 Muuttokulut Asiakkaan tulee ensisijaisesti järjestää muutto itse edullisinta tapaa käyttäen. Muuttokuluihin myönnetään täydentävää toimeentulotukea edullisimman vaihtoehdon mukaan. Asiakkaan on pyydettävä vähintään kaksi tarjousta mikäli tarvetta käyttää muuttofirmaa. Lähtökohtaisesti muuttokuluinakin huomioidaan kuitenkin todelliset kustannukset, mikäli niitä ei voida pitää kohtuuttomina. Muuttokustannuksista vastaa se kunta, jossa henkilö kulujen erääntyessä oleskelee. Pääsääntöisesti huomioidaan polttoainekulut 20 centtiä / km. Kohtuulliset muuttokustannukset Kirkkonummella kunnan sisällä 200 euroa, muutto lähikuntiin 400 euroa ja muutto muihin kuntiin 600 euroa. Näistä ohjeista voidaan poiketa erityistilanteissa, harkinnan tekee sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja.

16 3.3 Välttämätön kodin irtaimisto 3.3.1 Huonekalut Kodin irtaimiston hankintaan tulisi käyttää ensisijaisesti kierrätyskeskuksia ja kirpputoreja. Toimeentulotukea kodin irtaimiston hankintaan voidaan myöntää erityisperustein, esim. asunnottomuuden, pitkän laitoshoidon tai vankeuden jälkeen tai nuorille ensiasuntoon muuttaville, mikäli heillä ei ole muuta keinoa hankkia välttämätöntä kodin irtaimistoa. Patja aikuisten 50 Patja lasten 50 Sänky aikuisten 120 Sänky lasten 120 Pöytä ja tuolit 150 Mikäli kyseessä on ollut asunnon raivaussiivous minkä vuoksi kaikki kodin irtaimisto tulee hävittää, voidaan sosiaalityöntekijän arvion perusteella myöntää tukea tarpeen mukaisesti. Kodinkoneet Pyykinpesukoneeseen voidaan myöntää täydentävää toimentulotukea lapsiperheille, lääkärinlausunnon perusteella mikäli henkilöllä todettu sairaus tai vamma, mikäli taloyhtiössä ei ole pesutupaa tai muulla erityisellä perusteella. Avustuksen suuruus 150-300 euroa. Pyykinpesukoneen rikkouduttua asiakkaan vastuulla on selvittää mahdolliset korjauskustannukset ja myyjän takuuehtojen soveltuvuus tapaukseen sekä kotivakuutuksen kautta korvausmahdollisuus.

17 3.4 Velkajärjestely, jäännösvero ja Kelan takaisinperintä 3.4.1 Velkajärjestely Velkajärjestelyn piirissä olevilla on oikeus hakea lykkäystä maksujen suorittamiseen maksuohjelman keston aikana enintään kolmella kuukaudella. Lykätyt maksuerät tulevat maksettaviksi maksuohjelman päättyessä. Maksuohjelmaan voi myös hakea muutosta, mikäli maksukyky on olennaisesti heikentynyt. Tilapäisesti toimeentulotuella voidaan turvata se, että velallinen kykenee noudattamaan maksuohjelmaansa. 3.4.2 Jäännösvero Jäännösverot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavaa menoa. Verohallinto voi hakemuksesta myöntää jäännösveron maksamiselle lykkäystä, tehdä asiakkaan kanssa maksujärjestelysopimuksen tai vapauttaa veron maksamisesta kokonaan, jos asiakkaan veronmaksukyky on olennaisesti alentunut tai siihen on olemassa muita erityisiä syitä. 3.4.3 Kelan takaisinperintä Kelan takaisinperintä Kelan takaisinperintäpäätös rinnastetaan ulosmittaukseen. Toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevina tuloina huomioidaan vain asiakkaalle tosiasiassa maksetun kelan etuuden määrä (KHO 5.7.2007/1800) Asiakas voidaan kuitenkin ohjata kelaan sopimaan mahdollisimman pienistä takaisinperintäeristä.

18 3.5 Päivähoitomaksut Toimeentulotukiasiakasta ohjataan ensisijaisesti käyttämään kunnallista päivähoitoa ja hakemaan päivähoitomaksuihin alennusta tai poistamista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 perusteella (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734). Lapsen ollessa yksityisessä päivähoidossa ja perheen toimeentulotuen tarve on pitkäaikainen, huoltajia ohjataan hakemaan kunnallista päivähoitopaikkaa ja odotusajalta yksityisen päivähoidon maksut huomioidaan täydentävänä toimeentulotukena. Lapsen etu ja perheen toivomukset on huomioitava päivähoitopalveluja valittaessa. Huomioidaan menona 3 kk:n ajan jonka aikana asiakkaan tulee ilmoittaa tulonsa päivähoitotoimistoon ja hakea maksumuutosta. Viimesijaisesti sosiaalityöntekijä harkitsee 0-maksusta puoltoa. Mikäli kunnassa ei ole saatavilla maksutonta koululaisten iltapäivähoitoa, kulut huomioidaan menona 1-2 luokkalaisille mikäli siihen on riittävät perusteet. Myönnetään täydentävänä toimeentulotukena. 3.6 Lastentarvikkeet Lastentarvikkeiden, - vaunujen- ja -rattaiden osalta asiakasta pyydetään ensisijaisesti selvittämään käytettyjen ostomahdollisuus. Ko. tarvikkeisiin voidaan myöntää yhteensä 300 euroa. Summa sisältää yhdistelmärattaat, sänky, patja, turvaistuin. Myönnetään maksusitoumuksella tai jos rahana niin asiakkaan on esitettävä kuitti ostetuista lastentarvikkeista. 3.7 Lasten harrastusmenot Lasten harrastusmenoihin voidaan myöntää toimeentulotukea pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden, sairauden tai muun erityisperusteen vuoksi.

19 Toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa mm. toimeentulotukiasiakkuuden kesto, harrastuksen kesto ja lapsen ikä. Tukea maksetaan 6 17-vuotiaan lapsen yhteen harrastukseen/vuosi. Toimeentulotuen kohde tulee olla perusteltu ja kuluista tulee esittää kuitti ja/ tai lasku. Myös maksusitoumuksen myöntäminen on mahdollista. Kohtuulliset harrastusmenot sisältävät kaiken (välineet, lisenssit, vakuutus). Tämän lisäksi voidaan myöntää erikseen tukea 150 euroa/lapsi/ vuosi leireihin ja retkiin sekä polkupyörään 50 e, suksiin 20 euroa ja luistimiin 20 euroa ja polkupyöräkypärään 20 euroa. Tukemisen tulee olla suunnitelmallista. Asiakasta pyydetään tässäkin tilanteessa ensisijaisesti selvittämään käytettyjen ostomahdollisuus. Lasten kohtuulliset harrastusmenot: 6-11 vuotiaat 200 /vuosi 12-17 vuotiaat 300 /vuosi 3.8 Lapsen tapaamisesta aiheutuvat kulut Lapsen tapaamisoikeuden tarkoitus on turvata lapsen oikeus tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei vakituisesti asu. Lapsen vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta, jolloin tapaajavanhemman menoiksi voidaan toimeentulotuessa huomioida lapsen tapaamisesta aiheutuvia kuluja. Mikäli vanhempien välistä kustannusten jakoa ei ole erikseen määritelty joko lastenvalvojalla tai oikeudessa laaditussa huolto- ja tapaamissopimuksessa, kustannusten katsotaan kuuluvan tapaajavanhemmalle. Toimeentulotuen myöntämisvastuussa on se kunta, jossa tapaajavanhempi oleskelee. Toimeentulotuella ei saa rajoittaa tapaamisten määrää. Jos vanhemmat sopivat tapaamisista ilman viranomaisia tai laajentavat tapaamisia ilman viranomaispäätöksiä, lähtökohtaisesti vanhemmat vastaavat näistä kuluista keskenään. Toimeentulotukinormien lisäksi on kuitenkin huomioitava aina lapsen etu ja vanhempien taloudelliset edellytykset osallistua tapaamisista aiheutuneisiin kustannuksiin. Lapsen tapaamiskuluina huomioidaan 8 /vrk/lapsi ja lisäksi matkakuluista puolet. Huomioidaan kuukaudessa 4 vrk. Lomien aikana: kesäloma 14 vrk kerran kesässä, muina aikoina max. 7 vrk (pääsiäinen, joulu, talviloma)

20 tavanomaisten tapaamisten lisäksi. Kulut huomioidaan jälkikäteen ja on toimitettava elatussopimus ja huolto- ja tapaamissopimus. Ns. jaetun vanhemmuuden tilanteissa, joissa lapsi asuu esim. vuoroviikoin kummankin vanhemman luona, on päätös lapsen huollosta ja tapaamisesta riittävä selvitys siitä, miten huoltosuhde jakaantuu. Erillistä selvitystä toteutuneista tapaamisista ei voida edellyttää, ellei ole syytä epäillä, etteivät sovitut tapaamiset toteudu. 3.9 Tavanomaista suuremmat vaatemenot Toimeentulotuen perusosa sisältää vaatemenoihin tarkoitetun vähimmäismäärän ja perusosaan sisältyviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. On kuitenkin tilanteita, joissa tästä voidaan asiakkaan eduksi poiketa, kun se henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuen on perusteltua. Tällaisia tilanteita saattavat olla esimerkiksi pitkäaikaisasiakkaan erityinen vaatteiden tarve ja pitkäaikaisasiakkaan raskausajan vaatteet. Toimeentulotuen taso on riittävä lyhytaikaiseen tuen tarpeeseen, mutta mikäli henkilö tai perhe joutuu pitkäaikaisesti turvautumaan toimeentulotukeen, sitä niukemmaksi muodostuu taloudellinen liikkumavara. Pitkäaikainen toimeentulotuen varassa eläminen tulee ottaa huomioon arvioitaessa toimeentulotuen tarvetta. KHO (7.4.2000/686) on ottanut kantaa toimeentulotuen myöntämisestä romaninaisen pukuun. Puku on katsottu osaksi romanikulttuuria ja sen hankintamenot niin suuriksi, ettei sitä voida lukea kokonaan toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin. Romaninaisen hameeseen voidaan asua vakituisesti käyttävälle myöntää toimeentulotukea joka toinen vuosi. (2 vuoden välein) Tukea myönnetään vain pitkäaikaisille asiakkaille (yli vuoden yhtäjaksoisesti kestänyt toimeentulotuen asiakkuus). Edellisten asuinkuntien myöntämät avustukset tulee tarkistaa, mikäli kuntaan muutosta ei ole kauan aikaa. (alle vuosi)

21 Romanihameeseen voidaan myöntää korkeintaan 450 euroa joka toinen vuosi, joka myönnetään maksusitoumuksella. Huomattavaa on, että aina ei tarvitse hankkia uutta vaatetta vaan kysymykseen voi tulla vaatteen tai helman korjaus. Muuta vaadittaessa kustannusarvion hankinta ja hinnan selvittäminen on asiakkaan tehtävä. Asiakkaan tulee yksilöidä tarve ja perustelut hakemuksessaan. Romani Mission kannan mukaan romaninainen ei yleensä tarvitse raskausajalle erikseen toista hametta. Perhetapahtumat Perhetapahtumiin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea, mutta on kuitenkin tilanteita, joissa perheen tai henkilön etu vaatii täydentävän toimeentulotuen käyttöä esimerkiksi ristiäisten, konfirmaatiotilaisuuden tai hautajaisten järjestämiseen. Muilta osin tukeminen edellyttää aina yksilö ja perhekohtaista harkintaa. 3.10 Hautauskulut Toimeentulotuen myöntäminen hautauskuluihin edellyttää vainajan ja lesken käytettävissä olevien tulojen ja varojen huomioimista tulona. Vainajan kuolinpesän hoitaja pyydetään toimittamaan toimeentulotukihakemuksen yhteydessä vainajan ja lesken pankkitilin kuolinpäivän saldot ja selvitetään maksussa olevat tulot. Joissakin tapauksissa voi olla perusteltua huomioida kuolinpesän varallisuus, mutta yleensä kuolinpesän varallisuutta ei pystytä selvittämään hautauksen vaatimalla aikataululla. Pitkäaikaiselle toimeentulotuen asiakkaalle voidaan lähiomaisen hautajaisiin myöntää kukkavihkoa varten enintään 30 euroa. Mikäli hautaustilaisuus ei ole asiakkaan kotipaikkakunnalla, myös matkakulut voidaan huomioida edullisimman matkustus vaihtoehdon mukaan. Kun toimeentulotukea myönnetään hautaukseen, tehdään aina myös takaisinperintäpäätös, koska perukirja ei ole vielä valmis. Perintä tehdään kuolinpesän varoista. Perintäilmoitus lähetetään kuolinpesän hoitajalle ja hoitajaa

22 pyydetään toimittamaan perukirja sosiaalivirastoon sen valmistuttua. Mikäli kuolinpesä todetaan varattomaksi, tehdään perinnästä luopumispäätös. (Perintä kirjataan laki toimeentulotuesta 20 1 mom) Mikäli kuolinpesälle ei löydy hoitajaa, vainajalla ei ole perillisiä ja pesään jää varallisuutta, pesänhoitajan määrää Valtionkonttori. Kuolintapauksesta tulee ilmoittaa Valtiokonttoriin ja tällöin vainajan omaisuus menee valtiolle. Mikäli varattomalle kuolinpesälle ei löydy hoitajaa tai kukaan omaisista ei ole halukas asiaa hoitamaan, tehdään asiasta ilmoitus käräjäoikeuteen, joka määrää pesänhoitajan. Mikäli kuolinpesällä ei ole hoitajaa, asunnon tyhjentäminen kuuluu vuokranantajalle. Vainajan mahdollisia sairaalalaskuja, vuokria tai esim. velkoja ei myönnetä toimeentulotukena. Kohtuullisina pidettävät välttämättömät hautauskustannukset: Arkku 259 vaatetus 55 Kuljetus 98 apumies 32 Arkkuun laitto 31 arkun koristelu 30 tuhkausuurna 83 järjestelyt 50 omaisten kukat 30 Yhteensä 668 Lisäksi kuuluvat hautapaikka ja haudan kaivaustyöt seurakunnan laskun mukaan. Polttohautauksen kulut korkeintaan 710 euroa. Erityisruokavalio Erityisruokavalioon toimeentulotukea hakevalta asiakkaalta on perusteltua pyytää selvitys erityisruokavalion tarpeellisuudesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Keliakiaa sairastavat voivat saada Kelalta korvausta gluteenittoman ruokavalion kustannuksiin. Tätä korvausta ei huomioida tulona ja sen katsotaan pääsääntöisesti kattavan gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvat kustannukset.