2 MAANMITT AUSTOIMITUKSIA NELIMARKAN TALOSSA

2 MAANMITT AUSTOIMITUKSIA NELIMARKAN TALOSSA 2.1 Isojako Ennen isoajakoa talojen, kuten Nelimarkan talon, pellot ja niityt olivat useina pieninä palstoina eripuolilla kylää. Niityt jopa kaukana Kruununmaan keskellä. Kylän metsät olivat yhteiskäytössä. Isojaon tarkoituksena oli saada tiluspalstat mahdollisimman vähälukuisiksi ja metsät jaetuksi manttaalin mukaan. Alajärven kylän isojako suoritettiin peltojen osalta 1800, sekä niittyjen osalta 1807 maanmittari H. J Ingmanin toimesta. Uuden verollepanomanttaalin mukaan Nelimarkan talon manttaaliksi määrättiin ½ manttaalia. Peltojen jaossa Nelimarkan ja Puumalan yhteinen kartanotontti Alajärven rannassa halkaistiin. Peltojen jaon aikaan Nelimarkan talossa oli kolme osakasta. Daavid Daavidinpoika (s.8.11.1745) Nelimarkka omisti 1/6 manttaalia ja sai peltoa 13 tynnyrinalaa ja 9 kapanalaa. Kustaa Antinpoika (s.24.12.1739) Nelimarkka omisti 1/6 manttaalia ja sai peltoa 12 tynnyrinalaa ja 24 kapanalaa. Erkki Erkinpoika (s.25.3.1737) Nelimarkka aikaisemmin Lund (vävy) omisti 1/6 manttaalia ja sai peltoa 15 tynnyrinalaa ja 10 kapanalaa. Niittyjaon selvittäminen puutteellisten karttojen ja epätäydellisen jakokirjan vuoksi on vaikeaa. Latvalammin niitty kruununmaan sisällä jäi edelleen talolle. Vuoden 1799 kartalla on Niittysaaressa (Pappilansaaressa) ollut Tallbackan, Puumalan ja Nelimarkan talolla niittynautintoja. Niittyjaon jälkeen 1806 laaditussa kartassa, joka osoittaa Alajärven rantaalueet, nähdään, että saaren niityt jakaantuvat Puumalan ja Nelimarkan kesken. Samassa kartassa on Puumalan talolle piirretty niittypalsta Pirkkalanlahden itänurkkaan. Vasta 1857 kuvernöörin päätöksellä maanmittari A. F Tawastsjarna jatkoi jakoa Paavolan talossa pidetyllä kokouksella. Jaossa jaettiin kylän metsät, mutta myös niittyjen ja peltojen osalta täydennettiin vanhaa pelto- ja niittyjakoa. Nelimarkan omistajat vaativat peltojen jakamista Puumalan talon kesken vanhan nautinnan mukaan. Tätä Puumalaiset vastustivat. Toimitusmiehet eivät tähän ryhtyneet. Tämän johdosta peltojen osalta suoritettiin talojen kesken vaihdoksia. Vanhaa niittyjakoa muutettiin paljon. Isonsaaren niityt tulivat yksin Puumalan talolle ja vastaavasti Puumalan niittypalsta Pirkkalanlahden rannalta Nelimarkalle. Latvalammin niittypalsta tuli kruunulle. Tämä korvattiin erottamalla Nelimarkan talolle lisää metsämaata. Tikkasen, Tallbackan talojen ja Nelimarkan talon välillä tehtiin niityistä vaihtoja Tuhtolahdessa ja Haarajoella. Ne tehtiin asianosaisten sopimuksilla ja ne hyväksyttiin, koska vaihdot eivät tule vaikuttamaan mihinkään vääryyteen jaossa. Jakokirjan mukaan Nelimarkan talo sai muunmuassa pienialaisia saraniittyjä Hämeenniemen ja Hautamäen taloilta sekä kytöä Kyrönlahden talolta. Isojako merkittiin maarekisteriin 1864. Jaossa sai Puumala yht. 1034,36 hehtaaria maata ja Nelimarkka sai yhteensä 969,82 hehtaaria maata, eli alkuperäisen Nelimarkan kantatilan

kokonaispinta-ala olisi näin 2004,18 hehtaaria. Nelimarkka sai siitä viljeltävää maata 204,28 hehtaaria. Metsämaata 757,49 hehtaaria ja joutomaata 8,05 hehtaaria. Huomio kiintyy tässä viljeltävän maan suureen pinta-alaan. Isojaon aikana viljeltävään maahan luettiin myös luonnonniityjä, joten varsinaisen pellon osuus on huomattavasti pienenpi. Jakokirjaan on tämän Nelimarkan talon omistajiksi merkitty Johan Mattsson Neljemark, leski Maja Jakobsdotter Neljemark, Wilhelm Wilhelmsson Neljemark, Henrik ja Johan Johanssöner Neljemark. Talon kotipalsta on Pekkolanniemen etelä- ja länsiosassa, jatkuen Pirkkalanlahden ja Lahdenmäen välistä Kullanmutkaan ja Juurikaskydölle Kurejoen kylän rajaan. Alajärven saarista vain vähäinen Papinsaari on merkitty tiluksiin. Kotimetsäpalsta jatkui kapeahkona pohjoiseen Kalliojärven suuntaan Palokankaan suon taakse. Talon kytö-, niitty- ja metsäpalsta sijaitsee Alajärven takana Katiskan-linnunpuron alueella. Kuninkaanjoen eteläpuolelta talolle tuli niittypalstat. Palsta Haarajoen kohdalta ja Ylijoen palsta aina Tuominiemeen saakka. Pekkolanniemestä Alajärven yli Kuninkaanjoen suulle on matkaa noin 3,5 kilonmetriä ja järven kiertäen noin 8 kilonmetriä. Tästä Tuominiemeen on matkaa viellä noin 6 kilonmetriä. Ottaen huomioon siellä sijaitsevien tilusten määrän, ei taloa voida pitää likietuisena. Vesitie Alajärven yli ja edelleen Kuninkaanjokea on ollut kesäisin käytössä. Talvisin on kuljettu jäätietä järven ylitse. Kirkkoherra Jonatan Johansson päiväkirjassaan 18.8.1896 kertoo matkastaan Katiskaan Santalan torppaan. Kahdella veneellä soudettiin järven yli Kuninkaanjoen suulle. Kuninkaanjoen suussa oli matalaa, veneet oli vedettävä matalikon yli. Jokea pitkin mentiin pari kilonmetriä. Torppa oli kuusimetsän keskellä. Minulle ilmestyi mahatauti, mikä aina väliin tapahtuu. Raamatunselityksessä oli väkeä vähänlaisesti. Tulimme kotiin 9 ½. Räätäli Algren ja Elma soutivat. Kaunis oli järven pinta. Alajärven seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra 1877 1904 Jonathan Johansson on pitänyt yksityistä päiväkirjaa Alajärvellä olostaan. Päiväkirja on mielestämme todella arvokas historian tutkijoille ja tietystikkin myös teologian tutkijoille. Yksistään jo siitä syystä, ettei silloin alkuun ollut edes muunlaista väestöön suuntautuvaa kirjanpitoa vaan kirkkoherra päiväkirjassaan on merkinnyt muistiin kaikki, syntymät, kuolemat, kuulutukset, kulkutautien uhrit, hyvät ja pahat viestit ym. (toimittajan huomautus) Kylvö ja sadonkorjuutyöt vaativat oman aikansa etäisellä niittypalstalla. Työt ja asuminen kytötuvissa on oma tarinansa. Mutta kerrottakoon, että Jukantuvan isäntä Erkki Kallenpoika Nelimarkka (myöhemmin Jukantupa) viihtyi kertoman mukaan ennen sotia Katiskassa jopa useamman kuukauden kesäisin. Isossajaossa jaettiin taloille vain maa-alueet. Vesialueet jaettiin vain Alajärvellä jakokuntien kesken. Alajärven kylä muodosti oman jakokuntansa. Täten Alajärven kylän alueella olevat vesialueet, järvet, joet, purot yms. ovat kylän talojen yhteistä aluetta.

2.2 TALON ENSIMMÄINEN JAKO (numeron) Vuonna 1866 26 päivä marraskuuta saapui allekirjoittanut talonpojan Johan Johansson Neljemarkin luo Nelimarkan taloon N:o 4 Alajärven kylässä ja pitäjässä, korkean asianosaisen määräyksen mukaan allamainitulla tavalla toimittamaan lohkomisjaon osakkaiden välillä, paikalla eivät olleet ainoastaan kutsutut uskotut miehet Matss Henriksson Tallbacka ja Erik Eriksson Ojajärvi, vaan myös asianomistajat Anders Henriksson Neljemark, Johan Johansson Neljemark, Matts Mattsson Neljemark, Johan Mattsson Neljemark, Wilhelm Wilhelmsson Neljemark sekä leski Maja Jakobsdotter Neljemark Erik Gustafssonin kautta., joista ei kukaan jäävi kysyttäessä Näin kuului landtmätare Gust Nohrströmin ruotsin kielellä laatiman halkomistoimituksen otsaketeksti vapaasti suomennettuna. Maanomistajille luetussa määräyksestä ilmeni, että toimituksella lohkaistaisiin erillään asuvien Anders ja Jakob Henrikinpoikien yhteisosuudet, sekä Johan Johanssonin osuudet tilasta. Asianosaisten kartasta nähtiin, että tilukset on mitattu 1858 1859. Koska tilusten mittaus oli käynyt niin äskettäin, katsoivat asianosaiset, että vain uudisviljelysten ja nautintorajojen kartoittaminen oli tarpeen. Muilta osin tilan kartta katsottiin toimitukseen kelpaavaksi. Välittömästi toimitusmiehet aloittivat täydennysmittaukset. Mittaus tuli suoritetuksi joulukuun 01 päivän iltaan mennessä, jolloin maanmittari muiden virkatehtävien vuoksi oli pakotettu lopettamaan toimituksen tältäkertaa. Vuonna 1867 18 päivä maaliskuuta kokoonnuttiin edellämainitujen uskottujen miesten ja aikaisemmassa tilaisuudessa olleiden asianosaisten kanssa. Ensiksi otettiin käsiteltäväksi tilusten jyvitys. Ilmeisesti toimituksessa oli käytettävänä entinen, isojaon jyvitys, koska pöytäkirjan mukaan jyvitystä muutettiin suurelta osin. Laadittiin jyvitysluettelo. Pöytäkirjassa ilmenee, että talo on tarkoitus jakaa kolmeen osaan. Osakkaat A = Matts Mattsson Neljemark, Johan Mattsson Neljemark, Wilhelm Wilhelmsson Neljemark ja leski Maja Jakobsdotter Neljemark (edustajanaan Erik Gustafsson). Osakkaat B = Johan Johansson Neljemark ja Matts ja Gustaf Johanssöner Neljemark. Osakkaat C = Anders ja Jakob Henrikssöner Neljemark. Jakoperusteena pääosin nautinta. Kuitenkin nyt sovittiin, että Puumalan-puoleiset kotipellot jaetaan manttaalin mukaan. Puuttuvat osat kunkin nautinnasta täytettäisiin länsipuolen pelloista. Täten isossajaossa Puumalan talosta tulleet pellot jaetaan niin, että Matts Mattsson Neljemark, Johan Mattsson Neljemark, Wilhelm Wilhelmsson Neljemark sekä leski Maja Jakobsdotter Neljemark saa 14,96 tynnyrialaa, Johan Johansson Neljemark, Matts ja Gustaf Johanssöner Neljemark 9,07 tynnyrinalaa sekä Anders ja Jakob Henrikssöner Neljemark 6,23 tynnyrinalaa. Isossajaossa oli menetetty nautittuja niittyjä muille talonumeroille. Menetetyille osakkaille tulisi antaa hyvitys tilan niityistä ja loppu jakaa sitten manttaalin mukaan. Tämän johdosta Isokankaan niityt yksimielisen sopimuksen mukaan viedään metsän laskuun. Täten osakkaat A saavat muunnettuna 11,029 tynnyrinalaa. Osakkaat B 4,776 tynnyrinalaa ja osakkaat C 3,758 tynnyrinalaa.

Osakkaat eivät, varsinkaan koti- ja Juurikaskydön osalta voineet tulla mihinkään määräyksiin palstain sijoituksesta. Toimitusmiehet tekevät ehdotuksen miten kunkin osuus lohkaistaisiin. Osakkaat voivat tehdä muutosehdotukset toimitusmiesten harkittavaksi. Heinäkuun 12 päivänä 1867 kokoontuivat toimitusmiehet ja asianosaiset käsittelemään tehtyä jakoehdotusta. Matts Mattsson Neljemarkin ja hänen osakaskumppaniensa vaatimuksesta ja Anders ja Jakob Henrikssöner Neljemarkkien suostumuksella muutettiin heidän viljelyksiensä rajaa. Myös Matts Mattsson Neljemark vaati, että Anders ja Jakob Henrikssöner Neljemarkkien tulisi erottaa Juurikaskydöstä. Tilalle heille annettaisiin niittyä Puronsuusta, eräin vaihtoehdoin. Tuhtolahden niittyjaossa kaikki osakkaat saisivat entiset nautintansa. Tuomilahden ja Isokankaan jakoon asianosaiset ilmoittivat olevansa tyytyväisiä. Heinäkuun 26 päivänä 1867 kokoustettiin Nelimarkan talossa. Sen jälkeen kun jakopyykit maastossa oli tullut pystyyn viitoituksineen ja paalutuksineen, kokoontui allekirjoittanut taas uskottujen miesten kanssa sekä asianosaiset neuvottelemaan maksuista, poisjääneistä ja lisääntyneistä viljelyksistä. Päätettiin seuraavista suorituksista: Ne Haanperän nurmet, jotka Matts Mattsson Neljemark ja hänen osakaskumppanit olivat saaneet peltoa vastaan, tulee Johan Johansson Neljemarkin ylöskyntää ja kunnostaa. Kaikki tulevat astumaan jaetuille pelloille elokuun 10 päivän jälkeen ja niityille heinänteon jälkeen. Anders ja Jakob Henrikssöner Neljemarkkit olivat jaossa luovuttaneet kytöä Matts Mattsson Neljemarkkille ja hänen osakaskumppaneille. Toimitusmiehet päättivät, osakkaiden riitaisuuden jälkeen, että Anders ja Jakob Henrikssöner Neljemark vaihtavat poisjääneen Hautarämäkön yhtä suureen alaan Matts Mattsson Neljemarkkin osakkaiden kanssa Juurikaskydöllä viiden vuoden ajaksi. Määräyksellä, ettei kumpikaan liiallisella kydönpolttamisella pilaa toisen viljelystä. Wilhelm Wilhelmsson Neljemark, Johan Mattsson Neljemark ja leski Maja Jakobssdotter Neljemark korvaavat tämän puolestaan Anders ja Jakob Henrikssöner Neljemarkkille savenajon työkustannuksilla. Tuhtolahden ja Tuomilahden niittyjä saavat osakkaat nauttia vaihdetuilta osin kolmen vuoden ajan. Toimitus katsottiin päättyneeksi ja annettiin valitusosoitus. Valitusaika on 6 viikkoa kuvernöörille. Aika ja paikka kuten yllä. Gurt Nohrström Todistaa Matts Henriksson Tallbacka Erik Eriksson Ojajärvi

Toimitus ei vielä päättynyt tähän, sillä toimituksesta oli tehty valitus. Kesäkuun 28 päivänä 1868 jatkettiin toimitusta Nelimarkan talossa. Oikeus oli määräyksellään 17 päivänä lokakuuta 1867 määrännyt edellämainitun toimitusinsinöörin toimittamaan välijaon Nelimarkan talossa N:o 4. Oikeus oli määrännyt muutoksia palstain sijoituksiin. Uskotuiksi miehiksi toimitukseen oli nyt otettu talonpojat Jakob ja Matts Erkinpojat Puumala. Asianomistajista oli paikalla Anders ja Jakob Henrikssöner Neljemark, Henrik Mattsson Neljemark, leski Maja Jakobsdotter Neljemark (edustajanaan Erik Gustafsson), Jakob Mattsson Neljemark ja Johan Johansson Neljemark. Käskettiin asianosaisten hankkia tarpeellinen määrä apumiehiä toteutettavien muutosten paaluttamiseksi. 29 päivä kesäkuuta 1868 rajojen tultua paalutetuksi kokoonnuttiin sopimaan ja tekemään tilejä viljelyksistä, sekä muuttokustannuksista. Osakas B tulee muuttamaan uudelle tonttimaalle. Koska kaivo on jo tehty uudelle tontille, tehdään tilitys allamainittujen rakennusten muutosta seuraavasti: Kustannuslaskelma Siirrettävä rakennus Siirtokustannus (hopea markkaa) Tupa porstuakamarilla ja porstua 200 Keittohuone porstuakamarilla ja porstua 160 Sauna porstualla 70 Viisi aittaa 60 Kaksoisaitta 30 Tuulimylly 30 Talli,kaksipohjainen 100 Navetta 60 Sikolätti 10 Lammashuone 20 Rehulato 90 Navetta 40 Liiteri 15 Suurempi rehulato 100 Olkilato 65 Riihi,vanha ja huono 100 Riihi ja olkilato 140 Summa 1290 Taksoituksen ja kustannusehdotuksen jälkeen sopivat asianosaiset muutosta. Muuttoon osallistuivat muuttaja osakas B:n ja osakas A:n omistajat. Osakas B muuttaa tuparakennuksen keittohuoneineen ym. nyt luettuja rakennuksia 650 markan edestä. Osakas A:n osakkaat ottavat muuttaakseen muut osakas B:n rakennukset. Tehden muuttokustannukset heidän osalta 640 markkaa. Rakennukset tulee koota samassa kunnossa kuin mitä ne nyt ovat, uudelle tonttipaikalle. Osakas B:n tulee hankkia rakennusten kokoamisessa tarvittavat tarpeet.näin päätettiin muuttamisesta ja rakentamisesta aikaan jolloin ankarat katovuodet ja nälänhätä olivat koetelleet asukkaita. Alajärvellä jouduttiin kesäkuussa 1867,että lehmät saisivat nevelta suoheinää. Ilmeisesti uudella Jukantuvan asuinpaikalla asuvien elämä meni eteenpäin suotuisasti. Todisteena käyköön tästä muutama vuosikymmen myöhemmin, vuosisadan alkupuolella naimisiin menneen Jukantuvan talon tyttären (Alma Maria Kallentytär Nelimarkan s. 16.2.1897) myötäjäistavarat. Morsianta ja myötäjäisiä tultiin hakemaan neljällä hevosella sulhasen kotiin(matila). Myötäjäistavaroiden paljouden vuoksi jouduttiin ottamaan vielä neljä hevosta

morsiamen kotoa. Morsian ja sulhanen matkasivat ensimmäisenä ja morsiamen isä (Karl Wilhelm Matinpoika Nelimarkka s.5.4.1856) ja äiti (Johanna Heikintytär Nelimarkka s. 25.8.1863) tulivat toisella hevosella. Loput kuuden hevosen kuormat oli lastattu myötäjäistavaroilla. Oli jyväkuorma, neljä lehmää, lampaita, kanat, työkalut(lihtaa, loukkua, sirppiä, haravaa ym.). Huonekaluja oli kaksi senkkiä, keinutuoli, pöytä, kuusi tuolia, pesupunkka. Lisäksi olivat liinat, matot, sänkyvaatteet. Morsiamelle oli mukaan varattu 40 hametta ja mekkoa ja muutamia mattoja. Myötäjäistavarain runsaus johtui siitä, että talossa ei ollut muita lapsia kuin poika (Erkki Kallenpoika Nelimarkka s.6.11.1887 myöhemmin Jukantupa) ja tytär. Tämän jutun on Järviseutu lehti julkaissut Silja Anttilan kirjoittamana. (Silja Anttila kuuluu Nelimarkan sukuun). (Suluissa olevat huomautukset tämän teoksen toimittajan). Tähän jatkoksi haluan kerätystä tiedosta kertoa sen, että tuo vauraus oli Jukantuvan isännän JukanHeikin luomaa. Heikki Matinpoika Nelimarkka (aikaisemmin Isotalo) s. 21.1.1843 Kaartusella tuli taloon vävyksi. Vaimo Maija Reetta Erkintytär Nelimarkka s.19.12.1844 Nelimarkassa. Tämä aviopari oli jutussa kerrotun morsiamen äidin isä ja äiti.(heikki oli myös Nelimarkkalaisia isänsä äidin kautta) Kerrotaan, että tämä JukanHeikki oli aivan mahdoton työn perään ja aikaan piti saada. Hän nousi kesäaikana jo kello kolme ylös ja meni pellolle kuokan kanssa ja tuli sieltä sitten kuudeksi herättelemään piikoja ja renkejä töihin navettaan ja muualle. Häntä vähän vierastettiin tästä syystä, mutta kovana pula-aikana hänen varastoistaan kuitenkin sai koko Viinamäki särpimensä. Kuvaavaa on myös se, että hän ei hennonut luopua talosta vaan osti tyttärelleen ja vävylleen edelläolevan lehtijutun morsiamen isälle ja äidille oman talon. Matti Antinpoika Nelimarkan, Nelimarkan talo-osuuden 1/32 manttaalia (nykyisin pääosin Anna-Liisa ja Voitto Jukantuvan omistuksessa) ja asui omaa taloaan vanhaksi saakka samanaikaisesti. Voi olla ettei myöhemmiltä ajoilta ole esittää toista yhtä kovaa isäntää näistä ympyröistä. Pentti Jukantupa. Viljelystilitykset määrättiin uudestaan. Anders ja Jakob Henrikssöner Neljemarkkien nauttimat Haanperän peltovainiot, jotka nyt annettiin osakkaalle A, tulee ensin mainittujen kyntää ja saattaa viljelyskuntoon. Koska osakas B, Johan Johansson Neljemark oli saanut peltoa vähemmän osuuteensa nähden, tulee osakkaiden A, Jakob Mattsson Neljemarkin, leski Maja Jakobsdotter Neljemarkin(Erik Gustafsson) ja Wilhelm Wilhelmsson Neljemarkin tehdä uudispeltoa 0,56 tynnyrinalaa ja osakkaiden Anders ja Jakob Henrikssöner Neljemarkin tehdä uudispeltoa 0,59 tynnyrinalaa Johan Johansson Neljemarkille jaetulla palstalla. Osakkaat Anders ja Jakob Henrikssöner Neljemarkkit määrättiin korvauksena kotipalstan kydöistä ajamaan 400 kuormaa savea osakkaan A Jakob Mattsson Neljemarkkin Mustankorven kydölle. Myös Johan Mattsson Neljemark ja leski Maja Jakobsdotter Neljemark(ErikGustafsson) määrättiin samanlaiseen savenajovelvollisuuteen osakas B:n omistamalle Mustankorven kydölle. Anders ja Jakob Henrissöner Neljemark saavat nauttia neljän vuoden ajan poisjääviä kytöjään. 4.päivä heinäkuuta 1868 luettiin ja hyväksyttiin yllämainitut sopimukset. Koska asianosaisilla, sitä heiltä kysyttäessä, ei ollut edelleen esiintuotavaa, tahtoivat he vahvistaa sopimuksen omakätisillä en piirtämisillä. Jakob Mattsson Johan Mattsson ErikGustafsson (leski Maja Jakobsdotter puolesta) Johan Johansson Anders ja Jakob Henriksoner

Kun vielä oli annettu asianosaisille valitusosoitus, valitusaika kuusi viikkoa läänin kuvernöörille, allekirjoittivat toimitusmiehet asiakirjat todisteeksi, että näin on tapahtunut ja sovittu. Gurt Nohrström Maanmittari Todistavat: Mattss ja Jakob Erikssöner Puumala Puumerkki Lopetettu Nelimarkan talon halkominen sai viellä uuden käänteen. Toimitus tarkastettiin lääninmittauskonttorissa. Nikolainkaupungissa tammikuun 15 päivänä 1869 lääninmaanmittausinsinööri ritari A. F Berger oli laatinut huomautuskirjeen koskien Nelimarkan tilan jakoa. Kirjelmässä todettiin, että mm. pinta-alojen laskussa on virheitä. Virheet vaikuttavat osakkaitten rajoihin. Kirjelmässä on määräykset toimituksen korjaamisesta. Todisteena maanmittarin työn tärkeydestä ja tarkasta valvonnasta, tuli määräys jaon korjaamisesta maanmittauksen ylihallitukselta. Maanmittari F. H Rodas sai mainitulta virastolta määräyskirjeen, joka oli päivätty Helsingforssissa syyskuun 11 päivä 1873. Halkomisen tehnyt Gurt Nohrström ei ollut enää virassa. Joulukuun 10 päivänä 1873 talokas Matts Jakobsson Neljemarkkin luona aloitettiin määräyskirjeen mukainen toimituksen käsittely. Uskottuina miehinä olivat nyt torppari Gustaf Kujala ja talokas Matts Thomasson Paavola. Asianosaisina oli paikalla talokkaat Jakob Mattsson Neljemark, Gustaf Johansson Neljemark, Johan Jakobsson Neljemark, Abraham Johansson Neljemark, Johan Gusttefsson(Leski Maja Jakobsdotter Neljemark edustajana), Henrin Mattsson Neljemark sekä Andreas ja Jakob Henrikssoner Neljemark. Jakotoimitus vaati viellä useita kokouksia. Seuraavan kerran kokoonnuttiin huhtikuun 27 päivä ja toukokuun 1 päivä 1874. Uskottuina miehinä olivat nyt Matts Henriksson Viinamäki ja Matts Eriksson Puumala. Myös seuraavana vuonna 1875 huhtikuun 19 ja 23 päivä käsiteltiin toimitusta. Huhtikuun 24 päivänä toimitus saatettiin päätökseen ja valitusosoitus ohjeineen annettiin Henrik Mattsson Neljemarkille. Jakokirjan mukaa jaossa muodostettiin tilat: Osakas A Nelimarkka 9/32 manttaalia, omistajat:jakob Mattsson, Gustaf Johansson, Wilhelm Wilhelmsson ja Johan Johansson Neljemark. Osakas B Jukantupa 4/32 manttaalia, omistajat; Abraham Johansson, Johan Gustafsson ja Henrik Mattsson Neljemark Osakas C Uusitupa 3/32 manttaalia, omistajat; Anders ja Jacob Henrikssöner Neljemark Maarekisteriin tilat merkittiin 23.9.1875. Maarekisteriin ei tiloille merkitty nimiä. Osakas A sai rekisterinumeron 4: 1 (Nelimarkka) pinta-alaa 547,39 ha. Osakas B sai rekisterinumerokseen 4: 2 (Jukantupa) pinta-alaa 257,17 ha. Osakas C sai rekisterinumerokseen 4: 3 (Uusitupa) pinta-alaa 156,37 ha. Toimitus suoritettiin nälkävuosien aikana. Ja kesti ensimmäisestä kokouksesta rekisteröintiin noin yhdeksän vuotta. Omistajatkin ehtivät osittain vaihtumaan toimituksen aikana. Huomioiden huonon ajan",

talon suurehkon pinta-alan, yli 900 ha, osakkaiden monilukuisuuden ja jaossa käsiteltävien asioiden moninaisuuden, oli toimituksen suorittaminen ihmeteltävä saavutustoimituksessa tehtiin päätöksiä, joiden vaikutus oli perustavaa laatua Nelimarkan talon myöhempiin vaiheisiin. Kuten jakokirjasta nähdään, tiloilla oli monta osakasomistajaa. Kolmen vuoden kuluttua 1878 haettiin osakas A (Nelimarkka) osalta yhteisomistuksen purkamista jaolla. Vuoteen 1895 mennessä kaikki kolme tilaa oli jaettu uudestaan.

2.3 RN:o 4: 1 NELIMARKKA halkominen 9/32 manttaalinen ja pinta-alaltaan 547,39 ha tila RN:o 4: 1 oli numerojaossa, joka rekisteröity 23.9.1875 saanut tiluksensa erilleen. Saatuaan Kihlakunnanoikeudelta lakimääräisen luvan on talokas Kustavi Juhonpoika Nelimarkka hakenut ja saanut Läänin Herra Kuvernööriltä 29.4.1878 määräyksen maanmittarille laillisen jaon tälle tilalle. Maanmittariksi oli määrätty vanhempi komissioonimaanmittari John. Granroth. Toimituksen tuli kuitenkin suorittamaan Granrothin virka-apulainen S. U Helander. Toimitus aloitettiin tilalla pidetyllä kokouksella lokakuun 7 päivä 1879. Tulivat tähän tilaisuuteen koolle tilan omistajat Kustavi Juhonpoika, Jaakko Matinpoika, Juho Jaakonpoika sekä Erkki Matinpoika Nelimarkka. Tähän kokoukseen oli kutsutut vieraat miehet Henrik Lunberg ja Otto Niemi Saarijärven pitäjästä. (Erikoista: Vieraat miehet peräti Saarijärveltä?!). Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjaotteesta saatiin selville tilan osakkaat: Kustavi Juhonpoika omistaa 1/32 manttaalia Erkki Matinpoika, nykyään naimisissa Matti Juhonpojan vainajan lesken Walpurin kanssa, myös lapsipuoliensa edestä omistaa 1/16 Juho Jaakonpoika omistaa 1/16 Jaakko Matinpoika omistaa äitinsä Maria Cuhlbergin osuuden 1/8 Wilhelm Wilhelminpoika, vainajan perilliset omistaa 1/32 Yhteensä 9/32 manttaalia Maija (Maria)Reeta Erkintytär Cuhlberg (s.22.11.1812 Pappila k. 10.04 1890 Nelimarkka) oli Alajärven kappeliseurakunnan kappalaisena olleen Jacob Johanpoika Cuhlberg:in (s. 26.7.1765 Evijärvi k.17.9.1839) pojan Johan Erik Jacobinpoika Cuhlberg:in(s.7.4.1795 Oravainen k.28.3.1847 Puumala) ja Anna Liisa Matintytär Honkaniemen (s.17.1.1795 Paalijärvi k.20.7.1866 Puumala) tytär. Kappalainen Jacob Johanpoika Cuhlberg oli naimisissa Johanna Margareta Wingvist (s. 24.6.1770 Oravainen k.22.8.1841):in kanssa ja heillä oli vain yksi lapsi:johan Erik, jolla puolestaan oli 4 lasta: Maija (Maria) Reeta, Jacob, Anders, Johanna Matilda ja Anna Caisa. Maija (Maria) Reeta avioitui lautamies, kirkkoväärti Matti Matinpoika (s.13.9.1809 Nelimarkka k.22.6.1868 Nelimarkka) Nelimarkan kanssa. Heistä muodostui voimakas sukuhaara, joka vaikuttaa laajasti tässä suvussa. Jacob kuoli naimattomana, Anders nai Tikkasen tyttären Marian ja asuivat Puumalaa, Johanna Matilda avioitui Peter Timmerbackan kanssa ja Anna Caisa avioitui Abraham Puumalan kanssa. Lähde: Metsänhoitaja Lauri Rantalan 1984 CUHLBERGILAISISTA tutkielmasta poimi Pentti Jukantupa. Jaakko Matinpojalla oli esittää tilan kartan, joka perustuu 1858 1859 suoritettuun mittaukseen. Pelto- ja niittypalstat päätettiin mitata uudestaan peltoskaalaan. Muilta osin kartta tutkimalla tarkastetaan. Lautamiehiksi toimitukseen valittiin Henrik Lunberg ja Otto Niemi, saaden kumpikin palkaksi 1 mk 50 p kaikilta työpäiviltä, kuin myös ruuan ja ylöspidon tämän työn ajalta. Pöytäkirjasta huomataan, ettei Wilhelmi Wilhelminpojan, vainajan edustusta ollut

kokouksessa. Maanmittari tulee asumaan Kustavi Juhanpojan talossa, johon jakomiehet yhteisesti suorittavat maksun huoneesta, lämpimästä, valosta ja hoidosta. Perjantaina lokakuun 30 päivänä tilusten tultua mitatuiksi kokoontuivat omistajat ja lautamiehet toimitusmaanmittarin kortteeriin. Aluksi keskusteltiin ja tarkastettiin tilusten arviomäärät (jyvitys), joka hyväksyttiin. Sovittiin, että Ylijoen palstalla uudesta tehdyt pellot pannaan viellä kuokkamaiden lukuarvoon kolme. Jos ne tapahtuvassa jaossa siirtyisivät nykyisiltä omistajilta toisille, tämä silloin on velvollinen kuokkimaan saman verran peltoa entisille omistajille, sekä semmoisen uudestikuokoksen yhden kerran lannoittamaan. Päätettiin päätäin murtaa osakkaitten yhteisiin tarpeisiin: Verkkoin kuivauspaikoiksi Pappilan- ja Kiiskisaaret. Yhteiseksi savimaaksi alue pappilan tien varrelta. Yhteiseksi venevalkamaksi ja halkoin latomispaikaksi(halkorannaksi) pyykkien n:o 1 ja n:o 22 välisen kivikkorannan. Tämä kuitenkin välipuheella, ettei näille rannikoille kukaan ole oikeutettu tuomaan eläimiä syötettäväksi. Lisäksi erotettiin yhteisiin tarpeisiin tarpeelliset tiet. Tiluksien yhteisiin teihin meni 0,45 tynnyrinalaa, savimaahan 2,17 tynnyrinalaa, halkorantaan 0,46 tynnyrinalaa. Pappilansaaren ala on 0,14 ja Kiiskisaaren 0,12 tynnyrinalaa. Tiistaina marraskuun 4 päivä 1879 luettiin asianosaisille edellisen kokouksen pöytäkirja ja viljelykirja, jotka hyväksyttiin. Osakkaat Kustavi Juhonpoika Nelimarkka ja Erkki Matinpoika Nelimarkka vaativat viellä viiden kyynärän levyistä tietä vanhalta kärrytieltä rantaan pääsemiseksi. Toiset osakkaat vastustivat tätä vaadinta syystä, etteivät koskaan semmoista tietä tarvitse ja, että jo ennestään on tiet rantaan, joita myöten heidän sekä yleisön kulku on alituinen talvella, samoin kesällä. Kustavi ja Erkki luopuivat vaadinnasta kuitenkin välipuheella, että kartanoista rantaanmerkityt tiet pidetään niin leveinä, että huokeasti kulkemaan pääsee ja, että yhteiseksi nyt määrätty ranta myös yhteisellä työllä siivotaan puhtaaksi siihen määrään, että sitäkin pitkin voipi liikkua, johon kaikki suostuivat. Jakoperusteeksi sovittiin: Pellot ja niityt sekä kydöt jaetaan viljelyarvion mukaan, tasoitus suoritetaan metsämaalla manttaalin suhteessa. Tarkoittaen, että kukin jako-osakas saa peltoa, niittyä ja kytöä sen jyvitysarvon (viljelysarvion) verran, mitä kullakin on nautinnassa ollut. Palstat voivat jaossa vaihtua. Metsämaata saa sitten kukin osakas jyvitysarvon mukaan, niin että kunkin osakkaan manttaali täyttyy. Tämän merkityn jälkeen vaadittiin osakkaat kohdaltansa tähän pöytäkirjaan antamaan ja ilmoittamaan mielipiteensä mihin ja mille paikoille kunkin palstat nyt tulevat murrettavaksi. Jako-osakkaat esittivät hyvinkin yksilöidyt perustelut toivomuksistaan jaon suhteen. Pöytäkirjasta ilmeni, että nyt oli edustus myös Wilhelm Wilhelminpoika Nelimarkan perillisiltä. Edustajansa vainajan pojan Johanin kautta tahtoo peltopalstansa, johon hän tulee muuttamaan, lohkaistavaksi Pirkkalan vielä mitatun pellon eteläpäästä, yhteen palstaan. Keskiviikkona marraskuun 5 päivänä 1879 sekä toimitusmiesten, että tilanomistajien tarkemman mietinnön mukaisesti tehtiin päätökset kunkin palstojen jakamiseksi. Päätöksessä ilmeni seuraavaa: Osakas Jaakko Matinpoika Nelimarkka tulee pysymään entisellä asuinpaikalla (kartalla kirjain A). Osakas B talokas Juho Jaakonpoika Nelimarkka tulee myös pysymään entisellä asuinpaikallaan (kartalla kirjain B). Osakas C talokas Kustavi Juhonpoika Nelimarkka pysyy entisellä asuinpaikallaan (kartalla kirjain CD). Kartanojen muuttaminen tulee tapahtua kahden vuoden kuluttua, eli viimeistään marraskuun alussa 1881. Muuttokustannuksiin, sekä kaivojen kaivantoon tulevat

osallistumaan muuttajat itsekukin kohdaltaan puoliksi ja toiset osakkaat puoliksi, kukin osansa jälkeen. Kaikki entuudestaan olevat tiet on auki pidettävä ja uusia teitä saavat osakkaat tehdä mihin välttämätön tarve vaatii. Jaon määräyksiin ja päätöksiin olemme tyytyväiset. Paikka ja aika kuten edellä. Jaakko Matinpoika Nelimarkka Kustavi Juhonpoika Nelimarkka Johan Jaakonpoika Nelimarkka Erkki Matinpoika Nelimarkka Johan Wilhelminpoika Nelimarkka omasta ja perikunnan puolesta Todistavat: Heikki Lundberg Otto Niemi Oikein tehdyksi vakuuttaa Viran puolesta John Granroth S. U Helanderin kautta Koska edellisten määräysten mukaan palstoja osakkaille lohkaistaessa maanmittari tuli huomaamaan, että niittyjä ei voida näin jakaa, että jokaiselle tulisi palstaansa sama arviomäärä mikä hänellä on ollut viljeltävänä ja, että osakas Johan Jaakonpoika Nelimarkka siinä suhteessa tuli kärsimään vähintään yhden arviotynnyrin alan vähennyksen, jota vastaan osakkaat Kustavi Juhonpoika Nelimarkka ja Erkki Matinpoika Nelimarkka saisivat saman verran enemmän, niin kokoontuivat asianosaiset kutsumuksen saatuansa, ylempänä mainittuun paikkaan lauantaina marraskuun 8 päivä 1879. Tässä tilaisuudessa tehtiin yhteisellä suostumuksella seuraavat lisäykset niittyjaon suhteen: Johan Jaakonpoika Nelimarkka suostui ulkometsäpalstalta ottamaan osakseen metsämaata saman arviomäärän, kuin hänelle jaossa tuli niittyä entiseen nähden vähemmän. Tätä "palkitakseen" osakkaat Kustavi Juhonpoika Nelimarkka ja Erkki Matinpoika Nelimarkka kaivavat yhteisesti hänen ulkopalstalleen 300 syltä kuuden korttelin ojaa. Tai maksavat 15 penniä syleltä ei 45 markkaa. Kytömaitten jaossa tulisi osakkaalle Kustavi Juhonpoika Nelimarkalle Juurikaskydöltä 0,88 tynnyrinalan kytökaistale. Koska tämä on hankala ja haitallinen viljellä, suostui hän ottamaan ulkometsäpalstalta metsämaata arvion mukaan. Tämä kuitenkin välipuheella, että Erkki Matinpoika Nelimarkka, joka omaksensa saa kytökaistaleen, ojittaa ja kuokkii ja täyteen kuntoon saattaa Kustaville saman verran kytöä, hänelle nyt määrätyn ulkopalstan eteläpäähän, siellä ennestään olevan kydön laidalle. Niin kauan kuin tämä työ on tekeillä, tai enintään kaksi vuotta tästä lukien, viljelee Kustavi mainittua maalle nyt paalutettua kaistaletta Juurikaskydöllä. Myös Jaakko Matinpoika Nelimarkalle oli niittyjaossa tullut vähemmän, kuin mitä hänelle olisi kuulunut. Hän suostui ottamaan palkinnoksi metsämaata tilalle.

Tilusten näin kartalle jaettuna sekä maalle paalutettuna, tulevat ne heti semmoisenaan ilman mitään likvidittä osakasten omistettavaksi. Tämän lopullisesti sovitun vakuudeksi allekirjoittivat asianosaiset ja todistajat nsä ja viran puolesta maanmittari kirjoitettuna. Kutsuttuna kokoontuivat jako-osakkaat ja toimitustodistajat perjantaina marraskuun 14 päivänä 1879 toimitustaloon. Todettiin, että jakorajain maalle paaluttamiseen oli ryhdytty tämänkuun 10 päivä ja lopetettiin eilen iltapäivällä. Kysyttäessä ei muuta viljelyskustannusten tai metsämaitten likvidiä tarvitse tehdä, kuin mitä edellä sovittu. Paalutustodistus, josta ilmeni, että toimituksen valitusaika on kuusi viikkoa läänin kuvernöörille, annettu Juho Jaakonpoika Nelimarkalle. Toimitusinsinööri oli käyttänyt Juhosta nimiä Johan, Juho, Juhani Jaakonpoika Nelimarkka, puumerkistä päätellen on kysymyksessä sama henkilö. Tämän jälkeen pyysivät osakkaat, että toimitusmaanmittari ryhtyisi heti lyöttämään pyykkejä ja rajamerkkejä Koti-, Pirkkala- ja Juurikaskydön palstoilla, koska he katsoivat kaikinpuolin toimitetuksi mielensä mukaan ja heillä oli varustettuna tähän kelvollisia kiviä. Tähän suostuttiin ehdolla, että jos osakkaat tarkemmin mietittyänsä vielä aikovat anoa Maanjako-oikeudelta kokousta tälle tilalle ja saa aikaan jonkun rajamuutoksen, nyt tehtävät pyykit silloin tulisi asianosaisten kustannuksella suoritettavaksi. Näin tapahtuneeksi vakuuttaa, todistavat: Henrik Lundberg Otto Niemi Viran puolesta John Granroth kautta S.U Helander Jaon vahvistamista varten toimituskartta ja asiakirjat lähetettiin tarkastettaviksi lääninmaanmittauskonttoriin. Tarkastuksessa maanmittauskonttorissa todettiin toimituksessa sellaisia virheitä, että lääninmaanmittari, hovineuvos A. F. Berger lähetti toimituskartan ja asiakirjat Maanmittausylihallitukseen, Ylihallitus oli 28. tammikuuta 1881 velvoittanut, että halkomisella jakaminen on toimitettava uudelleen. Toimituksen asiakirjat ovat tästä eteenpäin laadittu ruotsin kielellä. Vapaasti suomennettuna toimituksessa tapahtui seuraavaa: 21. huhtikuuta vuonna 1882 kokoonnuttiin Neljemarkin tilalle, toimituksen apulaisiksi uskotuiksi miehiksi otettiin työmiehet Matts Eriksson Viinamäki ja Matts Eriksson Käpyaho. Maanmittarina oli nyt John. Granroth. Asianomistajina olivat paikalla Jakob Mattsson, Johan Jakobsson, Gustaf Johansson, Gustaf Mattsson ja Matts Wilhelmsson Neljemark Hovineuvos Bergerin huomautuksessa todettiin, että ei vähempää kuin yksi tämän tilan monikulmaisesta piirirajasta ei olisi paalutettu oikeiden olosuhteiden kanssa täsmäävästi. Lisäksi osakas B:n tilukset on tullut seitsemään palstaan, sallitun kuuden palstan sijasta. 22. elokuuta 1882 kokoontuivat asianomistajat ja edellämainitut uskotun miehet. Osapuolet sopivat uudesta tiestä Gustaf Mattssonin tontille. Todettiin, että kysymyksessä oleva raja oli

tullut selvitetyksi täydellisellä tarkkuudella. Asianosaiset ilmoittivat tyytyväisyytensä aikaisempaan halkomisjakoon ja kielsivät, että osakkaalla B on seitsemän palstaa, koska rajan määrityksen kautta eteläisellä sivulla tilukset on yhdistetyt yhdeksi palstaksi. Koska jako, paalutus ja pyykkien laittaminen on täydellisesti suoritettu määräysten mukaan, he sitten katsovat, että eivät voi mennä mihinkään muutoksiin tässä, koska palstojen määrä ilmoitettua asianosaista varten ei ylitä kuutta. He pyysivät, että pyykkien paneminen loppuunsaatettaisiin. 23. elokuuta 1882 kokoontuivat osapuolet sekä toimitusta varten paikalla olevat uskotutmiehet Matts Henriksson Viinamäki ja Matts Eriksson Puumala, pyykkien laittamisen tultua loppuun saatetuksi. Selitettiin toimituksen tulos sillä ymmärtämyksellä, että kenenkään ei saa harjoittaa metsänhakkuuta nyt paalutettujen ja pyykkiin laitettujen omistusten ulkopuolella, sekä se tai ne, jotka ovat tyytymättömiä toimitukseen, täytyy puheoikeuden menettämisen uhalla kuuden viikon sisällä tämän jälkeen ilmoittaa kirjallisesti tyytymättömyytensä läänin kuvernöörille. Lopuksi osalliset merkitsivät puumerkein nimikirjoituksensa, jotka maanmittari Joh. Granroth allekirjoituksellaan vahvisti. Osallisina olivat: Jakob Mattsson, Johan Jakobsson, Gustaf Johansson, Gustaf Matsson sekä Matts Wilhelmsson Neljemark. Halkominen merkittiin maarekisteriin 31.1.1884. Maarekisteriin merkittiin tilat: 4: 4 Jaakko Matinpoika Nelimarkka 0.01250 mantaalia n. 241 ha 4: 5 Juho Jaakonpoika Nelimarkka 0.0625 n. 121 4: 6 Kustaa Juhonpoika Nelimarkka 0.0313 n. 59 4: 7 Erkki Matinpoika Nelimarkka 0.9313 n. 63 4: 8 Wilhelm Wilhelminp. Nelimarkka 0.0312 n. 57 Jaossa oli jaettavana maata n. 550 ha ja osakkaita oli viisi. Jaossa pöytäkirjan mukaan vallitsi yksimielisyys. Jako-osakkailla oli hyvin perustellut toivomukset miten kunkin palstan tulevat murretuksi. Myöskään kartanojen muutoista, jotka tehtiin tarkemman mietinnön mukaan, vallitsi sopuisuus. Toimituksen v. 1882 Maanmittauksen ylihallituksen määräyksestä suoritetun uudelleenkäsittelyn pöytäkirjassa, joka on laadittu ruotsiksi, saa osittain kuvan, että toimituksessa olisi ollut ruotsinkielisen maanmittarin ja kirjoitustaidottomien asianosaisten välillä kielen suhteen vaikeuksia. Mainitussa pöytäkirjassa osakkaat kielsivät sen, että osakkaalla B olisi seitsemän palstaa, vaikka sijoituspöytäkirja ilmeisesti kirjaimellisesti suomeksi antaa tämän ennakkotiedon.