Euroopan ja Suomen menestymisen eväät Vesa Vihriälä Energiateollisuuden kevätseminaari 24.5.2012
Sisältö Euroopan talousnäkymät ja politiikkavalinnat Suomen tulonmuodostushaaste
Euroopan näkymät ovat taas heikentyneet Rahoitusmarkkinatilanne rauhoittui marras-joulukuun levottomuuden jälkeen; EKP:n rooli keskeinen Mutta sen jälkeen useita huonoja uutisia Espanjaa koskevan epäluottamuksen lisääntyminen Kreikan poliittinen kaaos Lisääntyvä vastarinta säästö- ja rakenneuudistuspolitiikkaa kohtaan monissa Euroopan maissa Rahoitusmarkkinat reagoineet ja kasvu- sekä työllisyysnäkymät heikentyneet (vaikka EKP:n likviditeetintarjonta pitää pankkien rahoitustilanteen siedettävänä)
10 vuoden valtionvelkakirjojen tuotto % 7,5 Italia Espanja 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 1.7.11 1.8.11 1.9.11 1.10.11 1.11.11 1.12.11 1.1.12 1.2.12 1.3.12 1.4.12 1.5.12 1.6.12 Bloomberg, ETLA
Rahamarkkinariski euroalueella ja USA:ssa 5 USA, 3 kk Euroalue 3 kk 4 3 2 1 0 2.1.06 2.1.07 2.1.08 2.1.09 2.1.10 2.1.11 2.1.12 Federal Reserve, Suomen Pankki, ETLA
Luottamus euroalueella heikentynyt, ero USAan selvä
Euroalueen kasvu on taas pudonnut USA:n kelkasta
Työttömyydestä uudelleen Euroopan ydinongelma
Samalla vaihtotase-epätasapainot tasoittumassa
Hankalia politiikkavalintoja Miten hallita Kreikan todennäköinen ero eurosta? Valtioiden rahoitustukimekanismit (EVM, ERVV) riittävät pieniin ongelmiin, eivät suuriin; Laajentaminen poliittisesti vaikeaa Yhteisvastuun olennainen lisääminen (eurobondit, pankkiunioni ) auttaisi heikkoja maita, mutta vaikea ja joka tapauksessa hidas tie Mutta eurobondit ristiriidassa perussopimuksen kanssa Moral hazard ongelma todellinen Vahvat maat eivät halua tulonsiirtounionia EU:ssa huomattavaa painetta arvioida hidastaa julkistalouden konsolidointia ja painottaa kasvun edistämistä Hitaampi konsolidointi olisi sinänsä eduksi kasvulle, mutta lisäisi keskipitkän ja pitkän ajan velkaantumisriskiä Kasvupolitiikan sisältö epämääräinen EKP ainoa nopeisiin ja suuriin toimiin kykenevä taho, mutta Kuka kantaa luottoriskit, missä vaiheessa inflaation vaara todelliseksi?
Suomen lähiajan talouskehitys Alkuvuoden kasvu EU:n kärkeä Myös työllisyys paranee Kuluvan vuoden kasvu jäänee kuitenkin noin 1 prosenttiin Jos eurokriisi hallintaan, ensi vuonna 2-2,5 % kasvu todennäköinen Julkinen talous jatkaa kohentumistaan
BKT-ennusteita Suomelle 2011 2012 ETLA 21.3 (päivitetty kehysriihen jälkeen) 0,9 2,3 PTT 27.3. -0,9 2,3 PT 3.4. 1,9 2,6 VM 4.4. 0,8 1,5 EU-komissio 12.5. 0,8 1,6 OECD 22.5. 0,9 2,0
Suomen tulonmuodostushaaste BKT notkahdus suuri (vasta 2013 taantumaa edeltävälle tasolle) Kasvuvauhti hidastumassa (työvoima + tuottavuus) Suomen vaihtotase heikentynyt trendinomaisesti Vaihtosuhde kehittynyt heikosti Elektroniikka, metsäteollisuustuotteet 2003-2011 Suomi menettänyt yli 5 % BKT:sta vastaavan tulon Viennin määrä on myös kehittynyt heikosti suhteessa markkinoiden kasvuun Erityisesti elektroniikkateollisuuden rakennemuutos Kustannuskilpailukyky ei riittävä (yliarvioitu)
10 9 Bkt:n kasvuvauhti, 1950-2030 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 vuosikasvu vuosikymmenen keskiarvo vuosien 1995-2008 keskiarvo -10 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Lähde: Pohjola 2011
Suomen kasvuongelmat 1) Väestö ikääntyy 2) Tuottavuus on notkahtanut 6,0 Milj. henkilöä 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Väestö Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) Lähde: Pohjola 2011
Vaihtotase per BKT % 10 Suomi Saksa Ruotsi 8 6 4 2 0-2 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Vaihtosuhde Suomi Saksa Ruotsi 120 110 100 90 80 70 60 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Vientimarkkinamenestys 1,2 Suomi Saksa Ruotsi 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Suomen investointiaste ei selitä Ruotsia ja Saksaa heikompaa vaihtotasetta 24% Suomi Ruotsi Saksa 22% 20% 18% 16% 14% 12% 10% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Kone- ja laiteinvestoinnit ja asuntoinvestoinnit, % BKT:sta Latvia Bulgaria Slovenia Romania Viro Tsekki Slovakia Malta Italia Belgia Unkari Ruotsi Puola Itävalta Liettua Tanska Saksa EU-27 Portugali EU-15 Kypros Alankomaat Espanja Kreikka Britannia SUOMI Ranska Luxemburg Irlanti Koneet ja laitteet 2010 2006-2008 0 2 4 6 8 10 Espanja Irlanti Kreikka Kypros SUOMI Ranska Alankomaat EU-15 Tanska EU-27 Malta Italia Viro Bulgaria Saksa Portugali Itävalta Slovenia Latvia Britannia Tsekki Unkari Ruotsi Puola Liettua Luxemburg Romania Slovakia Asuinrakennukset 2010 2006-2008 0 2 4 6 8 10 12
Tavanomainen kilpailukykymittari yliarvioi teollisuuden kustannuskilpailukykyä
Talouspolitiikassa hyvä lähtökohta, mutta tehtävää riittää Julkinen talous eurooppalaisittain hyvässä kunnossa ja Suomi osoittanut päätöksentekokykyä, mutta kestävyysvaje edelleen haaste Työvoiman tarjonnan vahvistaminen tärkeää Eläkejärjestelmät Työttömyysturva Syrjäytymisen ehkäisy Kustannuskilpailukykyä ei voi unohtaa Tuottavuuskasvu kuitenkin tulonmuodostuksen pitemmän ajan avaintekijä Innovaatiotoiminnan tehokkuus Tuottavuuden kasvua tukeva rakennemuutos
Kiitos