SARJA B 2012:11 Helsingin sataman vaikuttavuustutkimus HELSINGIN SATAMAN JULKAISU 13.11.2012
1(14) Helsingin sataman vaikuttavuustutkimus 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on mitata Helsingin sataman taloudellista ja työllistävää vaikuttavuutta. Mittareina käytettiin vaikutusta BKT:hen ja työllisyysvaikutusta. Nämä selvitettiin Helsingin sataman lisäksi satamaa hyödyntävältä yritystoiminnalta, jonka merkittävimpiä toimialoja ovat liikenne, kuljetus, lastinkäsittely ja varastointi sekä matkatoimistot. Matkustajaliikenteen osalta selvitettiin, mikä on matkailijoiden (Suomessa käyvät ulkomaalaiset sekä risteilymatkustajat) rahankäyttö Suomessa. Tämän perusteella laskettua vaikuttavuutta verrattiin BKT:oon ja työlliseen työvoimaan. Erikseen selvitettiin vielä kunnallistaloudellinen vaikutus: mikä on vaikutus kuntien saamiin verotuloihin. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin. Haastattelut tehtiin kesäkuussa 2012. Haastattelutulosten perusteella saadut tulokset laajennettiin kattamaan kaikki tutkimuksen perusjoukkoon kuuluvat yritykset. Tutkimus valmistui lokakuussa 2012. Tutkimusta Helsingin Sataman puolelta ohjasivat satamajohtaja Kimmo Mäki ja toimistopäällikkö Eve Tuomola. Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat WSP Finland Oy ja Kari Hietala Oy, joissa työhön osallistuivat Timo Kärkinen, Cecilia Halsti ja Kari Hietala.
2(14) 2. Keskeiset käsitteet Tuotos, liikevaihto, myynti = yrityksen valmistamistaan ja myymistään hyödykkeistä (tavaroista ja palveluista) saama rahamäärä. Arvonlisäys (jalostusarvo, value added) tarkoittaa tuotannossa syntyvää arvoa. Se saadaan esiin vähentämällä liikevaihdosta ostettujen välituotteiden (tavaroiden ja palvelusten) arvo. Se voidaan laskea myös henkilöstökulujen, kiinteän pääoman kulumisen (poistojen) ja mahdollisten tuotannon ja tuonnin verojen summana. Yritykset maksavat arvonlisästä arvonlisäveron. Ostetuista panostekijöistä tätä ei makseta, vaan sen maksavat panostekijöitä tarjonneet yritykset, joiden arvonlisään ne kuuluvat. Näin vältetään kaksinkertainen laskenta. Arvonlisien summa on BKT. Yritys kerryttää BKT:tä juuri arvonlisänsä verran. Välituote käytetään panoksena muiden hyödykkeiden valmistamiseen. Välituote on mukana liikevaihdossa mutta ei arvonlisässä., välitön = työllisten määrä (henkilöä), joka on osallistunut tuotoksen aikaansaamiseen yrityksessä. Työllisyyden kerrannaisvaikutus leviää välituoteostojen kautta. Välituotteiden valmistukseen osallistuneiden henkilöiden työpanos muissa yrityksissä usein muilla alueilla. yhteensä = välitön työllisyysvaikutus plus työllisyyden kerrannaisvaikutus. Ilmoittaa, kuinka suuri henkilömäärä on tarvittu satamalle tai sataman kautta kulkeneille matkustajille myytyjen tavaroiden tai palvelusten valmistukseen plus käytettyjen välituotteiden valmistukseen muissa yrityksissä. Analyysi perustuu kyselyaineistoihin sekä panos-tuotostutkimukseen. Tuotos/liikevaihto/myynnit selvitettiin kyselyjen avulla. Yrityskyselyn avulla selvitettiin lisäksi välitön työllisyys. Arvonlisäys ja työllisyys yhteensä selvitettiin panos-tuotostutkimuksen avulla. Matkailijoita koskevissa analyyseissä myös välitön työllisyys selvitettiin panostuotostutkimuksen avulla.
3(14) 3. Yrityskyselyn perusjoukko ja otos Perusjoukko ja otos määriteltiin Tilastokeskuksen yritysrekisterin perusteella. Perusjoukoksi määriteltiin Helsingin seudun alueella sijaitsevat liikenteeseen liittyvien toimialojen toimipaikat mukaan luettuna matkatoimistot. Toimipaikkoja oli perusjoukossa 2903. Yli 10 henkilön toimipaikat otettiin mukaan kaikki. Pienemmistä toimipaikoista (0 4 henkilöä) otettiin 10 %:n otos. Jos henkilökuntaa oli 5 tai enemmän, otettiin kaikki mukaan otokseen. Pienempi otantasuhde oli kuitenkin tieliikenteen tavarankuljetuksessa, koska raskaan liikenteen tavarankuljetusyrityksiä oli perusjoukossa hyvin paljon. Toimialalta otettiin 5 %:n otos, kun henkilökuntaa oli 0 4, 25 %:n otos, kun henkilökuntaa oli 5 9 ja otos oli 50 %, kun henkilökuntaa oli 10 19. Lopuista toimipaikoista otantasuhde oli 100 %. Kustakin yrityksestä haastateltiin (puhelinkyselynä) vain yhtä toimipaikkaa, jolta saatiin koko yrityksen tiedot. Otos oli yhteensä 378 yritystä (suuremmilla yrityksillä oli useita toimipaikkoja). Vastauksia saatiin 261 eli vastausprosentti oli 57 %. Yrityskyselyn avulla arvioidaan, mikä on Helsingin sataman vaikutus arvonlisäykseen ja työllisyyteen. Arvonlisäys ilmoittaa suoraan vaikutuksen BKT:hen. BKT on itse asiassa kaikkien Suomen (tai jonkin alueen) arvonlisäysten summa. Vastanneiden tiedot yleistetään perusjoukkoa koskeviksi laskemalla painot sen mukaan, kuinka suuri on vastanneiden osuus perusjoukosta toimialan ja yrityskoon mukaan. Analyysi suoritetaan ensin Helsingin sataman kanssa asioivien yritysten osalta. Sitten sama suoritetaan matkailijoiden osalta. Lopuksi tutkitaan vielä kunnallistaloudellisia vaikutuksia.
4(14) 4. Satamaa hyödyntävä yritystoiminta On yrityksiä, joiden liikevaihdosta ja työllisyydestä osa liittyy Helsingin satamatoimintaan. Satamaan liittyvä osuus voidaan katsoa Helsingin sataman vaikuttavuudeksi. Ilman Helsingin satamaa tätä osuutta liikevaihdosta ja työllisyydestä ei olisi olemassa näille yrityksille. Osuutta selvitettiin yrityskyselyn avulla. Kyselylomake on liitteenä. Taulukossa 1 on esitetty tulokset toimialan mukaan. Mukana ei ole Helsingin Satamaa eikä toimialoja, joilta oli vain yksi yritys. Yhden yrityksen toimialat ovat mukana taulukoissa 2 ja 3. Helsingin satama on mukana yhteenvetotaulukossa 9. Suurin arvonlisäys tulee toimialalta lastinkäsittely ja varastointi sekä muu liikennettä palveleva toiminta. Suurin työllisyysvaikutus tulee muusta kuljetusvälityksestä. Koko aineistossa miljoonan euron arvonlisäys saavutetaan 6,1 henkilön vuotuisella työpanoksella (2335/381). Koko maassa samoilla toimialoilla tarvitaan selvästi suurempi työpanos eli tuottavuus on Helsingin satamaa hyödyntävässä yritystoiminnassa keskimääräistä suurempaa. Arvonlisäys jakautuu tavaraliikenteeseen ja matkustajaliikenteeseen toimialoittain odotetulla tavalla. Taulukko 1. Helsingin satamaan liittyvien toimintojen arvonlisäys ja työllisyysvaikutus toimialan mukaan Arvonlisäys (milj. ) välitön yhteensä Arvonlisäys % Tavaraliikenne Matkustajaliikenne Maaliikenne pl. taksit 138 1 269 1 879 99,8 0,2 Taksit 4,4 87 103 0 100,0 Meriliikenteen henkilökuljetus 181 1962 4 434 4,7 95,3 Meriliikenteen tavarankuljetus 51 175 395 100,0 0 Lastinkäsittely ja varastointi sekä Muu liikennettä palveleva toiminta 421 1662 2 942 99,9 0,1 Matkatoimistot ja Muu matkailua 27 207 378 0 100,0 palveleva toiminta Muu kuljetusvälitys 381 2 335 5 909 100,0 0 Tukevat viranomaistoiminnot* 10,9 170 334 Yhteensä, josta 1 214 7 867 16 374 87 13 - Tavaraliikenne 1 056 6 844 14 245 100,0 0 - Matkustajaliikenne 158 1 023 2 129 0 100,0 *(suluissa henkilöä): Luotsit (15), Hinaajat (20), Väylänpito (10), Jäänmurto (15), Rajavartiolaitos (26), Alusliikennepalvelu VTS (10), Tulli (75) Tukevat viranomaistoiminnot (ja taulukossa 9 Helsingin satama) on jaettu tavara- ja matkustajaliikenteeseen muiden toimintojen arvonlisäysten suhteessa (87/13). Taulukossa 1. ei ole mukana Helsingin Satamaa, vartiointia eikä matkustajaliikenteen alueelle jättämien rahojen vaikutusta. Tukevat viranomaistoiminnot on sijoitettu panos-tuotos tarkastelussa puoliksi toimialaan 522 Liikennettä avustavat palvelut ja puoliksi toimialaan 84 Julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen palvelut. Taksien vaikuttavuusarvion lähtötietona on ollut se, että taksit ovat tehneet Helsingin satamiin ja satamista 324 200 matkaa v. 2011 GPS tietojen perusteella. Yhden matkan hinnaksi
5(14) on arvioitu varovasti 20 euroa. Ulkomaiset kuljetusyritykset eivät kuuluneet otokseen eivätkä perusjoukkoon. Niiden vaikutus arvioitiin siten, että oletettiin heidän hoitavan kuljetuksista neljäsosan ja yritysten oletettiin olevan samanlaisia kuin ovat perusjoukon 0 4 henkilön yritykset toimialalla tieliikenne ja tavarankuljetus. Kaikkien vaikuttavuuden osatekijöiden yhteisvaikutus on yhteenvetotaulukossa 9. Taulukko 2. Helsingin satamaan liittyvien toimintojen arvonlisäys ja työllisyysvaikutus yrityskoon mukaan Arvonlisäys Arvonlisäys % Välitön (milj. ) välitön yh- teensä Tavaraliikenne Matkustajaliikenne työllisyys/ Arvonlisäys Suuret (LV 10 milj.) 988 5 143 11 298 84 16 5,2 Keskisuuret (0,7 milj. LV < 10 milj.) 130 1 360 2 623 95 5 10,5 Pienet (LV < 0,7 milj.) 22 450 760 100 0 20,5 Yhteensä 1 140 6 953 14 681 86 14 6,1 Taulukoissa 2. 4. ei ole mukana Helsingin Sataman, satamaa tukevien viranomaistoimintojen, taksien, ulkomaisten kuljetusyritysten eikä matkustajaliikenteen alueelle tuoman kysynnän vaikutusta. Helsingin satamaa lukuun ottamatta yrityskokoa ja yrityksen kotikuntaa ei ollut näiltä osin tiedossa. Miljoonan euron arvonlisäys (välitön työllisyys hlöä/arvonlisäys milj. euroa) saavutetaan suurissa yrityksissä viiden, keskisuurissa kymmenen ja pienissä kahdenkymmenen henkilötyövuoden työpanoksella. Toiminnan työvaltaisuus kasvaa siten voimakkaasti yrityskoon pienentyessä. Kokonaistyöllisyysvaikutus suhteessa välittömään työllisyysvaikutukseen on suurissa yrityksissä 2,1-kertainen, keskisuurissa yrityksissä 1,9-kertainen ja pienissä yrityksissä 1,7- kertainen. Matkustajaliikenteen osuus arvonlisäyksestä kasvaa yrityskoon kasvaessa. Taulukko 3. Helsingin satamaan liittyvien toimintojen arvonlisäys ja työllisyysvaikutus yrityksen sijaintipaikan mukaan Arvonlisäys (milj. ) välitön yhteensä Arvonlisäys % Tavaraliikenne Matkustajaliikenne Välitön työllisyys/ Arvonlisäys Helsinki 465 3 698 7 976 94 6 8,0 Helsingin seutu 653 3 015 6 242 82 18 4,6 Muu Uusimaa 4 42 76 0 100 10,5 Muu Suomi 18 198 387 50 50 11,0 Yhteensä 1 140 6 953 14 681 86 14 6,1
6(14) Helsingin seutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirk konummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Miljoonan euron arvonlisäys saavutetaan Helsingissä kahdeksan, Helsingin seudulla viiden ja muualla 11 henkilön vuoden työpanoksella. Satamaan liittyvät toiminnot ovat helsinkiläisyrityksillä työvaltaisempia kuin Helsingin seudun (pl. Helsinki) yrityksillä. Kaikilla alueilla kerrannaistyöpaikat ovat samaa suuruusluokkaa kuin välittömät työpaikat eli kokonaistyöllisyysvaikutus on kaksinkertainen (Helsingissä kuitenkin 2,2-kertainen ja Helsingin seudulla 2,1-kertainen) välittömään vaikutukseen verrattuna. Taulukossa 4 on vielä esitetty Helsinki ja Helsingin seutu toimialan mukaan. Arvonlisäys on Helsingin seudulla suurempi, mutta työllisyysvaikutus Helsingissä suurempi. Taulukko 4. Arvonlisäys ja työllisyysvaikutus toimialan mukaan Helsingissä ja Helsingin seudulla Arvonlisäys (milj. ) välitön yhteensä Helsinki Helsingin seutu Helsinki Helsingin Helsinki Helsingin seutu seutu Maaliikenne 14 101 82 842 122 1 246 Meriliikenteen henkilökuljetus 27 115 330 1 224 746 2 765 Meriliikenteen tavarankuljetus 51 175 359 Lastinkäsittely ja varastointi sekä Muu liikennettä palveleva toiminta 132 289 1 478 184 2 616 326 Matkatoimistot ja Muu matkailua 9 5 49 45 90 83 palveleva toiminta Muu kuljetusvälitys 232 143 1 584 720 4 007 1 822 Yhteensä 465 653 3 698 3 015 7 976 6 242
7(14) 5. Ulkomaiset matkailijat Seuraava analyysi perustuu Matkailun Edistämiskeskuksen ja Tilastokeskuksen Raja haastattelututkimukseen vuodelta 2011. Vuonna 2011 Suomessa kävi 7,26 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Näistä Helsingin sataman kautta kulki 1,37 milj. matkustajaa eli 19 %. (Luvuissa eivät ole mukana risteilymatkustajat, ammattimainen liikenne, Ahvenanmaa, paikallisliikenne Ruotsista ja Norjasta eivätkä eräät pienet rajanylityspaikat.) Laivaliikenteen avulla Suomessa kävi 1,72 milj. matkustajaa eli Helsingin sataman osuus oli tästä peräti 80 %. Varustamojen tietojen mukaan Suomessa kävi Helsingin sataman kautta 4,1 miljoonaa ulkomaista matkailijaa vuonna 2011 eli kolme kertaa enemmän kuin MEK/TK:n mukaan. Taulukko 5. Ulkomaisten matkustajien Suomen-matkan pääsyyt v. 2011 liikennemuodon mukaan (tuhansia matkustajia ja prosenttia) Matkan pääsyyt Helsingin Muu laivaliikennliikenne Lento- Maaliikenne Yhteensä (1000 matkustajaa) satama Työmatka 334 21 1 013 154 1 522 Tuttavat, sukulaiset 219 76 467 127 889 Muu vapaa-aika 641 170 682 2 326 3 818 Muu matka 114 77 311 254 756 Useita syitä 61 9 61 143 274 Yhteensä 1 369 353 2 533 3 005 7 260 Matkan pääsyyt (%) Työmatka 24 6 40 5 21 Tuttavat, sukulaiset 16 22 19 4 12 Muu vapaa-aika 47 48 27 77 53 Muu matka 8 21 12 9 10 Useita syitä 5 3 2 5 4 Yhteensä 100 100 100 100 100 Maaliikenteessä ja laivaliikenteessä painottuvat muut vapaa-ajanmatkat eli turismi kun taas lentoliikenteessä painottuu työmatkaliikenne. Työmatkat ovat Helsingin sataman kautta kulkeneessa matkustajaliikenteessä suhteellisesti neljä kertaa yleisempiä (24 %) kuin muiden satamien kautta kulkevassa liikenteessä (6 %), jossa puolestaan muut matkat sekä tuttava- ja sukulaisvierailut ovat suhteellisesti yleisempiä. Muu vapaa-ajanmatkustus eli turismi on suhteellisesti yhtä yleistä (noin puolet) Helsingin ja muiden satamien kautta kulkevassa matkustajaliikenteessä (risteilymatkustajia, joita oli 385 000, ei tässä huomioida). Turismi on selvästi suhteellisesti yleisempää maantieliikenteessä mutta vähäisempää lentoliikenteessä. Itse asiassa turisteja kulkee Helsingin sataman kautta lähes sama määrä kuin Suomen lentokenttien kautta. Kun risteilymatkustajat huomioidaan, turisteja kulkee selvästi enemmän Helsingin sataman kautta. Helsingin sataman kautta kulkeneet matkustajat toivat v. 2011 Suomeen 319,8 miljoonaa euroa, mikä on 14,4 % koko Suomeen tuodusta rahamäärästä, 2 222,4 miljoonasta euros-
8(14) ta. Matkailijaa kohden Helsingin sataman kautta kulkeneet jättivät Suomeen 234. Vastaavasti kaikki Suomeen tulleet jättivät keskimäärin 306. Tässä ei ole vakioitu maassaoloaikaa. Risteilymatkustajat (laivojen miehistö mukaan luettuna) jättivät Suomeen lisäksi 28 miljoonaa euroa eli Helsingin sataman kautta tuli yhteensä 348 miljoonaa euroa. Taulukko 6. Helsingin sataman kautta kulkeneiden ulkomaisten matkustajien v. 2011 Suomeen tuomat rahamäärät kohdealueen ja kulutuksen kohteen mukaan sekä vertailu kaikkiin matkustajiin Kohdealue (milj. ) Ennakkomaksut Majoitus Ravintolat kahvilat Polttoaine Ostokset Taksit Muu kulutus Yhteensä (milj. ) Helsinki 11,4 23,4 41,3 7,8 52,0 5,1 14,2 155,3 Helsingin seutu 0,5 5,8 12,0 4,2 19,0 1,0 7,0 49,6 Laaja metropolialue 0,6 2,8 5,3 2,3 7,2 0,4 1,9 20,6 Muu Suomi 4,3 19,1 21,1 8,7 30,4 1,9 8,8 94,3 Kaikki Hgin sataman kautta kulkeneet 16,9 51,2 79,8 23,0 108,6 8,4 32,0 319,8 Kaikki Suomeen tulleet 114 414,1 430,6 78,7 966,1 91,8 127,2 2 222,4 Hgin satama % kaikista matkustajista 15 12 19 29 11 9 25 14 Kohdealue (%) Helsinki 7,4 15,1 26,6 5,0 33,5 3,3 9,1 100,0 Helsingin seutu 1,0 11,8 24,2 8,5 38,3 2,0 14,2 100,0 Laaja metropolialue 3,1 13,8 25,9 10,9 34,8 1,9 9,4 100,0 Muu Suomi 4,6 20,2 22,4 9,3 32,2 2,0 9,4 100,0 Kaikki Hgin sataman kautta kulkeneet 5,3 16,0 24,9 7,2 33,9 2,6 10,0 100,0 Kaikki Suomeen tulleet 5,1 18,6 19,4 3,6 43,5 4,1 5,7 100,0 - Helsingin seutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti - Laaja metropolialue: Uudenmaan (ml. entinen Itä-Uudenmaan), Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen maakunnat pl. Helsinki ja Helsingin seutu - Kahdessa pääkohteessa käyneiden matkustajien rahankäyttö on jaettu puoliksi pääkohteiden kesken. Monta kohdetta tai Ei kohdetta vastanneiden matkailijoiden rahankäyttö on jaettu tasan kaikkien alueiden kesken. Helsingin sataman kautta kulkeneet käyttävät suhteellisesti vähemmän rahaa ostoksiin ja takseihin mutta suhteellisesti enemmän rahaa ravintoloihin ja kahviloihin, polttoaineisiin ja muuhun kulutukseen kuin kaikki Suomeen tulleet matkailijat. Helsingin sataman kautta tulleilla kolmasosa jätetystä rahamäärästä kohdentui ostoksiin kun kaikilla matkailijoilla luku oli suurempi: 44 %. Helsinki ei näyttäisi olevan mikään erityinen ostosmatkailukohde. Helsingin seudulle sataman kautta tulleet käyttävät ostoksiin suhteellisesti hieman enemmän rahaa kuin Helsinkiin tulleet. Helsingin sataman kautta muualle Suomeen menneet käyttävät majoitukseen suhteellisen runsaasti rahaa.
9(14) Helsingin sataman kautta kulkeneiden jättämästä rahamäärästä (319,8 milj. ) kohdentui Helsinkiin puolet, 49 % (155,3 milj. ), Helsingin seudulle 16 %, laajalle metropolialueelle 6 % ja muualle Suomeen 29 %. Varustamojen matkailijamäärätietojen mukaan myös Suomeen jätetyt rahamäärät olisivat edellä esitettyä suurempia. 6. Risteilymatkustajat Seuraavaksi analyysiin lisätään risteilymatkustajat. Taulukko 7. Helsingin sataman kautta Suomeen saapuvien matkustajien rahankäyttö ja kansantaloudelliset vaikutukset v. 2011 Risteily Muu Yhteensä Arvonlisäys Välitön työllisyys yhteensä (milj. ) Ostokset 5,58 108,6 114,2 63,2 1 809 2 920 Kuljetus, taksit, kiertomatkat Ravintolat, kahvilat, majoitus 13,94 31,4 45,3 26,5 504 695 4,51 131,0 135,5 56,7 1 724 2 593 Muu kulutus 4,00 48,9 52,9 23,8 404 752 Yhteensä 28,03 319,8 347,9 170,2 4 425 6 950 Risteilymatkustajien tiedot perustuvat European Cruise Council n Euroopan risteilymatkustajille suuntaamaan kyselyyn, joka on julkaistu raportissa The Cruise Industry. Contribution of Cruise Tourism to the Economies of Europe. 2012 Edition. Luokan Muu tiedot ovat edellä esitettyjä rajahaastattelututkimuksen tietoja. Aineistojen välillä on seuraavia eroavuuksia. Risteilyaineistossa ei ole kansallisuusrajoitetta kun taas rajahaastattelussa ovat mukana vain ulkomaalaiset. Risteilyaineistossa ovat mukana myös risteilylaivoilla tapahtuneet yhdensuuntaiset matkat (40 000 henkilöä) mutta rajahaastatteluissa niitä ei huomioida. Majoitukseen liittyvät kustannukset (1,77 milj. ) tulevat näiltä yhdensuuntaisilta matkoilta. Risteilymatkaajat majoittuvat laivoissa. Pelkkien risteilymatkaajien (345 000 henkilöä) rahankäyttö oli 22,4 milj. (66,02 per henkilö). Maissa käyneiden miehistön jäsenten rahankäyttö (0,755 milj. ; 19,92 per maissa käynyt henkilö) on risteilyaineistossa mukana. Rajahaastatteluaineistossa ammattiliikennettä (laivoilla matkustavat rekkojen ja linja-autojen kuljettajat sekä miehistön jäsenet) ei huomioida. Noin puolet risteilymatkaajien jättämästä rahamäärästä kohdentuu kiertoajeluihin ja vastaaviin. Helsingin sataman kautta tulleet matkailijat tuovat palveluyrityksille 350 miljoonan euron liikevaihdon lisäyksen, mikä lisää BKT:tä 170 miljoonalla eurolla ja aikaansaa 4 400 työpaikkaa palveluja tarjoaviin yrityksiin. Eri toimialoille ja alueille välituoteostojen kautta leviävät kerrannaisvaikutukset huomioon ottava työllisyysvaikutus on yhteensä lähes 7 000 työ-
10(14) paikkaa. Välitön työllisyysvaikutus on keskimääräiseen tasoon verrattuna noin kaksinkertainen johtuen palveluntarjoajien (vähittäiskauppa, ravintolat, kahvilat, taksit) työvaltaisuudesta. Vastaavasti kerrannaisvaikutus on keskimääräistä selvästi pienempää. 7. Kunnallistaloudelliset vaikutukset Satamaan suoraan tai välillisesti liittyvien yritysten henkilöstö maksaa kunnallisveroja Helsingille ja muille asuinkunnilleen. Seuraavassa arvioidaan kuinka suuria maksetut kunnallisverot ovat satamaan liittyvien yritysten henkilöstön ja matkailijoita palvelevien yritysten henkilöstön osalta. Analyysi rajataan luonnollisten henkilöiden maksamiin kunnallisveroihin. Taulukko 8. Kuntien saamat verotulot Helsingin satamaan liittyvistä toiminnoista ja sataman kautta kulkeneesta matkailusta v.2011 Yksikkö Helsinki Helsingin Muu maa Yhteensä seutu Satamaan liittyvät yritykset Työpanos hlö 8 448 6 242 463 15 153 Korjattu työpanos hlö 5 400 9 000 753 15 153 Kunnallisvero henkilöä kohden 5 655 5 808 5 961 Kunnallisverot yhteensä M 30,5 52,3 4,5 87,3 Matkailijoita palvelevat yritykset Työpanos hlö 3 400 1 120 2 430 6 950 Korjattu työpanos hlö 2 400 1 620 2 930 6 950 Kunnallisvero henkilöä kohden 3 799 3 901 4 004 Kunnallisverot yhteensä M 9,1 6,3 11,7 27,1 Molemmat yhteensä M 39,6 58,6 16,2 114,4 Työpanoksessa on mukana työllisyyden kerrannaisvaikutus. Satamaan liittyvien yritysten Helsingin työpanoksessa on mukana Helsingin sataman vaikutus. Korjattu työpanos on arvioitu siten, että on huomioitu pendelöinti ja työllisyyden kerrannaisvaikutusten alueellinen leviäminen. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on 132. Helsingin työpanos on jaettu luvulla 1,32. Helsingistä ylijäävä työpanos on jaettu kahden muun alueluokan kesken, jonne on lisäksi sijoitettu arvioitu työllisyyden kerrannaisvaikutuksen alueellinen leviäminen. Tämä arvio on hyvin epävarma. Lisäksi osa leviämisvaikutuksesta kohdentuu ulkomaille, mitä ei tässä huomioida. Helsinkiin rekisteröityjen yritysten työntekijöistä osa asuu ja maksaa kunnallisveronsa Helsingin ulkopuolella ja yritykset ostavat osan tarvitsemistaan panostekijöistä Helsingin ulkopuolelta tai ne on valmistettu Helsingin ulkopuolella. Matkailijoita palvelevien yritysten työpanos on jaettu alueille suhteessa rahankäytön jakaumaan ko. alueilla. Satamaan liittyvien yritysten henkilöstön keskimääräiseksi vuosiansioksi on oletettu 36 000 eli 3 000 /kk lomarahat mukaan luettuna. Matkailijoita palvelevien yritysten keskipalkaksi on vastaavasti oletettu 25 800 /v eli 2 150 /kk. Aloille tyypillisissä ammateissa säännölliset kuukausiansiot ovat tätä luokkaa. Tyypillisen palkansaajan on oletettu asuvan Helsingissä, Vantaalla (Helsingin seutu) tai Lahdessa (muu maa). Hänen oletetaan kuuluvan evankelisluterilaiseen kirkkoon ja hänellä oletetaan olevan huollettavanaan kaksi lasta.
11(14) Kunnallisvero henkilöä kohden vuodelta 2011 saadaan nyt verohallinnon laskurilla. Kunnallisverot yhteensä on kunnallisvero henkilöä kohden kertaa korjattu työpanos. Kuntien saamia verotuloja ei sisällytetä taulukossa 9. esitettyyn yhteenvetolaskelmaan, jotta vältetään kaksinkertainen laskenta. Arvonlisäykseen sisältyvät bruttopalkat, joista verot maksetaan. Vastaavasti sataman suorittamia investointeja ei sisällytetä yhteenvetolaskelmaan, koska korvausinvestoinnit rahoitetaan poistoilla, jotka nekin sisältyvät arvonlisäykseen. Jos vaikuttavuuskuvaa haluaa tarkentaa, voi näitä ja monia muita rahavirtoja jäljittää ja analysoida kunhan välttää kaksinkertaisen laskennan. 8. Yhteenveto Taulukko 9. Helsingin sataman taloudelliset vaikutukset v. 2011. Yhteenveto Liikevaihto (M ) Arvonlisäys (M ) välitön yhteensä Välit.työll/ arvonlisäys Työll.yht./ välit.työll Helsingin satama 86,5 60,0 187 472 3,1 2,5 Satamaa hyödyntävät 3 354 1 199 7 610 15 847 6,2 2,1 yritykset pl. taksit Taksit 6,5 4,4 87 103 19,8 1,2 Tukevat viranomaistoiminnot 28,4 10,9 170 334 15,6 2,0 Ulkomaiset matkailijat 319,8 156,5 4 068 6 387 26,0 1,6 Risteilymatkustajat 28,0 13,7 357 563 26,0 1,6 Yhteensä, josta 3 823 1 445 12 479 23 706 8,6 1,9 - Tavaraliikenne 3 107 1 110 7 007 14 578 7,3 2,1 - Matkustajaliikenne 716 335 5 472 9 128 16,3 1,7 Helsingin sataman arvonlisäys on Sataman tilinpäätöksen käsittein liikevaihto miinus ostot ja liiketoiminnan muut kulut kuten vuokrat. Nämä erät kirjautuvat muiden yritysten arvonlisäksi. Toisaalta arvonlisäys on yhtä kuin henkilöstökulut plus poistot plus liikeylijäämä. Helsingin satama aikaansaa satamaan välittömästi liittyvät toiminnot mukaan luettuna 3,8 miljardin euron liikevaihdon, josta 1,4 miljardia on BKT:tä lisäävää arvonlisäystä. Satama aikaansaa 12 000 työpaikkaa välittömästi kokonaistyöllisyysvaikutuksen ollessa 24 000 työpaikkaa. Miljoonan euron arvonlisäyksen aikaansaamiseen tarvitaan 8,6 työpaikkaa. Työvaltaisuus (toisesta näkökulmasta tuottavuus) vaihtelee kuitenkin erittäin paljon toimialan mukaan. Kokonaistyöllisyysvaikutus on 1,9 kertaa välitön työllisyysvaikutus. Työllisyyden kerrannaisvaikutus on selvästi pienempi työvaltaisilla matkailijoita palvelevilla aloilla, jossa puolestaan välitön työllisyysvaikutus on hyvin suuri. Työllisyyden kerrannaisvaikutus on vastaavasti suurempi pääomavaltaisilla aloilla, jossa taas välitön työllisyysvaikutus on varsin pieni. Tavaraliikenteen välitön työllisyysvaikutus on vain kolmanneksen (36 %) suurempi kuin matkustajaliikenteen työllisyysvaikutus. Sataman aikaansaama arvonlisäys on sen sijaan tavaraliikenteessä yli kolminkertainen matkustajaliikenteeseen verrattuna.
12(14) 9. Vertailu vuoden 2007 tutkimukseen Vuonna 2007 suoritettiin samanlainen tutkimus kuin tämä perustuen vuoden 2006 aineistoihin. Satamaa hyödyntävien yritysten otos oli sama. Tulokset eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia, koska nyt vastausprosentti yrityshaastatteluissa oli suurempi, 57 %, kun se edellisellä kerralla oli 22 %. Lisäksi edellisellä kerralla vastauksia yritettiin ensin saada internetkyselyn avulla. Tällöin kyselyyn vastasi enemmän niitä, joilla on yhteistyötä sataman kanssa. Sama suuntaus on myös puhelinkyselyissä. Helpoimmin vastaavat ne, joilla on toimintaa satamaan. Muut kokevat kyselyn vieraaksi. Tällä kertaa vastaajien joukko oli selvästi suurempi. Nyt saatiin vastaamaan paljon niitäkin, joilla ei ole sataman kanssa mitään tekemistä. Kummassakin tapauksessa vastanneiden tiedot yleistettiin perusjoukkoon (Helsingin seudulla toimivat liikenteeseen liittyvät toimialat). Tulos oli se, että vaikuttavuus näyttää olleen edellisellä kerralla suurempi kuin tällä kertaa. Tulos johtuu kuitenkin siitä, että edellisellä kertaa vastaajien joukko oli positiivisesti valikoitunutta niin kuin termi kuuluu. Viime kerralla liikevaihdosta liittyi osa satamaan 81 prosentilla vastaajista, kun nyt liittyi vain 56 prosentilla. Suurempi vastausprosentti pienensi tässä tapauksessa mitattua vaikutusta. Toisaalta sitä kasvatti se, että nyt mukaan otettiin eräitä ryhmiä, joita ei viime kerralla ollut. Tällaisia olivat tukevat viranomaistoiminnot ja risteilymatkailijat. Taulukko 10. Osuudet BKT:stä ja työllisyydestä. Helsingin sataman taloudelliset vaikutukset suhteessa eri aluetasojen perushintaiseen bruttoarvonlisäykseen ja työllisten määrään vuosien 2006 (edellinen tutkimus) ja 2011 (tämä tutkimus) aineistoihin perustuvissa tutkimuksissa Tämä tutkimus Edellinen tutkimus Arvonlisäys välitön yhteensä Arvonlisäys välitön yhteensä Abs (M, hlö) 1 445 12 479 23 706 1 349 11 800 17 800 % Helsinki 4,8 4,0 7,6 5,0 4,2 6,4 Helsingin seutukunta 2,7 1,6 3,1 2,8 1,6 2,4 Koko maa 0,96 0,51 0,96 0,94 0,48 0,73 Vuoden 2006 tutkimustietoja on verrattu vuoden 2006 tilastotietoihin eri aluetasoilta. Vuoden 2011 tutkimustietoja taas on verrattu vuoden 2009 tilastotietoihin. BKT käyvin hinnoin on kasvanut 10 % koko maassa 2009 2011. Arvonlisäyksen oikeat prosentit tämän tutkimuksen osalta ovat siksi hieman pienempiä kuin taulukossa olevat. Osaltaan tätä selittävät edellä esitetyt vastausprosenttiin liittyvät tekijät. Eri aluetasojen työllisyydessä sen sijaan ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
13(14) Absoluuttisesti vaikuttavuudet tässä tutkimuksessa ovat hieman suurempia kuin edellisessä tutkimuksessa. Suhteessa eri aluetasojen arvonlisäykseen (BKT:hen) ja työllisyyteen voidaan todeta, että arvonlisäykset ovat saattaneet pienentyä tai säilyä ennallaan, välitön työllisyysvaikutus on säilynyt suunnilleen ennallaan ja työllisyyden kerrannaisvaikutus ja sen mukana kokonaistyöllisyysvaikutus on selvästi kasvanut. Työllisyyden kerrannaisvaikutuksen kasvu saattaa johtua osittain arviointimenetelmästä. Panos-tuotostarkastelussa ei päästä riittävän tarkalle toimialatasolle. Toisaalta yritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan, mikä saattaa vaikuttaa. Suhteessa koko maahan kaikilla vaikuttavuusmittareilla on tapahtunut kasvua.
14(14) LIITE 1 Puhelinhaastattelulomake 1) Kuinka suuri osa myynnistänne/liikevaihdostanne liittyy Helsingin satamaan? % liikevaihdosta 2) Jos satamaan liittyvä myyntinne oli suurempi kuin 0 %, se jakautuu seuraavasti (yhteensä 100 % liittyvästä myynnistä) % Myynnistä liittyy tavaraliikenteeseen % Myynnistä liittyy matkustajaliikenteeseen 3) Kuinka suuri osa yrityksen henkilötyöpanoksesta liittyy Helsingin satamaan? % 4) Mitä yrityksenne tekee, yrityksenne pääasialliset toimialat? 5) Henkilökunnan lukumäärä yrityksessänne keskimäärin v. 2011 6) Yrityksenne liikevaihto v. 2011 7) Yrityksenne sijaintikunta? 8) Mahdollisia perusteluja? Muuta? LIITE 2 Toimialaluettelo Tutkimuksessa käytettiin v. 2002 toimialaluokitusta, koska käytettiin vuodelta 2006 olevia perusjoukkoa ja otosta. Samat luokat eri numeroilla löytyvät nyt voimassaolevasta vuoden 2008 luokituksesta. Perusjoukkoon ja otokseen valikoitui yrityksiä seuraavilta toimialoilta: I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 60 Maaliikenne (matkustajien ja tavaroiden kuljetus tilaus- ja linjaliikenteessä maitse) 61 Vesiliikenne (tavaroiden ja matkustajien säännöllinen ja epäsäännöllinen kuljetus vesitse) 61101 Meriliikenteen henkilökuljetus (matkustajien kuljetus meritse ulkomaanliikenteessä joko omilla tai rahdatuilla aluksilla mukaan lukien risteilyt) 61102 Meriliikenteen tavarankuljetus (tavaroiden kuljetus meritse ulkomaanliikenteessä joko omilla tai aika- ja matkarahdatuilla aluksilla mukaan lukien näillä harjoitettu linja-, sopimus- ja hakurahtiliikenne) 63 Liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot 631 Lastinkäsittely ja varastointi (tavaroiden (mukaan luettuna kontit) ammattimaisesti harjoitettu lastaaminen, purkaminen ja varastointi) 632 Muu liikennettä palveleva toiminta 6322 Muu vesiliikennettä palveleva toiminta (kaikenlaiset vesiliikennettä palvelevat toiminnat kuten sataman ja niihin liittyvien laitteiden hoito ja toiminta, jäänmurtajat, luotsaus, majakat, väylänhoito, kanavien ylläpito ja toiminta, meripelastus sekä merenkulkuhallinto) 633 Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 634 Muu kuljetusvälitys 63401 Huolinta ja rahtaus (Vienti- ja tuontikuljetusten järjestely ja toteuttaminen. Kuljetusketjujen rakentaminen. Tavaroiden noudon ja jakelun järjestäminen, lastauksen, purkamisen ja siirtokuormauksen järjestäminen. Pakkaus-, mittaus- ja tarkastuspalvelut. Kuljetusasiakirjojen ja rahtikirjojen hankinta ja toimittaminen. Logistisen ketjun hallintaan liittyvä tietohallinto. Vienti- ja tuontitullaus. Huolintayritysten omalla kalustollaan suorittamat kuljetukset. Huolintaan liittyvä terminaalitoiminta.)